From 1 - 10 / 37
  • Rajoitusalueita ovat maastoliikennelain ja vesiliikennelain nojalla asetetut liikennerajoitukset. Rajoituspäätöksiä ovat antaneet aiemmin vanhat lääninhallitukset (vuoteen 1995 saakka), vapaakunnat (vuosina 1989-1996) ja vuodesta 1995 lähtien alueelliset ympäristökeskukset (nykyiset ELY-keskukset). Merenkulkulaitoksen ylläpitämiä yleisiä kulkuväyliä koskevia rajoituksia ovat tehneet vuoteen 1994 asti lääninhallitukset, vuodesta 1995 kesäkuun loppuun 1996 alueelliset ympäristökeskukset (nykyiset ELY-keskukset) ja sen jälkeen Merenkulkulaitoksen merenkulkupiirit. Aineisto koostuu maasto- ja vesiliikenteen rajoitusalueista. Alueiden rajausten lisäksi aineistot sisältävät tietoa itse päätöksistä ja niiden sisältämistä rajoituksista. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Väyliä koskevat rajoitukset eivät ole mukana tässä aineistokokonaisuudessa. Väylärajoituksia koskevan paikkatietoaineiston ylläpitovastuu on Väylävirastolla, joka vastaa myös ko. aineiston jakelusta. Maastoliikenteen rajoitusalueiden osalta tämä aineisto sisältää rajoituspäätökset, joista on saatu tiedot ELY-keskuksilta 21.4.2020. mennessä. Vesiliikenteen rajoitusaluepäätöksistä on mukana kaikki 31.5.2020 mennessä tehdyt päätökset. 1.6.2020 voimaan tulleen uuden vesiliikennelain myötä väylien ulkopuolisia vesialueita koskevien kielto- ja rajoituspäätösten tekeminen siirtyi ELY-keskuksilta Traficomille. Samalla vesiliikenteen rajoitusalueita koskevan paikkatietoaineiston ylläpito päättyi SYKEssä ja vastuu ylläpidosta siirtyi Väylävirastolle. Aineisto tulee poistumaan SYKEn avoimista aineistoista 1.12.2020 ja jatkossa aineiston jakelusta huolehtii Väylävirasto. Käyttötarkoitus: Maasto- ja vesiliikennettä koskevien rajoitusten tarkasteluun paikkatietopohjaisesti. Rajoituspäätösten yksityiskohtaiset tiedot löytyvät päätösasiakirjoista. Lisätietoja: http://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/MaastoVesiliikenneRajoitusalueet.pdf The dataset Land and water traffic restriction areas includes restriction areas based on the Land and Water Traffic Act. Restriction definitions were given by old regional administrative courts till 1995, free municipalities (1989-1996) and from 1995 onwards local environmental centres (Centres for Economic Development, Transport and the Environment or ELY-centres). Restrictions regarding for public water courses maintained by Finnish Maritime Administration have been announced by the previous regional state administrative agencies, from 1995 till June 1996 by local environmental centres (ELY-centres) and after that navigation districts under the Finnish Maritime Administration.’’ The dataset includes land and water traffic restriction areas and additional information on the related decisions and restrictions and exceptions for restrictions included in the decisions. The spatial dataset including waterway restrictions is maintained by the Finnish Transport Infrastructure Agency, which is responsible also for the distribution of the dataset. Due to the new Water Traffic Act, the water traffic restriction decisions outside of waterways are from 1.6. 2020 onward given by Traficom and the maintenance and distribution of the dataset has been transferred to the Finnish Transport Infrastructure Agency. SYKE will provide the data (situation of 31.5.2020) until 1.12.2020.

