KUVAUS: Karttatason kohteet ovat peräisin LUMO-asukaskyselystä marraskuulta 2024. Aineisto on kerätty Fiilis-karttakyselyllä (Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikkö). Kysely oli osa lumo-ohjelman päivityksen vuorovaikutusprosessia. Vastaajaa pyydettiin merkitsemään kartalle pisteitä tai alueita, joissa on havainnut 1) myönteisiä muutoksia tai 2) kielteisiä muutoksia luonnon monimuotoisuudessa viimeisen neljän vuoden aikana. Kartalle sai myös merkitä pisteitä tai alueita, joissa olisi halukas itse toimimaan luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi. Kyselyn vastaajamäärä oli 570 hlö. Kyselyyn pystyi vastaamaan joko suomeksi tai englanniksi. Vastaajien anonyymit taustatiedot on tarvittaessa saatavilla datan yhteyshenkilöltä. KATTAVUUS: Tampere YLLÄPITO: Kyseessä on poikkileikkausaineisto (Aineisto ei päivity). KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA: vektori (pisteitä ja alueita) SAATAVUUS: Aineisto on katsottavissa kirjautuneille käyttäjille Oskari-karttapalvelussa. AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki, Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikkö

KUVAUS: Osana Tampereen kaupungin luonnon monimuotoisuusohjelman päivitystä toteutettiin loka-marraskuussa 2024 kysely paikallisille luonto- ja ympäristöjärjestöille sekä lumo-asiantuntijoille. Kysely oli avoinna 31.10.-1.12.2024 ja se toteutettiin Fiilis-karttakyselytyökalulla. Kysymykset valmisteltiin Tampereen kaupungin ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikössä. Kysely lähetettiin 18 yhdistykselle, joista 6 yhdistystä vastasi kyselyyn: Tampereen hyönteistutkijain seura ry, Tampereen 4H-yhdistys, Luontoliiton Hämeen piiri (Tampereen metsäryhmä), Suomen luonnonsuojeluliitto Pirkanmaan piiri ry, Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys, 1 muu, jonka nimi puuttui (johtui kyselyohjelman teknisestä häiriöstä). Kysely lähetettiin myös 25 paikalliselle asiantuntijalle, kuten tutkijoille, viheralan yrittäjille, naapurikuntien ympäristönsuojelun asiantuntijoille sekä muille kuin Tampereen kaupungin viranomaisille, joiden työ liittyy luonnon monimuotoisuuteen. 10 asiantuntijatahoa vastasi kyselyyn. KATTAVUUS: Tampere YLLÄPITO: Kyseessä on poikkileikkausaineisto (Aineisto ei päivity). KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA: vektori (pisteitä ja alueita) SAATAVUUS: Aineisto on katsottavissa kirjautuneille käyttäjille Oskari-karttapalvelussa. AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki, Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikkö

Aineisto esittää tietoa Digiroadin nopeusrajoitusten kattavuudesta.

Aineisto esittää tietoa Digiroadin liikennemerkkien ajantasaisuudesta.

KUVAUS Tampereen metsien hiilinielut selvitys on laadittu Tampereen kaupungin tilauksesta Sitowisen toimesta vuonna 2025. Selvityksen aineistojen tulkintaa helpottamaan on koottu ja käsitelty Suomen Ympäristökeskuksen "Käytöstä poistunut maatalousmaa 2000-2020"-aineistoa ja Suomen Metsäkeskuksen Metsävaratiedot-aineistoa, jotka ovat avointa dataa (CC BY 4.0). KATTAVUUS; PÄIVITYS; LUOTETTAVUUS: Pohjois-Tampereen maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen rajojen sisäpuolinen Suomen Ympäristökeskuksen "Käytöstä poistunut maatalousmaa 2000-2020"-aineisto ja Tampereen rajojen sisäpuolinen Suomen Metsäkeskuksen 06/2025 tilanteen mukainen metsävaratietoaineisto. YLLÄPITOSOVELLUS; KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ; GEOMETRIA; SAATAVUUS; JULKISUUS: Muokattu Tampereen käyttöön tarkoitettu aineisto on tallennettu rajoitetusti (ei julkisesti) katseltavaksi Tampereen Oskari -karttapalveluun (ETRS-TM35FIN tasokoordinaattijärjestelmässä). KENTÄT Kentät sisältävät lähtöaineistojen kenttiä muokattuna sekä linkit alkuperäisiin aineistoihin (7.8.2025 tilanteen mukaan).

Sisältää ruutukohtaista tietoa väestön lukumäärästä, ikäjakaumasta ja asumisväljyydestä. Väestötiedot ilmaistaan ruuduittain, joiden koko on 250 m x 250 m (vanhemmissa 500 m x 500 m ). Tietosuojasyistä ruutuaineistossa esitetään vain ne ruudut, joiden asukaslukumäärä on viisi tai enemmän. Vuoden 2024 osalta aineistosta on poistettu myös ruudut, joissa on ainoastaan yksi rakennus ja alle 10 asukasta. Ikäjakauman osalta yksityisyydensuojan raja menee sadassa asukkaassa, mikäli ruudussa on vähintään kaksi rakennusta. Tämä tarkoittaa, että ruudut, joissa asuu yhteensä 0-99 asukasta eivät sisällä tarkkoja lukumääriä ikäluokista, vaan ne on merkitty tietosuojasyistä luvulla 99. Ikäluokkien tarkat lukumäärät esitetään ruudulla kun asukkaita on kaikkiaan 100 tai enemmän. Mikäli ruudussa on vain yksi rakennus, ikäluokkien lukumäärät on merkitty luvulla 99, vaikka ruudussa asuisi yli 100 asukasta. Aineisto päivittyy vuosittain.

