KUVAUS: Osana Tampereen kaupungin luonnon monimuotoisuusohjelman päivitystä toteutettiin loka-marraskuussa 2024 kysely paikallisille luonto- ja ympäristöjärjestöille sekä lumo-asiantuntijoille. Kysely oli avoinna 31.10.-1.12.2024 ja se toteutettiin Fiilis-karttakyselytyökalulla. Kysymykset valmisteltiin Tampereen kaupungin ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikössä. Kysely lähetettiin 18 yhdistykselle, joista 6 yhdistystä vastasi kyselyyn: Tampereen hyönteistutkijain seura ry, Tampereen 4H-yhdistys, Luontoliiton Hämeen piiri (Tampereen metsäryhmä), Suomen luonnonsuojeluliitto Pirkanmaan piiri ry, Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys, 1 muu, jonka nimi puuttui (johtui kyselyohjelman teknisestä häiriöstä). Kysely lähetettiin myös 25 paikalliselle asiantuntijalle, kuten tutkijoille, viheralan yrittäjille, naapurikuntien ympäristönsuojelun asiantuntijoille sekä muille kuin Tampereen kaupungin viranomaisille, joiden työ liittyy luonnon monimuotoisuuteen. 10 asiantuntijatahoa vastasi kyselyyn. KATTAVUUS: Tampere YLLÄPITO: Kyseessä on poikkileikkausaineisto (Aineisto ei päivity). KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA: vektori (pisteitä ja alueita) SAATAVUUS: Aineisto on katsottavissa kirjautuneille käyttäjille Oskari-karttapalvelussa. AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki, Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikkö

KUVAUS: Karttatason kohteet ovat peräisin LUMO-asukaskyselystä marraskuulta 2024. Aineisto on kerätty Fiilis-karttakyselyllä (Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikkö). Kysely oli osa lumo-ohjelman päivityksen vuorovaikutusprosessia. Vastaajaa pyydettiin merkitsemään kartalle pisteitä tai alueita, joissa on havainnut 1) myönteisiä muutoksia tai 2) kielteisiä muutoksia luonnon monimuotoisuudessa viimeisen neljän vuoden aikana. Kartalle sai myös merkitä pisteitä tai alueita, joissa olisi halukas itse toimimaan luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi. Kyselyn vastaajamäärä oli 570 hlö. Kyselyyn pystyi vastaamaan joko suomeksi tai englanniksi. Vastaajien anonyymit taustatiedot on tarvittaessa saatavilla datan yhteyshenkilöltä. KATTAVUUS: Tampere YLLÄPITO: Kyseessä on poikkileikkausaineisto (Aineisto ei päivity). KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA: vektori (pisteitä ja alueita) SAATAVUUS: Aineisto on katsottavissa kirjautuneille käyttäjille Oskari-karttapalvelussa. AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki, Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikkö

Aineisto kuvaa PUROHELMI-hankkeessa tuotettuja paikkatietopohjaisia mallinnusarvioita pienten virtavesien habitaatin ja pohjaeläinlajiston luonnontilan muuttuneisuudesta. Purohabitaatin luonnontilan muuttuneisuusarvioinnin perustana on Metsähallituksen puroinventointimenetelmä (Hyvönen ym. 2005). Menetelmässä puro kuljetaan alavirrasta ylävirtaan ja siitä kirjataan kymmeniä tietoja puron ominaisuuksista ja luonnontilaisuudesta. Luonnontilan muuttuneisuus arvioidaan luokka-asteikolla 1–5, jossa 1 tarkoittaa eniten ja 5 vähiten muuttunutta. Pohjaeläinlajiston luonnontilan muuttuneisuusarvioinnin perustana on potkuhaavinnalla toteutettu maastonäytteenotto ja FresHabit-hankkeessa kehitetty vertailulajiston paikkakohtainen mallinnus (Rajakallio ym. 2021, Aroviita ym. 2021). Maastomenetelmä on sama kuin suurempien virtavesien ekologisen tilan seurannoissa (Järvinen ym. 2019). Lajiston muuttuneisuus arvioidaan osuutena, kuinka monta prosenttia luonnontilaisesta lajistosta on hävinnyt. Valtakunnalliset luonnontilan muuttuneisuusarviot perustuvat paikkatietopohjaisiin tilastomallinnuksiin, jotka on kehitetty maastoaineistojen ja paikkatietoaineistojen avulla. Habitaattien muuttuneisuuden mallinnus on toteutettu koneoppimismenetelmällä (extreme gradient boosting) ja pohjaeläinlajiston muuttuneisuuden mallinnus monimuuttujamallinnuksella. Maastotietoa oli käytössä 629 virtavesikohteen inventoinnista ja 650 kohteen pohjaeläimistöstä. Paikkatietona on käytetty erityisesti Syken uomatietokantaa (Ranta10-aineisto) ja turvemaiden