Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) toimii voimassa olevan kaivoslain mukaisena lupa- ja valvontaviranomaisena. Tukes ratkaisee kaivoslain mukaisia oikeuksia koskevat hakemukset sekä ylläpitää kahta kaivosrekisteriä. Vanhan kaivoslain (503/1965) mukaisesti vireille pannut hakemukset ja oikeudet ovat kaivosrekisterissä ja uuden kaivoslain (621/2011) mukaisesti vireille pannut hakemukset ja myönnetyt oikeudet ovat mineraalirekisterissä. Aineistoa päivitetään jatkuvasti ja se julkaistaan kahden kolmen viikon välein. Kaivos- ja mineraalirekisterien kartta-aineisto sisältää seuraavat aineistokokonaisuudet: kaivospiirit, kaivosluvat, valtaukset, malminetsintäluvat, varaukset ja kullanhuuhdontaluvat. Kussakin aineistossa on kolme karttatasoa: hakemukset, voimassaolevat lupa-alueet sekä karenssissa (pl. kullanhuuhdontalupa-alue) olevat lupa-alueet. Kaivoslain (503/1965, 621/2011) mukaan jokaisella on toisenkin alueella valta suorittaa kaivoskivennäisten löytämiseksi tarpeellisiksi katsottavia geologisia havaintoja ja mittauksia sekä vähäistä näytteenottoa (etsintätyö). Tähän ei tarvita lupaa kaivosviranomaiselta. Kaivosviranomaiselle kaivoslain (621/2011) 44 § mukaisesti tehty varausilmoitus antaa etuoikeuden hakea malminetsintälupaa. Edelleen etuoikeus malminetsintälupaan, kaivoslupaan ja kullanhuuhdontalupaan on sillä, joka on ensimmäisenä hakenut lupaa (621/2011) 34 §:ssä säädetyllä tavalla. Malminetsintälupa/valtausoikeus antaa oikeuden tutkia lupamääräyksissä asetetuin ehdoin ja etuoikeuden hakea kaivoslupaa. Kaivoslupa/kaivosoikeus antaa oikeuden hyödyntää malmeja. Kaivoslain (503/1965) mukaisen kaivosrekisterin kaivospiirien kartta-aineisto sisältää voimassa olevien kaivospiirien, uusien kaivospiirihakemusten sekä karenssissa olevien kaivospiirien perustiedot ja rajat. Aineisto sisältää myös kullanhuuhdontaan liittyvien kaivospiirien tiedot. Kaivospiiri muodostetaan tulevan kaivostoiminnan aluetarpeita varten erillisessä kaivospiiritoimituksessa. Kaivospiirihakemuksen käsittely on viimeisin vaihe vanhan kaivoslain mukaisen kaivosoikeuden perustamisketjussa. Kaivosrekisterin valtausten kartta-aineisto sisältää voimassa olevien valtausten, uusien valtaushakemusten (ennen 1.7.2011 vireille tulleet, koska siitä alkaen vireille pannut hakemukset ovat malminetsintälupahakemuksia) sekä karenssissa olevien valtausten perustiedot ja rajat. Aineisto sisältää myös kullanhuuhdontavaltausten tiedot. Kaivoslain mukainen tutkimuslupa eli valtausoikeus antaa haltijalle määräaikaisen oikeuden kaivoskivennäisen etsintään. Valtausoikeus voi olla voimassa 1 - 5 vuotta ja sille voidaan myöntää enintään kolmen vuoden jatkoaika. Uuden lain voimaantulon 1.7.2011 jälkeen vireille pantu jatkoaikahakemus käsitellään malminetsintälupahakemuksena. Valtauksen maksimikoko on Suomessa 1 km2, mutta samalla toimijalla voi olla useita valtauksia kerrallaan. Valtausalueen on oltava yhtenäinen alue. Valtausta ei voi hakea aikaisemmalle valtausalueelle tai kaivospiirille ilman Tukesin lupaa, jollei viittä vuotta ole kulunut valtauksen tai kaivosoikeuden raukeamisesta. Kaivoslaki antaa oikeuden pienimuotoiseen koelouhintaan ja rikastukseen valtausoikeuden nojalla, mutta tätä oikeutta tarkennetaan lupamääräyksellä, jossa vaaditaan erillistä ilmoitusta ennen kyseisiä toimenpiteitä. Kullanhuuhdontaan haettu valtaus voi olla pinta-alaltaan enintään seitsemän hehtaaria ja näille valtaukselle voidaan hakea pidennystä enintään viideksi vuodeksi (1.7.2011 jälkeen vireille pannut jatkolupahakemukset käsitellään uuden lain mukaisena kullanhuuhdontalupana). Kullanhuuhdontaan myönnetty valtausoikeus antaa oikeuden hyödyntää maaperässä olevaa kultaa valtion mailla. Kaivosrekisterin varausten kartta-aineisto sisältää enintään 1.7.2015 asti karenssissa olevien vanhojen varausalueiden perustiedot ja rajat. Vanhan lain mukaisia varauksia ei ole enää voimassa. Kaivoslain (621/2011) mukaisen mineraalirekisterin kartta-aineisto sisältää voimassa olevien kaivoslupien, uusien kaivoslupahakemusten