Isotope data of Finnish bedrock

The database consists of three components: "Published age determination”, ”Published Sm-Nd isotope data" and "Pb isotope data on galena". The "Published age determination" database is based on age determinations, which comprise predominantly U-Pb zircon data produced at the Geological Survey of Finland since 1960’s. For igneous rocks the age register contains radiometric ages mostly interpreted as primary ages. The information given consists of location data, rock type, method, mineral analyzed, age results, comments and references. "Published Sm-Nd isotope data" comprise Sm-Nd data procuded at GTK since 1981, which mostly are used to constrain the origin of crust. "Pb isotope data on galena" gives results produced at GTK since 1970's, and include also previously unpublished data.

Maatalousmaa 2020

Maatalousmaa vuonna 2020 aineisto kuvaa mahdollisimman kattavasti maankäytöltään maatalouteen kuuluvia alueita vuonna 2020, sisältäen sekä maataloustukia saavat alueet, että tukien ulkopuoliset alueet. Aineisto on koostettu käyttäen Ruokaviraston tuottamia perus- ja kasvulohkoaineistoja sekä Maanmittauslaitoksen tuottamaa maastotietokantaa. Peruslohkoaineisto on komission asetuksen 796/2004 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 20 artiklassa tarkoitettu viljelylohkojen tunnistusjärjestelmä. Järjestelmää käytetään EU:n pinta-alaperusteisen maataloustuen hallinnoinnissa. Aineisto käsittää vuoden 2020 peruslohkojen tilanteen 31.12.2020. Kasvulohkolla tarkoitetaan yhteen peruslohkoon kuuluvaa yhtenäistä aluetta, jossa kasvatat yhtä kasvilajia, useamman kasvilajin seosta tai jota kesannoidaan tai joka on erityiskäytössä. Yhdellä peruslohkolla voi olla yksi tai useampia kasvulohkoja. Kasvulohko voi kuulua vain yhteen peruslohkoon. Kasvulohkojen rajat ja samalla niiden pinta-alat voivat vaihdella peruslohkon sisällä vuosittain. Peltolohkorekisteristä on aineistoon otettu mukaan ne lohkot joihin yhdistyy kasvulohkoista tieto viljellystä kasvista. Aineistosta on tiputettu pois ei-maatalousaluetta olevat lohkot, esimerkiksi metsäiset alueet. Maanmittauslaitoksen Maastotietokanta on koko Suomen kattava maastoa kuvaava aineisto ja se koostuu erilaisista kohderyhmistä. Maastotietokannan Maatalousmaa -aineisto sisältää Maastotietokannan pellot, ja puutarhat. Niityt ovat erillinen kohdeluokka. Mammuttiprojektia varten MTK kohdeluokat Maatalousmaa (pellot ja puutarhat) ja Niitty yhdistettiin yhdeksi aineistoksi. Kohdeluokat on poimittu vuoden 2020 Maastotietokannasta, joka on saatavissa Paituli-palvelusta (poiminta tehty 19.04.2021). Kohdeluokat ja niiden kuvaukset löytyvät: https://www.maanmittauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/attachments/2018/03/Maastotietokohteet_0.pdf Peruslohkoaineistosta ja maastotietokannasta poimitut kohteet on yhdistetty siten, että maatalousmaa muodostetaan ensisijaisesti käyttämällä peruslohkoaineistosta poimittuja peruslohkoja. Tämän joukon ulkopuolelle jäävä maatalousmaa tulee maastotietokannasta. Aineistojen yhdistäminen on kuvattu tarkemmin tuotantokuvauksessa. https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/maatalousmaa2020.pdf https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Metatietokuvaus_peltolohkorekisteri.pdf Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0).

Rakennelmat alueina (julkinen)

KUVAUS: Tampereen rakennelmien 2D-seinälinjat aluemuotoisena geometriana korkeudeltaan nollattuna. Mukana vain valmiit ja julkisesti näytettävät rakennelmat. Virkistys aamuisin klo 6.35. KATTAVUUS: Tampereen kaupunkiseutu PÄIVITYS: Aineistoa päivitetään jatkuvasti uusien rakennelmien valmistuessa. YLLÄPITOSOVELLUS: StellaMap (DGN-tiedostot) ja FME KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-GK24FIN (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA: vektori (alue) SAATAVUUS: Aineisto on saatavilla WFS-rajapinnalta Tampereen kaupungin sisäiseen käyttöön sekä konsulteille sopimuksella/käyttöehdolla. Aineiston primäärilähde on Oracle-tietokanta. JULKISUUS: Aineisto on julkisesti katsottavissa Oskari-karttapalvelussa. TIETOSUOJA: Aineistoon ei liity tietosuojakysymyksiä. KENTÄT: -TYYPPI: Rakennelma, Muu rakennelma, Portaat tai esteettömyysluiska, Laituri, Piippu tai Allas -ALALUOKKA: Varastotila, Katos, Muu rakennelma, Maastoportaat, Autokatos, Joukkoliikenteen pysäkkikatos, Muu laituri, Venelaituri, Mainosrakennelma, Jätekatos, Muistomerkki, Savupiippu, Huvipuistolaite, Raunio, Katsomo, Muu piippu, Maatalousallas, Maauima-allas, Esteettömyysluiska, Hyppyrimäki, Keittokatos, Suihkulähde tai suihkukaivo -RAKENNELMALUOKKA_FACTA: Tulee rakennelmalle i_pyraknro perusteella Factasta (huom. ei löydy kaikilta rakennelmilta). -PYSYVA_RAK_NRO_FACTA: Rakennelman pysyvä rakennusnumero Factasta. AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki, Paikkatietoyksikkö, paikkatieto_tuki@tampere.fi

Landscape feature on agricultural land 2021

Mineral Deposits

The GTK’s Mineral Deposit database contains all mineral deposits, occurrences and prospects in Finland. Structure of the new database was created in 2012 and it is based on global geostan-dards (GeoSciML and EarthResourceML) and classifications related to them. The database is in Oracle, data products are extracted from the primary database. During 2013 GTK’s separate mineral deposit databases (Au, Zn, Ni, PGE, U, Cu, Industrial minerals, FODD, old ore deposit database) were combined into a single entity. New database contains extensive amount of information about mineral occurrence feature along with its associated commodities, exploration activities, holding history, mineral resource and re-serve estimates, mining activity, production and geology (genetic type, host and wall rocks, min-erals, metamorphism, alteration, age, texture, structure etc.) Database will be updated whenever new data (e.g. resource estimate) is available or new deposit is found. Entries contain references to all published literature and other primary sources of data. Also figures (maps, cross sections, photographs etc.) can be linked to mineral deposit data. Data is based on all public information on the deposits available including published literature, archive reports, press releases, companies’ web pages, and interviews of exploration geologists. Database contains 33 linked tables with 216 data fields. Detailed description of the tables and fields can be found in separate document. (http://tupa/metaviite/MDD_FieldDescription.pdf) The data products extracted from the database are available on Mineral Deposits and Exploration map service (http://gtkdata.gtk.fi/MDaE/index.html) and from Hakku -service (http://hakku.gtk.fi).

Agricultural land 2021

2016 all ship types AIS shipping density

This dataset represents the density of all IMO registered ships operating in the Baltic Sea. Density is defined as the number of ships crossing a 1 x 1km grid cell. It is based on HELCOM AIS (Automatic Identification System) data. The HELCOM AIS network hosts all the AIS signals received by the Baltic Sea States since 2005. The AIS Explorer allows to compare density maps of different ship types per month: http://maps.helcom.fi/website/AISexplorer/ The data was processed to produce density maps and traffic statistics. All scripts are available in GitHub: https://github.com/helcomsecretariat. The production of these maps have been carried out 2016-2017 through the HELCOM project on the assessment of maritime activities in the Baltic Sea. The underlying AIS data processing work has been co-financed by EU projects Baltic Scope (2015-2017 EASME/EMFF/2014/1.2.1.5) and Baltic Lines (2016-2019, Interreg Baltic Sea Region). In addition, the Ministry of the Environment of Finland supported the work with a special contribution in view of the use of the results in the HOLAS II process.

Land parcel register 2020

EMODnet Sedimentation rates – Europe

Sedimentation rates are part of EMODnet (European Marine Observation and Data network) Geology, Work Package 3 (WP3) Seabed substrate. The objective of WP3 is to compile all available seabed substrate information on a scale of 1:100 000 or finer from all European marine areas, and to update sedimentation rate data collected in the previous phases. WP3 has compiled and harmonized available information on the rate of sedimentation on the seafloor. The information on sedimentation rates for recent sediments is presented as point-source information. Estimations of modern sedimentation rates (centimetres/year) can be based e.g. on established historical records of anthropogenic radionuclides (e.g. 137Cs and 241Am), polychlorinated biphenyls (PCBs), lead (Pb) and stable lead isotope (206/207Pb ratios). Sedimentation rate estimations can be based also on varve/laminae counting, radionuclide 210Pb and 14C decay dating methods. In addition stratigraphic marker horizons, like in the Baltic Sea, horizons formed by documented Major Baltic Inflow (MBIs) events (Moros et al. 2017), can be used in the estimations. Project partners have delivered information on sedimentation rates available in their national waters including their EEZ. The focus is on the present-day sedimentation rates. That means sediment accumulation to the seabed over the past decades, since AD 1900 or so. Further information about the EMODnet-Geology project is available on the portal (http://www.emodnet-geology.eu/).

EMODnet Seabed substrate 1:25 000 – Europe

The EMODnet (European Marine Observation and Data network) Geology project collects and harmonizes marine geological data from the European sea areas to support decision making and sustainable marine spatial planning. The partnership includes 39 marine organizations from 30 countries. The partners, mainly from the marine departments of the geological surveys of Europe (through the Association of European Geological Surveys-EuroGeoSurveys), have assembled marine geological information at various scales from all European sea areas (e.g. the White Sea, Baltic Sea, Barents Sea, the Iberian Coast, and the Mediterranean Sea within EU waters). This dataset includes EMODnet seabed substrate maps at a scale of 1:25 000 from the European marine areas. Traditionally, European countries have conducted their marine geological surveys according to their own national standards and classified substrates on the grounds of their national classification schemes. These national classifications are harmonised into a shared EMODnet schema using Folk's sediment triangle with a hierarchy of 16, 7 and 5 substrate classes. The data describes the seabed substrate from the uppermost 30 cm of the sediment column. Further information about the EMODnet Geology project is available on the portal (http://www.emodnet-geology.eu/).