ojitustilannekarttaa, Corine-maanpeiteaineistoa ja Luonnonvarakeskuksen valtakunnan metsien inventointiaineistoa. Arvioita ei ole tuotettu virtavesille, joiden valuma-alueilla ei ole lainkaan turvemaita. Arviot on tuotettu Syken Ranta10-aineistosta johdetuille uomajaksoille, joiden sisällä luonnontilan muuttuneisuus voi vaihdella paljon. Aineiston käytössä tulee muistaa että ne eivät anna täyttä kuvaa yksittäisen puron luonnontilan muuttuneisuudesta. Myös malleihin ja kartta-aineistoihin sisältyy epätarkkuutta. Esimerkiksi yksittäisen puron lopullinen kunnostustarve tulee aina selvittää paikan päällä maastossa. Arviot on tuotettu Syken PUROHELMI-hankkeessa ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelmassa. Helmi-ohjelmassa tartutaan Suomen luontokadon suurimpaan suoraan syyhyn eli elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. PUROHELMI-hanke on jatkanut PienvesiGIS- ja Freshabit LIFE IP -hankkeissa tehtyä tutkimusta, jota on tehty yhteistyössä Metsähallituksen, Suomen Metsäkeskuksen, Oulun yliopiston ja Luken kanssa. Aineistoon on marraskuussa 2024 lisätty myös tieto sijainneista, joissa uomat risteävät maastotietokannan tie- ja polkuverkoston kanssa, sekä kahden metrin korkeusmallin pohjalta tuotettu mallinnus näiden tienalitusten esteettömyydestä. Myös tämä mallinnus on toteutettu koneoppimismenetelmällä (extreme gradient boosting). Tienalituksia on yhteensä 127 286, joista esteettömyysennuste on julkaistu niille kohteille, joille ennusteen todennäköisyys on yli 50 %. Tällaisia kohteita on 84 362. Esteellisyysmallinnuksen opetusaineistona on käytetty Metsähallituksen ja ELY-keskusten aiempia vaellusesteinventointeja Keski-Suomesta, Iijoen vesistöalueelta ja Lapista, kts. mm. Metsähallituksen Esteet Pois! -hankkeet I & II (Moilanen & Luhta 2018 ja Karppinen 2020) sekä Eloranta & Eloranta (2016). Lisäksi Freshabit-hankkeen yhteydessä inventoitiin pieni määrä teiden alituksia Länsi-Lapissa, mutta lähes kaikki näistä joko sisältyivät Metsähallituksen aineistoihin tai niiden tiedettiin olevan siltoja eikä rumpuja. Ennusteen todennäköisyys pätee vain, mikäli uoman ylittävä rakenne on tyypiltään tierumpu: silloilla toteutetut teiden alitukset ovat lähes poikkeuksetta estettömiä, minkä vuoksi rakennetyypiltään silloiksi tiedetyt alitukset poistettiin opetusaineistosta ennen mallinnusta. Aineistoa on päivitetty 2025 taustauomastolla, josta ennusteissa käytetyt uomajaksot on johdettu. Taustauomasto kattaa myös ennusteista puuttuvan vesienhoitoalue seitsemän, eli Ylä-Lapin. Tarkempia tietoja taustauomastosta on lisätietodokumentissa. Samassa yhteydessä aineistosta on siivottu pois uomajaksojen kaksoiskappaleita. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). This Syke’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0) Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Purohelmi.pdf Viitteet Helmi-elinympäristöohjelma vahvistaa luonnon monimuotoisuutta: https://ym.fi/helmi Pienten virtavesien valtakunnallinen tilan arviointi ja mallinnus (PUROHELMI) -hankesivu: https://www.syke.fi/hankkeet/PUROHELMI Aroviita J, Ilmonen J, Rajakallio M, Sutela T, Mykrä H, Martinmäki-Aulaskari K, Karttunen K, Kuoppala M, Leinonen A, Jyväsjärvi J, Ulvi T, Vehanen T, Virtanen R 2021. Pienten virtavesien tilan arvioinnin kehittäminen. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 25/2021: 1–70. Eloranta A J & Eloranta A P 2016. Rumpurakenteiden ympäristöongelmat, niiden ehkäisy ja korjaaminen: Keskisuomalainen pilottitutkimus. Keski-Suomen ELY-keskus. Hyvönen S, Suanto M, Luhta P-L, Yrjänä T & Moilanen E 2005. Puroinventoinnit Iijoen valuma-alueella vuosina 1998–2003. Alueelliset ympäristöjulkaisut 403. Karppinen A. 2020. Esteeet pois II -projekti: Loppuraportti. Metsähallitus, Eräpalvelut Pohjanmaa–Kainuu. Moilanen E, Luhta P-L 2018. TAIMEN- eli Esteet pois! -hanke: Loppuraportti. Metsähallitus, Eräpalvelut Pohjanmaa. Rajakallio M, Jyväsjärvi J, Muotka T, Aroviita J 2021. Blue consequences of the green bioeconomy: clear-cutting intensifies the harmful impacts of land drainage on stream invertebrate biodiversity. Journal of Applied Ecology 58: 1523–1532.

