KUVAUS: Osana Tampereen kaupungin luonnon monimuotoisuusohjelman päivitystä toteutettiin loka-marraskuussa 2024 kysely paikallisille luonto- ja ympäristöjärjestöille sekä lumo-asiantuntijoille. Kysely oli avoinna 31.10.-1.12.2024 ja se toteutettiin Fiilis-karttakyselytyökalulla. Kysymykset valmisteltiin Tampereen kaupungin ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikössä. Kysely lähetettiin 18 yhdistykselle, joista 6 yhdistystä vastasi kyselyyn: Tampereen hyönteistutkijain seura ry, Tampereen 4H-yhdistys, Luontoliiton Hämeen piiri (Tampereen metsäryhmä), Suomen luonnonsuojeluliitto Pirkanmaan piiri ry, Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys, 1 muu, jonka nimi puuttui (johtui kyselyohjelman teknisestä häiriöstä). Kysely lähetettiin myös 25 paikalliselle asiantuntijalle, kuten tutkijoille, viheralan yrittäjille, naapurikuntien ympäristönsuojelun asiantuntijoille sekä muille kuin Tampereen kaupungin viranomaisille, joiden työ liittyy luonnon monimuotoisuuteen. 10 asiantuntijatahoa vastasi kyselyyn. KATTAVUUS: Tampere YLLÄPITO: Kyseessä on poikkileikkausaineisto (Aineisto ei päivity). KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA: vektori (pisteitä ja alueita) SAATAVUUS: Aineisto on katsottavissa kirjautuneille käyttäjille Oskari-karttapalvelussa. AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki, Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikkö

KUVAUS: Karttatason kohteet ovat peräisin LUMO-asukaskyselystä marraskuulta 2024. Aineisto on kerätty Fiilis-karttakyselyllä (Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikkö). Kysely oli osa lumo-ohjelman päivityksen vuorovaikutusprosessia. Vastaajaa pyydettiin merkitsemään kartalle pisteitä tai alueita, joissa on havainnut 1) myönteisiä muutoksia tai 2) kielteisiä muutoksia luonnon monimuotoisuudessa viimeisen neljän vuoden aikana. Kartalle sai myös merkitä pisteitä tai alueita, joissa olisi halukas itse toimimaan luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi. Kyselyn vastaajamäärä oli 570 hlö. Kyselyyn pystyi vastaamaan joko suomeksi tai englanniksi. Vastaajien anonyymit taustatiedot on tarvittaessa saatavilla datan yhteyshenkilöltä. KATTAVUUS: Tampere YLLÄPITO: Kyseessä on poikkileikkausaineisto (Aineisto ei päivity). KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA: vektori (pisteitä ja alueita) SAATAVUUS: Aineisto on katsottavissa kirjautuneille käyttäjille Oskari-karttapalvelussa. AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki, Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikkö

