Opaskartta on yleistetty karttatuote koko kunnan alueelta, jonka ylläpitomittakaava on 1:20000. Aineistoa ylläpidetään Jyväskylän kaupungin toimesta vektorimuodossa. Kartta sisältää mm. seuraavat tiedot: nimistö, asuinalueiden nimet, kadut, tiet ja rautatieyhteydet, julkiset rakennukset, teollisuusalueet, metsä- ja pelto-alueet sekä kunnan rajat. Aineistoa päivitetään jatkuvasti. Päivitetetty aineisto julkaistaan muutaman vuoden välein painettuna opaskarttana.

Joensuun WMS-palvelu on WMS-rajapintapalvelu, jonka kautta on saatavilla seuraavat karttatasot (suluissa tekninen nimi):Joensuun opaskartta (Opaskartta), Joensuu ajantasakaava (Ajantasakaava), Joensuun kaupunki maanomistuskartta (Maanomistuskartta), Joensuun kantakartta (Kantakartta), Joensuun ortokuva (Ortokuva), Joensuu peruskartta (Peruskartta). Palvelu perustuu Joensuun ajantasa-asemakaava, kantakartta- ja opaskartta aineistoihin. Aineistoja hallinnoi peruskarttaa lukuunottamatta Joensuun kaupunki.Peruskartta-aineistoa hallinnoi Maanmittauslaitos. Palvelun käyttö on maksutonta eikä vaadi autentikointia eli tunnistautumista käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) toimii voimassa olevan kaivoslain mukaisena lupa- ja valvontaviranomaisena. Tukes ratkaisee kaivoslain mukaisia oikeuksia koskevat hakemukset sekä ylläpitää kahta kaivosrekisteriä. Vanhan kaivoslain (503/1965) mukaisesti vireille pannut hakemukset ja oikeudet ovat kaivosrekisterissä ja uuden kaivoslain (621/2011) mukaisesti vireille pannut hakemukset ja myönnetyt oikeudet ovat mineraalirekisterissä. Aineistoa päivitetään jatkuvasti ja se julkaistaan kahden kolmen viikon välein. Kaivos- ja mineraalirekisterien kartta-aineisto sisältää seuraavat aineistokokonaisuudet: kaivospiirit, kaivosluvat, valtaukset, malminetsintäluvat, varaukset ja kullanhuuhdontaluvat. Kussakin aineistossa on kolme karttatasoa: hakemukset, voimassaolevat lupa-alueet sekä karenssissa (pl. kullanhuuhdontalupa-alue) olevat lupa-alueet. Kaivoslain (503/1965, 621/2011) mukaan jokaisella on toisenkin alueella valta suorittaa kaivoskivennäisten löytämiseksi tarpeellisiksi katsottavia geologisia havaintoja ja mittauksia sekä vähäistä näytteenottoa (etsintätyö). Tähän ei tarvita lupaa kaivosviranomaiselta. Kaivosviranomaiselle kaivoslain (621/2011) 44 § mukaisesti tehty varausilmoitus antaa etuoikeuden hakea malminetsintälupaa. Edelleen etuoikeus malminetsintälupaan, kaivoslupaan ja kullanhuuhdontalupaan on sillä, joka on ensimmäisenä hakenut lupaa (621/2011) 34 §:ssä säädetyllä tavalla. Malminetsintälupa/valtausoikeus antaa oikeuden tutkia lupamääräyksissä asetetuin ehdoin ja etuoikeuden hakea kaivoslupaa. Kaivoslupa/kaivosoikeus antaa oikeuden hyödyntää malmeja. Kaivoslain (503/1965) mukaisen kaivosrekisterin kaivospiirien kartta-aineisto sisältää voimassa olevien kaivospiirien, uusien kaivospiirihakemusten sekä karenssissa olevien kaivospiirien perustiedot ja rajat. Aineisto sisältää myös kullanhuuhdontaan liittyvien kaivospiirien tiedot. Kaivospiiri muodostetaan tulevan kaivostoiminnan aluetarpeita varten erillisessä kaivospiiritoimituksessa. Kaivospiirihakemuksen käsittely on viimeisin vaihe vanhan kaivoslain mukaisen kaivosoikeuden perustamisketjussa. Kaivosrekisterin valtausten kartta-aineisto sisältää voimassa olevien valtausten, uusien valtaushakemusten (ennen 1.7.2011 vireille tulleet, koska siitä alkaen vireille pannut hakemukset ovat malminetsintälupahakemuksia) sekä karenssissa olevien valtausten perustiedot ja rajat. Aineisto sisältää myös kullanhuuhdontavaltausten tiedot. Kaivoslain mukainen tutkimuslupa eli valtausoikeus antaa haltijalle määräaikaisen oikeuden kaivoskivennäisen etsintään. Valtausoikeus voi olla voimassa 1 - 5 vuotta ja sille voidaan myöntää enintään kolmen vuoden jatkoaika. Uuden lain voimaantulon 1.7.2011 jälkeen vireille pantu jatkoaikahakemus käsitellään malminetsintälupahakemuksena. Valtauksen maksimikoko on Suomessa 1 km2, mutta samalla toimijalla voi olla useita valtauksia kerrallaan. Valtausalueen on oltava yhtenäinen alue. Valtausta ei voi hakea aikaisemmalle valtausalueelle tai kaivospiirille ilman Tukesin lupaa, jollei viittä vuotta ole kulunut valtauksen tai kaivosoikeuden raukeamisesta. Kaivoslaki antaa oikeuden pienimuotoiseen koelouhintaan ja rikastukseen valtausoikeuden nojalla, mutta tätä oikeutta tarkennetaan lupamääräyksellä, jossa vaaditaan erillistä ilmoitusta ennen kyseisiä toimenpiteitä. Kullanhuuhdontaan haettu valtaus voi olla pinta-alaltaan enintään seitsemän hehtaaria ja näille valtaukselle voidaan hakea pidennystä enintään viideksi