  • Euroopan unioni pyrkii pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden kadon alueellaan. Yksi tärkeimmistä keinoista päästä tavoitteeseen on Natura 2000 -verkosto. Verkosto turvaa luontodirektiivissä määriteltyjen luontotyyppien ja lajien elinympäristöjä. Tällaisia luontotyyppejä on Euroopassa noin 200 ja lajeja noin 700. EU:n jäsenmaat ehdottavat alueitaan Natura 2000 -verkostoon. Näitä luontodirektiivin (direktiivi 92/43/ETY) mukaisia alueita kutsutaan SCI-alueiksi. Lopullisen päätöksen verkostosta tekee Euroopan komissio. Päätöksen jälkeen jäsenmaa määrittelee verkostoon otetut alueet erityisten suojelutoimien alueiksi (SAC-alueiksi). Niillä toteutetaan kyseisten luontotyyppien ja lajien kannalta tärkeitä suojelutoimenpiteitä. Lisäksi verkostoon kuuluu lintudirektiivin (direktiivi 2009/147/EY) mukaisia erityisiä suojelualueita (SPA-alueet), jotka jäsenmaat valitsevat itse ja ilmoittavat komissiolle. Kohteiden suojelu perustuu Euroopan yhteisön luonto- ja lintudirektiiveihin, kohteiden suojeluperusteista käytetään seuraavia lyhenteitä: SPA = Special Protection Areas, Lintudirektiivin mukaiset erityiset suojelualueet SAC= Special Areas of Conservation, Erityisen suojelutoimien alue luontodirektiivin mukaisesti SCI = Sites of Community Importance, Jäsenvaltion ehdotus luontodirektiivin perusteella suojeltavaksi alueeksi. Natura2000- paikkatietokanta sisältää Suomen Natura2000-verkoston kohteet sekä lisäksi syyskuussa 2016 kuultavana olleet täydennyskohteet (Ehdotus Suomen Natura 2000-verkostoehdotuksen täydentämisestä). Nämä täydennyskohteet on hyväksytty osaksi Suomen Natura2000 verkostoa Valtioneuvoston päätöksellä 5.12.2018. Paikkatietoaineistossa on omana tasonaan SPA- kohteet, SAC-kohteet ja SCI-kohteet. SAC-kohteet ovat geometrialtaan joko aluemaisia, viivamaisia tai molempia (ns. jokikohteet). Aineisto muodostaa myös vesipuitedirektiivin (2000/60/EY) mukaisen suojelualuerekisterin, kullekin Natura-kohteelle on lisätty tieto siitä, onko kohde vesipuitedirektiivin mukainen suojelualue. Aineiston kohdeluokat: Natura 2000 - SCI Manner-Suomi - Ehdotus erityisten suojelutoimien alueeksi Natura 2000 - SAC Manner-Suomi aluemaiset - Erityisten suojelutoimien alue, aluemainen Natura 2000 - SAC Manner-Suomi viivamaiset - Erityisten suojelutoimien alue, viivamainen Natura 2000 - SPA Manner-Suomi - Erityinen suojelualue Natura 2000 -verkostoon kuuluvien alueiden suojelua on tarkoitus toteuttaa mm. luonnonsuojelulain, erämaalain, ulkoilulain, maa-aineslain, koskiensuojelulain, vesilain ja ympäristönsuojelulain mukaisessa menettelyssä. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Käyttötarkoitus: Aineisto kuvaa Suomen Natura2000 verkoston alueet. Aineiston avulla on tuotettu virallisten päätösasiakirjojen kartat. Lisätietoja: http://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/natura.pdf http://www.ym.fi/fi-FI/Luonto/Luonnon_monimuotoisuus/Luonnonsuojelualueet/Naturaalueet Natura 2000 areas The European Union (EU) is seeking to ensure biodiversity by conserving natural habitats and wild fauna and flora in the territory of the Member States. One of the most important means towards this goal is the establishment of the Natura 2000 protected area network under the Habitats Directive. Natura 2000 network ensures the conservation of biotopes and habitats of species requiring designation of Special Areas of Conservation listed in the Annexes of the Habitat's Directive. Each EU Member State prepares a national list of proposed Sites of Community Importance (SCIs) for the European Commission. Criteria for the selection of these sites are included in the Annex III of the Habitat Directive. European Commission screens the proposed lists with help from the European Topic Centre for Biological Diversity (ETC-BD) of the EEA and Member States, to assess the quality and completeness of the information. The final decision of the proposed areas is done by the Council of the European Union or by the European Commission. Besides the SCIs the Natura 2000 network includes Special Areas of Conservation (SPAs) listed in the Birds Directive. The SPA areas are selected and announced to the Commission by the Member States. The conservation of protection sites belonging to the Natura 2000 network is implemented in accordance to the Nature Conservation Act, Outdoor Recreation Act, Land Extraction Act, Rapid Protection Act, Water Act and Environmental Protection Act. The protection of the sites is based on the EU Nature and Birds Directives. The following acronyms are used for the sites: SPA = Special Areas of Conservation, areas protected accordance to the Bird Directive SAC = Special Areas of Conservation, areas protected accordance to the Nature Directive SCI = Sites of Community Importance, areas protected accordance to the Nature Directive. Dataset covers all Natura areas included in the Reclamation of the Government. Natura areas located in Ahvenanmaa are not included.

