Meluaineisto on koostettu Väyläviraston teettämistä selvityksistä sekä selvitysvelvollisten kuntien teettämistä aineistoista. Selvitysvelvollisia alueita ja kuntia Suomessa ovat pääkaupunkiseutu (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) sekä Turku, Tampere, Lahti ja Oulu. Selvitykset laaditaan maanteille, joiden vuotuinen liikennemäärä on vähintään 3 miljoonaa ajoneuvoa, ja rautateille, joiden vuotuinen liikennemäärä on vähintään 30 000 junaa. Lisäksi aineistossa on mukana selvitysvelvollisten kuntien katuverkon melualueet sekä tieverkon osalta myös muita maanteitä. Väyläviraston teettämissä maantie- ja rautatiemeluselvityksissä on käytetty Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistoa. Kuntien osalta on käytetty pääosin kuntien paikkatietoaineistoja ja mahdollisesti Maanmittauslaitoksen aineistoja.

Melulaskenta perustuu melun leviämiseen 3D-maastomallissa, johon on mallinnettu melulähteet, rakennukset, meluesteet ja maastonmuodot sekä näiden akustiset ominaisuudet. Liikennemelulähteiden melupäästö määritetään liikennemäärien, ajonopeuksien sekä korjaustermien perusteella. Korjaustermeillä tarkennetaan lähtöarvoja tilanteissa, joissa lähtöarvo-oletus ei pidä paikkaansa (esimerkiksi erityinen tiepäällyste, liikennevaloristeys, poikkeava kiskon tai kiskonkunnon vaikutus, tai silta).

Meluaineisto on laskettu yhteispohjoismaisella tieliikennemelun laskentamallilla kansallisen lainsäädännön mukaisilla laskentasuureilla. Suomessa melulainsäädännössä on käytössä A-painotetut ekvivalenttitasot (LAeq) päiväajalle (klo 7-22) ja yöajalle (klo 22-7), jotka lasketaan kahden metrin korkeudelle yhteispohjoismaisella laskentamallilla.

Selvitysten taustalla on EU:n ympäristödirektiivi (2002/49/EY) ja ympäristönsuojelulaki (527/2014), jotka edellyttävät, että yli 100 000 asukkaan kaupungit laativat meluselvityksen ja meluntorjunnan toimintasuunnitelman viiden vuoden välein.