KUVAUS: Aineisto sisältää Nurmin osayleiskaavan kaavamerkinnät. Aineistosarja sisältää seuraavat kartat: Nurmi-Sorilan osayleiskaavan tarkistaminen Nurmin osayleiskaavan (yk052) pohjakartta KATTAVUUS: Nurmi YLLÄPITOSOVELLUS: Kaavan viralliset aineistot löytyvät Tampereen yleiskaavoituksen WWW-sivuilta. Oskari-karttapalvelun kaava-aineisto on lisätty WMS-rajapinnaltaTampereen geoserveriltä. KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto esitetään Tampereen Oskari -karttapalvelussa ETRS89-TM35FIN (EPSG:3067) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA: Alue, viiva ja piste. SAATAVUUS: Aineisto on katseltavissa Tampereen Oskari -karttapalvelussa. Virallinen kaava on pdf-muotoinen ja saatavissa kaupungin verkkosivulta. JULKISUUS: Aineisto on julkinen. TIETOSUOJA: Julkisessa aineistossa on huomioitu tietosuoja. AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki, yleiskaavoitus.

Pohjanmaan maakuntakaava 2050 hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 7.4.2025 ja tuli voimaan 2.7.2025 alueidenkäyttölain 201 §:n mukaisesti. Voimaan tullessaan Pohjanmaan maakuntakaava 2050 kumosi Pohjanmaan maakuntakaavan 2040. Pohjanmaan maakuntakaava 2050 on strateginen kaava, jossa valtakunnalliset tavoitteet yhdistetään maakunnallisiin tavoitteisiin. Kaava on koko maakunnan kattava kokonaismaakuntakaava, joka käsittelee kaikki yhdyskuntarakenteeseen ja alueidenkäyttöön merkittävästi vaikuttavat yhteiskunnan osa-alueet. Maakuntakaavan tavoitteena on, että vuonna 2050 Pohjanmaa on kestävän kehityksen kärkialue, jossa on hyvä elinympäristö, asukkaat ovat keskiössä ja elinkeinoelämä kukoistaa. Lisätietoja maakuntakaavasta osoitteesta: https://www.obotnia.fi/fi/aluesuunnittelu/pohjanmaan-maakuntakaava-2050 Maakuntakaavan aineisto on saatavilla vektorimuodossa ESRI File Geodatabase -aineistona ja WFS-rajapintapalvelujen kautta sekä rasterimuodossa WMS-rajapinnan kautta. Paikkatietoaineisto sisältää kaava-alueen rajauksen, kaavakohteet ja koodiluettelot. Kaavakohteet on jaoteltu aluevaraukset, osa-alueet, pisteet ja viivat -karttatasoihin. Aineiston ominaisuustiedot sisältävät mm. kohteen nimen, kaavamerkinnän nimen ja sen kirjainlyhenteen. WMS-rajapinnan kautta maakuntakaava-aineisto on saatavilla kahdella eri visualisoinnilla: maakunnan virallisella visualisoinnilla ja yhtenäisellä tavalla (HAME-tietomalli). HAME-visualisointi perustuu HAME-hankkeessa (Harmonisoidut maakuntakaavat e-palveluiksi) kehitettyihin ja yhteisesti sovittuihin maakuntakaavamerkintöihin. Lisätietoa HAME-hankkeesta: http://www.syke.fi/hankkeet/hame

Aineisto sisältää Pohjois-Savon voimassa olevat maakuntakaavat. Aineiston on tuottanut Pohjois-Savon liitto. Pohjois-Savossa on voimassa kaavamerkintöjä kolmesta maakuntakaavasta: Kuopion seudun maakuntakaava (2008) Siilinjärven Yaran T/Ek 13.800 ja T/kem 13.803 merkintöjen osalta, Pohjois-Savon maakuntakaavan 2040, 1. vaihe (2019) päivityksin sekä Pohjois-Savon maakuntakaavan 2040, 2. vaihe (2025). Lisätietoja: maakuntasuunnittelija Mikko Rummukainen, 044 714 2655, mikko.rummukainen@pohjois-savo.fi.

Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineiston vuorovaikutteisesti luokitellun pistepilven silta-luokan (LAS 2.0 -formaatin mukainen luokan arvo 10, Bridge) pisteistä laadittu korkeusmalli siltojen kansien korkeuksista. Siltapisteiksi on luokiteltu manuaalisesti sillat, joiden alla on vapaa veden virtauskohta. Luokittelu ja siten myös siltarasteri on tehty vain Maanmittauslaitoksen korkeusmallin KM2 laatuluokan I alueelta. Aineisto on yhteensopiva KM2-korkeusmallin kanssa (sama 2 m pikselikoko ja kohdistus). Korkeusjärjestelmänä on N2000. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Käyttötarkoitus: Siltojen kansien korkeuksia tarvitaan esim. laadittaessa virtausmalleja. Korkeudet voidaan myös liittää maanmittauslaitoksen KM2-korkeusmalliin, jolloin siltojen kohdille saadaan maanpinnan tai vesistön korkeustiedon sijasta siltojen kansien korkeudet. Näin esim. saadaan mallinnettua tulvavaarakartoituksessa mahdolliset tulvan peittämäksi jääneet sillat sekä pystytään myös selvittämään tulvan saartamaksi jääneet alueet. Lisätietoja: https://www.maanmittauslaitos.fi/maastotiedonyllapito http://www.maanmittauslaitos.fi/kartat-ja-paikkatieto/asiantuntevalle-kayttajalle/tuotekuvaukset/laserkeilausaineisto https://wwwi9.ymparisto.fi/i9/fi/trhs/materiaalit/Tulvakarttojen_tarkistaminen_2019_internet.pdf, kuva 3