KUVAUS: Karttatason kohteet ovat peräisin LUMO-asukaskyselystä marraskuulta 2024. Aineisto on kerätty Fiilis-karttakyselyllä (Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikkö). Kysely oli osa lumo-ohjelman päivityksen vuorovaikutusprosessia. Vastaajaa pyydettiin merkitsemään kartalle pisteitä tai alueita, joissa on havainnut 1) myönteisiä muutoksia tai 2) kielteisiä muutoksia luonnon monimuotoisuudessa viimeisen neljän vuoden aikana. Kartalle sai myös merkitä pisteitä tai alueita, joissa olisi halukas itse toimimaan luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi. Kyselyn vastaajamäärä oli 570 hlö. Kyselyyn pystyi vastaamaan joko suomeksi tai englanniksi. Vastaajien anonyymit taustatiedot on tarvittaessa saatavilla datan yhteyshenkilöltä. KATTAVUUS: Tampere YLLÄPITO: Kyseessä on poikkileikkausaineisto (Aineisto ei päivity). KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA: vektori (pisteitä ja alueita) SAATAVUUS: Aineisto on katsottavissa kirjautuneille käyttäjille Oskari-karttapalvelussa. AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki, Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikkö

KUVAUS: Osana Tampereen kaupungin luonnon monimuotoisuusohjelman päivitystä toteutettiin loka-marraskuussa 2024 kysely paikallisille luonto- ja ympäristöjärjestöille sekä lumo-asiantuntijoille. Kysely oli avoinna 31.10.-1.12.2024 ja se toteutettiin Fiilis-karttakyselytyökalulla. Kysymykset valmisteltiin Tampereen kaupungin ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikössä. Kysely lähetettiin 18 yhdistykselle, joista 6 yhdistystä vastasi kyselyyn: Tampereen hyönteistutkijain seura ry, Tampereen 4H-yhdistys, Luontoliiton Hämeen piiri (Tampereen metsäryhmä), Suomen luonnonsuojeluliitto Pirkanmaan piiri ry, Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys, 1 muu, jonka nimi puuttui (johtui kyselyohjelman teknisestä häiriöstä). Kysely lähetettiin myös 25 paikalliselle asiantuntijalle, kuten tutkijoille, viheralan yrittäjille, naapurikuntien ympäristönsuojelun asiantuntijoille sekä muille kuin Tampereen kaupungin viranomaisille, joiden työ liittyy luonnon monimuotoisuuteen. 10 asiantuntijatahoa vastasi kyselyyn. KATTAVUUS: Tampere YLLÄPITO: Kyseessä on poikkileikkausaineisto (Aineisto ei päivity). KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA: vektori (pisteitä ja alueita) SAATAVUUS: Aineisto on katsottavissa kirjautuneille käyttäjille Oskari-karttapalvelussa. AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki, Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikkö

Aineisto kuvaa PUROHELMI-hankkeessa tuotettuja paikkatietopohjaisia mallinnusarvioita pienten virtavesien habitaatin ja pohjaeläinlajiston luonnontilan muuttuneisuudesta. Purohabitaatin luonnontilan muuttuneisuusarvioinnin perustana on Metsähallituksen puroinventointimenetelmä (Hyvönen ym. 2005). Menetelmässä puro kuljetaan alavirrasta ylävirtaan ja siitä kirjataan kymmeniä tietoja puron ominaisuuksista ja luonnontilaisuudesta. Luonnontilan muuttuneisuus arvioidaan luokka-asteikolla 1–5, jossa 1 tarkoittaa eniten ja 5 vähiten muuttunutta. Pohjaeläinlajiston luonnontilan muuttuneisuusarvioinnin perustana on potkuhaavinnalla toteutettu maastonäytteenotto ja FresHabit-hankkeessa kehitetty vertailulajiston paikkakohtainen mallinnus (Rajakallio ym. 2021, Aroviita ym. 2021). Maastomenetelmä on sama kuin suurempien virtavesien ekologisen tilan seurannoissa (Järvinen ym. 2019). Lajiston muuttuneisuus arvioidaan osuutena, kuinka monta prosenttia luonnontilaisesta lajistosta on hävinnyt. Valtakunnalliset luonnontilan muuttuneisuusarviot perustuvat paikkatietopohjaisiin tilastomallinnuksiin, jotka on kehitetty maastoaineistojen ja paikkatietoaineistojen avulla. Habitaattien muuttuneisuuden mallinnus on toteutettu koneoppimismenetelmällä (extreme gradient boosting) ja pohjaeläinlajiston muuttuneisuuden mallinnus monimuuttujamallinnuksella. Maastotietoa oli käytössä 629 virtavesikohteen inventoinnista ja 650 kohteen pohjaeläimistöstä. Paikkatietona on käytetty erityisesti Syken uomatietokantaa (Ranta10-aineisto) ja turvemaiden