Potential cumulative impacts on benthic habitats is based on the same method than <a href="http://metadata.helcom.fi/geonetwork/srv/eng/catalog.search#/metadata/9477be37-94a9-4201-824a-f079bc27d097" target="_blank">Baltic Sea Impact Index</a>, but is focused on physical pressures and benthic habitats. The dataset was created based on separate analysis for potential cumulative impacts on only the benthic habitats, as these are particularly affected by physical pressures. In this case the evaluation was based on pressure layers representing <a href="http://metadata.helcom.fi/geonetwork/srv/eng/catalog.search#/metadata/ea0ef0fa-0517-40a9-866a-ce22b8948c88" target="_blank">physical loss</a> and <a href="http://metadata.helcom.fi/geonetwork/srv/eng/catalog.search#/metadata/05e325f3-bc30-44a0-8f0b-995464011c82" target="_blank">physical disturbance</a>, combined with information on the distribution of eight broad benthic habitat types and five habitat-forming species (<a href="http://metadata.helcom.fi/geonetwork/srv/eng/catalog.search#/metadata/363cb353-46da-43f4-9906-7324738fe2c3" target="_blank">Furcellaria lumbricalis</a>, <a href="http://metadata.helcom.fi/geonetwork/srv/eng/catalog.search#/metadata/f9cc7b2c-4080-4b19-8c38-cac87955cb91" target="_blank">Mytilus edulis</a>, <a href="http://metadata.helcom.fi/geonetwork/srv/eng/catalog.search#/metadata/264ed572-403c-43bd-9707-345de8b9503c" target="_blank"> Fucus sp.</a>, <a href="http://metadata.helcom.fi/geonetwork/srv/eng/catalog.search#/metadata/822ddece-d96a-4036-9ad8-c4b599776eca" target="_blank">Charophytes</a> and <a href="http://metadata.helcom.fi/geonetwork/srv/eng/catalog.search#/metadata/ca327bb1-d3cb-46c2-8316-f5f62f889090" target="_blank">Zostera marina</a>). The potential cumulative impacts has been estimated based on currently best available data, but spatial and temporal gaps may occur in underlying datasets. Please scroll down to "Lineage" and visit <a href="http://stateofthebalticsea.helcom.fi/cumulative-impacts/" target="_blank">State of the Baltic Sea website</a> for more info.

This dataset contains borders of the HELCOM MPAs (former Baltic Sea Protected Areas (BSPAs). The dataset has been compiled from data submitted by HELCOM Contracting Parties. It includes the borders of designated HELCOM MPAs stored in the http://mpas.helcom.fi. The designation is based on the HELCOM Recommendation 15/5 (1994). The dataset displays all designated or managed MPAs as officially reported to HELCOM by the respective Contracting Party. The latest related HELCOM publication based on MPA related data is http://www.helcom.fi/Lists/Publications/BSEP148.pdf The dataset contains the following information: MPA_ID: Unique ID of the MPA as used in HELCOM Marine Protected Areas database Name: Name of the MPA Country: Country where MPA is located Site_link: Direct link to site's fact sheet in the http://mpas.helcom.fi where additional information is available MPA_status: Management status of the MPA Date_est: Establishment date of the MPA Year_est: Establishment year of the MPA