sekä karenssissa olevien kaivoslupien perustiedot ja rajat. Kaivosalue muodostetaan tulevan kaivostoiminnan aluetarpeita varten erillisessä kaivostoimituksessa. Kaivoslupahakemuksen käsittely on viimeisin vaihe uuden kaivoslain mukaisen kaivosoikeuden perustamisketjussa. Kaivoslupien ohella aineisto sisältää myös varausten ja malminetsintälupien hakemus-, lupa- ja karenssitiedot. Kullanhuuhdontaluvan rauetessa ei ole karenssia. Kaivoslain mukainen malminetsintälupa antaa haltijalle määräaikaisen oikeuden kaivoskivennäisen etsintään. Malminetsintälupa voi olla voimassa 1 - 4 vuotta ja sille voidaan myöntää enintään kolmen vuoden jatkoaikoja siten, että mahdollisen aikaisemman valtausoikeuden ja malminetsintäluvan yhteenlaskettu kestoaika voi olla enintään 15 vuotta. Malminetsintälupa-alueella ei ole asetettu maksimikokoa. Malminetsintälupaa ja kullanhuuhdontalupaa ei saa myöntää 1) lain 7 § tarkoitetuille alueille, 2) lain 9 § tarkoitetuille alueille, 3) aiemmin malminetsintäalueena olleelle alueelle ennen kuin malminetsintäluvan raukeamisesta tai peruttamisesta on kulunut kolme vuotta, 4) aiemmin kaivosalueena olleelle alueelle, ennen kuin kolme vuotta on kulunut siitä, kun kaivostoiminnan lopettamispäätös on tullut lainvoimaiseksi, 5) alueelle, joka kuuluu malminetsintäalueeseen, kaivosalueeseen tai kullanhuuhdonta-alueeseen tai josta on tehty varausilmoitus 44 §:ssä säädetyllä tavalla, 6) alueelle, jossa luvan mukainen toiminta vaikeuttaisi oikeusvaikutteisen kaavan toteuttamista, 7) alueelle, jonka osalta kunta vastustaa luvan myöntämistä kaavoituksesta johtuvasta tai muusta alueiden käyttöön liittyvästä pätevästä syystä, jollei luvan myöntämiselle ole erityistä syytä, 8) jos on painavia perusteita epäillä, että haetun alueen laajuuden johdosta taikka hakemuksen käsittelyn yhteydessä ilmenneistä muista syistä hakijalla ei ole edellytyksiä tai ilmeisesti tarkoitustakaan ryhtyä luvan mukaiseen toimintaan, taikka hakija on aikaisemmin olennaisesti laiminlyönyt tähän lakiin perustuvia velvollisuuksia; laiminlyöntien olennaisuutta arvioitaessa on otettava huomioon erityisesti laiminlyöntien suunnitelmallisuus, niiden kesto ja toistuvuus sekä laiminlyönneistä aiheutuneiden vahinkojen määrä. Malminetsintälupa ja kullanhuuhdontalupa voidaan kuitenkin myöntää karenssissa olevalle alueelle asianomaisen oikeudenhaltijan suostumuksella (so. maanomistaja). Malminetsintälupaa ei saa myöntää, ellei alueella voida perustellusti arvioida olevan kaivosmineraaleja. Kullanhuuhdontaan haettu kullanhuuhdontalupa-alue voi olla pinta-alaltaan enintään viisi hehtaaria ja sille voidaan hakea pidennystä enintään 3 vuodeksi kerrallaan. Kullanhuuhdontalupa antaa oikeuden hyödyntää maaperässä olevaa kultaa valtion mailla. Kaivosrekisterin (Mineraalirekisterin) varausten kartta-aineisto sisältää voimassa olevien uuden lain aikana tehtyjen varausten, uusien varausilmoitusten sekä karenssissa olevien varausalueiden perustiedot ja rajat. Varausoikeus antaa määräajaksi etuoikeuden malminetsintälupahakemuksen valmistelemiseksi alueen tarkempia tutkimuksia varten. Varaus ei oikeuta tutkimustoimenpiteisiin maastossa. Pisin varausaika on kaksi vuotta. Varauksen rauettua alueelle voidaan hakea uusi varaus yhden vuoden kuluttua raukeamispäivästä. Hakija toimittaa uuden kaivoslain mukaisen kartta- aineiston valtakunnallisessa koordinaattijärjestelmässä sähköisesti. Kartta-aineiston tarkkuus paranee sitä mukaa kun uudet hakemukset tuodaan aineistoon yhteneväisesti samassa koordinaatistossa sähköisesti ja vanha aineisto poistuu oikeuksien rauettua tai se päivitetään kaivoslain mukaan käsiteltävien asioiden yhteydessä. Tukesilla ei ole vastuuta aineiston käytöstä aiheutuneista seurauksista. Mikäli aineistossa on huomautettavaa, aineiston käyttäjää pyydetään ilmoittamaan siitä aineiston ylläpitäjälle. Kaivos- ja mineraalirekisterien kartta-aineisto on maksutta ladattavissa Tukesin verkkosivuilta. Kaivos- ja mineraalirekisterien karttapalvelu on osoitteessa http://www.kaivostoiminta.fi/kartta/