Aineisto kuvaa PUROHELMI-hankkeessa tuotettuja paikkatietopohjaisia mallinnusarvioita pienten virtavesien habitaatin ja pohjaeläinlajiston luonnontilan muuttuneisuudesta. Purohabitaatin luonnontilan muuttuneisuusarvioinnin perustana on Metsähallituksen puroinventointimenetelmä (Hyvönen ym. 2005). Menetelmässä puro kuljetaan alavirrasta ylävirtaan ja siitä kirjataan kymmeniä tietoja puron ominaisuuksista ja luonnontilaisuudesta. Luonnontilan muuttuneisuus arvioidaan luokka-asteikolla 1–5, jossa 1 tarkoittaa eniten ja 5 vähiten muuttunutta. Pohjaeläinlajiston luonnontilan muuttuneisuusarvioinnin perustana on potkuhaavinnalla toteutettu maastonäytteenotto ja FresHabit-hankkeessa kehitetty vertailulajiston paikkakohtainen mallinnus (Rajakallio ym. 2021, Aroviita ym. 2021). Maastomenetelmä on sama kuin suurempien virtavesien ekologisen tilan seurannoissa (Järvinen ym. 2019). Lajiston muuttuneisuus arvioidaan osuutena, kuinka monta prosenttia luonnontilaisesta lajistosta on hävinnyt. Valtakunnalliset luonnontilan muuttuneisuusarviot perustuvat paikkatietopohjaisiin tilastomallinnuksiin, jotka on kehitetty maastoaineistojen ja paikkatietoaineistojen avulla. Habitaattien muuttuneisuuden mallinnus on toteutettu koneoppimismenetelmällä (extreme gradient boosting) ja pohjaeläinlajiston muuttuneisuuden mallinnus monimuuttujamallinnuksella. Maastotietoa oli käytössä 629 virtavesikohteen inventoinnista ja 650 kohteen pohjaeläimistöstä. Paikkatietona on käytetty erityisesti Syken uomatietokantaa (Ranta10-aineisto) ja turvemaiden ojitustilannekarttaa, Corine-maanpeiteaineistoa ja Luonnonvarakeskuksen valtakunnan metsien inventointiaineistoa. Arvioita ei ole tuotettu virtavesille, joiden valuma-alueilla ei ole lainkaan turvemaita. Arviot on tuotettu Syken Ranta10-aineistosta johdetuille uomajaksoille, joiden sisällä luonnontilan muuttuneisuus voi vaihdella paljon. Aineiston käytössä tulee muistaa että ne eivät anna täyttä kuvaa yksittäisen puron luonnontilan muuttuneisuudesta. Myös malleihin ja kartta-aineistoihin sisältyy epätarkkuutta. Esimerkiksi yksittäisen puron lopullinen kunnostustarve tulee aina selvittää paikan päällä maastossa. Arviot on tuotettu Syken PUROHELMI-hankkeessa ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelmassa. Helmi-ohjelmassa tartutaan Suomen luontokadon suurimpaan suoraan syyhyn eli elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. PUROHELMI-hanke on jatkanut PienvesiGIS- ja Freshabit LIFE IP -hankkeissa tehtyä tutkimusta, jota on tehty yhteistyössä Metsähallituksen, Suomen Metsäkeskuksen, Oulun yliopiston ja Luken kanssa. Aineistoon on marraskuussa 2024 lisätty myös tieto sijainneista, joissa uomat risteävät maastotietokannan tie- ja polkuverkoston kanssa, sekä kahden metrin korkeusmallin pohjalta tuotettu mallinnus näiden tienalitusten esteettömyydestä. Myös tämä mallinnus on toteutettu koneoppimismenetelmällä (extreme gradient boosting). Tienalituksia on yhteensä 127 286, joista esteettömyysennuste on julkaistu niille kohteille, joille ennusteen todennäköisyys on yli 50 %. Tällaisia kohteita on 84 362. Esteellisyysmallinnuksen opetusaineistona on käytetty Metsähallituksen ja ELY-keskusten aiempia vaellusesteinventointeja Keski-Suomesta, Iijoen vesistöalueelta ja Lapista, kts. mm. Metsähallituksen Esteet Pois! -hankkeet I & II (Moilanen & Luhta 2018 ja Karppinen 2020) sekä Eloranta & Eloranta (2016). Lisäksi Freshabit-hankkeen yhteydessä inventoitiin pieni määrä teiden alituksia Länsi-Lapissa, mutta lähes kaikki näistä joko sisältyivät Metsähallituksen aineistoihin tai niiden tiedettiin olevan siltoja eikä rumpuja. Ennusteen todennäköisyys pätee vain, mikäli uoman ylittävä rakenne on tyypiltään tierumpu: silloilla toteutetut teiden alitukset ovat lähes poikkeuksetta estettömiä, minkä vuoksi rakennetyypiltään silloiksi tiedetyt alitukset poistettiin opetusaineistosta ennen mallinnusta. Aineistoa on päivitetty 2025 taustauomastolla, josta ennusteissa käytetyt uomajaksot on johdettu. Taustauomasto kattaa myös ennusteista puuttuvan vesienhoitoalue seitsemän, eli Ylä-Lapin. Tarkempia tietoja taustauomastosta on lisätietodokumentissa. Samassa yhteydessä aineistosta on siivottu pois uomajaksojen kaksoiskappaleita. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). This Syke’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0) Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Purohelmi.pdf Viitteet Helmi-elinympäristöohjelma vahvistaa luonnon monimuotoisuutta: https://ym.fi/helmi Pienten virtavesien valtakunnallinen tilan arviointi ja mallinnus (PUROHELMI) -hankesivu: https://www.syke.fi/hankkeet/PUROHELMI Aroviita J, Ilmonen J, Rajakallio M, Sutela T, Mykrä H, Martinmäki-Aulaskari K, Karttunen K, Kuoppala M, Leinonen A, Jyväsjärvi J, Ulvi T, Vehanen T, Virtanen R 2021. Pienten virtavesien tilan arvioinnin kehittäminen. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 25/2021: 1–70. Eloranta A J & Eloranta A P 2016. Rumpurakenteiden ympäristöongelmat, niiden ehkäisy ja korjaaminen: Keskisuomalainen pilottitutkimus. Keski-Suomen ELY-keskus. Hyvönen S, Suanto M, Luhta P-L, Yrjänä T & Moilanen E 2005. Puroinventoinnit Iijoen valuma-alueella vuosina 1998–2003. Alueelliset ympäristöjulkaisut 403. Karppinen A. 2020. Esteeet pois II -projekti: Loppuraportti. Metsähallitus, Eräpalvelut Pohjanmaa–Kainuu. Moilanen E, Luhta P-L 2018. TAIMEN- eli Esteet pois! -hanke: Loppuraportti. Metsähallitus, Eräpalvelut Pohjanmaa. Rajakallio M, Jyväsjärvi J, Muotka T, Aroviita J 2021. Blue consequences of the green bioeconomy: clear-cutting intensifies the harmful impacts of land drainage on stream invertebrate biodiversity. Journal of Applied Ecology 58: 1523–1532.