vuodeksi (1.7.2011 jälkeen vireille pannut jatkolupahakemukset käsitellään uuden lain mukaisena kullanhuuhdontalupana). Kullanhuuhdontaan myönnetty valtausoikeus antaa oikeuden hyödyntää maaperässä olevaa kultaa valtion mailla. Kaivosrekisterin varausten kartta-aineisto sisältää enintään 1.7.2015 asti karenssissa olevien vanhojen varausalueiden perustiedot ja rajat. Vanhan lain mukaisia varauksia ei ole enää voimassa. Kaivoslain (621/2011) mukaisen mineraalirekisterin kartta-aineisto sisältää voimassa olevien kaivoslupien, uusien kaivoslupahakemusten sekä karenssissa olevien kaivoslupien perustiedot ja rajat. Kaivosalue muodostetaan tulevan kaivostoiminnan aluetarpeita varten erillisessä kaivostoimituksessa. Kaivoslupahakemuksen käsittely on viimeisin vaihe uuden kaivoslain mukaisen kaivosoikeuden perustamisketjussa. Kaivoslupien ohella aineisto sisältää myös varausten ja malminetsintälupien hakemus-, lupa- ja karenssitiedot. Kullanhuuhdontaluvan rauetessa ei ole karenssia. Kaivoslain mukainen malminetsintälupa antaa haltijalle määräaikaisen oikeuden kaivoskivennäisen etsintään. Malminetsintälupa voi olla voimassa 1 - 4 vuotta ja sille voidaan myöntää enintään kolmen vuoden jatkoaikoja siten, että mahdollisen aikaisemman valtausoikeuden ja malminetsintäluvan yhteenlaskettu kestoaika voi olla enintään 15 vuotta. Malminetsintälupa-alueella ei ole asetettu maksimikokoa. Malminetsintälupaa ja kullanhuuhdontalupaa ei saa myöntää 1) lain 7 § tarkoitetuille alueille, 2) lain 9 § tarkoitetuille alueille, 3) aiemmin malminetsintäalueena olleelle alueelle ennen kuin malminetsintäluvan raukeamisesta tai peruttamisesta on kulunut kolme vuotta, 4) aiemmin kaivosalueena olleelle alueelle, ennen kuin kolme vuotta on kulunut siitä, kun kaivostoiminnan lopettamispäätös on tullut lainvoimaiseksi, 5) alueelle, joka kuuluu malminetsintäalueeseen, kaivosalueeseen tai kullanhuuhdonta-alueeseen tai josta on tehty varausilmoitus 44 §:ssä säädetyllä tavalla, 6) alueelle, jossa luvan mukainen toiminta vaikeuttaisi oikeusvaikutteisen kaavan toteuttamista, 7) alueelle, jonka osalta kunta vastustaa luvan myöntämistä kaavoituksesta johtuvasta tai muusta alueiden käyttöön liittyvästä pätevästä syystä, jollei luvan myöntämiselle ole erityistä syytä, 8) jos on painavia perusteita epäillä, että haetun alueen laajuuden johdosta taikka hakemuksen käsittelyn yhteydessä ilmenneistä muista syistä hakijalla ei ole edellytyksiä tai ilmeisesti tarkoitustakaan ryhtyä luvan mukaiseen toimintaan, taikka hakija on aikaisemmin olennaisesti laiminlyönyt tähän lakiin perustuvia velvollisuuksia; laiminlyöntien olennaisuutta arvioitaessa on otettava huomioon erityisesti laiminlyöntien suunnitelmallisuus, niiden kesto ja toistuvuus sekä laiminlyönneistä aiheutuneiden vahinkojen määrä. Malminetsintälupa ja kullanhuuhdontalupa voidaan kuitenkin myöntää karenssissa olevalle alueelle asianomaisen oikeudenhaltijan suostumuksella (so. maanomistaja). Malminetsintälupaa ei saa myöntää, ellei alueella voida perustellusti arvioida olevan kaivosmineraaleja. Kullanhuuhdontaan haettu kullanhuuhdontalupa-alue voi olla pinta-alaltaan enintään viisi hehtaaria ja sille voidaan hakea pidennystä enintään 3 vuodeksi kerrallaan. Kullanhuuhdontalupa antaa oikeuden hyödyntää maaperässä olevaa kultaa valtion mailla. Kaivosrekisterin (Mineraalirekisterin) varausten kartta-aineisto sisältää voimassa olevien uuden lain aikana tehtyjen varausten, uusien varausilmoitusten sekä karenssissa olevien varausalueiden perustiedot ja rajat. Varausoikeus antaa määräajaksi etuoikeuden malminetsintälupahakemuksen valmistelemiseksi alueen tarkempia tutkimuksia varten. Varaus ei oikeuta tutkimustoimenpiteisiin maastossa. Pisin varausaika on kaksi vuotta. Varauksen rauettua alueelle voidaan hakea uusi varaus yhden vuoden kuluttua raukeamispäivästä. Hakija toimittaa uuden kaivoslain mukaisen kartta- aineiston valtakunnallisessa koordinaattijärjestelmässä sähköisesti. Kartta-aineiston tarkkuus paranee sitä mukaa kun uudet hakemukset tuodaan aineistoon yhteneväisesti samassa koordinaatistossa sähköisesti ja vanha aineisto poistuu oikeuksien rauettua tai se päivitetään kaivoslain mukaan käsiteltävien asioiden yhteydessä. Tukesilla ei ole vastuuta aineiston käytöstä aiheutuneista seurauksista. Mikäli aineistossa on huomautettavaa, aineiston käyttäjää pyydetään ilmoittamaan siitä aineiston ylläpitäjälle. Kaivos- ja mineraalirekisterien kartta-aineisto on maksutta ladattavissa Tukesin verkkosivuilta. Kaivos- ja mineraalirekisterien karttapalvelu on osoitteessa http://www.kaivostoiminta.fi/kartta/