KUVAUS: Aineisto kuvaa Tampereen tapahtumapaikkojen sijaintia ja tyyppiä. KATTAVUUS: Tampere PÄIVITYS: Päivittyvä (satunnainen intervalli) YLLÄPITOSOVELLUS: QGIS (postgis) KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ:Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA: piste SAATAVUUS: Tallennettu postgis-tietokantaan. Aineisto saatavilla Oskari-karttapalvelusta. JULKISUUS: julkinen TIETOSUOJA: Aineiston sisältöön ei liity tietosuojakysymyksiä. KENTÄT: Huom! Kentät, joiden perässä on maininta ”(tekninen)” liittyvät ainoastaan karttatason näkymiseen palvelussa. id = kohteen yksilöivä tunniste aineistossa (tekninen) nimi = kohteen nimi tyyppi = kohteen tyyppi (ulkolava, sisätila, urheilukenttä, stadion) kuvaus = kohteen sanallinen kuvaus AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki, Tapahtumat ja kaupunkitila -yksikkö

Maakuntakaava on kartalla esitetty suunnitelma alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteista sekä maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisista alueista. Lapin maakuntakaavayhdistelmä kattaa Lapin maakunnan alueella olevat maakuntakaavat. Maakuntakaavojen mittakaava vaihtelee välillä 1:250 000 ja 1:100 000. Lapin ensimmäinen maakuntakaava on saanut lainvoiman vuonna 2001, jonka jälkeen on laadittu neljä osa-alueittaista kokonaismaakuntakaava ja kuusi vaihemaakuntakaavaa. Voimassa olevat maakuntakaavat: Tunturi-Lapin maakuntakaava (saanut lainvoiman 16.5.2012) Länsi-Lapin maakuntakaava (saanut lainvoiman 11.9.2015) Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava (kuulutettu voimaan 21.9.2022) Pohjois-Lapin maakuntakaava 2040 (kuulutettu voimaan 18.9.2024) Voimassa olevat vaihemaakuntakaavat: Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaava (saanut lainvoiman 16.7.2005) Rovaniemen vaihemaakuntakaava (saanut lainvoiman 25.6.2010) Kemi–Tornio-alueen ydinvoimamaakuntakaava (saanut lainvoiman 21.9.2011) Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaava (saanut lainvoiman 16.5.2012) Suhangon kaivoshankkeen vaihemaakuntakaava (saanut lainvoiman 12.2.2016) Kemi–Tornio-alueen ydinvoimamaakuntakaavan osittainen kumoaminen (saanut lainvoiman 16.2.2017)

Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) kerää vaarallista jätettä Espoossa, Helsingissä, Kirkkonummella ja Vantaalla. Aineisto sisältää vaarallisen jätteen keräyspisteet. Kotitalouksilta vaarallista jätettä otetaan vastaan kaikissa keräyspisteissä ja yrityksiltä Kivikon vaarallisen jätteen asemalla. Tarkemmat tiedot vastaanotettavista jätteistä, hinnoista yms. löytyvät HSY:n nettisivuilta.

KUVAUS: Mustaliuskeiden huomioiminen kaavoituksessa Tampereella -selvityksen (GTK, 2025) "Mustaliuskevektorit - Mustaliuskeiden huomioiminen kaavoituksessa Tampereella, GTK, 2025"-kartta. Vektori kartalla kuvaa mustaliuskeen esiintymisen todennäköisyyttä geoteknisen tai kallio/maaperäkartan tarkkuudella ja kuvauskeinoin (viivalla). Vektori ei sulje pois sitä, että sen ulkopuolelta ei voisi löytyä mustaliusketta eikä kerro, miten laajalla alueella mustaliusketta voi viivan molemmin puolin tai päissä olla (voi olla satojakin metrejä). Se ei kuvaa myöskään mustaliuskeen esiintymän syvyyttä maanpinnasta. Vektorin matkalla mustaliuskepitoisuus moreenissa tai kallioperässä voi myös katketa tai heiketä välillä, vaikka viiva esitetäänkin jatkuvana. Aerogeofysikaalisen aineiston prosessointi Tampereen kaupungin eteläiseltä alueelta sekä tarkennettu mustaliuske-esiintymien tulkinta. Kohdennettu aerogeofysikaalisen (sähkömagneettinen ja magneettinen) aineiston prosessointi ja mustaliuskevyöhykkeiden tarkennettu tulkinta tehtiin rakennusvalvonnan, kaavoituksen ja ympäristöselvitysten tueksi. KATTAVUUS: Tamperetta ja Tampereen seutua KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Tampereen tietokannassa ja Oskari-karttapalvelussa ETRS-TM35FIN (EPSG:3067). GEOMETRIA: viiva SAATAVUUS: Katseltavissa julkisesti Tampereen Oskari-karttapalvelun kautta ja saatavissa rajoitetusti WFS-rajapinnalta. JULKISUUS: Aineistosarja on katseltavissa julkisesti Tampereen Oskari-karttapalvelussa. TIETOSUOJA: Julkinen aineisto. AINEISTOSARJAAN KUULUVAT KARTTATASOT: - Mustaliuskevektorit - Mustaliuskeiden huomioiminen kaavoituksessa Tampereella, GTK, 2025 MUSTALIUSKEVEKTORIN TULKINTAPERUSTE: slinebased-kentän arvo | kuvaus ------------------------------------------- 4 | Kallioperähavainto, josta löytynyt grafiittimustaliusketta 5 | Tulkittu magneettiselta kartalta 6 | Tulkittu sähkömagneettiselta kartalta 13 | Kairauksessa löytynyt mustaliusketta. Kairasydännäytteestä kemialliset analyysit ja petrofysikaaliset mittaukset 14 | Kairauksessa löytynyt grafiittiliusketta. Kairasydännäytteestä kemialliset analyysit ja petrofysikaaliset mittaukset 15 | Kairauksessa löytynyt mustaliusketta. Kairasydännäytteestä kemialliset analyysit 16 | Kairauksessa löytynyt grafiittiliusketta. Kairasydännäytteestä kemialliset analyysit 17 | Kairauksessa löytynyt mustaliusketta. Kairasydännäytteestä petrofysikaaliset mittaukset 18 | Kairauksessa löytynyt grafiittiliusketta. Kairasydännäytteestä petrofysikaaliset mittaukset 19 | Kairauksessa löytynyt mustaliusketta. Tulkittu sähkömagneettisesta ja magneettisesta aineistoista 20 | Kairauksessa löytynyt grafiittiliusketta. Tulkittu sähkömagneettisesta ja magneettisesta aineistoista kentät: - slinebased - kentän arvo | kuvaus: ------------------------------------------- 4 | Kallioperähavainto, josta löytynyt grafiittimustaliusketta 5 | Tulkittu magneettiselta kartalta 6 | Tulkittu sähkömagneettiselta kartalta 13 | Kairauksessa löytynyt mustaliusketta. Kairasydännäytteestä kemialliset analyysit ja petrofysikaaliset mittaukset 14 | Kairauksessa löytynyt grafiittiliusketta. Kairasydännäytteestä kemialliset analyysit ja petrofysikaaliset mittaukset 15 | Kairauksessa löytynyt mustaliusketta. Kairasydännäytteestä kemialliset analyysit 16 | Kairauksessa löytynyt grafiittiliusketta. Kairasydännäytteestä kemialliset analyysit 17 | Kairauksessa löytynyt mustaliusketta. Kairasydännäytteestä