FIN Aineiston tarkoituksena on: -Identifioida tie- ja rata-alueet, joiden varrella esiintyy uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lajeja -Identifioida tie- ja rata-alueet, joiden varrella esiintyy hyviä elinvoimaisia niittyindikaattorilajeja (hyönteisten mesi- ja ravintokasveja) -Identifioida tie- ja rata-alueet, joiden varrella esiintyy suojelualueita -Identifioida tie- ja rata-alueet, joiden varrella esiintyy komealupiinia tai kurtturuusua -Identifioida tie- ja rata-alueet, joiden varrella esiintyy komealupiinia tai kurtturuusua uhanalaisten lajien lisäksi -> Löytää herkät alueet ja paikallistaa vieraslajien uhka Tieto esitetään 1 kilometrin ruuduissa. Aineistosta on julkaistu kaksi erillistä versiota. -VaylanvarsienVieraslajitJaArvokkaatElinymparistot_avoin: Avoin versio, jonka lajitietoa on karkeistettu mahdollisista herkistä lajeista johtuen. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0) ja sitä saa käyttää lisenssiehtojen mukaisesti -VaylanvarsienVieraslajitJaArvokkaatElinymparistot_kayttorajoitettu: Alkuperäinen karkeistamaton versio. Tämä versio on vain viranomaiskäyttöön eikä kyseistä aineistoa saa jakaa Aineistosta on tehty tarkempi menetelmäkuvaus https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/VierasVayla_Menetelmakuvaus.pdf sekä muuttujaseloste https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/VierasVayla_VariableDescription.xlsx ENG The purpose of the material is to: -Identify road and rail areas that have nearby observations of endangered and near threatened species -Identify road and rail areas with good meadow indicator plant species -Identify road and rail areas along which there are protected areas -Identify the road and rail areas along which there are observations of Lupinus polyphyllus or Rosa rugosa observations -Identify the road and rail areas along which there are Lupinus polyphyllus or Rosa rugosa observations in addition to sensitive species -> Finds sensitive areas and identify the overall threat of alien species The data is presented in 1-kilometer square grid cells. There are two separate versions of the data. -VaylanvarsienVieraslajitJaArvokkaatElinymparistot_avoin: Open access version, in which its species-related parts have been simplified due to data restriction issues. The material belongs to Syke's open materials (CC BY 4.0) and may be used in accordance with the license terms. -VaylanvarsienVieraslajitJaArvokkaatElinymparistot_kayttorajoitettu: Original version. This version is only for official use and the material in question may not be shared. A more precise description about the data procedures can be found from (In Finnish) https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/VierasVayla_Menetelmakuvaus.pdf Furthermore, all the variables in the data are explained in this bilingual variable description https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/VierasVayla_VariableDescription.xlsx This dataset was updated with the newest species observations on 10/2023 and 11/2024 Process code for this can be found from https://github.com/PossibleSolutions/VierasVayla_SpeciesUpdate

KUVAUS: Osana Tampereen kaupungin luonnon monimuotoisuusohjelman päivitystä toteutettiin loka-marraskuussa 2024 kysely paikallisille luonto- ja ympäristöjärjestöille sekä lumo-asiantuntijoille. Kysely oli avoinna 31.10.-1.12.2024 ja se toteutettiin Fiilis-karttakyselytyökalulla. Kysymykset valmisteltiin Tampereen kaupungin ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikössä. Kysely lähetettiin 18 yhdistykselle, joista 6 yhdistystä vastasi kyselyyn: Tampereen hyönteistutkijain seura ry, Tampereen 4H-yhdistys, Luontoliiton Hämeen piiri (Tampereen metsäryhmä), Suomen luonnonsuojeluliitto Pirkanmaan piiri ry, Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys, 1 muu, jonka nimi puuttui (johtui kyselyohjelman teknisestä häiriöstä). Kysely lähetettiin myös 25 paikalliselle asiantuntijalle, kuten tutkijoille, viheralan yrittäjille, naapurikuntien ympäristönsuojelun asiantuntijoille sekä muille kuin Tampereen kaupungin viranomaisille, joiden työ liittyy luonnon monimuotoisuuteen. 10 asiantuntijatahoa vastasi kyselyyn. KATTAVUUS: Tampere YLLÄPITO: Kyseessä on poikkileikkausaineisto (Aineisto ei päivity). KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA: vektori (pisteitä ja alueita) SAATAVUUS: Aineisto on katsottavissa kirjautuneille käyttäjille Oskari-karttapalvelussa. AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki, Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikkö

FIN Järvien vesikasvillisuusvyöhykettä kuvaava aineisto 1971 suomalaisesta järvivesimuodostumasta. Aineisto on polygonivektorimuodossa, jossa yksittäisen järven vesikasvivyöhyke esitetään moniosaisena polygonina. Vesikasvillisuusvyöhyke koostuu ilmakuvilta erottuvasta vedenpinnan yläpuolisesta (ilmaversoinen ja kelluslehtinen) ja aivan vedenpinnan tasolle yltävästä uposlehtisestä kasvillisuudesta. Vesikasvillisuusvyöhykkeen ja järven 0–3 metrin syvyysvyöhykkeen perusteella järville on laskettu kasvittumisaste-niminen tunnusluku, jota käytetään järvien ekologisen tilan arvioinnissa kuvaamaan rehevöitymisen aiheuttamaa kasvillisuuden runsastumista. Vesikasvillisuusvyöhyke on analysoitu Picterra-yrityksen koneoppimismalleilla Maanmittauslaitoksen hallinnoimista väri-infra- eli vääräväriortokuvista vuosilta 2012-2023. Vyöhykkeen analysointi on rajattu 1.7.–10.9. otettuihin ortokuviin. Lisäksi analysointi on rajattu seuraaviin vesienhoidon suunnittelun 3. suunnittelukaudella määritettyihin järvityyppeihin: • Pienet humusjärvet • Keskikokoiset humusjärvet • Runsashumuksiset järvet • Matalat humusjärvet • Matalat runsashumuksiset järvet Aineisto sisältää 698 järvivesimuodostumalta ilmakuvatulkinnan useammalta vuodelta. Havaittu kasvittumisaste on laskettu niille 977 järvivesimuodostumalle, joilta oli saatavissa tieto 0–3 metrin syvyysvyöhykkeestä. Aineistoon on jätetty järviä ilman syvyysaineistoa ja siten kasvittumisasteen laskentaa siinä tarkoituksessa, jotta aineistoa voidaan tarvittaessa hyödyntää muuhunkin kuin kasvittumisaste-muuttujaan perustuvaan tila-arviointiin. Aineistolle on tehty silmämääräinen tarkastus virheellisten havaintojen poistamiseksi. Aineisto voi silti sisältää väärintulkintoja. Kasvittumisasteen luontaisen vaihtelun mallintamisesta saadut tunnusluvut, kuten odotetut kasvittumisasteet ja kasvittumisasteeseen perustuva ekologinen tilaluokka, ovat ympäristöhallinnon asiantuntijoiden katseltavissa Pisara-järjestelmässä. Käyttötarkoitus: Ympäristöhallinnon tehtävien tueksi vesien tilan arviointiin. Järvien ekologisen tilan arviointia tekevät asiantuntijat käyttävät paikkatietoaineistoa ilmakuvatulkinnan laadun arvioimiseen yksittäisellä järvellä. Asiasanat: kaukokartoitus, ilmakuvat, vesikasvillisuus, seuranta, ekologinen tila Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Jarvien_vesikasvillisuusvyohykkeet.pdf https://vesi.fi/aineistopankki/koneoppimispohjaiseen-ilmakuvatulkintaan-perustuva-jarvien-vesikasvillisuuden-tilanarviointi/ ENG This data describes lake macrophyte zone on 1971 Finnish lake waterbodies. The spatial features are represented as multi-part polygons. The attributes are in Finnish. The zone represents emergent and floating-leaved vegetation plus submerged vegetation just above the surface of water. Together with lake bathymetric data, the percentage of vegetated littoral (PVL) was calculated. The PVL is applied in ecological status assessment. Lake macrophyte zone was detected from color-infrared aerial orthophotos administered by the National Land Survey of Finland. The detections were performed with the help of a custom machine learning model trained using Picterra. The detections were applied to orthophotos in 2012-2013 which were filmed between 1st of July and 10th of September. The detections were limited to humic and humic-rich lake waterbodies. There are detections from multiple years for 698 lake waterbodies. Observed PVL were calculated on 977 lake waterbodies which have bathymetric data to identify the 0 to 3 meters deep littoral zone. To potentially utilize the data for more than just the PVL-based approach, the data also have detections on waterbodies without bathymetric data and therefore observed PVL. A visual inspection of the data has been performed to remove erroneous detections. The data may still contain misinterpretations. Purpose of use: Support of environmental administration in ecological status assessment. More information: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Jarvien_vesikasvillisuusvyohykkeet.pdf https://vesi.fi/aineistopankki/koneoppimispohjaiseen-ilmakuvatulkintaan-perustuva-jarvien-vesikasvillisuuden-tilanarviointi/

Maanmittauslaitoksen KM2-korkeusmallin kanssa yhteensopiva korkeusmalli, jossa alkuperäisiä korkeusarvoja on alennettu erityisesti virtavesikohteiden (viivamaiset sekä aluemaiset) ja tieverkoston risteyskohdissa. Alennetut korkeusarvot pyrkivät kuvaamaan virtausreittejä, kuten tierumpuja ja putkia, joita alkuperäisessä KM2:ssa ei ole. Aineisto on tuotettu yhdistämällä useita eri valtakunnan kattavia lähtöaineistoja, joita ovat - korkeusmalli KM2 (Maanmittauslaitos) - Siltojen kansien korkeudet (Syke) - Maastotietokanta (Maanmittauslaitos) - DIGIROAD-tieverkosto (Väylävirasto) - Rumpurekisteri (Väylävirasto) Lisäksi jotkin kunnat ja kaupungit ovat digitoineet Maastotietokannasta puuttuvia virtausreittejä. Korkeusarvot ovat ilmoitettu N2000-korkeusjärjestelmässä. Aineisto on avoin (lisenssi CC BY 4.0). Käyttötarkoitus: Korvaamalla KM2:n korkeusarvot uomakorjausaineiston arvoilla saadaan korkeusmalli, joka soveltuu mm. pintaveden virtauksen mallinnukseen alkuperäistä korkeusmallia paremmin. Tämä mahdollistaa esim. hulevesitulvariskien luotettavamman arvioinnin. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Lähde: Syke, Maanmittauslaitos (perustuu Syken, MML:n ja Väyläviraston aineistoihin).

The Regional Till Geochemical Mapping data set gives information on the concentrations of 37 elements in unaltered basal till. The samples have been taken, in 1983, from an unaltered basal till (C horizon) below the groundwater table at a depth of ca. 70 cm (variation 50-200 cm) with a density of one sample per 300 km2. The data set covers the whole of Finland with a total sample amount of 1056. The samples are composite field samples. The calculated sample point coordinates entered in the data set have been obtained from the centroid coordinates of five subsamples. The subsamples have been collected from a 300 m x 1000 m rectangular-shaped area. In Northern Finland, samples have been obtained by including samples taken previously in the Nordkallot Project. The samples have been sieved for analysis at a grain size grade less than 0.06 mm. The samples have been analysed for total elemental concentrations and aqua regia concentrations. Total concentrations have been determined either by neutron activation analysis (method code 900N) or by total dissolution with strong concentrated mineral acids (method code 312P). The analysis code for aqua regia dissolution is 511P. Gold and palladium have been determined with a analysis method based on flameless atomic absorption (519U). The sulfur concentration has been determined with a LECO analyser (810L). Further, total concentrations (312P) and aqua regia soluble concentrations (511P) were determined from Southern Finland and Mid-Finland samples with a grain size grade less than two millimetres. The original purpose of the Regional Till Geochemical Mapping data set was national geochemical general mapping and ore exploration. Other uses are, for example, estimating the baseline concentration of the soil, the nutrient levels of forest soil, assessing the buffering capacity of base cations in the soil and evaluating the weathering rate.