ojitustilannekarttaa, Corine-maanpeiteaineistoa ja Luonnonvarakeskuksen valtakunnan metsien inventointiaineistoa. Arvioita ei ole tuotettu virtavesille, joiden valuma-alueilla ei ole lainkaan turvemaita. Arviot on tuotettu Syken Ranta10-aineistosta johdetuille uomajaksoille, joiden sisällä luonnontilan muuttuneisuus voi vaihdella paljon. Aineiston käytössä tulee muistaa että ne eivät anna täyttä kuvaa yksittäisen puron luonnontilan muuttuneisuudesta. Myös malleihin ja kartta-aineistoihin sisältyy epätarkkuutta. Esimerkiksi yksittäisen puron lopullinen kunnostustarve tulee aina selvittää paikan päällä maastossa. Arviot on tuotettu Syken PUROHELMI-hankkeessa ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelmassa. Helmi-ohjelmassa tartutaan Suomen luontokadon suurimpaan suoraan syyhyn eli elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. PUROHELMI-hanke on jatkanut PienvesiGIS- ja Freshabit LIFE IP -hankkeissa tehtyä tutkimusta, jota on tehty yhteistyössä Metsähallituksen, Suomen Metsäkeskuksen, Oulun yliopiston ja Luken kanssa. Aineistoon on marraskuussa 2024 lisätty myös tieto sijainneista, joissa uomat risteävät maastotietokannan tie- ja polkuverkoston kanssa, sekä kahden metrin korkeusmallin pohjalta tuotettu mallinnus näiden tienalitusten esteettömyydestä. Myös tämä mallinnus on toteutettu koneoppimismenetelmällä (extreme gradient boosting). Tienalituksia on yhteensä 127 286, joista esteettömyysennuste on julkaistu niille kohteille, joille ennusteen todennäköisyys on yli 50 %. Tällaisia kohteita on 84 362. Esteellisyysmallinnuksen opetusaineistona on käytetty Metsähallituksen ja ELY-keskusten aiempia vaellusesteinventointeja Keski-Suomesta, Iijoen vesistöalueelta ja Lapista, kts. mm. Metsähallituksen Esteet Pois! -hankkeet I & II (Moilanen & Luhta 2018 ja Karppinen 2020) sekä Eloranta & Eloranta (2016). Lisäksi Freshabit-hankkeen yhteydessä inventoitiin pieni määrä teiden alituksia Länsi-Lapissa, mutta lähes kaikki näistä joko sisältyivät Metsähallituksen aineistoihin tai niiden tiedettiin olevan siltoja eikä rumpuja. Ennusteen todennäköisyys pätee vain, mikäli uoman ylittävä rakenne on tyypiltään tierumpu: silloilla toteutetut teiden alitukset ovat lähes poikkeuksetta estettömiä, minkä vuoksi rakennetyypiltään silloiksi tiedetyt alitukset poistettiin opetusaineistosta ennen mallinnusta. Aineistoa on päivitetty 2025 taustauomastolla, josta ennusteissa käytetyt uomajaksot on johdettu. Taustauomasto kattaa myös ennusteista puuttuvan vesienhoitoalue seitsemän, eli Ylä-Lapin. Tarkempia tietoja taustauomastosta on lisätietodokumentissa. Samassa yhteydessä aineistosta on siivottu pois uomajaksojen kaksoiskappaleita. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). This Syke’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0) Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Purohelmi.pdf Viitteet Helmi-elinympäristöohjelma vahvistaa luonnon monimuotoisuutta: https://ym.fi/helmi Pienten virtavesien valtakunnallinen tilan arviointi ja mallinnus (PUROHELMI) -hankesivu: https://www.syke.fi/hankkeet/PUROHELMI Aroviita J, Ilmonen J, Rajakallio M, Sutela T, Mykrä H, Martinmäki-Aulaskari K, Karttunen K, Kuoppala M, Leinonen A, Jyväsjärvi J, Ulvi T, Vehanen T, Virtanen R 2021. Pienten virtavesien tilan arvioinnin kehittäminen. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 25/2021: 1–70. Eloranta A J & Eloranta A P 2016. Rumpurakenteiden ympäristöongelmat, niiden ehkäisy ja korjaaminen: Keskisuomalainen pilottitutkimus. Keski-Suomen ELY-keskus. Hyvönen S, Suanto M, Luhta P-L, Yrjänä T & Moilanen E 2005. Puroinventoinnit Iijoen valuma-alueella vuosina 1998–2003. Alueelliset ympäristöjulkaisut 403. Karppinen A. 2020. Esteeet pois II -projekti: Loppuraportti. Metsähallitus, Eräpalvelut Pohjanmaa–Kainuu. Moilanen E, Luhta P-L 2018. TAIMEN- eli Esteet pois! -hanke: Loppuraportti. Metsähallitus, Eräpalvelut Pohjanmaa. Rajakallio M, Jyväsjärvi J, Muotka T, Aroviita J 2021. Blue consequences of the green bioeconomy: clear-cutting intensifies the harmful impacts of land drainage on stream invertebrate biodiversity. Journal of Applied Ecology 58: 1523–1532.

