KUVAUS: Karttatason kohteet ovat peräisin LUMO-asukaskyselystä marraskuulta 2024. Aineisto on kerätty Fiilis-karttakyselyllä (Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikkö). Kysely oli osa lumo-ohjelman päivityksen vuorovaikutusprosessia. Vastaajaa pyydettiin merkitsemään kartalle pisteitä tai alueita, joissa on havainnut 1) myönteisiä muutoksia tai 2) kielteisiä muutoksia luonnon monimuotoisuudessa viimeisen neljän vuoden aikana. Kartalle sai myös merkitä pisteitä tai alueita, joissa olisi halukas itse toimimaan luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi. Kyselyn vastaajamäärä oli 570 hlö. Kyselyyn pystyi vastaamaan joko suomeksi tai englanniksi. Vastaajien anonyymit taustatiedot on tarvittaessa saatavilla datan yhteyshenkilöltä. KATTAVUUS: Tampere YLLÄPITO: Kyseessä on poikkileikkausaineisto (Aineisto ei päivity). KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA: vektori (pisteitä ja alueita) SAATAVUUS: Aineisto on katsottavissa kirjautuneille käyttäjille Oskari-karttapalvelussa. AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki, Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikkö

KUVAUS: Osana Tampereen kaupungin luonnon monimuotoisuusohjelman päivitystä toteutettiin loka-marraskuussa 2024 kysely paikallisille luonto- ja ympäristöjärjestöille sekä lumo-asiantuntijoille. Kysely oli avoinna 31.10.-1.12.2024 ja se toteutettiin Fiilis-karttakyselytyökalulla. Kysymykset valmisteltiin Tampereen kaupungin ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikössä. Kysely lähetettiin 18 yhdistykselle, joista 6 yhdistystä vastasi kyselyyn: Tampereen hyönteistutkijain seura ry, Tampereen 4H-yhdistys, Luontoliiton Hämeen piiri (Tampereen metsäryhmä), Suomen luonnonsuojeluliitto Pirkanmaan piiri ry, Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys, 1 muu, jonka nimi puuttui (johtui kyselyohjelman teknisestä häiriöstä). Kysely lähetettiin myös 25 paikalliselle asiantuntijalle, kuten tutkijoille, viheralan yrittäjille, naapurikuntien ympäristönsuojelun asiantuntijoille sekä muille kuin Tampereen kaupungin viranomaisille, joiden työ liittyy luonnon monimuotoisuuteen. 10 asiantuntijatahoa vastasi kyselyyn. KATTAVUUS: Tampere YLLÄPITO: Kyseessä on poikkileikkausaineisto (Aineisto ei päivity). KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA: vektori (pisteitä ja alueita) SAATAVUUS: Aineisto on katsottavissa kirjautuneille käyttäjille Oskari-karttapalvelussa. AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki, Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikkö

Aineisto kuvaa PUROHELMI-hankkeessa tuotettuja paikkatietopohjaisia mallinnusarvioita pienten virtavesien habitaatin ja pohjaeläinlajiston luonnontilan muuttuneisuudesta. Purohabitaatin luonnontilan muuttuneisuusarvioinnin perustana on Metsähallituksen puroinventointimenetelmä (Hyvönen ym. 2005). Menetelmässä puro kuljetaan alavirrasta ylävirtaan ja siitä kirjataan kymmeniä tietoja puron ominaisuuksista ja luonnontilaisuudesta. Luonnontilan muuttuneisuus arvioidaan luokka-asteikolla 1–5, jossa 1 tarkoittaa eniten ja 5 vähiten muuttunutta. Pohjaeläinlajiston luonnontilan muuttuneisuusarvioinnin perustana on potkuhaavinnalla toteutettu maastonäytteenotto ja FresHabit-hankkeessa kehitetty vertailulajiston paikkakohtainen mallinnus (Rajakallio ym. 2021, Aroviita ym. 2021). Maastomenetelmä on sama kuin suurempien virtavesien ekologisen tilan seurannoissa (Järvinen ym. 2019). Lajiston muuttuneisuus arvioidaan osuutena, kuinka monta prosenttia luonnontilaisesta lajistosta on hävinnyt. Valtakunnalliset luonnontilan muuttuneisuusarviot perustuvat paikkatietopohjaisiin tilastomallinnuksiin, jotka on kehitetty maastoaineistojen ja paikkatietoaineistojen avulla. Habitaattien muuttuneisuuden mallinnus on toteutettu koneoppimismenetelmällä (extreme gradient boosting) ja pohjaeläinlajiston muuttuneisuuden mallinnus monimuuttujamallinnuksella. Maastotietoa oli käytössä 629 virtavesikohteen inventoinnista ja 650 kohteen pohjaeläimistöstä. Paikkatietona on käytetty erityisesti Syken uomatietokantaa (Ranta10-aineisto) ja turvemaiden ojitustilannekarttaa, Corine-maanpeiteaineistoa ja Luonnonvarakeskuksen valtakunnan metsien inventointiaineistoa. Arvioita ei ole tuotettu virtavesille, joiden valuma-alueilla ei ole lainkaan turvemaita. Arviot on tuotettu Syken Ranta10-aineistosta johdetuille uomajaksoille, joiden sisällä luonnontilan muuttuneisuus voi vaihdella paljon. Aineiston käytössä tulee muistaa että ne eivät anna täyttä kuvaa yksittäisen puron luonnontilan muuttuneisuudesta. Myös malleihin ja kartta-aineistoihin sisältyy epätarkkuutta. Esimerkiksi yksittäisen puron lopullinen kunnostustarve tulee aina selvittää paikan päällä maastossa. Arviot on tuotettu Syken PUROHELMI-hankkeessa ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelmassa. Helmi-ohjelmassa tartutaan Suomen luontokadon suurimpaan suoraan syyhyn eli elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. PUROHELMI-hanke on jatkanut PienvesiGIS- ja Freshabit LIFE IP -hankkeissa tehtyä tutkimusta, jota on tehty yhteistyössä Metsähallituksen, Suomen Metsäkeskuksen, Oulun yliopiston ja Luken kanssa. Aineistoon on marraskuussa 2024 lisätty myös tieto sijainneista, joissa uomat risteävät maastotietokannan tie- ja polkuverkoston kanssa, sekä kahden metrin korkeusmallin pohjalta tuotettu mallinnus näiden tienalitusten esteettömyydestä. Myös tämä mallinnus on toteutettu koneoppimismenetelmällä (extreme gradient boosting). Tienalituksia on yhteensä 127 286, joista esteettömyysennuste on julkaistu niille kohteille, joille ennusteen todennäköisyys on yli 50 %. Tällaisia kohteita on 84 362. Esteellisyysmallinnuksen opetusaineistona on käytetty Metsähallituksen ja ELY-keskusten aiempia vaellusesteinventointeja Keski-Suomesta, Iijoen vesistöalueelta ja Lapista, kts. mm. Metsähallituksen Esteet Pois! -hankkeet I & II (Moilanen & Luhta 2018 ja Karppinen 2020) sekä Eloranta & Eloranta (2016). Lisäksi Freshabit-hankkeen yhteydessä inventoitiin pieni määrä teiden alituksia Länsi-Lapissa, mutta lähes kaikki näistä joko sisältyivät Metsähallituksen aineistoihin tai niiden tiedettiin olevan siltoja eikä rumpuja. Ennusteen todennäköisyys pätee vain, mikäli uoman ylittävä rakenne on tyypiltään tierumpu: silloilla toteutetut teiden alitukset ovat lähes poikkeuksetta estettömiä, minkä vuoksi rakennetyypiltään silloiksi tiedetyt alitukset poistettiin opetusaineistosta ennen mallinnusta. Aineistoa on päivitetty 2025 taustauomastolla, josta ennusteissa käytetyt uomajaksot on johdettu. Taustauomasto kattaa myös ennusteista puuttuvan vesienhoitoalue seitsemän, eli Ylä-Lapin. Tarkempia tietoja taustauomastosta on lisätietodokumentissa. Samassa yhteydessä aineistosta on siivottu pois uomajaksojen kaksoiskappaleita. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). This Syke’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0) Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Purohelmi.pdf Viitteet Helmi-elinympäristöohjelma vahvistaa luonnon monimuotoisuutta: https://ym.fi/helmi Pienten virtavesien valtakunnallinen tilan arviointi ja mallinnus (PUROHELMI) -hankesivu: https://www.syke.fi/hankkeet/PUROHELMI Aroviita J, Ilmonen J, Rajakallio M, Sutela T, Mykrä H, Martinmäki-Aulaskari K, Karttunen K, Kuoppala M, Leinonen A, Jyväsjärvi J, Ulvi T, Vehanen T, Virtanen R 2021. Pienten virtavesien tilan arvioinnin kehittäminen. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 25/2021: 1–70. Eloranta A J & Eloranta A P 2016. Rumpurakenteiden ympäristöongelmat, niiden ehkäisy ja korjaaminen: Keskisuomalainen pilottitutkimus. Keski-Suomen ELY-keskus. Hyvönen S, Suanto M, Luhta P-L, Yrjänä T & Moilanen E 2005. Puroinventoinnit Iijoen valuma-alueella vuosina 1998–2003. Alueelliset ympäristöjulkaisut 403. Karppinen A. 2020. Esteeet pois II -projekti: Loppuraportti. Metsähallitus, Eräpalvelut Pohjanmaa–Kainuu. Moilanen E, Luhta P-L 2018. TAIMEN- eli Esteet pois! -hanke: Loppuraportti. Metsähallitus, Eräpalvelut Pohjanmaa. Rajakallio M, Jyväsjärvi J, Muotka T, Aroviita J 2021. Blue consequences of the green bioeconomy: clear-cutting intensifies the harmful impacts of land drainage on stream invertebrate biodiversity. Journal of Applied Ecology 58: 1523–1532.

Ranta10 on topologisesti eheä Suomen vesistöjä kuvaava paikkatietoaineisto. Aineisto pohjautuu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan vuosien 2000-2008 aineistoon (1:5 000-1:10 000). Maastotietokannan vesiin sisältyvistä kohteista mukaan on otettu alueina vakavedet sekä yli 5 m leveät virtavedet. Lisäksi mukana on maastotietokannan yli 200 m2:n kokoisia altaita. Viivoina kuvatuista alle 5 m leveistä virtavesistä on mukana vesistön päävirtausreitit sisältäen sekä 2-5 m että alle 2 m leveitä virtavesiä. Aineisto on uudelleen luokiteltu ja topologialtaan tarkistettu Sykessä. Aineiston pohjalta on Sykessä luotu uomia kuvaava uomaverkosto, jonka verkostomainen rakenne on tuotettu lisäämällä viivamaisiin jokiin aluemaisten jokien keskilinjat sekä järvien ylitykset ns. pseudouomilla. Aineistoon on lisätty myös järvi- ja uomatunnukset. Uomaverkosto kattaa kaikki vähintään yli 10 km2 yläpuolisen valuma-alueen omaavat uomat. Lisäksi uomaverkosto sisältää myös vesienhoidollisesti merkittäviä alle 10km2 yläpuolisen valuma-alueen omaavia uomia. Uomaverkosto ei sinällään kuvaa uuden vesilain vesistömääritelmän mukaista vesistöä. Uoma vaihtuu toiseksi yksilöllisen uomatunnuksen omaavaksi uomaksi aina uomaverkostoon kuuluvien uomien risteyksessä sekä uoman ja järven yhtymäkohdassa. Uomaverkosto on rakennettu siten, että kaikki siihen kuuluvat osat liittyvät topologiset yhteen ja omaavat oikean virtaussuunnan ja sitä voidaan käyttää erilaisiin verkostoanalyyseihin. Uomien välisiä topologia suhteita kuvaavat tiedot on tallennettu erillisiin tauluihin. Uomille on lisäksi laskettu muita paikantavia ja fysiograafisia tietoja. Uomaverkosto sekä koko Ranta10-aineisto kuuluvat Syken avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Uomaverkosto-aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. https://ckan.ymparisto.fi/dataset/uomaverkosto Koko Suomen kattava Ranta10-aineisto perustuu MML:n vuosien 2000-2008 maastotietokannan vaka- ja virtavesikohteisiin. Aineisto on päivitetty 16.11.2021 (lisätietoja historiatiedoissa). Käyttötarkoitus: Ranta10-aineisto ja siihen kuuluva uomaverkosto on luotu palvelemaan hyvin laajasti vesivarojen käyttöä ja hoitoa, vesiensuojelua ja vesientutkimusta sekä vesivaroihin liittyvää kansainvälistä ja kansallista raportointia ja tietojärjestelmätyötä. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/Dokumentit/ranta10.pdf Shoreline10 and River Network The Shoreline10 (Ranta10) is a topologically correct spatial dataset containing data on Finnish water bodies. The dataset is based on the topographic database of the National Land Survey of Finland in scale of 1:5 000-1:10 000 from years 2000-2008. The dataset contains lakes as well as most of human-made lakes over 200 m2 and more than 5 m wide rivers (polygons). Also included are the main flow paths of 2-5 m wide and less than 2 m wide streams (lines). The dataset has been reclassified and topologically corrected by Finnish Environment Institute (Syke). The continuous network has been created by combining rivers to the central lines through polygon rivers and lakes. The dataset includes also unique river codes and lake codes. The river network includes all river segments with catchment areas larger than 10 km². Other, smaller rivers with smaller catchment areas are included in case they are considered significant for water management tasks (e.g. WFD). Ranta10 does not represent the water bodies defined in the new water act. The change from one river segment to another, with unique river code and information, is located at the junction of the river network. The river code also changes at a connection point of a river segment and a lake. The river network has been created such a way that all parts of the network are linked topologically to each other and have a correct flow direction so that the dataset can be used for analyzing the network. Ranta10 including the river network is dataset owned by Syke and has same copyright and ownership conditions as other similar datasets owned by Syke. Syke applies Creative Commons By 4.0 International license for open datasets. Ranta10 dataset together with the river network were developed to serve wide variety of tasks related to water management, scientific research, water conservation and national and international reporting as well as associated information management. Data was updated 16.11.2021 (additional info. below in “historiatiedot”).

Serpentiinikalliot_kivikot on Suomen ympäristökeskuksen eri lähteistä kokoama paikka- ja ominaisuustietoaineisto Suomen varmistetuista ja mahdollisista serpentiinivaikutteisista ympäristöistä, kuten serpentiinikallioista, -kivikoista ja -soraikoista sekä vanhoista serpentiinivaikutteisista louhoksista. Vuodesta 2024 lähtien aineistossa on ominaisuustietona annettu kohteen luokka luonnonsuojelulain (LSL, 9/2023) tiukasti suojelemana luontotyyppinä. Tärkeitä tietolähteitä aineiston teossa ovat olleet ELY-keskusten vuonna 2024 aloittamat LSL-inventoinnit sekä Syken maastoinventoinnit 2020–2024. HUOM. Aineisto ei ole kattava, vaan täydentyy inventointien edetessä. Mukana aineistossa on myös serpentiinivaikutteisiksi ympäristöiksi aiemmin arvioituja kohteita, jotka on maastoinventoinnin jälkeen todettu muiksi kallioiksi. Aineisto on laajempi kuin tunnetut esiintymät luonnonsuojelulain tiukasti suojellusta luontotyypistä serpentiinikalliot, -kivikot ja -soraikot. Aineistoon sisältyy ominaisuustietona kunkin kohteen status luonnonsuojelulain tarkoittamana luontotyyppinä. Lisätietoa serpentiinikallioiden, -kivikoiden ja -soraikoiden luontotyypeistä, kasvillisuudesta, lajistosta sekä uhanalaisuudesta löytyy täältä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-4819-4 > SY 5 2018 Osa 2 7 Kalliot ja kivikot.pdf > K3 Serpentiinikalliot, -kivikot ja -soraikot. Aineisto kuuluu Syken avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineiston tuottamisessa on käytetty Suomen ympäristökeskuksen aineistojen lisäksi ELY-keskusten, Suomen Lajitietokeskuksen, Metsähallituksen Luontopalveluiden sekä Geologian tutkimuskeskuksen GTK tuottamia lähtöaineistoja. Aineiston kenttien selitykset: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Serpentiinikalliot_ja_kivikot.pdf

KUVAUS: Aineisto kuvaa Tampereen tapahtumapaikkojen sijaintia ja tyyppiä. KATTAVUUS: Tampere PÄIVITYS: Päivittyvä (satunnainen intervalli) YLLÄPITOSOVELLUS: QGIS (postgis) KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ:Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA: piste SAATAVUUS: Tallennettu postgis-tietokantaan. Aineisto saatavilla Oskari-karttapalvelusta. JULKISUUS: julkinen TIETOSUOJA: Aineiston sisältöön ei liity tietosuojakysymyksiä. KENTÄT: Huom! Kentät, joiden perässä on maininta ”(tekninen)” liittyvät ainoastaan karttatason näkymiseen palvelussa. id = kohteen yksilöivä tunniste aineistossa (tekninen) nimi = kohteen nimi tyyppi = kohteen tyyppi (ulkolava, sisätila, urheilukenttä, stadion) kuvaus = kohteen sanallinen kuvaus AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki, Tapahtumat ja kaupunkitila -yksikkö

Tampereen omistamat kiinteistöt Facta-kuntarekisteristä. Aineisto sisältää mm. tiedon kiinteistön hallinnan tilasta, että onko kiinteistö esimerkiksi vuokrattu ulkopuolisille. Alla kiinteistöillä olevat hallintakoodit ja niiden tekstit. Aineisto ei sisällä kunnan omistamia määräaloja eikä kunnan muissa kunnissa omistamia kiinteistöjä. 01 Kunnan omistus ja hallinta 02 Kunnan omistus, vuokrattu ulkopuoliselle 03 Kunnan omistus, varattu ulkopuoliselle 09 Kunnan omistus, osittain vuokrattu ulkopuolisille 10 Kunnan kokonaan omistama yleinen alue 11 Kunnan osittain omistama yleinen alue Aineiston natiivi koordinaattijärjestelmä on ETRS-GK24. Aineistoa voi käyttää Tampereen kaupungin WMS/WFS-rajapinnasta (https://geodata.tampere.fi/geoserver/wfs?, tai https://geodata.tampere.fi/geoserver/wms?. Käyttö vaatii kirjautumisen. Aineisto tuotetaan Facta-kuntarekisterin maaomaisuuden kirjanpidon ja kiinteistörekisterin tiedoista. Aineisto on päivittyvää ja ajantasaista tietoa. Aineiston vastuutahot ovat Kiinteistönmuodostus, Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka ja Paikkatietoyksikkö

TIIVISTELMÄ Kartalla ruudukossa esitetään Tampereen kantakaupungin arvioidut kumulatiiviset asumisen ja työpaikkojen henkilöliikenteen päästöt (kg CO2-ekv) kerrosneliömetreillä normalisoituna vuodesta 2025 vuoteen 2075 samoilla lähtötiedoilla ja oletuksilla kuin asemakaavoitusohjelmassa 2026-2030 esitetyt päästölaskennat eli rakentaminen noudattaa asemakaavoitusohjelmaa, alue-ja paikalliskeskukset ovat kantakaupungin lainvoimaisten yleiskaavayhdistelmien (kantakaupungin yleiskaava 2040, keskustan strateginen osayleiskaava, kantakaupungin vaiheyleiskaava - valtuustokausi 2017-2021 ja kantakaupungin vaiheyleiskaava - valtuustokausi 2021-2025) mukaiset ja kuten yleiskaavayhdistelmissä, kaikki yleiskaavayhdistelmien raitioetiet mukaanlukien seudulliset raitiot ja Vuoreksen raitiotiehaara rakennetaan ja kaikki lähijuna-asemat, jotka ovat mukana yleiskaavayhdistelmissä, rakennetaan. Kartan päästöarviossa vuosittaiset henkilöliikenteen päästöt pysyvät samoina vuodesta 2050 eteenpäin. Tampereen tulevaisuuden yhdyskuntarakenteen ilmastovaikutusten arviointi työkalu laskee muun muassa asuinrakennusten ja toimistojen CO2-ekv-päästöt 250x250 m ruudukkoon erikseen vuoteen 2050 asti, lisätietoja: https://www.tampere.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaavoitus/yleiskaavoitus/hankkeet/yhdyskuntarakenteen-ilmastovaikutusten-arviointi.html. Ruututietojen laskennassa on käytetty vuoden 2025 huhtikuuksi päivitettyjä päästökertoimia, vuoden 2025 huhtikuun tilanteen Tampereen kaupungin rakennusaineistoa, Tampereen väestö pisteaineistoa ajankohdalta 09/2024, SYKE:n YKR työpaikat 2022 -aineistoa ja työkalun kullekin vuodelle laskemaa YKR-vyöhykkeet -aineistoa sekä PEIKKO-skenaarioista "WEM-P"-skenaariota. Rakennusaineisto on päivitetty laskentaan mm. Tilastokeskuksen yritysten toimipaikka-aineiston (ajankohdalta 09/2023) perusteella rakennusten sekoittuneiden käyttötarkoitusten oikeamman luokittelun huomioimiseksi. Kartan 250x250 m YKR-ruudukon väriluokittelu on laskettujen kumulatiivisten henkilöliikenteen CO2-ekv-päästöjen, jotka on jaettu asuinrakennusten kerrosalalla, mukaan tehty kuitenkin siten, että päästöt sisältävät muun henkilöliikenteen paitsi puolet työmatkoista ja työasioinnista. Kussakin ruudussa on esitettynä A-kirjaimella ja sitä seuraavalla luvulla sama kg CO2-ekv / k-m2 tieto kuin ruudun väriluokittelussa on käytetty. Kussakin ruudussa T-kirjaimella ja sitä seuraavalla luvulla on esitetty kumulatiivisista henkilöliikenteen CO2-ekv-päästöistä puolet työmatkoista ja työasioinnista aiheutuvista päästöistä jaettuna työpaikkarakennusten kerrosneliöillä. Ruudukko noudattaa SYKE:n YKR-ruudukkojakoa. Asuntojen päästöjen kerrosneliöillä jaetut yhden vuoden arvot on laskettu kaavalla: Asuntojen päästöt /k-m2: ”liikenteen päästöt asuminen” * 1000 / (35 * pop * 1,25), jossa o ”liikenteen päästöt asuminen” = asuinpaikkain mukaan jyvitetyt henkilöliikenteen päästöt ruudussa ekvivalenttitonneina paitsi puolet työmatkoista ja työasioinnista o ”1000” = muutetaan tonnit kiloiksi o ”35” = huoneistoala per asukas o ”pop” = asukkaat per ruutu (SYKE:n YKR väestö 2019; uusin saatavilla oleva SYKE:n YKR väestö aineisto on 14.03.2023 ajankohdalta 31.12.2021) o ”1,25” = muunnos kerrosalasta huoneistoalaan Kunkin ruudun värikoodaukseen käytetty kumulatiivinen arvo ja A-kirjaimen kumulatiivinen arvo on muodostettu laskemalla yhteen vuosien 2025-2050 vuotuiset asuntojen kerrosneliöillä jaetut henkilöliikenteen päästöt ja lisätty tähän 25 * vuoden 2050 päästö vuosittain kerrosneliöillä jaettuna. Työpaikkojen päästöjen kerrosneliöillä jyvitetyt yhden vuoden arvot on laskettu kaavalla: Työpaikkojen päästöt /k-m2: ”Liikenteen päästöt työpaikat” * 1000 / (25 * employ), jossa o ”Liikenteen päästöt työpaikat” = asuinpaikkain mukaan jyvitetyistä henkilöliikenteen päästöistä puolet työmatkoista ja työasioinnista ekvivalenttitonneina o ”1000” = muutetaan tonnit kiloiksi o ”25” = kerrosala per työpaikka o ”employ” = työpaikat per ruutu (SYKE:n YKR työpaikat 2017; uusin saatavilla oleva SYKE:n YKR työpaikat aineisto on 14.03.2023 ajankohdalta 31.12.2020) Kunkin ruudun T-kirjaimen kumulatiivinen arvo on muodostettu laskemalla yhteen vuosien 2025-2050 vuotuiset työpaikkojen kerrosneliöillä jaetut henkilöliikenteen päästöt ja lisätty tähän 25 * vuoden 2050 päästö vuosittain kerrosneliöillä jaettuna. Sellaisille ruuduille ei ole esitetty päästöjä, joissa ei ole tarkastelujaksolla eli vuodesta 2025 vuoteen 2050 1. minään vuonna arvioidusti työpaikkoja eikä asukkaita tai 2. joissa on jonakin tarkasteluaikavälin vuotena (2025-2050) arvioidusti 1-9 asukasta. Kartalla vasemmassa alakulmassa on esitetty asemakaavoitusohjelman 2026-2030 kohteiden asukas- ja työpaikkakohtaisia sekä sektorikohtaisia yhdyskuntarakenteen käytöstä aiheutuvia päästöjä vuonna 2040 ja vertailua varten kantakaupungin keskiarvot vuonna 2040. Näiden pylväskaavioiden muodostamiseen on käytetty osittain eri laskentaparametreja kuin karttaruudukon muodostamiseen - erityisesti on syytä huomata, että pylväskaavio, jonka päästöt on jaettu asukkaiden ja työpaikkojen lukumäärän summalla, ei sisällä uudisrakentamisen eikä purkamisen päästöjä ja pylväskaavioissa kantakaupungin keskiarvo ei ole pelkästään asemakaavoitusohjelmakohteiden keskiarvo vaan koko kantakaupungin ja lisäksi pylväskaavioiden CO2-ekv-päästölaskennassa oli alunperinkin mukana oletettuja maankäytön muutoksia rakennusten rakentamisen ja purkamisen, väestönmuutoksen, työpaikkojen muutoksen ja joukkoliikenneverkon kehityksen osalta.

KUVAUS: Taso sisältää Tampereen Infra Oy:n toimipaikkojen sijainnit ja niiden käyttäjäryhmät kustannuspaikoittain. KATTAVUUS: Tampereen laajuinen aineisto PÄIVITYS: Aineisto on päivittyvä YLLÄPITOSOVELLUS: QGIS (postgreSQL-tietokanta) KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA: Aineisto on pistemuotoista vektoriaineistoa SAATAVUUS: Aineisto on tallennettu Postgis-tietokantaan. JULKISUUS: Aineisto ei ole julkista. Näkyvyys on rajoitettu Tampereen Infran kustannuspaikoille TIETOSUOJA: Toimipisteiden sijainnit ovat Tampereen Infra Oy:n sisäistä tietoa AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen Infra Oy

Aineisto esittää tietoa Digiroadin liikennemerkkien ajantasaisuudesta.