KUVAUS: Osana Tampereen kaupungin luonnon monimuotoisuusohjelman päivitystä toteutettiin loka-marraskuussa 2024 kysely paikallisille luonto- ja ympäristöjärjestöille sekä lumo-asiantuntijoille. Kysely oli avoinna 31.10.-1.12.2024 ja se toteutettiin Fiilis-karttakyselytyökalulla. Kysymykset valmisteltiin Tampereen kaupungin ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikössä. Kysely lähetettiin 18 yhdistykselle, joista 6 yhdistystä vastasi kyselyyn: Tampereen hyönteistutkijain seura ry, Tampereen 4H-yhdistys, Luontoliiton Hämeen piiri (Tampereen metsäryhmä), Suomen luonnonsuojeluliitto Pirkanmaan piiri ry, Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys, 1 muu, jonka nimi puuttui (johtui kyselyohjelman teknisestä häiriöstä). Kysely lähetettiin myös 25 paikalliselle asiantuntijalle, kuten tutkijoille, viheralan yrittäjille, naapurikuntien ympäristönsuojelun asiantuntijoille sekä muille kuin Tampereen kaupungin viranomaisille, joiden työ liittyy luonnon monimuotoisuuteen. 10 asiantuntijatahoa vastasi kyselyyn. KATTAVUUS: Tampere YLLÄPITO: Kyseessä on poikkileikkausaineisto (Aineisto ei päivity). KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA: vektori (pisteitä ja alueita) SAATAVUUS: Aineisto on katsottavissa kirjautuneille käyttäjille Oskari-karttapalvelussa. AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki, Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikkö

KUVAUS: Karttatason kohteet ovat peräisin LUMO-asukaskyselystä marraskuulta 2024. Aineisto on kerätty Fiilis-karttakyselyllä (Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikkö). Kysely oli osa lumo-ohjelman päivityksen vuorovaikutusprosessia. Vastaajaa pyydettiin merkitsemään kartalle pisteitä tai alueita, joissa on havainnut 1) myönteisiä muutoksia tai 2) kielteisiä muutoksia luonnon monimuotoisuudessa viimeisen neljän vuoden aikana. Kartalle sai myös merkitä pisteitä tai alueita, joissa olisi halukas itse toimimaan luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi. Kyselyn vastaajamäärä oli 570 hlö. Kyselyyn pystyi vastaamaan joko suomeksi tai englanniksi. Vastaajien anonyymit taustatiedot on tarvittaessa saatavilla datan yhteyshenkilöltä. KATTAVUUS: Tampere YLLÄPITO: Kyseessä on poikkileikkausaineisto (Aineisto ei päivity). KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA: vektori (pisteitä ja alueita) SAATAVUUS: Aineisto on katsottavissa kirjautuneille käyttäjille Oskari-karttapalvelussa. AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki, Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikkö

Aineisto kuvaa PUROHELMI-hankkeessa tuotettuja paikkatietopohjaisia mallinnusarvioita pienten virtavesien habitaatin ja pohjaeläinlajiston luonnontilan muuttuneisuudesta. Purohabitaatin luonnontilan muuttuneisuusarvioinnin perustana on Metsähallituksen puroinventointimenetelmä (Hyvönen ym. 2005). Menetelmässä puro kuljetaan alavirrasta ylävirtaan ja siitä kirjataan kymmeniä tietoja puron ominaisuuksista ja luonnontilaisuudesta. Luonnontilan muuttuneisuus arvioidaan luokka-asteikolla 1–5, jossa 1 tarkoittaa eniten ja 5 vähiten muuttunutta. Pohjaeläinlajiston luonnontilan muuttuneisuusarvioinnin perustana on potkuhaavinnalla toteutettu maastonäytteenotto ja FresHabit-hankkeessa kehitetty vertailulajiston paikkakohtainen mallinnus (Rajakallio ym. 2021, Aroviita ym. 2021). Maastomenetelmä on sama kuin suurempien virtavesien ekologisen tilan seurannoissa (Järvinen ym. 2019). Lajiston muuttuneisuus arvioidaan osuutena, kuinka monta prosenttia luonnontilaisesta lajistosta on hävinnyt. Valtakunnalliset luonnontilan muuttuneisuusarviot perustuvat paikkatietopohjaisiin tilastomallinnuksiin, jotka on kehitetty maastoaineistojen ja paikkatietoaineistojen avulla. Habitaattien muuttuneisuuden mallinnus on toteutettu koneoppimismenetelmällä (extreme gradient boosting) ja pohjaeläinlajiston muuttuneisuuden mallinnus monimuuttujamallinnuksella. Maastotietoa oli käytössä 629 virtavesikohteen inventoinnista ja 650 kohteen pohjaeläimistöstä. Paikkatietona on käytetty erityisesti Syken uomatietokantaa (Ranta10-aineisto) ja turvemaiden ojitustilannekarttaa, Corine-maanpeiteaineistoa ja Luonnonvarakeskuksen valtakunnan metsien inventointiaineistoa. Arvioita ei ole tuotettu virtavesille, joiden valuma-alueilla ei ole lainkaan turvemaita. Arviot on tuotettu Syken Ranta10-aineistosta johdetuille uomajaksoille, joiden sisällä luonnontilan muuttuneisuus voi vaihdella paljon. Aineiston käytössä tulee muistaa että ne eivät anna täyttä kuvaa yksittäisen puron luonnontilan muuttuneisuudesta. Myös malleihin ja kartta-aineistoihin sisältyy epätarkkuutta. Esimerkiksi yksittäisen puron lopullinen kunnostustarve tulee aina selvittää paikan päällä maastossa. Arviot on tuotettu Syken PUROHELMI-hankkeessa ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelmassa. Helmi-ohjelmassa tartutaan Suomen luontokadon suurimpaan suoraan syyhyn eli elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. PUROHELMI-hanke on jatkanut PienvesiGIS- ja Freshabit LIFE IP -hankkeissa tehtyä tutkimusta, jota on tehty yhteistyössä Metsähallituksen, Suomen Metsäkeskuksen, Oulun yliopiston ja Luken kanssa. Aineistoon on marraskuussa 2024 lisätty myös tieto sijainneista, joissa uomat risteävät maastotietokannan tie- ja polkuverkoston kanssa, sekä kahden metrin korkeusmallin pohjalta tuotettu mallinnus näiden tienalitusten esteettömyydestä. Myös tämä mallinnus on toteutettu koneoppimismenetelmällä (extreme gradient boosting). Tienalituksia on yhteensä 127 286, joista esteettömyysennuste on julkaistu niille kohteille, joille ennusteen todennäköisyys on yli 50 %. Tällaisia kohteita on 84 362. Esteellisyysmallinnuksen opetusaineistona on käytetty Metsähallituksen ja ELY-keskusten aiempia vaellusesteinventointeja Keski-Suomesta, Iijoen vesistöalueelta ja Lapista, kts. mm. Metsähallituksen Esteet Pois! -hankkeet I & II (Moilanen & Luhta 2018 ja Karppinen 2020) sekä Eloranta & Eloranta (2016). Lisäksi Freshabit-hankkeen yhteydessä inventoitiin pieni määrä teiden alituksia Länsi-Lapissa, mutta lähes kaikki näistä joko sisältyivät Metsähallituksen aineistoihin tai niiden tiedettiin olevan siltoja eikä rumpuja. Ennusteen todennäköisyys pätee vain, mikäli uoman ylittävä rakenne on tyypiltään tierumpu: silloilla toteutetut teiden alitukset ovat lähes poikkeuksetta estettömiä, minkä vuoksi rakennetyypiltään silloiksi tiedetyt alitukset poistettiin opetusaineistosta ennen mallinnusta. Aineistoa on päivitetty 2025 taustauomastolla, josta ennusteissa käytetyt uomajaksot on johdettu. Taustauomasto kattaa myös ennusteista puuttuvan vesienhoitoalue seitsemän, eli Ylä-Lapin. Tarkempia tietoja taustauomastosta on lisätietodokumentissa. Samassa yhteydessä aineistosta on siivottu pois uomajaksojen kaksoiskappaleita. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). This Syke’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0) Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Purohelmi.pdf Viitteet Helmi-elinympäristöohjelma vahvistaa luonnon monimuotoisuutta: https://ym.fi/helmi Pienten virtavesien valtakunnallinen tilan arviointi ja mallinnus (PUROHELMI) -hankesivu: https://www.syke.fi/hankkeet/PUROHELMI Aroviita J, Ilmonen J, Rajakallio M, Sutela T, Mykrä H, Martinmäki-Aulaskari K, Karttunen K, Kuoppala M, Leinonen A, Jyväsjärvi J, Ulvi T, Vehanen T, Virtanen R 2021. Pienten virtavesien tilan arvioinnin kehittäminen. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 25/2021: 1–70. Eloranta A J & Eloranta A P 2016. Rumpurakenteiden ympäristöongelmat, niiden ehkäisy ja korjaaminen: Keskisuomalainen pilottitutkimus. Keski-Suomen ELY-keskus. Hyvönen S, Suanto M, Luhta P-L, Yrjänä T & Moilanen E 2005. Puroinventoinnit Iijoen valuma-alueella vuosina 1998–2003. Alueelliset ympäristöjulkaisut 403. Karppinen A. 2020. Esteeet pois II -projekti: Loppuraportti. Metsähallitus, Eräpalvelut Pohjanmaa–Kainuu. Moilanen E, Luhta P-L 2018. TAIMEN- eli Esteet pois! -hanke: Loppuraportti. Metsähallitus, Eräpalvelut Pohjanmaa. Rajakallio M, Jyväsjärvi J, Muotka T, Aroviita J 2021. Blue consequences of the green bioeconomy: clear-cutting intensifies the harmful impacts of land drainage on stream invertebrate biodiversity. Journal of Applied Ecology 58: 1523–1532.