Aineisto esittää tietoa Digiroadin liikennemerkkien kattavuudesta.

KUVAUS: Karttataso sisältää sisältää Tampereen kantakaupungin kansipihojen sijaintitietoja rajauksineen ja kohdetiedoissa tarkentavia tietoja. KATTAVUUS: Aineisto sisältää kaikki 10/2024 mennessä toteutuneet olemassa olevat ydinkeskustan kansipihat ja osan toteutumattomista. KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Tietokannassa ETRS-GK24 (EPSG:3878). Tampereen Oskari-karttapalvelussa ETRS-TM35FIN (EPSG:3067) GEOMETRIA: alue SAATAVUUS: Katseltavissa rajoitetusti sisään kirjautuneena tietyillä yksiköillä Oskari-karttapalvelun kautta ja saatavissa rajoitetusti WFS-rajapinnalta. JULKISUUS: Kansipihojen rajaukset ovat rajoitetusti sisään kirjautuneena tietyillä yksiköillä katseltavissa Tampereen Oskari-karttapalvelussa. TIETOSUOJA: Ei julkinen aineisto. KENTÄT: Pysyvä rakennusnumero: kaupungin sisäiseen käyttöön lupakuvaselaimen kautta. Voi sisältää useita rakennusnumeroita, jos kansipiha sijoittuu usean rakennuksen (tai kiinteistön) alueelle. Kansipihan toteutumisajankohta: rakennusvuosi tai 0, jos kansi ei ole toteutunut Onko kansi toteutunut?: Ei tai kyllä Esikartoitusvaiheessa annettu luokittelu: kansipiha, muu kansirakenne, yleisten alueiden kannet Kannen taso maanpintaan nähden: 0, jos kansi on maantasolla eli kannen alapuolinen tila kokonaan maanalla; 0,5, jos kansi on korotettu eli kannen alapuolinen tila osittain maanalla; 1 tai suurempi, jos kannen alla on yksi tai useampi maanpäällinen kerros. Viherkannen määritelmä: Jan Dirkseniä lainaten: "Viherkanneksi on laskettu kannet, joilla on kasvillisuutta. Myös kannet, joiden kasvillisuus on sijoitettu siirrettäviin kasvatusaltaisiin, on laskettu viherkansiksi" Onko kyseessä viherkansi?: ei tai kyllä Rajauksen digitoinnin selitys: "rakennuslupavaihe", "lupakuvat", "kaavakartta", "ilmakuva". Tampereen Infran kautta prosessoitaville kansipihoille tulee arvo "rakennuslupavaihe" Kansipihan pinta-ala (m2): Rajauksen ns. polygonin, jossa ei ole aukkoja, pinta-ala (eli mahd. päällä olevia rakennelmia, tms. ei huomioida) Viivytysrakenne: Tarkoittaa kansipihan mahdollista hulevesien viivytysrakennetta. Mahdolliset arvot: "ei selvitetty", kyllä Pohjapiirustus: kaupungin sisäiseen käyttöön Lisätietoja: mahdollisia vaihtelevia lisätietoja Viite: Viite Keskustan kansipihaselvitys 2024:en raporttiin Kohteen lisääjä: kansipihan tiedot tietokantaan lisännyt taho. Lisäysajankohta: ajankohta, jolloin kansipiha on lisätty tietokantaan Päivityksen tekijä: kansipihan tietoja tietokannassa päivittänyt taho. Päivitysajankohta: ajankohta, jolloin kansipihan tietoja on päivitetty tietokannassa Sisäinen huomio: mahdollinen ylläpitonäkökulmasta merkittävä huomio AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki

KUVAUS: Aineisto sisältää vireillä olevan Tampereen kantakaupungin vaiheyleiskaavan - valtuustokausi 2021-2025 kaavamerkinnät ja kohdetietoja. Valtuustokauden 2021-2025 vaiheyleiskaavatyön sisältö on johdettu kaupunkistrategian Hiilineutraaleja tekoja -otsikon alta. Strategiassa toimenpiteiksi on määritelty määrätietoinen luonnon monimuotoisuuden tilan parantaminen ja ilmastoriskeihin varautuminen. Yleiskaavatyön tavoitteena on, että Tampere kasvaa kestävästi ja laadukkaasti ja että kaupunkiympäristö muodostuu viihtyisäksi, houkuttelevaksi ja että lähiluonto tulee huomioiduksi. Vaiheyleiskaavaa