Maatalousmaa vuonna 2021 aineisto kuvaa mahdollisimman kattavasti maankäytöltään maatalouteen kuuluvia alueita vuonna 2021, sisältäen sekä maataloustukia saavat alueet, että tukien ulkopuoliset alueet. Aineisto on koostettu käyttäen Ruokaviraston tuottamia perus- ja kasvulohkoaineistoja sekä Maanmittauslaitoksen tuottamaa maastotietokantaa. Peruslohkoaineisto on komission asetuksen 796/2004 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 20 artiklassa tarkoitettu viljelylohkojen tunnistusjärjestelmä. Järjestelmää käytetään EU:n pinta-alaperusteisen maataloustuen hallinnoinnissa. Aineisto käsittää vuoden 2021 peruslohkojen tilanteen 31.12.2021. Kasvulohkolla tarkoitetaan yhteen peruslohkoon kuuluvaa yhtenäistä aluetta, jossa kasvatat yhtä kasvilajia, useamman kasvilajin seosta tai jota kesannoidaan tai joka on erityiskäytössä. Yhdellä peruslohkolla voi olla yksi tai useampia kasvulohkoja. Kasvulohko voi kuulua vain yhteen peruslohkoon. Kasvulohkojen rajat ja samalla niiden pinta-alat voivat vaihdella peruslohkon sisällä vuosittain. Peltolohkorekisteristä on aineistoon otettu mukaan ne lohkot joihin yhdistyy kasvulohkoista tieto viljellystä kasvista. Aineistosta on tiputettu pois ei-maatalousaluetta olevat lohkot, esimerkiksi metsäiset alueet. Maanmittauslaitoksen Maastotietokanta on koko Suomen kattava maastoa kuvaava aineisto ja se koostuu erilaisista kohderyhmistä. Maastotietokannan Maatalousmaa -aineisto sisältää Maastotietokannan pellot, ja puutarhat. Niityt ovat erillinen kohdeluokka. Mammuttiprojektia varten MTK kohdeluokat Maatalousmaa (pellot ja puutarhat) ja Niitty yhdistettiin yhdeksi aineistoksi. Kohdeluokat on poimittu vuoden 2021 Maastotietokannasta. Kohdeluokat ja niiden kuvaukset löytyvät: https://www.maanmittauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/attachments/2018/03/Maastotietokohteet_0.pdf Peruslohkoaineistosta ja maastotietokannasta poimitut kohteet on yhdistetty siten, että maatalousmaa muodostetaan ensisijaisesti käyttämällä peruslohkoaineistosta poimittuja peruslohkoja. Tämän joukon ulkopuolelle jäävä maatalousmaa tulee maastotietokannasta. Aineistojen yhdistäminen on kuvattu tarkemmin tuotantokuvauksessa. https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/maatalousmaa2021.pdf https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Metatietokuvaus_peltolohkorekisteri.pdf Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0).

Maatalousmaa vuonna 2020 aineisto kuvaa mahdollisimman kattavasti maankäytöltään maatalouteen kuuluvia alueita vuonna 2020, sisältäen sekä maataloustukia saavat alueet, että tukien ulkopuoliset alueet. Aineisto on koostettu käyttäen Ruokaviraston tuottamia perus- ja kasvulohkoaineistoja sekä Maanmittauslaitoksen tuottamaa maastotietokantaa. Peruslohkoaineisto on komission asetuksen 796/2004 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 20 artiklassa tarkoitettu viljelylohkojen tunnistusjärjestelmä. Järjestelmää käytetään EU:n pinta-alaperusteisen maataloustuen hallinnoinnissa. Aineisto käsittää vuoden 2020 peruslohkojen tilanteen 31.12.2020. Kasvulohkolla tarkoitetaan yhteen peruslohkoon kuuluvaa yhtenäistä aluetta, jossa kasvatat yhtä kasvilajia, useamman kasvilajin seosta tai jota kesannoidaan tai joka on erityiskäytössä. Yhdellä peruslohkolla voi olla yksi tai useampia kasvulohkoja. Kasvulohko voi kuulua vain yhteen peruslohkoon. Kasvulohkojen rajat ja samalla niiden pinta-alat voivat vaihdella peruslohkon sisällä vuosittain. Peltolohkorekisteristä on aineistoon otettu mukaan ne lohkot joihin yhdistyy kasvulohkoista tieto viljellystä kasvista. Aineistosta on tiputettu pois ei-maatalousaluetta olevat lohkot, esimerkiksi metsäiset alueet. Maanmittauslaitoksen Maastotietokanta on koko Suomen kattava maastoa kuvaava aineisto ja se koostuu erilaisista kohderyhmistä. Maastotietokannan Maatalousmaa -aineisto sisältää Maastotietokannan pellot, ja puutarhat. Niityt ovat erillinen kohdeluokka. Mammuttiprojektia varten MTK kohdeluokat Maatalousmaa (pellot ja puutarhat) ja Niitty yhdistettiin yhdeksi aineistoksi. Kohdeluokat on poimittu vuoden 2020 Maastotietokannasta, joka on saatavissa Paituli-palvelusta (poiminta tehty 19.04.2021). Kohdeluokat ja niiden kuvaukset löytyvät: https://www.maanmittauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/attachments/2018/03/Maastotietokohteet_0.pdf Peruslohkoaineistosta ja maastotietokannasta poimitut kohteet on yhdistetty siten, että maatalousmaa muodostetaan ensisijaisesti käyttämällä peruslohkoaineistosta poimittuja peruslohkoja. Tämän joukon ulkopuolelle jäävä maatalousmaa tulee maastotietokannasta. Aineistojen yhdistäminen on kuvattu tarkemmin tuotantokuvauksessa. https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/maatalousmaa2020.pdf https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Metatietokuvaus_peltolohkorekisteri.pdf Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0).

