Harvester Seasons is a service designed to help with estimating evolving trafficability conditions in forested terrain based on weather and model forecast information. The full service is currently provided for the geographical area of Finland.

Aineisto koostuu niistä Turun keskusta-alueen julkisista pyöräpysäkeistä, jotka sijaitsevat yksityisomisteisilla mailla. Pieni osa aineistosta on jätetty pois tiedon julkaisemiskiellon takia. Aineisto on kerätty kaupunginosittain touko- ja kesäkuussa 2020, jonka jälkeen aineistoa ei ole päivitetty. Aineisto sisältää pysäkkien katuosan (osoitteen), varustelajin, mallin, valmistajan, koordinaatit, telineluokan (laatuluokka), telineiden määrän, pyöräpaikkojen määrän ja huomioitavaa-kohdan. Selvitys on jatkoa Turun kaupungin tekemälle selvitykselle kaupungin mailla sijaitsevista pyöräpysäkeistä. Näitä selvityksiä jatketaan syksyllä 2020 selvittämällä epäviralliset pyöräpysäköinnin paikat, jotka tulevaisuudessa voisivat olla hyviä paikkoja virallisille pysäkeille.

Tampereen kaupungin koko kaupungin lentokonekuvauksesta tuotettu kuorimalli eli teksturoitu kolmioverkkomalli. Kuorimalli on tarjolla karttaruuduittain ladattavana aineistoina (sekä Oskarissa että latauspalvelussa) sekä omalla selaimellaan katsottavana. Aineisto tai katselutunnukset ovat erikseen tilattavissa. Ladattavana formaatteina: FBX. Aineisto on georeferoitua. KENTÄT: name Ladattavan karttaruudun tiedostonimi Tiedostot: linkki kuorimallin visualisointiin (vaatii erilliset tunnukset)

Raidepuskimet asennetaan raiteen päähän estämään liikkuvaa kalustoa vahingossa törmätessään menemästä raiteen pään yli. Raidepuskimet jaetaan kiinteisiin, liukuviin ja hydraulisiin. Raiteilla, joilla on odotettavissa tai todetaan kiinteän raidepuskimen toistuvaa rikkoutumista, sekä raiteilla, joilla rikkoutumisesta voi seurata huomattavia vahinkoja, (henkilövahingot, VAK-kuljetukset) pyritään käyttämään liukuvia tai hydraulisia raidepuskimia. Puskimesta ilmoitetaan käyttöönottopäivämäärä, tyyppi, valmistaja, nimi, omistaja ja sijainti rataverkolla. Aineisto kattaa Väyläviraston omistamat rautatiet. Aineiston lähdejärjestelmä on Ratainfratietojen hallintajärjestelmän ratakohteiden hallintasovellus (RATKO). Aineisto päivittyy kerran viikossa.

Aineisto sisältää Tampereen kaupungin alueella sijaitsevien kaupunkipyöräasemien sijaintitiedot sekä niihin liittyviä taustatietoja. Aineistoa päivitetään käsin muutaman kerran vuodessa. (Ajantasaisin, automaattisesti päivittyvä tieto kaupunkipyöräasemista on saatavilla Tampereen kaupunkipyörät -sovelluksessa ja Nyssen reittioppaassa.) Aineiston natiivikoordinaatistojärjestelmä on ETRS-GK24FIN. Aineisto on pistemäistä. Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS-rajapinnoilta, aineisto on tallennettu PostGIS-tietokantaan Selite: fid = juokseva järjestysnumero numero = pysäköintipaikan numero Nimi = pysäköintipaikan nimi Huomiot = huomioita paikkaan liittyen Mainostus = tieto onko kohteessa mainoskyltti ja mihin sen sijoituspaikasta Asematyyppi = Tieto onko paikalla fyysinen teline vai onko kyseessä virtuaalinen pysäköintialue Pyoramaara = Tieto pyöräpysäköintipaikkaojen kappalemäärästä Sijainti = tieto pysäköintipaikan sijaittelusta (aukio/jkpp/kadunvarsi/pysäköintialue/viheralue jne.) Poistuvat_autopaikat_kpl = tieto pyöräpysäköinnin kohdalta poistuneista autoliikenteen pysäköintipaikoista Poistuvat_autopaikat_tyyppi = tieto millainen autoliikenteen pysäköintipaikka poistui (kiekko/asukaspysäköinti/maksullinen jne) Esirakentaminen = tieto onko kohteessa tarvetta tehdä esirakentamistoimenpiteitä Vaiheistus = Tieto missä vaiheessa åkyseinen paikka liitetään järjestelmään Toteutettu = tieto onko pysäköintipaikka olettu käyttöön (1 = kyllä) Tila_aktiivinen_passiivinen = tieto onko pysäköintipaikka käytössä Aineistoa ylläpitää Tampereen kaupunki / Liikennejärjestelmän suunnittelu