KUVAUS: Karttataso sisältää huleveden käynnissä olevat kunnossapitokohteet. PÄIVITYS: Aineistoa päivitetään aktiivisesti. Karttatason tietojen päivittämisestä vastaa pääsääntöisesti Tampereen kaupungin Hulevedet yksikkö. YLLÄPITOSOVELLUS: Karttatason kohteita editoidaan Oskari-karttapalvelussa. JULKISUUS: Aineisto ei ole julkinen. GEOMETRIA: Alue AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki, Hulevedet. KENTÄT: fid: Kohteen uniikki id (ei muokattava, tulee automaattisesti lisättäessä uusi alue) kohteen_nimi: Vapaamuotoinen nimi sijainti_tai_vali: Osoite tai katujen välinen osuus suoritettavat_tyot: Vapaamuotoinen teksti aloitus_pvm: esim. tilauspäivä (kirjoita muodossa 31.1.2025, päivä, kuukausi, vuosi) lopetus_pvm: esim. valmistumispäivä (kirjoita muodossa 31.1.2025, päivä, kuukausi, vuosi) kiireellisyys: Ei, Kyllä, Muu tai Valmis (huom. kirjoita isolla alkukirjaimella, tyyli rakennettu näille arvoille) lisatieto: Vapaamuotoinen teksti

KUVAUS: Taso sisältää Tampereen Infra Oy:n toimipaikkojen sijainnit ja niiden käyttäjäryhmät kustannuspaikoittain. KATTAVUUS: Tampereen laajuinen aineisto PÄIVITYS: Aineisto on päivittyvä YLLÄPITOSOVELLUS: QGIS (postgreSQL-tietokanta) KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA: Aineisto on pistemuotoista vektoriaineistoa SAATAVUUS: Aineisto on tallennettu Postgis-tietokantaan. JULKISUUS: Aineisto ei ole julkista. Näkyvyys on rajoitettu Tampereen Infran kustannuspaikoille TIETOSUOJA: Toimipisteiden sijainnit ovat Tampereen Infra Oy:n sisäistä tietoa AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen Infra Oy