The EMODnet (European Marine Observation and Data network) Geology project collects and harmonizes marine geological data from the European sea areas to support decision making and sustainable marine spatial planning. The partnership includes 39 marine organizations from 30 countries. The partners, mainly from the marine departments of the geological surveys of Europe (through the Association of European Geological Surveys-EuroGeoSurveys), have assembled marine geological information at various scales from all European sea areas (e.g. the White Sea, Baltic Sea, Barents Sea, the Iberian Coast, and the Mediterranean Sea within EU waters). This dataset includes EMODnet seabed substrate maps at a scale of 1:5 000 from the European marine areas. Traditionally, European countries have conducted their marine geological surveys according to their own national standards and classified substrates on the grounds of their national classification schemes. These national classifications are harmonised into a shared EMODnet schema using Folk's sediment triangle with a hierarchy of 16, 7 and 5 substrate classes. The data describes the seabed substrate from the uppermost 30 cm of the sediment column. Further information about the EMODnet Geology project is available on the portal (http://www.emodnet-geology.eu/).

The EMODnet (European Marine Observation and Data network) Geology project collects and harmonizes marine geological data from the European sea areas to support decision making and sustainable marine spatial planning. The partnership includes 39 marine organizations from 30 countries. The partners, mainly from the marine departments of the geological surveys of Europe (through the Association of European Geological Surveys-EuroGeoSurveys), have assembled marine geological information at various scales from all European sea areas (e.g. the White Sea, Baltic Sea, Barents Sea, the Iberian Coast, and the Mediterranean Sea within EU waters). This dataset includes EMODnet seabed substrate maps at a scale of 1:45 000 from the European marine areas. Traditionally, European countries have conducted their marine geological surveys according to their own national standards and classified substrates on the grounds of their national classification schemes. These national classifications are harmonised into a shared EMODnet schema using Folk's sediment triangle with a hierarchy of 16, 7 and 5 substrate classes. The data describes the seabed substrate from the uppermost 30 cm of the sediment column. Further information about the EMODnet Geology project is available on the portal (http://www.emodnet-geology.eu/).

The data on acid sulfate soils in 1:250 000 scale contains material generated since 2009 on the existence and properties of sulfate soils on the Finnish coastal areas and their drainage basins roughly up to the highest shoreline of the ancient Litorina Sea. The data contains the following levels: - Acid sulfate soils, 1:250 000 maps o Probability of the existence of acid sulfate soils o Probability of the existence of coarse-grained acid sulfate soils - Acid sulfate soils, profile points on 1:250 000 maps - Acid sulfate soils, survey points on 1:250 000 maps - Acid sulfate soils, profile point fact sheets on 1:250 000 maps The data gives a general outlook on the properties and occurrence of acid sulfate soils. The regional existence of sulfate soils is presented as a regional map plane using a four-tiered probability classification: high, moderate, low and very low. These classifications are complemented with regional planar data on whether the acid sulfate soil is coarse-grained, since its properties are significantly different from typical fine-grained sulfate soils. The drilling point (profile points and survey points) observations and analysis data are presented as point-like data on the map and as profile point fact sheets linked to points The survey data can be utilised, for example, in the planning and execution of land use and water management as required by environmental protection and land use. The survey scale is 1:20 000 – 1:50 000. The observation point density is 1–2 / 2 km² on average, and the minimum area of the region-like pattern is usually 6 hectares. The surveys collected data on the lithostratigraphy, existence of sulfide and the depth where found, and the soil pH values. The survey depth is three metres. The laboratory analyses included the determination of elements with the ICP-OES method and pH incubation. The data is published in GTK’s Acid Sulfate Soils map service.