Opaskartta on yleistetty karttatuote, jonka ylläpitomittakaava on 1:10000. Opaskartta-aineisto kattaa koko Vaasan kaupungin alueen. Kartta sisältää mm. seuraavat tiedot: nimistö, kadut, tiet ja rautatieyhteydet, julkiset rakennukset, kerrostaloalueet, pientaloalueet, teollisuusalueet, metsä- ja pelto-alueet sekä kunnan rajat. Lisäksi kartassa on esitetty kaupunginosien ja osa-alueiden nimet. Aineistoa päivitetään jatkuvasti.

Pääasiassa Metsähallituksen ja Jyväskylän yliopiston lähtöaineistoista Suomen ympäristökeskuksessa tuotettu, koko Suomen kattava, vektorimuotoinen paikkatietoaineisto. Virkistysmahdollisuuksilla tarkoitetaan virkistysalueita, ulkoilureittejä ja virkistyspalveluita. Aineisto sisältää viivamaisena erilaisia kesä- ja talviretkeilyreittejä, luontopolkuja ja esteettömiä reittejä, pistemäisenä mm. leiriytymisalueita, opastuskeskuksia ja aktiviteettikohteita, kuten uimapaikkoja, lintutorneja ja virkistyskalastuskohteita sekä polygoneina mm. luonnonsuojelu-, virkistys- ja retkeilyalueita. Aineisto soveltuu matkailukäyttöön. Aineiston alueellisessa kattavuuksissa on toimittajakohtaisia vaihteluja.

Yleiskaava on kunnan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, sillä ratkaistaan tavoitellun kehityksen periaatteet. Yleiskaava voi koskea koko kuntaa tai vain osaa siitä, jolloin puhutaan osayleiskaavasta. Yleiskaava ohjaa alueen asemakaavojen laatimista. Yleiskaavat on laadittu vektorimuodossa mittakaavaan 1: 10 000 -20 000. Aineistoa päivitetään mahdollisten kaavamuutosten mukaan.