petrofysikaaliset mittaukset 18 | Kairauksessa löytynyt grafiittiliusketta. Kairasydännäytteestä petrofysikaaliset mittaukset 19 | Kairauksessa löytynyt mustaliusketta. Tulkittu sähkömagneettisesta ja magneettisesta aineistoista 20 | Kairauksessa löytynyt grafiittiliusketta. Tulkittu sähkömagneettisesta ja magneettisesta aineistoista - komenttit - mahdolliset arvot: * NULL * johde+mag * hiertovyöhyke * alue on täynnä magneettikiisusta johtuvia anomalioita - slinebased_selitys - kenttä sisältää slinebased-kentän arvon mukaisen kuvauksen - id - kohteen yksilöivä id AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki

KUVAUS: Mustaliuskeiden huomioiminen kaavoituksessa Tampereella -selvityksen (GTK, 2025) maaperäpaikkatietoaineistot. KATTAVUUS: Tampere KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Tietokannassa osittain ETRS-GK24 (EPSG:3878) ja osittain ETRS-TM35FIN (EPSG:3067). Tampereen Oskari-karttapalvelussa ETRS-TM35FIN (EPSG:3067) GEOMETRIA: piste tai alue SAATAVUUS: Katseltavissa rajoitetusti sisään kirjautuneena Tampereen Oskari-karttapalvelun kautta ja saatavissa rajoitetusti WFS-rajapinnalta. JULKISUUS: Aineistosarja on rajoitetusti sisään kirjautuneena katseltavissa Tampereen Oskari-karttapalvelussa. TIETOSUOJA: Ei julkinen aineisto. AINEISTOSARJAAN KUULUVAT KARTTATASOT: Irtomaanpeitteen paksuus metreinä - Mustaliuskeiden huomioiminen kaavoituksessa Tampereella, GTK, 2025 - Pistetaso. Kaikista eri kairaustyypeistä tulkittu irtomaan paksuus * tutkimustapa = PO (porakonekairaus), käytä arvoa sarakkeesta ka_syvyys * tutkimustapa = joku muu kuin PO, käytä arvoa sarakkeesta paattymissyvyys Mustaliuske moreenipitoinen irtomaa riskialue - Mustaliuskeiden huomioiminen kaavoituksessa Tampereella, GTK, 2025 - Polygontaso. Maaperäkartan perusteella luokitellut mustaliuskevyöhykkeellä sijaitsevat alueet, joissa saven ja/tai siltin arvioitu syvyys alle 2 m. Paino- ja puristinheijarikairauksista tulkitut saven ja/tai siltin syvyydet - Mustaliuskeiden huomioiminen kaavoituksessa Tampereella, GTK, 2025 - Pistetaso. Paino- ja puristinheijarikairauksista (PA_TT = PA tai HP) tulkitut saven ja/tai siltin syvyydet. Käytä saraketta PA_SOIL_INTERVAL_To. AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki

KUVAUS: Karttataso sisältää Tampereen kaupungin alueelle toteutetun tulvareittianalyysin tulokset viivoina. Tulvareittiselvitys toteutettiin vuonna 2018 Rambollin toimesta. Tulvareitit on analysoitu Tampereen kaupungin laserkeilausaineistojen perusteella (keilausajankohdat keskusta, itä, etelä 2017 ja länsi 2016). Mitä paksumpi viiva karttaan on merkitty, sitä suuremmalta alueelta hulevettä muodostuu kyseiselle tulvareitille. Viivan paksuutta voidaan pitää siis suoraan verrannollisena tulvareitillä kulkevan huleveden mahdollisesti aiheuttamiin vahinkoihin, mikäli tulvareittiä ei huomioida riittävällä tasolla. Tulvareitteihin on saattanut jäädä analyysin laskennallisen luonteen vuoksi virheellisyyksiä erityisesti korkeampien tienpenkereiden kohdalla sekä avo-ojakuivatetuilla alueilla. Tulvareittianalyysi ei huomio tierumpuja tai kaupungin hulevesiviemäriverkostoa. Karttatasoa suositellaan käyttämään osavaluma-alueiden purkupisteet (2022) tason kanssa. PÄIVITYS: Aineistoa päivitetään satunnaisesti. Karttatason tietojen päivittämisestä vastaa Tampereen kaupungin Hulevedet yksikkö. JULKISUUS: Aineisto ei ole julkinen. AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki, Hulevedet.