Vektoriaineisto liittyy ympäristöministeriön, Suomen ympäristökeskuksen ja Geologian tutkimuskeskuksen yhteisprojektina toteutettuun arvokkaiden kivikoiden valtakunnalliseen inventointiin, josta on julkaistu loppuraportti (Räisänen ym 2018). Hankkeen tarkoituksena on ollut luoda kattava kuva Suomen erityyppisistä kivikkomuodostumista ja tuottaa niistä yhtenäinen ympäristöperusteinen luokitusaineisto. Kivikot on tässä tutkimuksessa arvotettu niiden geologisten, biologisten ja maisemallisten ominaisuuksien perusteella. Arvotustyö on tehty Ahvenanmaata ja saaristoa lukuun ottamatta koko maasta. Maastohavaintoihin pohjautuvan arvotustyön perusteella katsottiin 472 kivikkoesiintymän olevan valtakunnallisesti arvokkaita. Valtakunnalliset kivikot jakautuvat arvoluokkiin seuraavasti: valtakunnallisesti erittäin arvokkaita (arvoluokka 1) kivikoita 12 kpl, valtakunnallisesti hyvin arvokkaita (arvoluokka 2) 45 kpl, valtakunnallisesti arvokkaita (arvoluokka 3) 144 kpl ja valtakunnallisesti melko arvokkaita (arvoluokka 4) 271 kpl. Valtakunnallisesti arvokkaiden kivikoiden kokonaispinta-ala on 3 687 hehtaaria. Valtakunnallisesti arvokkaita kivikoita esiintyy koko maassa, mutta ne keskittyvät selkeästi Lappiin sekä Keski-Pohjanmaan ja Keski-Suomen maakuntiin. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää maa-ainesoton lupaharkinnan ja maankäytön suunnittelun lisäksi muun muassa ympäristönsuojelussa sekä opetus- ja tutkimustoiminnassa. Tulokset luovat lisäksi pohjaa geologisen ja biologisen monimuotoisuuden arvioimiselle. Selvitys palvelee myös luonnosta kiinnostuneita kansalaisia. Tutkimus ei ole suojeluohjelma eikä sillä ole suoraan lakiin perustuvia oikeudellisia vaikutuksia. Valtakunnallisesti arvokkaat kivikot -raportti on julkaistu Suomen ympäristö-sarjassa sähköisenä versiona ja on ladattavissa osoitteesta HTTP://URN.FI/URN:ISBN:978-952-11-4795-1. Laajan kaksiosaisen raportin toisessa osassa esitellään valtakunnallisesti arvokkaiden kivikoiden yleiskuvaukset ja karttarajaukset. Viite: Räisänen, J., Teeriaho, J., Kananoja, T. ja Rönty, H. 2018. Valtakunnallisesti arvokkaat kivikot, Suomen ympäristö 2/2018. 194 s. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Kattavuus: koko maa, paitsi Ahvenanmaa ja rannikon tietön saaristo. Käyttötarkoitus: Selvitys palvelee ensisijaisesti maa-aineslain mukaista lupaharkintaa ja alueiden käytön suunnittelua. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/ValtakunnallisestiArvokkaatKivikot.pdf (ominaisuustietokenttien selitykset) https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja-meri/luonnon-monimuotoisuus/geologinen-monimuotoisuus/geologisten-muodostumien-valtakunnalliset-inventoinnit

Aineisto kuvaa pyörien jakautumista pyöräpysäkkien ulkopuolisille eli ns. epävirallisille paikoille Turun keskusta-alueella. Aineisto kerättiin syyskuussa 2020, jonka jälkeen aineistoa ei ole päivitetty. Kartoituksessa oli miniminä 3 pyörää. Koska kartoitus on tehty korona-aikana, niin pyöriä oli mahdollisesti liikkeellä tavanomaista vähemmän. Epävirallisten pyöräpysäkkien sijainneista saa taustatietoa muun muassa siitä, mitkä voisivat tulevaisuudessa olla hyviä paikkoja pyörätelineille tai siitä, missä lisätelineille voisi olla käyttöä. Selvitys on jatkoa Turun kaupungin ja Turun AMK:n tekemille kartoituksille Turun keskusta-alueen pyöräpysäkeistä ja -telineistä.

Matkustajalaiturin osa on matkustajalaiturin aliobjekti, jota käytetään kuvaamaan laiturin puoliskokohtaisia tietoja. Matkustajalaiturin osia on välilaitureissa kaksi, ja reunalaitureissa yksi. Matkustajalaiturin osista ilmoitetaan laiturikorkeus, laiturin pintamateriaali, laiturin reuna, laiturin tunnus, laiturinumero, laituripituus, matkustajapalveluiden käytettävyys, puoli, vaara-alueen leveys, vaara-alueen pinta ja sijainti rataverkolla. Matkustajalaiturin osat kuuluvat ratapihan palveluihin ja varusteisiin. Aineisto kattaa Väyläviraston omistamat rautatiet. Aineiston lähdejärjestelmä on Ratainfratietojen hallintajärjestelmän ratakohteiden hallintasovellus (RATKO).

Luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet. Aineisto toimii päätöksenteon tukena maa-aineislain ja rakennuslain mukaisia ratkaisuja tehtäessä. Aineistolla on keskeinen merkityksensä myös maankäytön suunnittelussa, mutta sillä ei ole kuitenkaan juridista asemaa. Aineistoa on (tilanne 17.3.2020) seuraavilta alueilta: Uusimaa, Lounais-Suomi, Kaakkois-Suomi, Häme, Päijät-Häme, Pirkanmaa, Keski-Suomi, Pohjois-Savo, Länsi-Suomi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala ja Lappi. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistoa on (tilanne 1.3.2016) seuraavilta alueilta: Uusimaa, Lounais-Suomi, Kaakkois-Suomi, Häme, Päijät-Häme, Pirkanmaa, Keski-Suomi, Pohjois-Savo, Länsi-Suomi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala ja Lappi. Käyttötarkoitus: Aineisto on luotu ympäristöhallinnon käyttöön luonnonsuojelualueiden tiedon hallinnan tehtävien tueksi. The dataset Nationally valuable rocky areas includes information on nationally valuable rocky outcrop areas for nature and landscape conservation. The dataset is used for decision making processes based on Land Extraction Act and Land-Use and Building Act. The dataset is important for land use planning, but does not hold a legal status. The dataset provides information for Finnish Environmental Authorities responsible for land use planning and control of extraction of rock materials. Other users of this dataset are typically involved in nature conservation, protected areas, museums of natural history or are citizens interested in nature. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/ArvokkaatKallioalueet.pdf https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja-meri/luonnon-monimuotoisuus/geologinen-monimuotoisuus/geologisten-muodostumien-valtakunnalliset-inventoinnit

Euroopan unionin jäsenmaat raportoivat komissiolle kuuden vuoden välein luontodirektiivin toimeenpanosta. Raportti sisältää arvioinnin kaikkien direktiivin tarkoittamien luontotyyppien ja lajien suojelutasosta. Suojelutason arviointi vuosilta 2001–2006 tehtiin vuonna 2007, vuosilta 2007–2012 vuonna 2013 ja vuosilta 2013-2018 vuonna 2019. Suojelutason kehityksestä voidaan päätellä muun muassa, kuinka tehokkaita toteutetut suojelutoimet ovat olleet. Luontotyypit, luontodirektiivin raportointi 2019 sisältää yhden paikkatietoaineiston: - Luontotyypit esiintymät, luontodirektiivin raportointi 2019 Luontotyypit, luontodirektiivin raportointi 2013 sisältää kaksi paikkatietoaineistoa: - Luontotyypit esiintymät, luontodirektiivin raportointi 2013 - Luontotyypit levinneisyys, luontodirektiivin raportointi 2013 Raportti sisältää kunkin luontotyypin osalta tiedot arviointikriteereistä, joiden perusteella kokonaisarvio suojelun tasosta on laadittu. Arviointikriteerejä ovat levinneisyys, esiintymisalue, rakenne ja toiminta sekä suojelutason odotettavissa oleva kehitys. Vuonna 2013 raportoitiin myös luontotyypin pinta-ala Natura 2000 -alueilla. Vuoden 2019 raportoinnissa ei enää raportoitu luontotyyppien levinneisyyttä. Suojelutason arvioinnissa käytetään neljää luokkaa: - suotuisa; - epäsuotuisa riittämätön; - epäsuotuisa huono; - ei tiedossa Lisäksi on ollut käytössä kehityssuuntaa kuvaava määrite heikkenevä, vakaa, paraneva tai kehitys tuntematon. Tiedot ovat osa EU:n komissiolle toimitettuja raportointiaineistoja. Aineistoissa ovat mukana tiedot lajeista, joiden raporttiin liittyy kartta ja joiden tiedot eivät ole suojattuja. Vuoden 2013 raportoinnin tiedot löytyvät kokonaisuudessaan https://www.eionet.europa.eu/etcs/etc-bd/activities/reporting/article-17/outcomes-2007-2012 Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). V.2019 aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Käyttötarkoitus: Ympäristöhallinnon tehtävien tueksi ja yleiseen käyttöön. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Luontojalintudirektiivi_raportointi2019_Ominaisuustiedot.pdf https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Luontojalintudirektiivi_raportointi2013_Ominaisuustiedot.pdf http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Luontotyypit/Luontodirektiivin_luontotyypit/Luontodirektiivin_luontotyyppiraportit *** Reporting of Habitats Directive, Habitats Member states report the implementation of Habitats Directive (Directive 92/43/EEC) to EU every six years. The report includes evaluation of conservation status of species and habitats. Efficiency of protection measures can be deduced from the report. The data from the 2013 reporting contains both range and distribution of the habitats. The data from the 2019 reporting contains only range of the habitats.