From 1 - 10 / 47
  • Luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet. Aineisto toimii päätöksenteon tukena maa-aineislain ja rakennuslain mukaisia ratkaisuja tehtäessä. Aineistolla on keskeinen merkityksensä myös maankäytön suunnittelussa, mutta sillä ei ole kuitenkaan juridista asemaa. Aineistoa on (tilanne 17.3.2020) seuraavilta alueilta: Uusimaa, Lounais-Suomi, Kaakkois-Suomi, Häme, Päijät-Häme, Pirkanmaa, Keski-Suomi, Pohjois-Savo, Länsi-Suomi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala ja Lappi. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistoa on (tilanne 1.3.2016) seuraavilta alueilta: Uusimaa, Lounais-Suomi, Kaakkois-Suomi, Häme, Päijät-Häme, Pirkanmaa, Keski-Suomi, Pohjois-Savo, Länsi-Suomi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala ja Lappi. Käyttötarkoitus: Aineisto on luotu ympäristöhallinnon käyttöön luonnonsuojelualueiden tiedon hallinnan tehtävien tueksi. The dataset Nationally valuable rocky areas includes information on nationally valuable rocky outcrop areas for nature and landscape conservation. The dataset is used for decision making processes based on Land Extraction Act and Land-Use and Building Act. The dataset is important for land use planning, but does not hold a legal status. The dataset provides information for Finnish Environmental Authorities responsible for land use planning and control of extraction of rock materials. Other users of this dataset are typically involved in nature conservation, protected areas, museums of natural history or are citizens interested in nature. Lisätietoja: http://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/ArvokkaatKallioalueet.pdf http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Geologiset_muodostumat/Kalliot http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Geologiset_muodostumat/Kalliot/Kalliot_ovat_osa_luonnonmaisemaa(24943) http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Geologiset_muodostumat/Kalliot/Valtakunnallisen_kallioalueinventoinnin_aluekohtaiset_raportit

  • Vektoriaineisto liittyy ympäristöministeriön, Suomen ympäristökeskuksen ja Geologian tutkimuskeskuksen yhteisprojektina toteutettuun arvokkaiden kivikoiden valtakunnalliseen inventointiin, josta on julkaistu loppuraportti (Räisänen ym 2018). Hankkeen tarkoituksena on ollut luoda kattava kuva Suomen erityyppisistä kivikkomuodostumista ja tuottaa niistä yhtenäinen ympäristöperusteinen luokitusaineisto. Kivikot on tässä tutkimuksessa arvotettu niiden geologisten, biologisten ja maisemallisten ominaisuuksien perusteella. Arvotustyö on tehty Ahvenanmaata ja saaristoa lukuun ottamatta koko maasta. Maastohavaintoihin pohjautuvan arvotustyön perusteella katsottiin 472 kivikkoesiintymän olevan valtakunnallisesti arvokkaita. Valtakunnalliset kivikot jakautuvat arvoluokkiin seuraavasti: valtakunnallisesti erittäin arvokkaita (arvoluokka 1) kivikoita 12 kpl, valtakunnallisesti hyvin arvokkaita (arvoluokka 2) 45 kpl, valtakunnallisesti arvokkaita (arvoluokka 3) 144 kpl ja valtakunnallisesti melko arvokkaita (arvoluokka 4) 271 kpl. Valtakunnallisesti arvokkaiden kivikoiden kokonaispinta-ala on 3 687 hehtaaria. Valtakunnallisesti arvokkaita kivikoita esiintyy koko maassa, mutta ne keskittyvät selkeästi Lappiin sekä Keski-Pohjanmaan ja Keski-Suomen maakuntiin. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää maa-ainesoton lupaharkinnan ja maankäytön suunnittelun lisäksi muun muassa ympäristönsuojelussa sekä opetus- ja tutkimustoiminnassa. Tulokset luovat lisäksi pohjaa geologisen ja biologisen monimuotoisuuden arvioimiselle. Selvitys palvelee myös luonnosta kiinnostuneita kansalaisia. Tutkimus ei ole suojeluohjelma eikä sillä ole suoraan lakiin perustuvia oikeudellisia vaikutuksia. Valtakunnallisesti arvokkaat kivikot -raportti on julkaistu Suomen ympäristö-sarjassa sähköisenä versiona ja on ladattavissa osoitteesta HTTP://URN.FI/URN:ISBN:978-952-11-4795-1. Laajan kaksiosaisen raportin toisessa osassa esitellään valtakunnallisesti arvokkaiden kivikoiden yleiskuvaukset ja karttarajaukset. Viite: Räisänen, J., Teeriaho, J., Kananoja, T. ja Rönty, H. 2018. Valtakunnallisesti arvokkaat kivikot, Suomen ympäristö 2/2018. 194 s. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Kattavuus: koko maa, paitsi Ahvenanmaa ja rannikon tietön saaristo. Käyttötarkoitus: Selvitys palvelee ensisijaisesti maa-aineslain mukaista lupaharkintaa ja alueiden käytön suunnittelua. Lisätietoja: HTTP://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/ValtakunnallisestiArvokkaatKivikot.pdf (ominaisuustietokenttien selitykset)

