Statistics Finland's INSPIRE data Web Service is a WMS interface service through which the following data required by INSPIRE and national legislation on geographic information are available: 1) Statistical units: Regional divisions (municipality, major region, region, sub-regional unit, Regional State Administrative Agency (AVI), Centre for Economic Development, Transport and the Environment (ELY), electoral district, working area) and grids 1 km x 1 km and 5 km x 5 km. 2) Non-profit and public services: Educational institutions (comprehensive schools, upper secon-dary general schools) 3) Production and industrial facilities: Production and industrial facilities The data are administered by Statistics Finland. The service is free of charge and does not require authentication or identification with a user ID and password. The general Terms of Use must be observed when using the data: http://tilastokeskus.fi/org/lainsaadanto/copyright_en.html.

En farled är en enhetlig i terrängen eller på kartan bemärkt enhetlig färdplan på ett vattenområde. En farleds geometri består av navigationsområden och farledsområden. Sjöfartens säkerhetsanordningar, sjömärken, begränsningsområden och muddringsområden länkas ofta ihop till en eller flera farleder. Innehåller farleder registrerade i Trafikledsverkets vattenregister.

Meluaineisto on koostettu Väyläviraston teettämistä selvityksistä sekä selvitysvelvollisten kuntien teettämistä aineistoista. Selvitysvelvollisia alueita ja kuntia Suomessa ovat pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) sekä Turku, Tampere, Lahti ja Oulu. Selvitykset laaditaan maanteille, joiden vuotuinen liikennemäärä on vähintään 3 miljoonaa ajoneuvoa, ja rautateille, joiden vuotuinen liikennemäärä on vähintään 30 000 junaa. Lisäksi aineistossa on mukana selvitysvelvollisten kuntien katuverkon melualueet sekä tieverkon osalta myös muita maanteitä. Väyläviraston teettämissä maantie- ja rautatiemeluselvityksissä on käytetty Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistoa. Kuntien osalta on käytetty pääosin kuntien paikkatietoaineistoja ja mahdollisesti Maanmittauslaitoksen aineistoja. Melulaskenta perustuu melun leviämiseen 3D-maastomallissa, johon on mallinnettu melulähteet, rakennukset, meluesteet ja maastonmuodot sekä näiden akustiset ominaisuudet. Liikennemelulähteiden melupäästö määritetään liikennemäärien, ajonopeuksien sekä korjaustermien perusteella. Korjaustermeillä tarkennetaan lähtöarvoja tilanteissa, joissa lähtöarvo-oletus ei pidä paikkaansa (esimerkiksi erityinen tiepäällyste, liikennevaloristeys, poikkeava kiskon tai kiskonkunnon vaikutus, tai silta). Selvitysten taustalla on EU:n ympäristödirektiivi (2002/49/EY) ja ympäristönsuojelulaki (527/2014), jotka edellyttävät, että yli 100 000 asukkaan kaupungit laativat meluselvityksen ja meluntorjunnan toimintasuunnitelman viiden vuoden välein.

Meluaineisto on koostettu Väyläviraston teettämistä selvityksistä sekä selvitysvelvollisten kuntien teettämistä aineistoista. Selvitysvelvollisia alueita ja kuntia Suomessa ovat pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) sekä Turku, Tampere, Lahti ja Oulu. Selvitykset laaditaan maanteille, joiden vuotuinen liikennemäärä on vähintään 3 miljoonaa ajoneuvoa, ja rautateille, joiden vuotuinen liikennemäärä on vähintään 30 000 junaa. Lisäksi aineistossa on mukana selvitysvelvollisten kuntien katuverkon melualueet sekä tieverkon osalta myös muita maanteitä. Väyläviraston teettämissä maantie- ja rautatiemeluselvityksissä on käytetty Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistoa. Kuntien osalta on käytetty pääosin kuntien paikkatietoaineistoja ja mahdollisesti Maanmittauslaitoksen aineistoja. Melulaskenta perustuu melun leviämiseen 3D-maastomallissa, johon on mallinnettu melulähteet, rakennukset, meluesteet ja maastonmuodot sekä näiden akustiset ominaisuudet. Liikennemelulähteiden melupäästö määritetään liikennemäärien, ajonopeuksien sekä korjaustermien perusteella. Korjaustermeillä tarkennetaan lähtöarvoja tilanteissa, joissa lähtöarvo-oletus ei pidä paikkaansa (esimerkiksi erityinen tiepäällyste, liikennevaloristeys, poikkeava kiskon tai kiskonkunnon vaikutus, tai silta). Selvitysten taustalla on EU:n ympäristödirektiivi (2002/49/EY) ja ympäristönsuojelulaki (527/2014), jotka edellyttävät, että yli 100 000 asukkaan kaupungit laativat meluselvityksen ja meluntorjunnan toimintasuunnitelman viiden vuoden välein.

