From 1 - 10 / 138
  • Air traffic network-product is a link-knot routing dataset compliant with INSPIRE requirements. It includes f.ex. flight routes and aerodromes. Data shall not be used for operational flight activities or flight planning.

  • The Arctic SDI Gazetteer Service is a service that contains authoritative place names data from the arctic area. The service can be used for searching place names and performing reverse geocoding. The service contains about 2.87 million place name locations with about 3.15 million place names. It contains data from following sources: * Canada (Natural Resources Canada, updated: 02/2018) * Denmark (including Greenland) (SDFE, updated: 05/2017) * Finland (National Land Survey of Finland, updated: 04/2017) * GEBCO Undersea feature names gazetteer (updated: 04/2019) * Iceland (National Land Survey of Iceland, updated: 08/2017) * Norway (Norwegian Mapping Authority, updated: 08/2017) * Russia (Russian Mapping Agency, updated: 04/2019) * Sweden (Swedish National Mapping Agency, updated: 05/2017) * USA (US Geological Survey, updated: 05/2017)

  • WMS-palvelu sisältää INSPIRE-direktiivin Liite III/Ympäristön tilan seurantalaitteet -ryhmään kuuluvat seuraavat SYKEn aineistot: Hydrologiset havaintopaikat, VHS seurantapaikat pintavesi, VHS seurantapaikat Pohjavesi. Aineistot eivät ole INSPIREn tietotuotemäärittelyn mukaisia. Aineistot kuuluvat SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0).

  • Harjavallan kaupungin Karttapalvelu on WMS-rajapintapalvelu, jonka kautta on katseltavissa seuraavat karttatasot: Vesihuollon toiminta-alueet, Yleiskaavayhdistelmä, Asemakaavayhdistelmä, Pohjakartta, Virastokartta, Osoitekartta. Palvelu perustuu Harjavallan kaupungin hallinnoimiin aineistoihin. Palvelun käyttö on maksutonta ja ei vaadi autentikointia eli tunnistautumista käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla.

  • Museoviraston INSPIRE katselupalvelu on WMS-rajapintapalvelu, jonka kautta on saatavilla seuraavat karttatasot (suluissa tekninen nimi): Kiinteiden muinaisjäännösten pistemäinen sijainti/ Protected Sites - Archeaological (PS.ProtectedSitesArchaeologicalPoint), Kiinteiden muinaisjäännösten aluemainen sijainti/ Protected Sites - Archeaological (PS.ProtectedSitesArchaeologicalPolygon), Aluerajauksina merkityt valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, RKY/ Protected Sites - Landscape (PS.ProtectedSitesLandscapePolygon) Pistemäisinä merkityt valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, RKY/ Protected Sites - Landscape (PS.ProtectedSitesLandscapePoint) Viivamaisina merkityt valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, RKY/ Protected Sites - Landscape (PS.ProtectedSitesLandscapeLine) Palvelu perustuu suojeltujen, rauhoitettujen ja valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristökohteiden tietoja sisältäviin muinaisjäännösrekisteriin ja RKY-inventointiin. Aineistoja hallinnoi Museovirasto. Palvelun käyttö on maksutonta eikä vaadi autentikointia eli tunnistautumista käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla.

  • Kangasalan rakennukset WMS-palveluna on WMS-rajapintapalvelu, jonka kautta on saatavilla seuraavat karttatasot (suluissa tekninen nimi): Kangasala_RAHU(Kangasala_RAHU). Palvelu perustuu Kangasalan Rakennus ja huoneistoreisteri -aineistosta karsittuihin tietoihin. Aineistoja hallinnoi Kangasalan kaupunki. Palvelun käyttö on maksutonta eikä vaadi autentikointia eli tunnistautumista käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla.

  • Virtain kaupungin (Virrat) ajantasa-asemakaava on koostekartta hyväksytyistä ja lainvoiman saaneista asemakaavoista. Aineisto on tuotettu lainvoimaisten asemakaavojen pohjalta. Kartalta voi myös ladata asemakaavojen PDF-muotoiset kaavadokumentit. Asiasanat: Virrat Virtain Asemakaava