  • Raidepuskimet asennetaan raiteen päähän estämään liikkuvaa kalustoa vahingossa törmätessään menemästä raiteen pään yli. Raidepuskimet jaetaan kiinteisiin, liukuviin ja hydraulisiin. Raiteilla, joilla on odotettavissa tai todetaan kiinteän raidepuskimen toistuvaa rikkoutumista, sekä raiteilla, joilla rikkoutumisesta voi seurata huomattavia vahinkoja, (henkilövahingot, VAK-kuljetukset) pyritään käyttämään liukuvia tai hydraulisia raidepuskimia. Puskimesta ilmoitetaan käyttöönottopäivämäärä, tyyppi, valmistaja, nimi, omistaja ja sijainti rataverkolla. Aineisto kattaa Väyläviraston omistamat rautatiet.

  • Havaittu tulva-alue on jonkun tietyn toteutuneen tulvan veden peittämä alue, joka on rajattu maastohavaintojen (tulva-alueen reunan merkitseminen tai kuvaaminen) tai kaukokartoitusaineiston (ilmakuvaus (stillkuvat/videointi) tai satelliittikuvat) perusteella. Tulkitulta tulvarajalta voidaan käydä mittaamassa myöhemmin tulvatilanteessa vallinneiden vedenkorkeuksien korkeusasemat. Satelliittikuvista voidaan tuottaa lähes reaaliaikaisia havaittuja tulva-alueita. Havaitut tulva-alueet on saatavilla tulva- ja tulkintakohtaisina karttatasoina. Samastakin tulvasta voi olla saatavilla useita eri karttatasoja, jos siitä on tulkittu tulva-alueet useista eri satelliitti- ja ilmakuvista. Toisaalta jostakin vanhemmasta tulvasta voi olla saatavilla tulvarajaus, josta on tiedossa vain pelkkä vuosi. Paikkatietoaineisto sisältää myös havainnoidun/tulkitun alueen rajauksen (esim. satelliitti- tai ilmakuvan rajaama alue). Lisäksi saatavilla on valtakunnallinen kooste kattaen kaikki aluerajaukset. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineiston kuvaus: HavaittuTulva (havannoitu / tulkittu alue / detected area): HavTlv_id Kohteen numero / site number Nimi Kohteen nimi / site name Havaintovuosi Havaintovuosi / observation year HavaintoAika Havaintoaika (pvm ja aika / date and time) DigOrg Digitoinnin tehnyt organisaatio / organization where the digitization was done DigPohja Digitointimittakaava tai aineisto, jolta tulkinta tehty / scale MuutosPvm Pvm jolloin kohdetta tai siihen liittyviä tietoja on muokattu / date, when the data has been changed or updated Tietyn toteutuneen tulvan veden peittämä alue, esim. HavTlv_19660503_9999_Vantaa_Ortoilmakuva HavTlv_id Kohteen numero PeittavLuokka_id Peittävyysluokka Luokitus: 0 = kuiva maa (ei kaikissa) 1 = tulva-alue / flooded area 99 = vesistö/vesialue / water body -9 = tieto puuttuu / no data PeittavLuokka Peittävyysluokka DigOrg Digitoinnin tehnyt organisaatio DigPohja Digitointimittakaava tai aineisto, jolta tulkinta tehty MuutosPvm Pvm jolloin kohdetta tai siihen liittyviä tietoja on muokattu Lisätietoja: https://www.ymparisto.fi/tulvakartat http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Tulviin_varautuminen/Tulvariskien_hallinta/Tulvariskien_hallinnan_suunnittelu/Tulvakartoitus *** Brief in English The historic flood maps dataset (in Finnish Havaitut tulvat) includes data on detected (observed) floods indicating areas that have been covered by observed floods in some point of time. The historic flood maps can also be produced near real time using satellite images. The observed flood covered area has been outlined based on a field visits (marking or photographing the border area of the flood on site) or outlining has been done using remote sensing data (aerial photographs or satellite images). The border data can later be combined with information on water levels on marked water level measuring stations. Additional information and the flood map service: https://www.environment.fi/floodmaps