Pohjanmaan maakuntakaava 2050 hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 7.4.2025 ja tuli voimaan 2.7.2025 alueidenkäyttölain 201 §:n mukaisesti. Voimaan tullessaan Pohjanmaan maakuntakaava 2050 kumosi Pohjanmaan maakuntakaavan 2040. Pohjanmaan maakuntakaava 2050 on strateginen kaava, jossa valtakunnalliset tavoitteet yhdistetään maakunnallisiin tavoitteisiin. Kaava on koko maakunnan kattava kokonaismaakuntakaava, joka käsittelee kaikki yhdyskuntarakenteeseen ja alueidenkäyttöön merkittävästi vaikuttavat yhteiskunnan osa-alueet. Maakuntakaavan tavoitteena on, että vuonna 2050 Pohjanmaa on kestävän kehityksen kärkialue, jossa on hyvä elinympäristö, asukkaat ovat keskiössä ja elinkeinoelämä kukoistaa. WMS-rajapinta-aineisto on visualisoitu HAME -tietomallin mukaan, joka poikkeaa vahvistettujen maakuntakaavojen visualisoinnista. HAME-visualisointi perustuu HAME-hankkeessa (Harmonisoidut maakuntakaavat e-palveluiksi) kehitettyihin ja yhteisesti sovittuihin maakuntakaavamerkintöihin. Lisätietoa HAME-hankkeesta: http://www.syke.fi/hankkeet/hame

Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) kerää vaarallista jätettä Espoossa, Helsingissä, Kirkkonummella ja Vantaalla. Aineisto sisältää vaarallisen jätteen keräyspisteet. Kotitalouksilta vaarallista jätettä otetaan vastaan kaikissa keräyspisteissä ja yrityksiltä Kivikon vaarallisen jätteen asemalla. Tarkemmat tiedot vastaanotettavista jätteistä, hinnoista yms. löytyvät HSY:n nettisivuilta www.hsy.fi.

Keski-Suomen museon rakennetun kulttuuriympäristön inventointihankkeissa ja keskisuomalaisten kuntien tilaamissa kulttuuriympäristöselvityksissä tuotettu tieto Keski-Suomen maakunnan alueella sijaitsevista kulttuuriympäristön arvoalueista sekä inventointialueista, joita ei ole arvotettu kulttuurihistoriallisesti. Tiedon tuottajina ovat toimineet Keski-Suomen museon tutkijoiden lisäksi kuntien tilaamat konsultit. Tieto on tallennettu sähköisessä muodossa vuodesta 2008 alkaen Keski-Suomen museon käyttämiin kulttuuriympäristön tiedonhallintajärjestelmiin eli rakennusinventointitietokantaan. Paikkatietoikkunaan on avattu yhteenveto kunkin arvo- tai inventointialueen keskeisimmistä tiedoista. Kokonaisuudessaan tiedot säilytetään Keski-Suomen museon Collecte Kulttuuriympäristö -järjestelmässä tai paperimuotoisena museon rakennustutkimuksen aineistokokoelmassa

IACS test

KUVAUS: Sisältää Tampereen kaupunkistrategian kasvun ja elinvoiman vyöhykkeen rajauksen, joka on osoitettu 19.5.2025 hyväksytyssä valtuustokauden 2021-2025 kantakaupungin vaiheyleiskaavassa. Kohdetiedoissa on yleiskaavan kaavamääräysotsikko, määräysteksti ja kuvausteksti. KATTAVUUS: Tampereen kantakaupunki PÄIVITYS: Poikkileikkaus aineisto. KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: ETRS-GK24 (EPSG:3878) GEOMETRIA: alue SAATAVUUS: Aineisto on katseltavissa Tampereen Oskari-karttapalvelussa. JULKISUUS: julkinen KENTÄT: yleiskaavan_nimi: Kantakaupungin vaiheyleiskaava - valtuustokausi 2021-2025 kaavamaarays_otsikko: yleiskaavan kaavamääräyksen otsikko, kaupunkistrategian kasvun ja elinvoiman vyöhyke maaraysteksti: yleiskaavan kaavamääräyksen teksti kuvaus_teksti: yleiskaavan kaavamääräyksen kuvaus karttamerkinta: karttatyyli yleiskaavassa AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki