KUVAUS: Karttatason kohteet ovat peräisin LUMO-asukaskyselystä marraskuulta 2024. Aineisto on kerätty Fiilis-karttakyselyllä (Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikkö). Kysely oli osa lumo-ohjelman päivityksen vuorovaikutusprosessia. Vastaajaa pyydettiin merkitsemään kartalle pisteitä tai alueita, joissa on havainnut 1) myönteisiä muutoksia tai 2) kielteisiä muutoksia luonnon monimuotoisuudessa viimeisen neljän vuoden aikana. Kartalle sai myös merkitä pisteitä tai alueita, joissa olisi halukas itse toimimaan luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi. Kyselyn vastaajamäärä oli 570 hlö. Kyselyyn pystyi vastaamaan joko suomeksi tai englanniksi. Vastaajien anonyymit taustatiedot on tarvittaessa saatavilla datan yhteyshenkilöltä. KATTAVUUS: Tampere YLLÄPITO: Kyseessä on poikkileikkausaineisto (Aineisto ei päivity). KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA: vektori (pisteitä ja alueita) SAATAVUUS: Aineisto on katsottavissa kirjautuneille käyttäjille Oskari-karttapalvelussa. AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki, Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikkö

KUVAUS: Osana Tampereen kaupungin luonnon monimuotoisuusohjelman päivitystä toteutettiin loka-marraskuussa 2024 kysely paikallisille luonto- ja ympäristöjärjestöille sekä lumo-asiantuntijoille. Kysely oli avoinna 31.10.-1.12.2024 ja se toteutettiin Fiilis-karttakyselytyökalulla. Kysymykset valmisteltiin Tampereen kaupungin ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikössä. Kysely lähetettiin 18 yhdistykselle, joista 6 yhdistystä vastasi kyselyyn: Tampereen hyönteistutkijain seura ry, Tampereen 4H-yhdistys, Luontoliiton Hämeen piiri (Tampereen metsäryhmä), Suomen luonnonsuojeluliitto Pirkanmaan piiri ry, Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys, 1 muu, jonka nimi puuttui (johtui kyselyohjelman teknisestä häiriöstä). Kysely lähetettiin myös 25 paikalliselle asiantuntijalle, kuten tutkijoille, viheralan yrittäjille, naapurikuntien ympäristönsuojelun asiantuntijoille sekä muille kuin Tampereen kaupungin viranomaisille, joiden työ liittyy luonnon monimuotoisuuteen. 10 asiantuntijatahoa vastasi kyselyyn. KATTAVUUS: Tampere YLLÄPITO: Kyseessä on poikkileikkausaineisto (Aineisto ei päivity). KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA: vektori (pisteitä ja alueita) SAATAVUUS: Aineisto on katsottavissa kirjautuneille käyttäjille Oskari-karttapalvelussa. AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki, Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikkö

Maakuntakaava on kartalla esitetty suunnitelma alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteista sekä maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisista alueista. Lapin maakuntakaavayhdistelmä kattaa Lapin maakunnan alueella olevat maakuntakaavat. Maakuntakaavojen mittakaava vaihtelee välillä 1:250 000 ja 1:100 000. Lapin ensimmäinen maakuntakaava on saanut lainvoiman vuonna 2001, jonka jälkeen on laadittu neljä osa-alueittaista kokonaismaakuntakaava ja kuusi vaihemaakuntakaavaa. Voimassa olevat maakuntakaavat: Tunturi-Lapin maakuntakaava (saanut lainvoiman 16.5.2012) Länsi-Lapin maakuntakaava (saanut lainvoiman 11.9.2015) Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava (kuulutettu voimaan 21.9.2022) Pohjois-Lapin maakuntakaava 2040 (kuulutettu voimaan 18.9.2024) Voimassa olevat vaihemaakuntakaavat: Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaava (saanut lainvoiman 16.7.2005) Rovaniemen vaihemaakuntakaava (saanut lainvoiman 25.6.2010) Kemi–Tornio-alueen ydinvoimamaakuntakaava (saanut lainvoiman 21.9.2011) Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaava (saanut lainvoiman 16.5.2012) Suhangon kaivoshankkeen vaihemaakuntakaava (saanut lainvoiman 12.2.2016) Kemi–Tornio-alueen ydinvoimamaakuntakaavan osittainen kumoaminen (saanut lainvoiman 16.2.2017)

KUVAUS: Karttataso sisältää Tampereen kaupungin alueelle toteutetun tulvareittianalyysin tulokset viivoina. Tulvareittiselvitys toteutettiin vuonna 2018 Rambollin toimesta. Tulvareitit on analysoitu Tampereen kaupungin laserkeilausaineistojen perusteella (keilausajankohdat keskusta, itä, etelä 2017 ja länsi 2016). Mitä paksumpi viiva karttaan on merkitty, sitä suuremmalta alueelta hulevettä muodostuu kyseiselle tulvareitille. Viivan paksuutta voidaan pitää siis suoraan verrannollisena tulvareitillä kulkevan huleveden mahdollisesti aiheuttamiin vahinkoihin, mikäli tulvareittiä ei huomioida riittävällä tasolla. Tulvareitteihin on saattanut jäädä analyysin laskennallisen luonteen vuoksi virheellisyyksiä erityisesti korkeampien tienpenkereiden kohdalla sekä avo-ojakuivatetuilla alueilla. Tulvareittianalyysi ei huomio tierumpuja tai kaupungin hulevesiviemäriverkostoa. Karttatasoa suositellaan käyttämään osavaluma-alueiden purkupisteet (2022) tason kanssa. PÄIVITYS: Aineistoa päivitetään satunnaisesti. Karttatason tietojen päivittämisestä vastaa Tampereen kaupungin Hulevedet yksikkö. JULKISUUS: Aineisto ei ole julkinen. AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki, Hulevedet.

KUVAUS Tampereen metsien hiilinielut selvitys on laadittu Tampereen kaupungin tilauksesta Sitowisen toimesta vuonna 2025. Selvityksen aineistojen tulkintaa helpottamaan on koottu ja käsitelty Suomen Ympäristökeskuksen "Käytöstä poistunut maatalousmaa 2000-2020"-aineistoa ja Suomen Metsäkeskuksen Metsävaratiedot-aineistoa, jotka ovat avointa dataa (CC BY 4.0). KATTAVUUS; PÄIVITYS; LUOTETTAVUUS: Pohjois-Tampereen maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen rajojen sisäpuolinen Suomen Ympäristökeskuksen "Käytöstä poistunut maatalousmaa 2000-2020"-aineisto ja Tampereen rajojen sisäpuolinen Suomen Metsäkeskuksen 06/2025 tilanteen mukainen metsävaratietoaineisto. YLLÄPITOSOVELLUS; KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ; GEOMETRIA; SAATAVUUS; JULKISUUS: Muokattu Tampereen käyttöön tarkoitettu aineisto on tallennettu rajoitetusti (ei julkisesti) katseltavaksi Tampereen Oskari -karttapalveluun (ETRS-TM35FIN tasokoordinaattijärjestelmässä). KENTÄT Kentät sisältävät lähtöaineistojen kenttiä muokattuna sekä linkit alkuperäisiin aineistoihin (7.8.2025 tilanteen mukaan).

KUVAUS: Aineisto sisältää Tampereen kantakaupungin maanalaisten energiaratkaisujen selvityksen (FCG) potentiaalisten maalämpölaitokset ja Tampereen luokiteltuna geoenergiapotentiaalin aluerajaustiedot. KATTAVUUS: Tampereen kantakaupunki maalämpölaitoksille ja Tampere geoenergiapotentiaalille. KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Tietokannassa ETRS-GK24 (EPSG:3878). Tampereen Oskari-karttapalvelussa ETRS-TM35FIN (EPSG:3067) GEOMETRIA: alue SAATAVUUS: Katseltavissa rajoitetusti sisään kirjautuneena tietyillä yksiköillä Oskari-karttapalvelun kautta ja saatavissa rajoitetusti WFS-rajapinnalta. JULKISUUS: Aineisto on rajoitetusti sisään kirjautuneena tietyillä yksiköillä katseltavissa Tampereen Oskari-karttapalvelussa. TIETOSUOJA: Ei julkinen aineisto. KENTÄT: selitys: Mahdolliset arvot ovat "Potentiaaliset maalämpöalueet" ja "Tampereen geopotentiaali" luokka: geopotentiaalin tapauksessa mahdolliset arvot ovat: "1 Erinomainen", "2 Hyvä", "3 Keskinkertainen", "4 Tyydyttävä", "5 Heikko", "Vesistö". pisteet: geopotentiaalin tapauksessa mahdolliset arvot määräytyvät luokan mukaan ja ovat erinomaisesta alkaen ja päättyen vesistöön: 10, 9, 8, 7, 6 ja 0 (gridcode1_ ja id) AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki

KUVAUS: Aerogeofysikaalisen aineiston prosessointi Tampereen kaupungin eteläiseltä alueelta sekä tarkennettu mustaliuske-esiintymien tulkinta. Mustaliuskeiden huomioiminen kaavoituksessa Tampereella -selvityksen (GTK, 2025) geofysikaaliset tuloskartat. Kohdennettu aerogeofysikaalisen (sähkömagneettinen ja magneettinen) aineiston prosessointi ja mustaliuskevyöhykkeiden tarkennettu tulkinta tehtiin kaavoituksen ja ympäristöselvitysten tueksi. Seuraavassa kuvataan toimitetut geokoodatut kartat, yksi georeforoitu karttaote sekä tarkennettu mustaliuskevyöhyke tulkinta, myös bufferoituna, jotka löytyvät myös Tampereen Oskari-karttapalvelusta. KATTAVUUS: Tampere KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Tampereen tietokannassa ja Oskari-karttapalvelussa ETRS-TM35FIN (EPSG:3067). GEOMETRIA: rasteri, viiva tai alue SAATAVUUS: Katseltavissa rajoitetusti sisään kirjautuneena Tampereen Oskari-karttapalvelun kautta ja saatavissa rajoitetusti WFS-rajapinnalta. JULKISUUS: Aineistosarja on rajoitetusti sisään kirjautuneena katseltavissa Tampereen Oskari-karttapalvelussa. TIETOSUOJA: Ei julkinen aineisto. AINEISTOSARJAAN KUULUVAT KARTTATASOT: - Korkean sähkönjohtavyyden alueet - Mustaliuskeiden huomioiminen kaavoituksessa Tampereella, GTK, 2025 - Prosessoitu magneettinen anomalia kartta, valaisu idästä - Mustaliuskeiden huomioiminen kaavoituksessa Tampereella, GTK, 2025 - Prosessoitu magneettinen anomalia kartta, valaisu pohjoisesta - Mustaliuskeiden huomioiminen kaavoituksessa Tampereella, GTK, 2025 - Sähkömagneettinen reaalianomalia kartta, valaisu idästä - Mustaliuskeiden huomioiminen kaavoituksessa Tampereella, GTK, 2025 - Sähkömagneettinen reaalianomalia kartta, valaisu pohjoisesta - Mustaliuskeiden huomioiminen kaavoituksessa Tampereella, GTK, 2025 - Sähkömagneettinen reaalianomalia kartta, mustaliusketulkinta - Mustaliuskeiden huomioiminen kaavoituksessa Tampereella, GTK, 2025 - Sähkömagneettinen reaalianomalia kartta - Mustaliuskeiden huomioiminen kaavoituksessa Tampereella, GTK, 2025 - Prosessoitu magneettinen anomalia kartta, mustaliusketulkinta - Mustaliuskeiden huomioiminen kaavoituksessa Tampereella, GTK, 2025 - Prosessoitu magneettinen anomalia kartta - Mustaliuskeiden huomioiminen kaavoituksessa Tampereella, GTK, 2025 - Ote digitaalisesta kallioperäkartasta (Digikp, 2025; GTK), tarkennettu mustaliusketulkinta, raportin kuva 2 - Mustaliuskeiden huomioiminen kaavoituksessa Tampereella, GTK, 2025 - Mustaliuskevektorit - Mustaliuskeiden huomioiminen kaavoituksessa Tampereella, GTK, 2025 * Tähän sekä "Mustaliuskevektorit 100 metrin vyöhykkeellä - Mustaliuskeiden huomioiminen kaavoituksessa Tampereella, GTK, 2025" mustaliusketulkintakarttatasoon liittyy attribuuttitaulu (Attribute Table), jonka kentässä slinebased on numerokoodilla esitetty kunkin mustaliuskeviivan tulkintaperuste sekä kommenttikentässä joitakin kommentteja. Tämä taulu “periytyy” alkuperäisestä mustaliuske tietokannasta. - Mustaliuskevektorit 100 metrin vyöhykkeellä - Mustaliuskeiden huomioiminen kaavoituksessa Tampereella, GTK, 2025 MUSTALIUSKEVEKTORIN TULKINTAPERUSTE: slinebased-kentän arvo | kuvaus ------------------------------------------- 4 | Kallioperähavainto, josta löytynyt grafiittimustaliusketta 5 | Tulkittu magneettiselta kartalta 6 | Tulkittu sähkömagneettiselta kartalta 13 | Kairauksessa löytynyt mustaliusketta. Kairasydännäytteestä kemialliset analyysit ja petrofysikaaliset mittaukset 14 | Kairauksessa löytynyt grafiittiliusketta. Kairasydännäytteestä kemialliset analyysit ja petrofysikaaliset mittaukset 15 | Kairauksessa löytynyt mustaliusketta. Kairasydännäytteestä kemialliset analyysit 16 | Kairauksessa löytynyt grafiittiliusketta. Kairasydännäytteestä kemialliset analyysit 17 | Kairauksessa löytynyt mustaliusketta. Kairasydännäytteestä petrofysikaaliset mittaukset 18 | Kairauksessa löytynyt grafiittiliusketta. Kairasydännäytteestä petrofysikaaliset mittaukset 19 | Kairauksessa löytynyt mustaliusketta. Tulkittu sähkömagneettisesta ja magneettisesta aineistoista 20 | Kairauksessa löytynyt grafiittiliusketta. Tulkittu sähkömagneettisesta ja magneettisesta aineistoista AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki

Aineisto esittää tietoa Digiroadin nopeusrajoitusten ajantasaisuudesta.

Aineisto kuvaa PUROHELMI-hankkeessa tuotettuja paikkatietopohjaisia mallinnusarvioita pienten virtavesien habitaatin ja pohjaeläinlajiston luonnontilan muuttuneisuudesta. Purohabitaatin luonnontilan muuttuneisuusarvioinnin perustana on Metsähallituksen puroinventointimenetelmä (Hyvönen ym. 2005). Menetelmässä puro kuljetaan alavirrasta ylävirtaan ja siitä kirjataan kymmeniä tietoja puron ominaisuuksista ja luonnontilaisuudesta. Luonnontilan muuttuneisuus arvioidaan luokka-asteikolla 1–5, jossa 1 tarkoittaa eniten ja 5 vähiten muuttunutta. Pohjaeläinlajiston luonnontilan muuttuneisuusarvioinnin perustana on potkuhaavinnalla toteutettu maastonäytteenotto ja FresHabit-hankkeessa kehitetty vertailulajiston paikkakohtainen mallinnus (Rajakallio ym. 2021, Aroviita ym. 2021). Maastomenetelmä on sama kuin suurempien virtavesien ekologisen tilan seurannoissa (Järvinen ym. 2019). Lajiston muuttuneisuus arvioidaan osuutena, kuinka monta prosenttia luonnontilaisesta lajistosta on hävinnyt. Valtakunnalliset luonnontilan muuttuneisuusarviot perustuvat paikkatietopohjaisiin tilastomallinnuksiin, jotka on kehitetty maastoaineistojen ja paikkatietoaineistojen avulla. Habitaattien muuttuneisuuden mallinnus on toteutettu koneoppimismenetelmällä (extreme gradient boosting) ja pohjaeläinlajiston muuttuneisuuden mallinnus monimuuttujamallinnuksella. Maastotietoa oli käytössä 629 virtavesikohteen inventoinnista ja 650 kohteen pohjaeläimistöstä. Paikkatietona on käytetty erityisesti Syken uomatietokantaa (Ranta10-aineisto) ja turvemaiden ojitustilannekarttaa, Corine-maanpeiteaineistoa ja Luonnonvarakeskuksen valtakunnan metsien inventointiaineistoa. Arvioita ei ole tuotettu virtavesille, joiden valuma-alueilla ei ole lainkaan turvemaita. Arviot on tuotettu Syken Ranta10-aineistosta johdetuille uomajaksoille, joiden sisällä luonnontilan muuttuneisuus voi vaihdella paljon. Aineiston käytössä tulee muistaa että ne eivät anna täyttä kuvaa yksittäisen puron luonnontilan muuttuneisuudesta. Myös malleihin ja kartta-aineistoihin sisältyy epätarkkuutta. Esimerkiksi yksittäisen puron lopullinen kunnostustarve tulee aina selvittää paikan päällä maastossa. Arviot on tuotettu Syken PUROHELMI-hankkeessa ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelmassa. Helmi-ohjelmassa tartutaan Suomen luontokadon suurimpaan suoraan syyhyn eli elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. PUROHELMI-hanke on jatkanut PienvesiGIS- ja Freshabit LIFE IP -hankkeissa tehtyä tutkimusta, jota on tehty yhteistyössä Metsähallituksen, Suomen Metsäkeskuksen, Oulun yliopiston ja Luken kanssa. Aineistoon on marraskuussa 2024 lisätty myös tieto sijainneista, joissa uomat risteävät maastotietokannan tie- ja polkuverkoston kanssa, sekä kahden metrin korkeusmallin pohjalta tuotettu mallinnus näiden tienalitusten esteettömyydestä. Myös tämä mallinnus on toteutettu koneoppimismenetelmällä (extreme gradient boosting). Tienalituksia on yhteensä 127 286, joista esteettömyysennuste on julkaistu niille kohteille, joille ennusteen todennäköisyys on yli 50 %. Tällaisia kohteita on 84 362. Esteellisyysmallinnuksen opetusaineistona on käytetty Metsähallituksen ja ELY-keskusten aiempia vaellusesteinventointeja Keski-Suomesta, Iijoen vesistöalueelta ja Lapista, kts. mm. Metsähallituksen Esteet Pois! -hankkeet I & II (Moilanen & Luhta 2018 ja Karppinen 2020) sekä Eloranta & Eloranta (2016). Lisäksi Freshabit-hankkeen yhteydessä inventoitiin pieni määrä teiden alituksia Länsi-Lapissa, mutta lähes kaikki näistä joko sisältyivät Metsähallituksen aineistoihin tai niiden tiedettiin olevan siltoja eikä rumpuja. Ennusteen todennäköisyys pätee vain, mikäli uoman ylittävä rakenne on tyypiltään tierumpu: silloilla toteutetut teiden alitukset ovat lähes poikkeuksetta estettömiä, minkä vuoksi rakennetyypiltään silloiksi tiedetyt alitukset poistettiin opetusaineistosta ennen mallinnusta. Aineistoa on päivitetty 2025 taustauomastolla, josta ennusteissa käytetyt uomajaksot on johdettu. Taustauomasto kattaa myös ennusteista puuttuvan vesienhoitoalue seitsemän, eli Ylä-Lapin. Tarkempia tietoja taustauomastosta on lisätietodokumentissa. Samassa yhteydessä aineistosta on siivottu pois uomajaksojen kaksoiskappaleita. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). This Syke’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0) Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Purohelmi.pdf Viitteet Helmi-elinympäristöohjelma vahvistaa luonnon monimuotoisuutta: https://ym.fi/helmi Pienten virtavesien valtakunnallinen tilan arviointi ja mallinnus (PUROHELMI) -hankesivu: https://www.syke.fi/hankkeet/PUROHELMI Aroviita J, Ilmonen J, Rajakallio M, Sutela T, Mykrä H, Martinmäki-Aulaskari K, Karttunen K, Kuoppala M, Leinonen A, Jyväsjärvi J, Ulvi T, Vehanen T, Virtanen R 2021. Pienten virtavesien tilan arvioinnin kehittäminen. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 25/2021: 1–70. Eloranta A J & Eloranta A P 2016. Rumpurakenteiden ympäristöongelmat, niiden ehkäisy ja korjaaminen: Keskisuomalainen pilottitutkimus. Keski-Suomen ELY-keskus. Hyvönen S, Suanto M, Luhta P-L, Yrjänä T & Moilanen E 2005. Puroinventoinnit Iijoen valuma-alueella vuosina 1998–2003. Alueelliset ympäristöjulkaisut 403. Karppinen A. 2020. Esteeet pois II -projekti: Loppuraportti. Metsähallitus, Eräpalvelut Pohjanmaa–Kainuu. Moilanen E, Luhta P-L 2018. TAIMEN- eli Esteet pois! -hanke: Loppuraportti. Metsähallitus, Eräpalvelut Pohjanmaa. Rajakallio M, Jyväsjärvi J, Muotka T, Aroviita J 2021. Blue consequences of the green bioeconomy: clear-cutting intensifies the harmful impacts of land drainage on stream invertebrate biodiversity. Journal of Applied Ecology 58: 1523–1532.

Serpentiinikalliot_kivikot on Suomen ympäristökeskuksen eri lähteistä kokoama paikka- ja ominaisuustietoaineisto Suomen varmistetuista ja mahdollisista serpentiinivaikutteisista ympäristöistä, kuten serpentiinikallioista, -kivikoista ja -soraikoista sekä vanhoista serpentiinivaikutteisista louhoksista. Vuodesta 2024 lähtien aineistossa on ominaisuustietona annettu kohteen luokka luonnonsuojelulain (LSL, 9/2023) tiukasti suojelemana luontotyyppinä. Tärkeitä tietolähteitä aineiston teossa ovat olleet ELY-keskusten vuonna 2024 aloittamat LSL-inventoinnit sekä Syken maastoinventoinnit 2020–2024. HUOM. Aineisto ei ole kattava, vaan täydentyy inventointien edetessä. Mukana aineistossa on myös serpentiinivaikutteisiksi ympäristöiksi aiemmin arvioituja kohteita, jotka on maastoinventoinnin jälkeen todettu muiksi kallioiksi. Aineisto on laajempi kuin tunnetut esiintymät luonnonsuojelulain tiukasti suojellusta luontotyypistä serpentiinikalliot, -kivikot ja -soraikot. Aineistoon sisältyy ominaisuustietona kunkin kohteen status luonnonsuojelulain tarkoittamana luontotyyppinä. Lisätietoa serpentiinikallioiden, -kivikoiden ja -soraikoiden luontotyypeistä, kasvillisuudesta, lajistosta sekä uhanalaisuudesta löytyy täältä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-4819-4 > SY 5 2018 Osa 2 7 Kalliot ja kivikot.pdf > K3 Serpentiinikalliot, -kivikot ja -soraikot. Aineisto kuuluu Syken avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineiston tuottamisessa on käytetty Suomen ympäristökeskuksen aineistojen lisäksi ELY-keskusten, Suomen Lajitietokeskuksen, Metsähallituksen Luontopalveluiden sekä Geologian tutkimuskeskuksen GTK tuottamia lähtöaineistoja. Aineiston kenttien selitykset: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Serpentiinikalliot_ja_kivikot.pdf