KUVAUS: Karttataso sisältää Tampereen kaupungin alueella sijaitsevien mitattujen hulevesien maanpäällisten hallintarakenteiden vertexpisteet. PÄIVITYS: Aineistoa päivitetään satunnaisesti. Karttatason tietojen päivittämisestä vastaa Tampereen kaupungin Hulevedet yksikkö. JULKISUUS: Aineisto ei ole julkinen. AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki, Hulevedet.

Sisältää ruutukohtaista tietoa väestön lukumäärästä, ikäjakaumasta ja asumisväljyydestä. Väestötiedot ilmaistaan ruuduittain, joiden koko on 250 m x 250 m (vanhemmissa 500 m x 500 m ). Tietosuojasyistä ruutuaineistossa esitetään vain ne ruudut, joiden asukaslukumäärä on viisi tai enemmän. Vuoden 2024 osalta aineistosta on poistettu myös ruudut, joissa on ainoastaan yksi rakennus ja alle 10 asukasta. Ikäjakauman osalta yksityisyydensuojan raja menee sadassa asukkaassa, mikäli ruudussa on vähintään kaksi rakennusta. Tämä tarkoittaa, että ruudut, joissa asuu yhteensä 0-99 asukasta eivät sisällä tarkkoja lukumääriä ikäluokista, vaan ne on merkitty tietosuojasyistä luvulla 99. Ikäluokkien tarkat lukumäärät esitetään ruudulla kun asukkaita on kaikkiaan 100 tai enemmän. Mikäli ruudussa on vain yksi rakennus, ikäluokkien lukumäärät on merkitty luvulla 99, vaikka ruudussa asuisi yli 100 asukasta. Aineisto päivittyy vuosittain.

KUVAUS: Aineisto sisältää Tampereen kantakaupungin maanalaisten energiaratkaisujen selvityksen (FCG) potentiaalisten maalämpölaitokset ja Tampereen luokiteltuna geoenergiapotentiaalin aluerajaustiedot. KATTAVUUS: Tampereen kantakaupunki maalämpölaitoksille ja Tampere geoenergiapotentiaalille. KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Tietokannassa ETRS-GK24 (EPSG:3878). Tampereen Oskari-karttapalvelussa ETRS-TM35FIN (EPSG:3067) GEOMETRIA: alue SAATAVUUS: Katseltavissa rajoitetusti sisään kirjautuneena tietyillä yksiköillä Oskari-karttapalvelun kautta ja saatavissa rajoitetusti WFS-rajapinnalta. JULKISUUS: Aineisto on rajoitetusti sisään kirjautuneena tietyillä yksiköillä katseltavissa Tampereen Oskari-karttapalvelussa. TIETOSUOJA: Ei julkinen aineisto. KENTÄT: selitys: Mahdolliset arvot ovat "Potentiaaliset maalämpöalueet" ja "Tampereen geopotentiaali" luokka: geopotentiaalin tapauksessa mahdolliset arvot ovat: "1 Erinomainen", "2 Hyvä", "3 Keskinkertainen", "4 Tyydyttävä", "5 Heikko", "Vesistö". pisteet: geopotentiaalin tapauksessa mahdolliset arvot määräytyvät luokan mukaan ja ovat erinomaisesta alkaen ja päättyen vesistöön: 10, 9, 8, 7, 6 ja 0 (gridcode1_ ja id) AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki

KUVAUS Tampereen metsien hiilinielut selvitys on laadittu Tampereen kaupungin tilauksesta Sitowisen toimesta vuonna 2025. Selvityksen aineistojen tulkintaa helpottamaan on koottu ja käsitelty Suomen Ympäristökeskuksen "Käytöstä poistunut maatalousmaa 2000-2020"-aineistoa ja Suomen Metsäkeskuksen Metsävaratiedot-aineistoa, jotka ovat avointa dataa (CC BY 4.0). KATTAVUUS; PÄIVITYS; LUOTETTAVUUS: Pohjois-Tampereen maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen rajojen sisäpuolinen Suomen Ympäristökeskuksen "Käytöstä poistunut maatalousmaa 2000-2020"-aineisto ja Tampereen rajojen sisäpuolinen Suomen Metsäkeskuksen 06/2025 tilanteen mukainen metsävaratietoaineisto. YLLÄPITOSOVELLUS; KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ; GEOMETRIA; SAATAVUUS; JULKISUUS: Muokattu Tampereen käyttöön tarkoitettu aineisto on tallennettu rajoitetusti (ei julkisesti) katseltavaksi Tampereen Oskari -karttapalveluun (ETRS-TM35FIN tasokoordinaattijärjestelmässä). KENTÄT Kentät sisältävät lähtöaineistojen kenttiä muokattuna sekä linkit alkuperäisiin aineistoihin (7.8.2025 tilanteen mukaan).

Aineisto esittää tietoa Digiroadin liikennemerkkien kattavuudesta.

Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineiston vuorovaikutteisesti luokitellun pistepilven silta-luokan (LAS 2.0 -formaatin mukainen luokan arvo 10, Bridge) pisteistä laadittu korkeusmalli siltojen kansien korkeuksista. Siltapisteiksi on luokiteltu manuaalisesti sillat, joiden alla on vapaa veden virtauskohta. Luokittelu ja siten myös siltarasteri on tehty vain Maanmittauslaitoksen korkeusmallin KM2 laatuluokan I alueelta. Aineisto on yhteensopiva KM2-korkeusmallin kanssa (sama 2 m pikselikoko ja kohdistus). Korkeusjärjestelmänä on N2000. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Käyttötarkoitus: Siltojen kansien korkeuksia tarvitaan esim. laadittaessa virtausmalleja. Korkeudet voidaan myös liittää maanmittauslaitoksen KM2-korkeusmalliin, jolloin siltojen kohdille saadaan maanpinnan tai vesistön korkeustiedon sijasta siltojen kansien korkeudet. Näin esim. saadaan mallinnettua tulvavaarakartoituksessa mahdolliset tulvan peittämäksi jääneet sillat sekä pystytään myös selvittämään tulvan saartamaksi jääneet alueet. Lisätietoja: https://www.maanmittauslaitos.fi/maastotiedonyllapito http://www.maanmittauslaitos.fi/kartat-ja-paikkatieto/asiantuntevalle-kayttajalle/tuotekuvaukset/laserkeilausaineisto https://wwwi9.ymparisto.fi/i9/fi/trhs/materiaalit/Tulvakarttojen_tarkistaminen_2019_internet.pdf, kuva 3

Lyijyhaulikieltoalueet-aineisto kuvaa kosteikkoja ja niiden ympärille muodostettuja 100 m:n suojavyöhykkeitä, joilla lyijyhaulien käyttö ja kantaminen metsästyksessä on kielletty 15.2.2023 lähtien. Rajoituksen tavoitteena on vesilintujen suojeleminen. Aineisto on laadittu komission asetuksen (EU) 2021/57 noudattamisen tueksi. Komission asetus (EU) 2021/57 kieltää lyijyhaulien käytön ja kantamisen Ramsar-sopimuksen mukaisilla kosteikoilla ja niiden 100 m:n levyisillä suoja-alueilla. Kosteikkoalueiksi määritellään periaatteessa kaikki vesilintujen oleskelu-, muutto- tai pesimäpaikoiksi soveltuvat vesialueet ja vetiset alueet. Lyijyhaulikieltoalueiden määrittelystä vastaa Tukes yhdessä Syken kanssa. Aineiston on laatinut Syke. Aineistoa hyödynnetään viranomaisille, metsästäjille ja ampumaharrastajille suunnatussa lyijyhaulikieltoalueita kuvaavassa Suomi.fi-karttapalvelussa. Aineiston käytön ohjeistuksesta ja tulkinnoista vastaa Tukes. Lisätietoja: Komission asetus (EU) 2021/57 (lyijyhaulien käyttö kosteikkoalueilla ja niiden läheisyydessä) https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:32021R0057 Lead shot may not be used for hunting in wetlands or wetland buffer zones after 15 February 2023. The ban is based on the restriction on lead shot approved by the European Commission in January 2021, and it will apply across the EU. The purpose of the lead shot ban is to reduce the risk to human health and the environment caused by lead shot fired in wetlands. Lead is a heavy metal that is toxic to people and the environment.