laaditaan koko kantakaupunkiin erityisesti näiden kahden teeman osalta. Lisäksi vaiheyleiskaavassa suunnitellaan ja esitetään tavoitteet Lielahti-Hiedanrannan alueelle, Tesoman lähijuna-asemanseudulle, ydinkeskustaan ja Alasjärven itäpuolelle. Osa-alueilla tapahtuva ja ennakoitu maan-käytön muutos edellyttää strategista yleiskaavaa tarkempaa määrittelyä alueille sijoittuvien toimintojen ja liikkumisen kysymyksiin mutta myös kaupunkiympäristön laatuun liittyen. Aineistosarja sisältää seuraavat kartat: Kaavan aluerajaus ja osa-alueet Kartta 1 – Yhdyskuntarakenne - Tarkistettu ehdotus Kartta 2 – Viherympäristö ja vapaa-ajan palvelut - Tarkistettu ehdotus Kartta 3 – Kulttuuriperintö - Tarkistettu ehdotus Kartta 4 – Kestävä vesitalous, ympäristöterveys ja yhdyskuntatekninen huolto - Tarkistettu ehdotus Kartta 5 – Osa-alueiden kehittämisperiaatteet - Tarkistettu ehdotus Kumottavien merkintöjen kartta Kantakaupungin vaiheyleiskaavan - valtuustokausi 2017-2021 merkinnöille - Tarkistettu ehdotus Kumottavien merkintöjen kartta Kantakaupungin yleiskaavan 2040 merkinnöille - Tarkistettu ehdotus Kumottavien merkintöjen kartta Keskustan strategisen osayleiskaavan merkinnöille - Tarkistettu ehdotus Pohjakartat osa-alueille Pohjakartta Kartta 1 – Yhdyskuntarakenne - Kaavayhdistelmä – Tarkistettu ehdotus Kartta 2 – Viherympäristö ja vapaa-ajan palvelut - Kaavayhdistelmä – Tarkistettu ehdotus Kartta 3 – Kulttuuriperintö - Kaavayhdistelmä – Tarkistettu ehdotus Kartta 4 – Kestävä vesitalous, ympäristöterveys ja yhdyskuntatekninen huolto - Kaavayhdistelmä – Tarkistettu ehdotus Keskusta - Kartta 1 - Maankäyttö yhdistelmä - Tarkistettu ehdotus Keskusta - Kartta 2 - Liikenne yhdistelmä - Tarkistettu ehdotus KATTAVUUS: Tampereen kantakaupunki. PÄIVITYS: Kaavaprosessin etenemisen mukaan. YLLÄPITOSOVELLUS: Aineistoa ylläpidetään QGIS-sovelluksella PostgreSQL-tietokannassa ja julkaistaan Geoserver-ohjelmiston kautta Tampereen Oskari -karttapalveluun. KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä, mutta esitetään Tampereen Oskari -karttapalvelussa ETRS89-TM35FIN (EPSG:3067) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA: Alue, viiva ja piste. SAATAVUUS: Aineisto on katseltavissa Tampereen Oskari -karttapalvelussa ja aineistosta on myös PDF-kartat saatavilla JULKISUUS: Aineisto on julkinen. TIETOSUOJA: Julkisessa aineistossa on huomioitu tietosuoja. KENTÄT riippuen hieman kartasta: Yleiskaavan nimi: Yleiskaava, jonka merkintä on kyseessä. Linkki kaavan nettisivulle: Yleiskaavan aineistoista pääosa löytyy kaavan WWW-sivuilta. Meneillään oleva kaavavaihe: Kyseisen kaavan kaavavaihe. Yleiskaava-alueen raja: Kaava rajoittuu ko. rajauksen mukaisesti. Kartta: Yleiskaavan kartta 1 - Yhdyskuntarakenne, kartta 2 – Viherympäristö ja vapaa-ajan palvelut, kartta 3 – Kulttuuriperintö tai kartta 4 – Kestävä vesitalous, ympäristöterveys ja yhdyskuntatekninen huolto. Kaavamääräysotsikko: Kaavamerkinnän kaavamääräyksen otsikko, jos merkinnällä on sellainen. Kaavamääräys: Kaavamerkinnän kaavamääräysteksti, jos merkinnällä on sellainen. Merkinnän kuvaus: Kaavamerkinnän kuvaus, jos merkinnällä on sellainen. Karttamerkintä: Merkinnän graafinen visualisointitapa. Paikan nimi: Karttamerkintään mahdollisesti liittyvä paikan nimi. Indeksointi, tyyppi, ... AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki, yleiskaavoitus.