  • Biomassa-atlaksen yritystoiminnan jätetiedot kuvaavat ympäristölupa- ja raportointivelvollisten yritysten vuosittain tuottamien biohajoavien jätteiden määriä. Aineisto perustuu ympäristöhallinnon valvonta- ja kuormitustietojärjestelmään (VAHTI) kirjattuihin jätetietoihin, joita on jatkokäsitelty Suomen ympäristökeskuksessa. Biohajoavia jätteitä syntyy kuitenkin myös muilta kuin VAHTIin raportoivilta yrityksiltä. Koska kaikki biohajoavia jätteitä tuottavat yritykset tai toiminnot eivät ole ympäristölupavelvollisia tai raportointivelvollisia VAHTIin nähden, on kyseistä jätevirtaa Biomassa-atlaksessa tarkasteltu tiettyjä, erityisesti biohajoavia jätteitä käsitteleviä laitoksia koskevien tietojen avulla. VAHTIn kompostointi-, biokaasu- ja jätepolttoaineen valmistuslaitoksilta lähtevät biohajoavat jätemäärät on otettu Biomassa-atlaksen jätteenkäsittelylaitosten aineistoon mukaan. Kyseiset laitokset ovat ympäristölupavelvollisia, ja ne vastaanottavat biohajoavaa jätettä myös niiltä toimijoilta, joiden jätemääriä ei ole mukana Biomassa-atlaksen yritysten jätemäärätiedoissa. On kuitenkin huomioitava, että tiedot saattavat olla osittain päällekkäisiä yritysten biohajoavien jätemäärien kanssa, ja tästä syystä niitä ei pidä tarkastella kartalla yhtä aikaa. Jätteenkäsittelyn biohajoava jätemäärätieto antaa kuitenkin lisäinformaatiota, kun tavoitteena on biohajoavien jätevirtojen ohjaaminen entistä enemmän hyödyntämiseen. Biomassa-atlaksen jätteenkäsittelylaitosten biohajoava jätemäärätieto (t/v) on ilmoitettu jäteasetuksen (Vna jätteistä 179/2012, liite 4) mukaisten jäteluokkien mukaan. Lisäksi lietteille on käytössä kirjaintarkenne A-G, joka ilmaisee lietteen käsittelytavan. Biomassa-atlaksessa jätetiedot on edelleen luokiteltu viiteen pääluokkaan edellä mainittujen EWC-jäteluokkakoodien perusteella: 1) eläin- ja kasvijäte, 2) liete, 3) paperi- ja pahvijäte, 4) puujäte ja 5) sekajäte. Pääluokkien lisäksi jätemäärätiedot jakautuvat vielä tarkemmin 62 alaluokkaan. Jäteluokitus on esitetty Biomassa-atlaksen verkkosivulla. Tiedot päivitetään Biomassa-atlakseen kerran vuodessa. Viimeisin päivitys koskee vuotta 2015. Jätemäärätiedoista ei käy ilmi yksittäisen jätteentuottajan nimi.

  • Categories  

    Valuma-aluejako sisältää Suomen päävesistöalueet, valuma-aluejaon sekä purkupisteet. Hierarkinen valuma-aluejako sisältää enimmillään 3 jakovaihetta. Valuma-aluejaon hierarkisuutta voidaan kuvata käyttämällä aineistoon liittyviä valuma-alueiden reunaviivoja sekä valuma-aluetunnusta. Päävesistöalueita on 74 kappaletta, niiden pinta-ala on yli 200 km2 ja numerointi alkaa Laatokkaan laskevista vesistöalueista ja kiertää rannikkoalueet myötäpäivään päättyen Vienan mereen laskeviin vesistöihin. Kussakin osajaossa aina kolmanteen jakovaiheeseen asti on käsiteltävä alue jaettu enintään 9 osa-alueeseen, jolloin yhdellä vesistöalueella on enintään 729 osa-aluetta. Näin on tehty päävesistöalueen koon ollessa yli 10 000 km2. Kooltaan 1 000-10 000 km2 suuruiset päävesistöalueet on jaettu kahteen jakovaiheeseen, jolloin osa-alueita on vesistöalueella enintään 81 kappaletta. Alle 1 000 km2 suuruiset päävesistöalueet on jaettu enimmillään yhdeksään osa-alueeseen. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0).

  • Vesienhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) 9 §:n mukaan vesienhoitoalueella pintavesien seuranta on järjestettävä niin, että niiden tilasta saadaan yhtenäinen ja monipuolinen kokonaiskuva. Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila luokitellaan seurannasta kerääntyvän aineiston perusteella. Aineisto sisältää ne EUlle vuonna 2016 raportoidut jokien, järvien ja rannikkovesien (vesimuodostumien) seurantapaikat. Seurantapaikat kattavat koko Suomen. Seuranta-aineistoa on kertynyt pintavesistä jo 1960-luvulta alkaen ja olemassa olevat havaintopaikat linkitettiin seurantapaikkoihin. Vedenlaatu-, pohjaeläin-, vesikasvi- ja kalaston näytteet otetaan kussakin vesimuodostumassa havaintopaikoilta, jotka on linkitetty vesimuodostuman seurantapaikkaan. Seurantapaikan koordinaatit määrätään vesimuodostuman laskennallisen keskipisteen mukaan tai merkitään samoiksi kuin järvisyvänteen tai rannikkoalueen vedenlaadun pitkäaikainen havaintopaikka. Joessa alueen koordinaatiksi valitaan joen tarkasteluyksikön merkittävin vedenlaadun havaintopaikka. Aineisto sisältää seurantapaikan nimen lisäksi tiedot vesienhoitoalueesta ja vesimuodostumasta (nimi ja tunnus) sekä vesistöaluetunnuksen ja seurantapaikan ylläpitäjäorganisaation (ELY-keskus). Vesimuodostumat on rajattu ja tyypitelty (kts. ohjeet http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=22063&lan=fi). Seurantapaikalla on sama tyyppi kuin vesimuodostumalla. Seurantapaikat kuuluvat joko perusseurantaan tai toiminnalliseen seurantaan tai molempiin. Riittävän monessa pintavesimuodostumassa on tehtävä perusseurantaa, jotta voidaan arvioida vesienhoitoalueen kaikkien valuma-alueiden ja osavaluma-alueiden pintavesien tila kokonaisuudessaan. Toiminnallista seurantaa on tehtävä kaikissa niissä vesimuodostumissa, joiden osalta on joko vaikutusarvioinnin tai perusseurannan mukaan mahdollista, että ympäristötavoitteet jäävät saavuttamatta, tai joihin päästetään prioriteettilistan aineita (haitallisia aineita, jotka on direktiivissä määrätty). Tarkemmat tiedot seurantapaikkojen vedenlaadusta on löydettävissä ympäristöhallinnon Pintavesien tilan tietojärjestelmästä. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0).