  • Euroopan unionin jäsenmaat raportoivat komissiolle kuuden vuoden välein luontodirektiivin toimeenpanosta. Raportti sisältää arvioinnin kaikkien direktiivin tarkoittamien luontotyyppien ja lajien suojelutasosta. Suojelutason arviointi vuosilta 2001–2006 tehtiin vuonna 2007, vuosilta 2007–2012 vuonna 2013 ja vuosilta 2013-2018 vuonna 2019. Suojelutason kehityksestä voidaan päätellä muun muassa, kuinka tehokkaita toteutetut suojelutoimet ovat olleet. Luontotyypit, luontodirektiivin raportointi 2019 sisältää yhden paikkatietoaineiston: - Luontotyypit esiintymät, luontodirektiivin raportointi 2019 Luontotyypit, luontodirektiivin raportointi 2013 sisältää kaksi paikkatietoaineistoa: - Luontotyypit esiintymät, luontodirektiivin raportointi 2013 - Luontotyypit levinneisyys, luontodirektiivin raportointi 2013 Raportti sisältää kunkin luontotyypin osalta tiedot arviointikriteereistä, joiden perusteella kokonaisarvio suojelun tasosta on laadittu. Arviointikriteerejä ovat levinneisyys, esiintymisalue, rakenne ja toiminta sekä suojelutason odotettavissa oleva kehitys. Vuonna 2013 raportoitiin myös luontotyypin pinta-ala Natura 2000 -alueilla. Vuoden 2019 raportoinnissa ei enää raportoitu luontotyyppien levinneisyyttä. Suojelutason arvioinnissa käytetään neljää luokkaa: - suotuisa; - epäsuotuisa riittämätön; - epäsuotuisa huono; - ei tiedossa Lisäksi on ollut käytössä kehityssuuntaa kuvaava määrite heikkenevä, vakaa, paraneva tai kehitys tuntematon. Tiedot ovat osa EU:n komissiolle toimitettuja raportointiaineistoja. Aineistoissa ovat mukana tiedot lajeista, joiden raporttiin liittyy kartta ja joiden tiedot eivät ole suojattuja. Vuoden 2013 raportoinnin tiedot löytyvät kokonaisuudessaan https://www.eionet.europa.eu/etcs/etc-bd/activities/reporting/article-17/outcomes-2007-2012 Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). V.2019 aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Käyttötarkoitus: Ympäristöhallinnon tehtävien tueksi ja yleiseen käyttöön. Lisätietoja: http://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Luontojalintudirektiivi_raportointi2019_Ominaisuustiedot.pdf http://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Luontojalintudirektiivi_raportointi2013_Ominaisuustiedot.pdf http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Luontotyypit/Luontodirektiivin_luontotyypit/Luontodirektiivin_luontotyyppiraportit