  • Merenpohjan näytepaikat -aineistoon on koottu tiedot merenpohjan geologisista näytteistä vuodesta 1985 lähtien. Aineisto sisältää paikkatiedot ja kuhunkin näytteeseen liittyvää metatietoa perustuen pääasiassa Geologian tutkimuskeskuksen Tiedonkeruu-ohjelmassa tuotettuun merenpohjan geologiseen aineistoon.

  • Euroopan unionin jäsenmaat raportoivat komissiolle kuuden vuoden välein luontodirektiivin toimeenpanosta. Raportti sisältää arvioinnin kaikkien direktiivin tarkoittamien luontotyyppien ja lajien suojelutasosta. Suojelutason arviointi vuosilta 2001–2006 tehtiin vuonna 2007, vuosilta 2007–2012 vuonna 2013 ja vuosilta 2013-2018 vuonna 2019. Suojelutason kehityksestä voidaan päätellä muun muassa, kuinka tehokkaita toteutetut suojelutoimet ovat olleet. Luontotyypit, luontodirektiivin raportointi 2019 sisältää yhden paikkatietoaineiston: - Luontotyypit esiintymät, luontodirektiivin raportointi 2019 Luontotyypit, luontodirektiivin raportointi 2013 sisältää kaksi paikkatietoaineistoa: - Luontotyypit esiintymät, luontodirektiivin raportointi 2013 - Luontotyypit levinneisyys, luontodirektiivin raportointi 2013 Raportti sisältää kunkin luontotyypin osalta tiedot arviointikriteereistä, joiden perusteella kokonaisarvio suojelun tasosta on laadittu. Arviointikriteerejä ovat levinneisyys, esiintymisalue, rakenne ja toiminta sekä suojelutason odotettavissa oleva kehitys. Vuonna 2013 raportoitiin myös luontotyypin pinta-ala Natura 2000 -alueilla. Vuoden 2019 raportoinnissa ei enää raportoitu luontotyyppien levinneisyyttä. Suojelutason arvioinnissa käytetään neljää luokkaa: - suotuisa; - epäsuotuisa riittämätön; - epäsuotuisa huono; - ei tiedossa Lisäksi on ollut käytössä kehityssuuntaa kuvaava määrite heikkenevä, vakaa, paraneva tai kehitys tuntematon. Tiedot ovat osa EU:n komissiolle toimitettuja raportointiaineistoja. Aineistoissa ovat mukana tiedot lajeista, joiden raporttiin liittyy kartta ja joiden tiedot eivät ole suojattuja. Vuoden 2013 raportoinnin tiedot löytyvät kokonaisuudessaan https://www.eionet.europa.eu/etcs/etc-bd/activities/reporting/article-17/outcomes-2007-2012 Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). V.2019 aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Käyttötarkoitus: Ympäristöhallinnon tehtävien tueksi ja yleiseen käyttöön. Lisätietoja: http://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Luontojalintudirektiivi_raportointi2019_Ominaisuustiedot.pdf http://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Luontojalintudirektiivi_raportointi2013_Ominaisuustiedot.pdf http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Luontotyypit/Luontodirektiivin_luontotyypit/Luontodirektiivin_luontotyyppiraportit *** Reporting of Habitats Directive, Habitats Member states report the implementation of Habitats Directive (Directive 92/43/EEC) to EU every six years. The report includes evaluation of conservation status of species and habitats. Efficiency of protection measures can be deduced from the report. The data from the 2013 reporting contains both range and distribution of the habitats. The data from the 2019 reporting contains only range of the habitats.

  • Aineisto sisältää Ympäristöministeriön hyväksymät kansalliset kaupunkipuistot. Tällä hetkellä (17.11.2020) aineistossa on seuraavien kaupunkien kaupunkipuistojen ulkorajat: Pori, Hämeenlinna, Heinola, Hanko, Porvoo, Turku, Kotka, Forssa, Kuopio ja Kokkola. Tarkemmat tiedot kaupunkipuistoista löytyy kaupunkien www-sivuilta. Kansallinen kaupunkipuisto voidaan perustaa, kun halutaan säilyttää kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri- tai luonnonmaisema, historialliset ominaispiirteet tai kaupunkikuvalliset, sosiaaliset, virkistykselliset tai muut erityiset arvot. Kansalliseen kaupunkipuistoon voidaan liittää alueita, jotka on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa kaavassa osoitettu puistoksi, virkistys- tai suojelualueeksi tai muuhun kansallisen kaupunkipuiston kannalta sopivaan käyttöön. Alueiden on oltava ensisijaisesti valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön omistamia, mutta omistajan suostumuksella kaupunkipuistoon voidaan liittää myös muita alueita. (Ympäristöministeriö) Käyttötarkoitus: Luonnonsuojelualueiden tiedon hallintaan. Lisätietoja: http://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Kaupunkipuistot.pdf