Oikeusvaikutteiset Nurmeksen rantaosayleiskaavat osoittavat rantojen käyttötarkoituksen. Aineisto sisältää Pielisten Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan sekä edellisen muutokset (Haapolahti, Karsikkoniemi, Nurmesniemi I, Suusaari, Tetriniemi ja Revonniemi) sekä Nurmeksen keskustaajaman rantaosayleiskaavan (Länsiranta, Itäranta, Vinkerranta). Osayleiskaavojen sijainnit on esitetty erillisissä indeksikartoissa. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Aineisto on pääosin rasterimuodossa, uusimpien kaavojen osalta myös vektorimuodossa (AutoCAD/dwg). Kaavat ovat ladattavissa pdf-muodossa Lieksan ja Nurmeksen teknisen viraston verkkosivuilta. Nurmeksen kaupungin käyttämä aineistojen koordinaattijärjestelmä on EUREF-FIN (ETRS-GK29) ja korkeusjärjestelmä N2000. Aineistoa päivitetään mahdollisten kaavamuutosten mukaan.

Opaskartta on yleistetty karttatuote, jonka ylläpitomittakaava on 1:20000. Kartta on julkaisu myös internet-sivulla http://kirkkonummi.karttatiimi.fi/ Opaskartta kattaa koko Kirkkonummen kunnan Opaskartta sisältää tie-, katu- ja rataverkon, osoitetiedot, karkean maankäyttötiedon sekä palvelutietoja. Opaskartta päivitetään kahden vuoden välein.

Palvelun kautta katseltavissa olevat aineistot: - ajantasa-asemakaava - maanomistuskartta - osoitteet - osoitekartta - pohjakartta - vesihuoltolaitoksen toiminta-alueet - yleiskaavat Palvelu perustuu Raision kaupungin ylläpitämiin kartta-aineistoihin. Palvelun käyttö on maksutonta eikä vaadi autentikointia eli tunnistautumista käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla.

Kokkolan WMS-palvelu (Tekla GIS WMS Server) on WMS-rajapintapalvelu, jonka kautta on saatavilla seuraavat karttatasot (suluissa tekninen nimi): opaskartta (Opaskartta), ilmakuvayhdistelmä (Ilmakuva), kantakartta (Kantakartta) ja vanha peruskartta (Peruskartta). Palvelu perustuu Kokkolan opaskartta- ja ilmakuva-aineistoihin. Aineistoja hallinnoi Kokkolan kaupunki. Palvelun käyttö on maksutonta eikä vaadi autentikointia eli tunnistautumista käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla.

The Surface Geology Map of Finland was produced for the OneGeology-Europe Project by digitising the 1993 edition of the Quaternary map of Finland and by including data from the 2001 Geological map of the Fennoscandian Shield for those localities that were marked as an area of rock exposure on the Quaternary map. The aim of the OneGeology-Europe Project has been to create a harmonised digital map data set covering Europe. The Surface Geology Map of Finland data set includes Quaternary and bedrock units as areas and tectonic features as lines. Additionally, impact craters on the Geological Map of the Fennoscandian Shield are shown as areas. The data set has been reclassified in accordance with the data set specifications given by OneGeology-Europe. On the basis of recent radiometric age determinations, the lithological data set in the map database was re-edited and regrouped in 2009-2010. This has been done with the Geological Surveys of Sweden (SGU) and Norway (NGU) to meet the needs of the OneGeology-Europe project. The scale of use of the map data is 1:1 000 000.

WMS-palvelu sisältää INSPIRE-direktiivin Liite II/Korkeus-ryhmään kuuluvat seuraavat SYKEn aineistot: Järvien syvyysaineisto. Aineistot eivät ole INSPIREn tietotuotemäärittelyn mukaisia. Aineistot kuuluvat SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Palvelu on tarkasteltavissa mittakaava-alueella 1:5000 – 1:20 000 000.