Meluaineisto on koostettu Väyläviraston teettämistä selvityksistä sekä selvitysvelvollisten kuntien teettämistä aineistoista. Selvitysvelvollisia alueita ja kuntia Suomessa ovat pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) sekä Turku, Tampere, Lahti ja Oulu. Selvitykset laaditaan maanteille, joiden vuotuinen liikennemäärä on vähintään 3 miljoonaa ajoneuvoa, ja rautateille, joiden vuotuinen liikennemäärä on vähintään 30 000 junaa. Lisäksi aineistossa on mukana selvitysvelvollisten kuntien katuverkon melualueet sekä tieverkon osalta myös muita maanteitä. Väyläviraston teettämissä maantie- ja rautatiemeluselvityksissä on käytetty Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistoa. Kuntien osalta on käytetty pääosin kuntien paikkatietoaineistoja ja mahdollisesti Maanmittauslaitoksen aineistoja. Melulaskenta perustuu melun leviämiseen 3D-maastomallissa, johon on mallinnettu melulähteet, rakennukset, meluesteet ja maastonmuodot sekä näiden akustiset ominaisuudet. Liikennemelulähteiden melupäästö määritetään liikennemäärien, ajonopeuksien sekä korjaustermien perusteella. Korjaustermeillä tarkennetaan lähtöarvoja tilanteissa, joissa lähtöarvo-oletus ei pidä paikkaansa (esimerkiksi erityinen tiepäällyste, liikennevaloristeys, poikkeava kiskon tai kiskonkunnon vaikutus, tai silta). Selvitysten taustalla on EU:n ympäristödirektiivi (2002/49/EY) ja ympäristönsuojelulaki (527/2014), jotka edellyttävät, että yli 100 000 asukkaan kaupungit laativat meluselvityksen ja meluntorjunnan toimintasuunnitelman viiden vuoden välein.

Meluaineisto on koostettu Väyläviraston teettämistä selvityksistä sekä selvitysvelvollisten kuntien teettämistä aineistoista. Selvitysvelvollisia alueita ja kuntia Suomessa ovat pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) sekä Turku, Tampere, Lahti ja Oulu. Selvitykset laaditaan maanteille, joiden vuotuinen liikennemäärä on vähintään 3 miljoonaa ajoneuvoa, ja rautateille, joiden vuotuinen liikennemäärä on vähintään 30 000 junaa. Lisäksi aineistossa on mukana selvitysvelvollisten kuntien katuverkon melualueet sekä tieverkon osalta myös muita maanteitä. Väyläviraston teettämissä maantie- ja rautatiemeluselvityksissä on käytetty Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistoa. Kuntien osalta on käytetty pääosin kuntien paikkatietoaineistoja ja mahdollisesti Maanmittauslaitoksen aineistoja. Melulaskenta perustuu melun leviämiseen 3D-maastomallissa, johon on mallinnettu melulähteet, rakennukset, meluesteet ja maastonmuodot sekä näiden akustiset ominaisuudet. Liikennemelulähteiden melupäästö määritetään liikennemäärien, ajonopeuksien sekä korjaustermien perusteella. Korjaustermeillä tarkennetaan lähtöarvoja tilanteissa, joissa lähtöarvo-oletus ei pidä paikkaansa (esimerkiksi erityinen tiepäällyste, liikennevaloristeys, poikkeava kiskon tai kiskonkunnon vaikutus, tai silta). Selvitysten taustalla on EU:n ympäristödirektiivi (2002/49/EY) ja ympäristönsuojelulaki (527/2014), jotka edellyttävät, että yli 100 000 asukkaan kaupungit laativat meluselvityksen ja meluntorjunnan toimintasuunnitelman viiden vuoden välein.

Meluaineisto on koostettu Väyläviraston teettämistä selvityksistä sekä selvitysvelvollisten kuntien teettämistä aineistoista. Selvitysvelvollisia alueita ja kuntia Suomessa ovat pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) sekä Turku, Tampere, Lahti ja Oulu. Selvitykset laaditaan maanteille, joiden vuotuinen liikennemäärä on vähintään 3 miljoonaa ajoneuvoa, ja rautateille, joiden vuotuinen liikennemäärä on vähintään 30 000 junaa. Lisäksi aineistossa on mukana selvitysvelvollisten kuntien katuverkon melualueet sekä tieverkon osalta myös muita maanteitä. Väyläviraston teettämissä maantie- ja rautatiemeluselvityksissä on käytetty Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistoa. Kuntien osalta on käytetty pääosin kuntien paikkatietoaineistoja ja mahdollisesti Maanmittauslaitoksen aineistoja. Melulaskenta perustuu melun leviämiseen 3D-maastomallissa, johon on mallinnettu melulähteet, rakennukset, meluesteet ja maastonmuodot sekä näiden akustiset ominaisuudet. Liikennemelulähteiden melupäästö määritetään liikennemäärien, ajonopeuksien sekä korjaustermien perusteella. Korjaustermeillä tarkennetaan lähtöarvoja tilanteissa, joissa lähtöarvo-oletus ei pidä paikkaansa (esimerkiksi erityinen tiepäällyste, liikennevaloristeys, poikkeava kiskon tai kiskonkunnon vaikutus, tai silta). Selvitysten taustalla on EU:n ympäristödirektiivi (2002/49/EY) ja ympäristönsuojelulaki (527/2014), jotka edellyttävät, että yli 100 000 asukkaan kaupungit laativat meluselvityksen ja meluntorjunnan toimintasuunnitelman viiden vuoden välein.