  • Euroopan unionin jäsenmaat raportoivat komissiolle kuuden vuoden välein lintudirektiivin toimeenpanosta. Raportti sisältää arvioinnin kaikkien direktiivin tarkoittamien lajien populaatiokoosta sekä populaatiokoon kehityssuunnasta. Arviointi vuosilta 2008–2012 tehtiin vuonna 2013 ja vuosilta 2103-2018 vuonna 2019. Raportoiduista tiedoista voidaan päätellä muun muassa, kuinka tehokkaita toteutetut suojelutoimet ovat olleet. Lajeista raportoidaan erikseen tiedot pesivästä, muuttavasta ja talvehtivasta populaatiosta. Aineisto sisältää kunkin lajin osalta keskeisimmät EU:n komissiolle raportoidut tiedot. Aineistossa ovat mukana tiedot lajeista, joiden raporttiin liittyy kartta ja joiden tiedot eivät ole suojattuja. Muuttavista linnuista ei aineistossa ole tietoja. Vuoden 2019 raportoinnissa ei enää raportoitu lintujen levinneisyyttä. Linnut, lintudirektiivin raportointi 2019 sisältää yhden paikkatietoaineiston: - Linnut esiintymät, lintudirektiivin raportointi 2019 Linnut, lintudirektiivin raportointi 2013 sisältää kaksi paikkatietoaineistoa: - Linnut esiintymät, lintudirektiivin raportointi 2013 - Linnut levinneisyys, lintudirektiivin raportointi 2013 Tiedot ovat osa EU:n komissiolle toimitettuja raportointiaineistoja. Vuoden 2013 raportoinnin tiedot löytyvät kokonaisuudessaan: https://www.eionet.europa.eu/etcs/etc-bd/activities/reporting/article-12/art-12-reporting-2008-2012 Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). V. 2019 aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Käyttötarkoitus: Ympäristöhallinnon tehtävien tueksi ja yleiseen käyttöön. Lisätietoja: http://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Luontojalintudirektiivi_raportointi2019_Ominaisuustiedot.pdf http://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Luontojalintudirektiivi_raportointi2013_Ominaisuustiedot.pdf http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Lajit/Luonto_ja_lintudirektiivien_lajit *** Reporting of Birds Directive Member states report the implementation of Birds Directive (Directive 2009/147/EC) to EU every six years. The report includes evaluation of population size and population size trends of the bird species. Efficiency of protection measures can be deduced from the report. The data from the 2013 reporting contains both range and distribution of the species. The data from the 2019 reporting contains only range of the species.

  • Kääntöpöytä on keskusakselin ja ympyränmuotoisen kiskotuksen varaan sijoitettu, yleensä 360° kääntyvä silta, jonka päälle veturi voidaan ajaa ja sitten kääntää haluttuun suuntaan. Kääntöpöydistä ilmoitetaan kantavuus, käsikäyttömahdollisuus, käyttöönottopäivämäärä, pituus ja sijainti rataverkolla. Aineisto kattaa Väyläviraston omistamat rautatiet.

  • Suomen EU:n uimavesidirektiivin asettamat kävijämääräkriteerit ylittävät uimarannat vuodesta 2006 alkaen. Uimarannat on luokiteltu aineistossa entisiin, olemassa oleviin ja uusiin (ko. vuonna). Aineisto on saatu Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL), mutta sitä on korjattu SYKEssä ja aluekeskuksissa. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Lisätietoja: http://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/EuUimavesi.pdf The Bathing Waters dataset, includes information on those bathing water areas that are monitored in accordance to the EU bathing water directive. In Finland areas with more than 100 visitors per day are included in the monitoring programme. The dataset is originally produced by the Kansanterveyslaitos (KTL) and it has been later corrected in Finnish Environment Institute and in local ELY-Centres. The dataset has information from 2006. This SYKE’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0). INSPIRE compatible dataset has been published.