KUVAUS Tampereen metsien hiilinielut selvitys on laadittu Tampereen kaupungin tilauksesta Sitowisen toimesta vuonna 2025. Selvitystä ja sen aineistoja hyödynnetään, kun suunnittellaan Hiilineutraali Tampere 2030 -tiekartan mukaisia ilmastopäästöjen komponesointi ja hyvityskeinoja. Sisältää seuraavat karttatasot: 1. Hiilivarastot muiden kuin Tampereen kaupungin omistamien metsien osalta vuonna 2025 - perusskenaario - Tampereen metsien hiilinielut selvitys 2. Hiilivarastot muiden kuin Tampereen kaupungin omistamien metsien osalta vuonna 2025 - skenaario 2 - Tampereen metsien hiilinielut selvitys 3. Hiilivarastot muiden kuin Tampereen kaupungin omistamien metsien osalta vuonna 2044 - perusskenaario - Tampereen metsien hiilinielut selvitys 4. Hiilivarastot muiden kuin Tampereen kaupungin omistamien metsien osalta vuonna 2044 - skenaario 2 - Tampereen metsien hiilinielut selvitys 5. Hiilivarastot muiden kuin Tampereen kaupungin omistamien metsien osalta vuosina 2025-2044 - perusskenaario - Tampereen metsien hiilinielut selvitys 6. Hiilivarastot muiden kuin Tampereen kaupungin omistamien metsien osalta vuosina 2025-2044 - skenaario 2 - Tampereen metsien hiilinielut selvitys 7. Hiilivarastot Tampereen kaupungin omistamien metsien osalta muissa kunnissa vuonna 2025 - Tampereen metsien hiilinielut selvitys 8. Hiilivarastot Tampereen kaupungin omistamien metsien osalta muissa kunnissa vuonna 2044 - Tampereen metsien hiilinielut selvitys 9. Hiilivarastot Tampereen kaupungin omistamien metsien osalta muissa kunnissa vuosina 2025-2044 - Tampereen metsien hiilinielut selvitys 10. Hiilivarastot Tampereen kaupungin omistamien metsien osalta Tampereella vuonna 2025 - Tampereen metsien hiilinielut selvitys 11. Hiilivarastot Tampereen kaupungin omistamien metsien osalta Tampereella vuonna 2044 - Tampereen metsien hiilinielut selvitys 12. Hiilivarastot Tampereen kaupungin omistamien metsien osalta Tampereella vuosina 2025-2044 - Tampereen metsien hiilinielut selvitys 13. Pohjois-Tampereen maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen hiilivarastojen muutos energiahuollon alueiksi muutetuilla pelloilla, skenaario 2025-2030, tCO2-ekv - Hiilikartta 14. Pohjois-Tampereen maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen hiilivarastojen muutos energiahuollon alueiksi muutetuilla pelloilla, skenaario 2025-2030, tCO2-ekv / ha - Hiilikartta 15. Pohjois-Tampereen maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen hiilivarastojen muutos, tCO2-ekv, energiahuollon alueiksi muutetuilla pelloilla yhteensä, skenaario 2025-2030 - Hiilikartta 16. Tampereen omistamien metsien hiilivarastot ja hiilinielut hoitoluokittain Tampereen kunnan alueella 2025-2044 - Tampereen metsien hiilinielut selvitys 17. Tampereen omistamien metsien hiilivarastot ja hiilinielut hoitoluokittain ukopaikkakunnilla 2025-2044 - Tampereen metsien hiilinielut selvitys KATTAVUUS; PÄIVITYS; LUOTETTAVUUS: Rampereen rajojen sisäpuoliset metsät jaTampereen ulkopaikkakunnilla omistamat metsät sekä osittain myös muut Tampereen kasvillisuutta sisältävät alueet ja pellot vuoden 2025 alkupuolen tilanteen mukaan sekä skenaarioita vuoteen 2045 asti. YLLÄPITOSOVELLUS; KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ; GEOMETRIA; SAATAVUUS; JULKISUUS Aineisto on tallennettu osittain ETRS-TM35FIN ja osittain ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmissä. Aineisto on rajoitetusti (ei julkisesti) katseltavissa Tampereen Oskari -karttapalvelussa. KENTÄT Kentät riippuvat paljon karttatasosta. Tyypillisimmät ovat graafit, jotka esittävät hiilivarastojen ja nielujen muutoksia kasvillisuuden, maaperän ja molempien osalta vuodesta 2025 vuoteen 2045. Lisäksi esimerkiksi kentissä on pinta-alatietoja, yksittäisten vuosien hiilivarasto- ja hiilinielutietoja, metsien hoitoluokkatietoja, mahdollisten tulevien käyttötarkoitusaluemuutosten tietoja ja lisenssitietoja.