Meluaineisto on koostettu Väyläviraston teettämistä selvityksistä sekä selvitysvelvollisten kuntien teettämistä aineistoista. Selvitysvelvollisia alueita ja kuntia Suomessa ovat pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) sekä Turku, Tampere, Lahti ja Oulu. Selvitykset laaditaan maanteille, joiden vuotuinen liikennemäärä on vähintään 3 miljoonaa ajoneuvoa, ja rautateille, joiden vuotuinen liikennemäärä on vähintään 30 000 junaa. Lisäksi aineistossa on mukana selvitysvelvollisten kuntien katuverkon melualueet sekä tieverkon osalta myös muita maanteitä. Väyläviraston teettämissä maantie- ja rautatiemeluselvityksissä on käytetty Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistoa. Kuntien osalta on käytetty pääosin kuntien paikkatietoaineistoja ja mahdollisesti Maanmittauslaitoksen aineistoja. Melulaskenta perustuu melun leviämiseen 3D-maastomallissa, johon on mallinnettu melulähteet, rakennukset, meluesteet ja maastonmuodot sekä näiden akustiset ominaisuudet. Liikennemelulähteiden melupäästö määritetään liikennemäärien, ajonopeuksien sekä korjaustermien perusteella. Korjaustermeillä tarkennetaan lähtöarvoja tilanteissa, joissa lähtöarvo-oletus ei pidä paikkaansa (esimerkiksi erityinen tiepäällyste, liikennevaloristeys, poikkeava kiskon tai kiskonkunnon vaikutus, tai silta). Selvitysten taustalla on EU:n ympäristödirektiivi (2002/49/EY) ja ympäristönsuojelulaki (527/2014), jotka edellyttävät, että yli 100 000 asukkaan kaupungit laativat meluselvityksen ja meluntorjunnan toimintasuunnitelman viiden vuoden välein.

Velho-järjestelmän Portaat-kohdeluokka kuuluu Varusterekisterin Varusteet -tietokokonaisuuden alle. Portaat-kohdeluokka oli Tierekisterissä nimellä TL 517 Portaat. Portaat ovat paikalla valettavia tai elementtirakenteisia tasonvaihtorakenteita. Tievelhossa hallitaan valtion omistamien portaiden rakenteellisia ja toiminnallisia ominaisuustietoja sekä niihin liittyviä kunto-, toimenpide- ja hallinnollisia tietoja. Kohdeluokassa hallitaan teiden varsilla sekä siltojen yhteydessä olevien portaiden tietoja. Velhon aineistojen ominaisuustietokuvaukset löytyvät täältä: https://ohje.velho.vayla.fi/tietokuvaus/#Ominaisuustietokuvaukset. Aineisto kattaa Väyläviraston ylläpitämän maantieverkon.

Meluaineisto on koostettu Väyläviraston teettämistä selvityksistä sekä selvitysvelvollisten kuntien teettämistä aineistoista. Selvitysvelvollisia alueita ja kuntia Suomessa ovat pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) sekä Turku, Tampere, Lahti ja Oulu. Selvitykset laaditaan maanteille, joiden vuotuinen liikennemäärä on vähintään 3 miljoonaa ajoneuvoa, ja rautateille, joiden vuotuinen liikennemäärä on vähintään 30 000 junaa. Lisäksi aineistossa on mukana selvitysvelvollisten kuntien katuverkon melualueet sekä tieverkon osalta myös muita maanteitä. Väyläviraston teettämissä maantie- ja rautatiemeluselvityksissä on käytetty Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistoa. Kuntien osalta on käytetty pääosin kuntien paikkatietoaineistoja ja mahdollisesti Maanmittauslaitoksen aineistoja. Melulaskenta perustuu melun leviämiseen 3D-maastomallissa, johon on mallinnettu melulähteet, rakennukset, meluesteet ja maastonmuodot sekä näiden akustiset ominaisuudet. Liikennemelulähteiden melupäästö määritetään liikennemäärien, ajonopeuksien sekä korjaustermien perusteella. Korjaustermeillä tarkennetaan lähtöarvoja tilanteissa, joissa lähtöarvo-oletus ei pidä paikkaansa (esimerkiksi erityinen tiepäällyste, liikennevaloristeys, poikkeava kiskon tai kiskonkunnon vaikutus, tai silta). Selvitysten taustalla on EU:n ympäristödirektiivi (2002/49/EY) ja ympäristönsuojelulaki (527/2014), jotka edellyttävät, että yli 100 000 asukkaan kaupungit laativat meluselvityksen ja meluntorjunnan toimintasuunnitelman viiden vuoden välein.