  • Euroopan unionin jäsenmaat raportoivat komissiolle kuuden vuoden välein luontodirektiivin toimeenpanosta. Raportti sisältää arvioinnin kaikkien direktiivin tarkoittamien luontotyyppien ja lajien suojelutasosta. Suojelutason arviointi vuosilta 2001–2006 tehtiin vuonna 2007, vuosilta 2007–2012 vuonna 2013 ja vuosilta 2013-2018 vuonna 2019. Suojelutason kehityksestä voidaan päätellä muun muassa, kuinka tehokkaita toteutetut suojelutoimet ovat olleet. Lajit, luontodirektiivin raportointi 2019 sisältää yhden paikkatietoaineiston: - Lajit esiintymät, luontodirektiivin raportointi 2019 Lajit, luontodirektiivin raportointi 2013 sisältää kaksi paikkatietoaineistoa: - Lajit esiintymät, luontodirektiivin raportointi 2013 - Lajit levinneisyys, luontodirektiivin raportointi 2013 Raportti sisältää kunkin lajin osalta tiedot arviointikriteereistä, joiden perusteella kokonaisarvio suojelun tasosta on laadittu. Arviointikriteerejä ovat levinneisyys, esiintymisalue, rakenne ja toiminta sekä suojelutason odotettavissa oleva kehitys. Vuoden 2019 raportoinnissa ei enää raportoitu lajien levinneisyyttä. Suojelutason arvioinnissa käytetään neljää luokkaa: - suotuisa; - epäsuotuisa riittämätön; - epäsuotuisa huono; - ei tiedossa. Lisäksi on ollut käytössä kehityssuuntaa kuvaava määrite heikkenevä, vakaa, paraneva tai kehitys tuntematon. Tiedot ovat osa EU:n komissiolle toimitettuja raportointiaineistoja. Aineistoissa ovat mukana tiedot lajeista, joiden raporttiin liittyy kartta ja joiden tiedot eivät ole suojattuja. Vuoden 2013 raportoinnin tiedot löytyvät kokonaisuudessaan https://www.eionet.europa.eu/etcs/etc-bd/activities/reporting/article-17/outcomes-2007-2012 Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). V. 2019 aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Käyttötarkoitus: Ympäristöhallinnon käyttöön / tehtävien tueksi ja yleiseen käyttöön. Lisätietoja: http://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Luontojalintudirektiivi_raportointi2019_Ominaisuustiedot.pdf http://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Luontojalintudirektiivi_raportointi2013_Ominaisuustiedot.pdf http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Lajit/Luonto_ja_lintudirektiivien_lajit/Luontodirektiivin_lajiraportit

  • Etelä-Pohjanmaan II vaihemaakuntakaava käsittelee kauppaa, liikennettä ja keskustatoimintoja. Vaihemaakuntakaavalla on saatettu ajan tasalle Etelä-Pohjanmaan kokonaismaakuntakaavan 2005 liikennettä ja logistiikkaa sekä kauppaa ja keskustatoimintojen alueita koskevat merkinnät ja määräykset. Vaihemaakuntakaavassa otetaan huomioon sekä uudistuneet säädökset, että maakunnassa tapahtunut kehitys siten, että maakuntakaava pystyy ohjaamaan ja edistämään maakunnan kehitystä tarkoituksenmukaisella tavalla. Vaihemaakuntakaavaa II on sen voimaantulon (11.8.2016) jälkeen muutettu kaupan ja keskustatoimintojen merkintöjen osalta maankäyttö- ja rakennuslakiin tehtyjen, vähittäiskauppaa koskevien muutosten vuoksi. Kaavamuutos on tullut voimaan 21.4.2020. Vaihemaakuntakaavalla II on kumottu Etelä-Pohjanmaan kokonaismaakuntakaavan merkintöjä. Kaavan mittakaava on 1 : 250 000.