Syken asuinaluerajaus kuvaa taajamien asuttuja alueita ja on jaettu kolmeen luokkaan talotyypin ja rakentamisen tehokkuuden mukaan: kerrostaloalueisiin, pientaloalueisiin sekä harvaan pientaloasutukseen. Asuinalueella tarkoitetaan fyysistä ja toiminnallista kokonaisuutta, joka sisältää asuinkorttelien lisäksi kävelyetäisyydellä olevia julkisia ja kaupallisia palveluja, kuten päivittäistavarakauppoja, päiväkoteja, kouluja, puistoja ja virkistysalueita. Pien- ja kerrostaloalueet ovat varsinaisia taajamien asuinalueita, kun taas harva pientaloasutus ei muodosta selkeitä kokonaisuuksia omine lähipalveluineen vaan on rakenteeltaan hajanaista. Asuinaluerajaus on tehty yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmään (YKR) tuotettujen Tilastokeskuksen 250 m x 250 m tilastoruutujen pohjalta. Taajamarajauksena on käytetty Sykessä tehtyä taajamarajausta. Asuinalueisiin sisältyvät kaikki taajaman sisällä sijaitsevat ruudut, joissa asuminen on pääasiallista toimintaa. Asuinaluerajauksessa huomioidaan rakennusten määrä, kerrosala, talotyyppi ja aluetehokkuus. Rajauksen ulkopuolelle jäävät ruudut, joissa esim. teollisuus-, toimisto- tai liikerakennusten kerrosalan osuus on suuri, vaikka niissä olisi myös asuinrakennuksia. Kerros- ja pientaloalueet on jaettu sen mukaan, miten kerrosala jakautuu talotyypeittäin. Harvaa pientaloasutusta ovat ruudut, joissa aluetehokkuus on alle 0,02. Asuinaluerajaus on valtakunnallinen tilastollinen aluerajaus. Se ei rajaa yksittäisiä kaupunginosia tai asuinalueita vaan alueet ovat vyöhykemäisiä. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Avoin tieto -palvelussa asuinalueista on saatavilla vuodesta 1990 lähtien joka viides vuosi sekä uusin vuosi ja ominaisuustietona pelkkä maapinta-ala. Ympäristöhallinnon sisäisessä käytössä on aineistot viiden vuoden välein vuodesta 1990 lähtien sekä vuosittaiset aineistot vuodesta 2011 lähtien sekä väestön ja asuinhuoneistojen lukumääriä koskevat ominaisuustiedot. Käyttötarkoitus: Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen rakennetun ympäristön seuranta. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Asuinalueet.pdf YKR Residential areas is a spatial dataset for delineating Finnish residential areas. The delineation method is based on the Monitoring System of Spatial Structure and Urban Form (YKR) produced by the Finnish Environment Institute. The analyses are made in a 250 x 250 meter statistical grid. The process delimits residential areas and classifies them into high-rise, low-rise and sparse detached house areas. The delineation of residential areas is based on the delineation of densely populated areas, localities, also produced by the Finnish Environment Institute. Residential areas are physical and functional entities, which in addition to residential block areas, include public and private services such as grocery stores and day cares situated within a walking distance of the residential blocks. The high-rise and low-rise areas form distinct residential districts inside localities, while sparse detached house areas are fragmented (sprawled) and do not form clear systems with their nearby services. The delineation of the residential area dataset takes into account the following factors: the number of buildings, the gross floor area, the housing type and area density. All statistical grid-cells where the gross floor area of