Muuramen kunnan rakennusjärjestyksessä hyväksytyt suunnittelutarvealueet. Aineisto on tallennettu rasterimuodossa. Aineistoa päivitetään alueiden muuttuessa.

Yleiskaava on kunnan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, sillä ratkaistaan tavoitellun kehityksen periaatteet. Yleiskaava voi koskea koko kuntaa tai vain osaa siitä, jolloin puhutaan osayleiskaavasta. Yleiskaava ohjaa alueen asemakaavojen laatimista. Yleiskaavat on laadittu vektorimuodossa mittakaavaan 1: 10 000 -20 000. Aineistoa päivitetään mahdollisten kaavamuutosten mukaan.

Muuramen kunnan rakennuskieltoalueet. Aineistoa päivitetään rakennuskieltopäätösten mukaisesti.

Kunta määrittää rakennuskiellon ja toimenpiderajoituksen alueelle, jolla kaavan laatiminen tai muuttaminen on vireillä. Rakennuskiellon ja toimenpiderajoituksen päättymispäivä on mainittu jokaisen kieltoalueen kohdalla. Kunta voi kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi pidentää kieltoaikaa. Kiellot ja rajoitukset päättyvät kuitenkin kyseisen kaavan saatua lainvoiman. Samoin kiellot ja rajoitukset jatkuvat asetetun määränpäivän yli mikäli kaavan valituskäsittely on kesken, ja päättyvät vasta kaavan lainvoimaistuttua.

Nivalan ajantasa-asemakaava on koostekartta hyväksytyistä ja lainvoiman saaneista asemakaavoista. Aineisto on tuotettu lainvoimaisten asemakaavojen pohjalta ja sitä ylläpidetään Microstation dgn sekä bdf-muodossa. Irrotettavissa AutoCAD dwg-muodossa. Aineiston koordinaatistojärjestelmä on EUREF GK-25, korkeusjärjestelmä N60.

Aineisto sisältää Suonenjoen kaupungin rakennusjärjestyksessä hyväksytyt suunnittelutarvealueet vuodelta 2008. Aineisto kattaa taajama-alueiden yleiskaava- ja taajaman asemakaava- alueet. Lempyyn (vahvistettu osittain) ja Lintharjun (vahvistamaton) osayleiskaavoista löytyy tarvittaessa sähköistä aineistoa Suonenjoen kaupungin tekniseltä osastolta. Aineisto on saatavilla pdf-muodossa rakennusjärjestyksen liitekarttana. Aineisto on tuotettu AutoCAD dwg-formaatissa. Aineiston koordinaattijärjestelmä on ETRS-GK27 ja korkeusjärjestelmä N2000. Aineistoa päivitetään, mikäli uusi rakennusjärjestys astuu voimaan.

Opaskartta on yleistetty karttatuote, jonka ylläpitomittakaava on 1:15000. Kartta kattaa taajaman alueen ja siinä kuvataan kadut sekä pääpiirteissään osoitenumerointi ja maankäyttö. Aineisto on vektori- ja rasterimuotoista.