Creation year

2017

126 record(s)
 
Type of resources
Available actions
Topics
Keywords
Contact for the resource
Provided by
Years
Formats
Representation types
Update frequencies
Service types
Scale
Resolution
From 1 - 10 / 126
  • The Arctic SDI Gazetteer Service is a service that contains authoritative place names data from the arctic area. The service can be used for searching place names and performing reverse geocoding. The service contains about 2.87 million place name locations with about 3.15 million place names. It contains data from following sources: * Canada (Natural Resources Canada, updated: 02/2018) * Denmark (including Greenland) (SDFE, updated: 05/2017) * Finland (National Land Survey of Finland, updated: 04/2017) * GEBCO Undersea feature names gazetteer (updated: 04/2019) * Iceland (National Land Survey of Iceland, updated: 08/2017) * Norway (Norwegian Mapping Authority, updated: 08/2017) * Russia (Russian Mapping Agency, updated: 04/2019) * Sweden (Swedish National Mapping Agency, updated: 05/2017) * USA (US Geological Survey, updated: 05/2017)

  • Categories  

    Air traffic network-product is a link-knot routing dataset compliant with INSPIRE requirements. It includes f.ex. flight routes and aerodromes. Data shall not be used for operational flight activities or flight planning.

  • This dataset contains borders of the HELCOM MPAs (former Baltic Sea Protected Areas (BSPAs). The dataset has been compiled from data submitted by HELCOM Contracting Parties. It includes the borders of designated HELCOM MPAs stored in the <a href="http://mpas.helcom.fi" target="_blank">HELCOM Marine Protected Areas database</a>. The designation is based on the HELCOM Recommendation 15/5 (1994). The dataset displays all designated or managed MPAs as officially reported to HELCOM by the respective Contracting State until in November 2018 (latest data update). The latest related HELCOM publication based on MPA related data is <a href="http://www.helcom.fi/Lists/Publications/BSEP148.pdf" target="_blank"> Ecological coherence assessment of the Marine Protected Area network in the Baltic. Balt. Sea Environ. Proc. No. 148 (HELCOM 2016)</a> The dataset contains the following information: MPA_ID: Unique ID of the MPA as used in HELCOM Marine Protected Areas database Name: Name of the MPA Country: Country where MPA is located Site_link: Direct link to site's fact sheet in the <a href="http://mpas.helcom.fi" target="_blank">HELCOM Marine Protected Areas database</a> where additional information is available MPA_status: Management status of the MPA Date_est: Establishment date of the MPA Year_est: Establishment year of the MPA

  • This dataset represents the density of all IMO registered ships operating in the Baltic Sea. Density is defined as the number of ships crossing a 1 x 1km grid cell. It is based on HELCOM AIS (Automatic Identification System) data. The HELCOM AIS network hosts all the AIS signals received by the Baltic Sea States since 2005. The AIS Explorer allows to compare density maps of different ship types per month: http://maps.helcom.fi/website/AISexplorer/ The data was processed to produce density maps and traffic statistics. All scripts are available in GitHub: https://github.com/helcomsecretariat. The production of these maps have been carried out 2016-2017 through the HELCOM project on the assessment of maritime activities in the Baltic Sea. The underlying AIS data processing work has been co-financed by EU projects Baltic Scope (2015-2017 EASME/EMFF/2014/1.2.1.5) and Baltic Lines (2016-2019, Interreg Baltic Sea Region). In addition, the Ministry of the Environment of Finland supported the work with a special contribution in view of the use of the results in the HOLAS II process.

  • Vesienhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) 9 §:n mukaan vesienhoitoalueella pintavesien seuranta on järjestettävä niin, että niiden tilasta saadaan yhtenäinen ja monipuolinen kokonaiskuva. Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila luokitellaan seurannasta kerääntyvän aineiston perusteella. Aineisto sisältää ne jokien, järvien ja rannikkovesien (vesimuodostumien) seurantapaikat, jotka raportoitiin virallisesti EU:lle vuonna 2016. Seurantapaikkoja on kattavasti koko Suomen alueella. Seuranta-aineistoa on kertynyt pintavesistä jo 1960-luvulta alkaen ja olemassa olevat havaintopaikat linkitettiin seurantapaikkoihin. Vedenlaatu-, pohjaeläin-, vesikasvi- ja kalaston näytteet otetaan kussakin vesimuodostumassa havaintopaikoilta, jotka on linkitetty vesimuodostuman seurantapaikkaan. Seurantapaikan koordinaatit määrätään vesimuodostuman laskennallisen keskipisteen mukaan tai merkitään samoiksi kuin järvisyvänteen tai rannikkoalueen vedenlaadun pitkäaikainen havaintopaikka. Joessa alueen koordinaatiksi valitaan joen tarkasteluyksikön merkittävin vedenlaadun havaintopaikka. Seurantapaikat kuuluvat joko perusseurantaan tai toiminnalliseen seurantaan tai molempiin. Riittävän monessa pintavesimuodostumassa on tehtävä perusseurantaa, jotta voidaan arvioida vesienhoitoalueen kaikkien valuma-alueiden ja osavaluma-alueiden pintavesien tila kokonaisuudessaan. Toiminnallista seurantaa on tehtävä kaikissa niissä vesimuodostumissa, joiden osalta on joko vaikutusarvioinnin tai perusseurannan mukaan mahdollista, että ympäristötavoitteet jäävät saavuttamatta, tai joihin päästetään prioriteettilistan aineita (haitallisia aineita, jotka on direktiivissä määrätty). Tarkemmat tiedot seurantapaikkojen vedenlaadusta on löydettävissä ympäristöhallinnon Pintavesien tilan tietojärjestelmästä. Aineisto sisältää vuonna 2016 EUlle raportoidut jokien, järvien ja rannikkovesien seurantapaikat. Käyttötarkoitus: Aineisto sisältää EUlle raportoidut jokien, järvien ja rannikkovesien seurantapaikat. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Lisätietoja: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Pintavesien_tila/Pintavesien_tilan_seuranta https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/VHS_seurantapisteet.pdf According to 9 § of the Act on the Organization of Water Management (1299/2004), the monitoring of surface waters in a River Basin District (RBD) must be organized in such a way that a uniform and diverse overall picture of their status is obtained. The ecological and chemical status of surface waters is classified on the basis of data collected from monitoring. The data includes those monitoring sites for rivers, lakes and coastal waters (water bodies) that were officially reported to the EU in 2016. There are monitoring sites comprehensively throughout Finland. Monitoring data have been accumulated from surface waters since the 1960s and existing observation sites were linked to monitoring sites. Samples for water quality, benthic fauna, aquatic plants and fish in each water body are taken from observation sites linked to a water body monitoring site. The coordinates of the monitoring site are determined according to the calculated center of the water body or are marked as the same as the long-term observation point for water quality in the lake basin or coastal area. In the river, the monitoring site has usually the same coordinates as the most significant water quality observation point of each river water body. Monitoring sites include either surveillance monitoring or operational monitoring, or both. A sufficient number of surface water bodies must be subject to basic monitoring in order to assess the status of all surface waters in all catchment areas and sub-catchments in the RBD. Operational monitoring must be carried out in all water bodies for which, according to either the impact assessment or the surveillance monitoring, it is possible that environmental objectives will not be met or to which priority list substances (harmful substances provided for in the Directive) will be released. Investigative monitoring is needed in some special cases. More detailed information on the water quality of the monitoring sites can be found in the Environmental Administration's Surface Water Status Information System. The data includes river, lake and coastal water monitoring sites reported to the EU in 2016. This SYKE’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0). INSPIRE compatible dataset has been published.

  • Aineisto kattaa Väyläviraston ylläpitämän maantieverkon. Tälle tietolajille inventoidaan keskikaiteissa olevat kulkuaukot, niiden leveys ja niissä mahdollisesti olevan puomin olemassaolo. Puomin tarkemmat tiedot kerrotaan tietolajilla 520. Tieto kirjataan päätien osoitteella. Huoltoaukon geometrialle annetaan oma tieosoite, joka kerrotaan kohdassa AUKKONRO.

  • Aineisto kattaa Väyläviraston ylläpitämän maantieverkon. Tieto kirjataan kaikille tieosoitteellisille maanteille toimistotyönä tie- ja rakennussuunnitelmia hyödyntäen. Mikäli väylällä on useita toiminnallisia käyttötarkoituksia, voidaan kirjata niistä tärkein kenttään VLUONNE ja toissijainen käyttötarkoitus kenttään VLUONNET.

  • Vesienhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) 9 §:n mukaan vesienhoitoalueella pohjavesien seuranta on järjestettävä niin, että niiden tilasta saadaan yhtenäinen ja monipuolinen kokonaiskuva. Vesienhoidosta annetun asetuksen (1040/2006) mukaisesti seurantaohjelmassa on oltava riittävästi seuranpaikkoja, jotta pohjavesien tila ja tilan luontainen tai ihmisen toiminnasta aiheutuva lyhyen ja pitkän ajan vaihtelu voidaan arvioida luotettavasti. Tämä aineisto sisältää EUlle 2016 raportoidut valtakunnalliset pohjaveden seurantapaikat. Seurantapaikkoja ovat sekä valtakunnalliset pohjavesiasemat että vesienhoitoon liitetyt pohjavesialueiden VHS-seurantapaikat. Seurantapaikat kuuluvat joko perusseurantaan tai toiminnalliseen seurantaan tai molempiin. Pohjavesiasemilta saadaan perusseurannan tietoja mm. pohjaveden korkeudesta ja pohjaveden laadusta. Pohjavesiasemilta on tietoja koottu systemaattisesti vuodesta 1975 alkaen. Pohjavesialueiden VHS-seurantapaikoilla tehdään vesienhoitoseurantaan liittyvää toiminnallista velvoitetarkkailua, mutta niitä käytetään myös perusseurantaan. Pohjavesialueilta saadaan pohjaveden laatuun ja määrään liittyviä havaintotietoja sekä alueen tutkimuksiin, riskikohteisiin ja maankäyttöön liittyviä tietoja. Tarkemmat tiedot seurantapaikkojen vedenlaadusta on löydettävissä ympäristöhallinnon Pohjavesitietojärjestelmästä (POVET). Aineisto kattaa 13 ELY-keskusta. Seuranta-asemilta tietoa pohjaveden laadusta ja määrästä on kerätty 1970-luvulta alkaen. VHS-seurantapaikkojen ikä vaihtelee. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Käyttötarkoitus: Aineisto sisältää valtakunnalliset pohjavesiasemat ja vesienhoitoon liitetyt pohjavesialueiden VHS-seurantapaikat Lisätietoja: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Pohjavesien_tila/Pohjavesien_tilan_seuranta https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/VHS_seurantapisteet.pdf According to 9 § of the Act on the Organization of Water Management (1299/2004), the monitoring of groundwaters in a River Basin District (RBD) must be organized in such a way that a uniform and diverse overall picture of their status is obtained. According to the Decree on Water Resources Management (1040/2006), the monitoring programme must include a sufficient number of monitoring sites in order to reliably assess the status of groundwaters and natural or anthropogenic short- and long-term variations in the status. The data includes national groundwater monitoring sites reported to the EU in 2016. The monitoring sites comprise national groundwater monitoring stations and monitoring sites associated with the water management of groundwater areas (VHS monitoring sites). The monitoring sites include either surveillance monitoring or operational monitoring, or both. The groundwater monitoring stations provide information e.g. on groundwater levels and groundwater quality. Data has been collected systematically from the groundwater monitoring stations since 1975. Operational statutory monitoring is carried out at the VHS monitoring sites in groundwater areas, but the VHS monitoring sites are also used for surveillance monitoring. Information on the qualitative and quantitative state of groundwater areas is collected in the database, as well as research results on risk factors and land use. More detailed information on the water quality of the monitoring sites can be found in the Environmental Administration’s Groundwater Information System (POVET). The data covers 13 Centres for Economic Development, Transport and the Environment (ELY Centres). Groundwater quality and quantity data have been gathered since the 1970s from the monitoring stations. The VHS monitoring sites have varying ages.

  • Pientareella tarkoitetaan ajotien osaa, joka jää ajoradan ja luiskan väliin. Piennar voi olla päällystettyä ja/tai soraa (tukipiennar). Reunaviiva on osa päällystettyä piennarta. Mikäli piennarta ei ole osoitettu ajoratamaalauksin, katsotaan sen alkavan päällysteen reunasta. Sorateillä ja kävelyn ja pyö- räilyn väylillä ei ole piennarta. Piennar puuttuu myös silloin, kun ajorataan liittyy korotettu tai maalauksella erotettu kävelyn ja pyöräilyn väylä. Keski- kaiteellisilla teillä keskelle ei kirjata piennarta. Tieto inventoidaan yhtenäi- sinä jaksoina lähimpään 5 cm pyöristäen. Lyhyitä pientareen leveyden muutoksia tai katkoksia ei huomioida (esim. kaarteet, liittymäalueet, pysä- kit, kaiteet jne).

  • Tierekisteriin inventoidaan päätien tieosoitteella ne väylät, joiden voidaan katsoa hoitavan kyseisen tieosuuden kävelyn ja pyöräilyn tarpeet. Tietola- jille voi kirjata myös kunnan väyliä joille ei haluta antaa tieosoitetta.