industrial, office or commercial buildings is dominant are excluded even if they include some residential floor area or buildings. The cells are divided into high-rise areas and low-rise areas according to the distribution of different housing types. The sparse detached house area has an areal density below 0.02. The Finnish title of this dataset is “Asuinalueet”. The dataset belongs to Syke’s open data collection (CC BY 4.0) Syke’s open information service delivers the most current version of the dataset as well as the historical data at five year intervals from 1990 onwards including only the land area information. Current version is updated on a yearly basis. For the internal use in environmental administration the data is available at five year intervals from 1990 onwards and on a yearly basis from 2011 onwards and includes all the attribute information. Purpose of use: Monitoring the urban and spatial structure in accordance to the Land Use and Building Act.

Aineisto käsittää asemakaavoitetun alueen ulkorajauksen vektorimuotoisena. Aineisto kattaa maankäyttö- ja rakennuslain sekä vuoteen 2000 asti voimassa olleen rakennuslain mukaiset asemakaavat, mutta ei ranta-asemakaavoja. Aineisto ei sisällä yksittäisten asemakaavojen rajauksia, vaan kunnan koko asemakaava-alueen ulkorajan. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Avoin tieto -palvelussa ja ympäristöhallinnon sisäisessä käytössä asemakaavoitetusta alueesta on saatavilla aineistot vuodesta 2007 lähtien. Käyttötarkoitus: Aineisto on luotu ympäristöhallinnon käyttöön alueidenkäytön tehtävien tueksi. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Asemakaavat.pdf

Keski-Suomen museon rakennetun kulttuuriympäristön inventointihankkeissa ja keskisuomalaisten kuntien tilaamissa kulttuuriympäristöselvityksissä tuotettu tieto Keski-Suomen maakunnan alueella sijaitsevista kulttuuriympäristön arvoalueista sekä inventointialueista, joita ei ole arvotettu kulttuurihistoriallisesti. Tiedon tuottajina ovat toimineet Keski-Suomen museon tutkijoiden lisäksi kuntien tilaamat konsultit. Tieto on tallennettu sähköisessä muodossa vuodesta 2008 alkaen Keski-Suomen museon käyttämiin kulttuuriympäristön tiedonhallintajärjestelmiin eli rakennusinventointitietokantaan. Paikkatietoikkunaan on avattu yhteenveto kunkin arvo- tai inventointialueen keskeisimmistä tiedoista. Kokonaisuudessaan tiedot säilytetään Keski-Suomen museon Collecte Kulttuuriympäristö -järjestelmässä tai paperimuotoisena museon rakennustutkimuksen aineistokokoelmassa

KUVAUS: Aineisto kuvaa Tampereen tapahtumapaikkojen sijaintia ja tyyppiä. KATTAVUUS: Tampere PÄIVITYS: Päivittyvä (satunnainen intervalli) YLLÄPITOSOVELLUS: QGIS (postgis) KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ:Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA: piste SAATAVUUS: Tallennettu postgis-tietokantaan. Aineisto saatavilla Oskari-karttapalvelusta. JULKISUUS: julkinen TIETOSUOJA: Aineiston sisältöön ei liity tietosuojakysymyksiä. KENTÄT: Huom! Kentät, joiden perässä on maininta ”(tekninen)” liittyvät ainoastaan karttatason näkymiseen palvelussa. id = kohteen yksilöivä tunniste aineistossa (tekninen) nimi = kohteen nimi tyyppi = kohteen tyyppi (ulkolava, sisätila, urheilukenttä, stadion) kuvaus = kohteen sanallinen kuvaus AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki, Tapahtumat ja kaupunkitila -yksikkö