  • Euroopan unionin jäsenmaat raportoivat komissiolle kuuden vuoden välein lintudirektiivin toimeenpanosta. Raportti sisältää arvioinnin kaikkien direktiivin tarkoittamien lajien populaatiokoosta sekä populaatiokoon kehityssuunnasta. Arviointi vuosilta 2008–2012 tehtiin vuonna 2013 ja vuosilta 2103-2018 vuonna 2019. Raportoiduista tiedoista voidaan päätellä muun muassa, kuinka tehokkaita toteutetut suojelutoimet ovat olleet. Lajeista raportoidaan erikseen tiedot pesivästä, muuttavasta ja talvehtivasta populaatiosta. Aineisto sisältää kunkin lajin osalta keskeisimmät EU:n komissiolle raportoidut tiedot. Aineistossa ovat mukana tiedot lajeista, joiden raporttiin liittyy kartta ja joiden tiedot eivät ole suojattuja. Muuttavista linnuista ei aineistossa ole tietoja. Vuoden 2019 raportoinnissa ei enää raportoitu lintujen levinneisyyttä. Linnut, lintudirektiivin raportointi 2019 sisältää yhden paikkatietoaineiston: - Linnut esiintymät, lintudirektiivin raportointi 2019 Linnut, lintudirektiivin raportointi 2013 sisältää kaksi paikkatietoaineistoa: - Linnut esiintymät, lintudirektiivin raportointi 2013 - Linnut levinneisyys, lintudirektiivin raportointi 2013 Tiedot ovat osa EU:n komissiolle toimitettuja raportointiaineistoja. Vuoden 2013 raportoinnin tiedot löytyvät kokonaisuudessaan: https://www.eionet.europa.eu/etcs/etc-bd/activities/reporting/article-12/art-12-reporting-2008-2012 Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). V. 2019 aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Käyttötarkoitus: Ympäristöhallinnon tehtävien tueksi ja yleiseen käyttöön. Lisätietoja: http://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Luontojalintudirektiivi_raportointi2019_Ominaisuustiedot.pdf http://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Luontojalintudirektiivi_raportointi2013_Ominaisuustiedot.pdf http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Lajit/Luonto_ja_lintudirektiivien_lajit

  • Categories  

    Aineisto on alun perin koottu osana Virkistä Dataa! -hanketta vuosina 2017-18, ja 2020 eteenpäin aineiston keruuta ja laadun parantamista on jatkettu DigiSAAPAS-hankkeessa. Hankepohjastaan huolimatta aineisto on jatkuvasti päivittyvä kokonaisuus ja sen ylläpitovastuu on Varsinais-Suomen liitolla. Timestamp-sarakkeen päivämäärätieto kertoo kunkin tietueen osalta päivitysajankohdan. Aineisto on kooste kunnille ja varsinaissuomalaisille ulkoiluun liittyville toimijoille suunnatusta kyselystä, LIPAS-aineiston sisällöstä, Metsähallituksen reitti- ja kohdetiedoista sekä Virkistä Dataa! - ja DigiSAAPAS-hankkeiden keräämästä aineistosta. Aineisto on Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavan taustaselvitystietoa, mutta sen on tarkoitus palvella virkistys- ja retkeily- ja matkailun kehittämistyötä monella tavoin. Aineiston päivitys tapahtuu hajautetusti Virma-työkalun avulla. Aineiston tietosisältö välittyy Virman pääkäyttäjän hyväksynnän jälkeen automaattisesti Virman tietokannasta Lounaistiedon karttapalveluun rajapintojen kautta. Aineistoon kuuluvat: pistemäinen kohdeaineisto ja viivamainen reittiaineisto. Kaikki Virma-alkuiset tietoaineistot Lounaistiedon karttapalveluissa ovat suodatuksia tästä aineistosta (esim. Virma luontopolku tai Virma retkeilyreitti).

  • Aineisto sisältää vedenhankintaa varten kartoitetut ja luokitellut pohjavesialueet. Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta sekä pohjavesien suojelusuunnitelmista säädetään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) 2 a luvussa. Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain muutos tuli voimaan 1.2.2015. Lain mukaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus luokittelee pohjavesialueen vedenhankintakäyttöön soveltuvuuden ja suojelutarpeen perusteella seuraavasti: - 1-luokkaan vedenhankintaa varten tärkeän pohjavesialueen, jonka vettä käytetään tai jota on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin - 2-luokkaan muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen, joka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella soveltuu 1 kohdassa tarkoitettuun käyttöön - Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus luokittelee lisäksi E-luokkaan pohjavesialueen, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen Aiempi I, II ja III luokkiin jaottelu (Luokka I: vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, Luokka II: vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue, Luokka III: muu pohjavesialue) on voimassa toistaiseksi rinnakkain kunnes pohjavesialueille tehtävät tarkistukset valmistuvat. Numeerinen pohjavesialueaineisto sisältää pohjavesialuerajat, varsinaisen muodostumisalueen rajat, osa-aluerajat, luokitukset ja suojelusuunnitelmatiedot. Pohjavesialueet on rajattu pääsääntöisesti 1:20 000 -mittakaavaisille kartoille ja muutettu numeerisiksi niiltä. Osassa Pohjois-Suomea on käytetty myös 1:50 000 mittakaavaisia pohjakarttoja. Pohjavesialueen raja osoittaa sitä aluetta, jolla on vaikutusta akviferin veden laatuun tai muodostumiseen. Pohjavesialueen muodostumisalueen raja osoittaa alueen, jolla maakerrokset ovat hyvin vettä johtavia ja jolla maaperä mahdollistaa veden merkittävän imeytymisen pohjavedeksi. Muodostumisalueeseen kuuluvat lisäksi sellaiset pohjavesialueen osat, jotka lisäävät olennaisesti pohjavesimuodostuman pohjaveden määrää. Muodostumisalue on alue, jonka perusteella lasketaan arvio muodostuvan pohjaveden määrästä eli uusiutuvan pohjaveden määrä. Lisätietoa pohjavesien kartoituksesta ja luokituksesta: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesiensuojelu/Pohjaveden_suojelu/Pohjavesialueet Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0) lukuunottamatta pistemäisiä pohjavesialueita. Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Tietokanta on valmistunut v. 1996, jonka jälkeen siihen on tehty tarkastusten pohjalta päivityksiä. Aineisto sisältää ne tiedot, jotka on saatu ELY-keskuksilta 31.3.2020 mennessä. Käyttötarkoitus: Pohjavesialueiden kartoituksen ja luokituksen lähtökohta on ollut vedenhankinnassa ja sen turvaamisessa. Tietoja voi hyödyntää myös maankäytön suunnittelussa sekä pohjaveden suojelutehtävissä. Lisäksi aineistoa voidaan hyödyntää EU:n vesipuitedirektiiviin liittyvissä tehtävissä. Lisätietoja: http://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Pohjavesialueet.pdf http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi_ja_meri/Vesien_ja_merensuojelu/Pohjaveden_suojelu/Pohjavesialueet/Pohjavesialueet(26765) Groundwater bodies The dataset includes those groundwater bodies, that are investigated and classified for the water supply purposes. The information can also be used to support land use planning and groundwater protection. The main aquifers were mapped and classified in the 1990’s into so called groundwater areas according to the needs of water supply management and protection requirements. The legislation on protecting groundwater was updated in February 2015 and groundwater dependant ecosystems (both terrestrial and surface water) were acknowledged. The digitized spatial dataset includes boundaries of groundwater areas, groundwater recharge areas and sub-areas as well as classifications and information about possible protection plans. As a rule, the groundwater areas are first outlined from the base maps in scale 1:20 000 and then digitized. For some parts of the northern Finland digitizing is done from the base maps in scale 1:50 000. The groundwater area's boundary determines the area which has an impact on the groundwater quality or production. The boundary of a groundwater recharge area determines the area having a good infiltration level with soil that has permeability similar to fine sand. The dataset includes also information on rock and moraine formations having a significant impact on the groundwater formation on the groundwater recharge areas. Estimates on the water yield of the aquifer are made based on the size of the groundwater recharge area. The area residing between the groundwater recharge area boundary and the groundwater area boundary is often called a groundwater area margin.

  • Tiedostopalvelun kautta saa ladattavaksi erinäisten maakuntien liittojen vahvistettujen maakuntakaavojen paikkatietoaineistoja. Syöte on toteutettu Atom-syötteenä osana LOUSPIRE-projektia.

  • Aineisto sisältää Ilmatieteen laitoksen säätutkilla mitattuja havaintoja. Kaikki säätutkat sisältävänä yhdistelmäkuvana on saatavilla seuraavat suureet: tutkaheijastavuustekijä, sateen intensiteetti sekä yhden tunnin ja vuorokauden sadekertymät. Yksittäisten säätutkien kuvina on saatavilla tutkaheijastavuustekijä, sateen intensiteetti ja tuulen säteisnopeus.