Paikkatietohakemisto
dataset
Type of resources
Available actions
Topics
Keywords
Contact for the resource
Provided by
Years
Formats
Representation types
Update frequencies
status
Service types
Scale
Resolution
-
FIN Aineiston tarkoituksena on: -Identifioida tie- ja rata-alueet, joiden varrella esiintyy uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lajeja -Identifioida tie- ja rata-alueet, joiden varrella esiintyy hyviä elinvoimaisia niittyindikaattorilajeja (hyönteisten mesi- ja ravintokasveja) -Identifioida tie- ja rata-alueet, joiden varrella esiintyy suojelualueita -Identifioida tie- ja rata-alueet, joiden varrella esiintyy komealupiinia tai kurtturuusua -Identifioida tie- ja rata-alueet, joiden varrella esiintyy komealupiinia tai kurtturuusua uhanalaisten lajien lisäksi -> Löytää herkät alueet ja paikallistaa vieraslajien uhka Tieto esitetään 1 kilometrin ruuduissa. Aineistosta on julkaistu kaksi erillistä versiota. -VaylanvarsienVieraslajitJaArvokkaatElinymparistot_avoin: Avoin versio, jonka lajitietoa on karkeistettu mahdollisista herkistä lajeista johtuen. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0) ja sitä saa käyttää lisenssiehtojen mukaisesti -VaylanvarsienVieraslajitJaArvokkaatElinymparistot_kayttorajoitettu: Alkuperäinen karkeistamaton versio. Tämä versio on vain viranomaiskäyttöön eikä kyseistä aineistoa saa jakaa Aineistosta on tehty tarkempi menetelmäkuvaus https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/VierasVayla_Menetelmakuvaus.pdf sekä muuttujaseloste https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/VierasVayla_VariableDescription.xlsx ENG The purpose of the material is to: -Identify road and rail areas that have nearby observations of endangered and near threatened species -Identify road and rail areas with good meadow indicator plant species -Identify road and rail areas along which there are protected areas -Identify the road and rail areas along which there are observations of Lupinus polyphyllus or Rosa rugosa observations -Identify the road and rail areas along which there are Lupinus polyphyllus or Rosa rugosa observations in addition to sensitive species -> Finds sensitive areas and identify the overall threat of alien species The data is presented in 1-kilometer square grid cells. There are two separate versions of the data. -VaylanvarsienVieraslajitJaArvokkaatElinymparistot_avoin: Open access version, in which its species-related parts have been simplified due to data restriction issues. The material belongs to Syke's open materials (CC BY 4.0) and may be used in accordance with the license terms. -VaylanvarsienVieraslajitJaArvokkaatElinymparistot_kayttorajoitettu: Original version. This version is only for official use and the material in question may not be shared. A more precise description about the data procedures can be found from (In Finnish) https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/VierasVayla_Menetelmakuvaus.pdf Furthermore, all the variables in the data are explained in this bilingual variable description https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/VierasVayla_VariableDescription.xlsx This dataset was updated with the newest species observations on 10/2023 and 11/2024 Process code for this can be found from https://github.com/PossibleSolutions/VierasVayla_SpeciesUpdate
-
Maatalousmaa vuonna 2021 aineisto kuvaa mahdollisimman kattavasti maankäytöltään maatalouteen kuuluvia alueita vuonna 2021, sisältäen sekä maataloustukia saavat alueet, että tukien ulkopuoliset alueet. Aineisto on koostettu käyttäen Ruokaviraston tuottamia perus- ja kasvulohkoaineistoja sekä Maanmittauslaitoksen tuottamaa maastotietokantaa. Peruslohkoaineisto on komission asetuksen 796/2004 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 20 artiklassa tarkoitettu viljelylohkojen tunnistusjärjestelmä. Järjestelmää käytetään EU:n pinta-alaperusteisen maataloustuen hallinnoinnissa. Aineisto käsittää vuoden 2021 peruslohkojen tilanteen 31.12.2021. Kasvulohkolla tarkoitetaan yhteen peruslohkoon kuuluvaa yhtenäistä aluetta, jossa kasvatat yhtä kasvilajia, useamman kasvilajin seosta tai jota kesannoidaan tai joka on erityiskäytössä. Yhdellä peruslohkolla voi olla yksi tai useampia kasvulohkoja. Kasvulohko voi kuulua vain yhteen peruslohkoon. Kasvulohkojen rajat ja samalla niiden pinta-alat voivat vaihdella peruslohkon sisällä vuosittain. Peltolohkorekisteristä on aineistoon otettu mukaan ne lohkot joihin yhdistyy kasvulohkoista tieto viljellystä kasvista. Aineistosta on tiputettu pois ei-maatalousaluetta olevat lohkot, esimerkiksi metsäiset alueet. Maanmittauslaitoksen Maastotietokanta on koko Suomen kattava maastoa kuvaava aineisto ja se koostuu erilaisista kohderyhmistä. Maastotietokannan Maatalousmaa -aineisto sisältää Maastotietokannan pellot, ja puutarhat. Niityt ovat erillinen kohdeluokka. Mammuttiprojektia varten MTK kohdeluokat Maatalousmaa (pellot ja puutarhat) ja Niitty yhdistettiin yhdeksi aineistoksi. Kohdeluokat on poimittu vuoden 2021 Maastotietokannasta. Kohdeluokat ja niiden kuvaukset löytyvät: https://www.maanmittauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/attachments/2018/03/Maastotietokohteet_0.pdf Peruslohkoaineistosta ja maastotietokannasta poimitut kohteet on yhdistetty siten, että maatalousmaa muodostetaan ensisijaisesti käyttämällä peruslohkoaineistosta poimittuja peruslohkoja. Tämän joukon ulkopuolelle jäävä maatalousmaa tulee maastotietokannasta. Aineistojen yhdistäminen on kuvattu tarkemmin tuotantokuvauksessa. https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/maatalousmaa2021.pdf https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Metatietokuvaus_peltolohkorekisteri.pdf Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0).
-
The EMODnet (European Marine Observation and Data network) Geology project (http://www.emodnet-geology.eu/) collects and harmonizes marine geological data from the European sea areas to support decisionmaking and sustainable marine spatial planning. The partnership includes 39 marine organizations from 30 countries. The partners, mainly from the marine departments of the geological surveys of Europe (through the Association of European Geological Surveys- EuroGeoSurveys), have assembled marine geological information at a scale of 1:1 000 000 from all European sea areas (e.g. the White Sea, Baltic Sea, Barents Sea, the Iberian Coast, and the Mediterranean Sea within EU waters). This data includes the EMODnet seabed substrate map at a scale of 1:1 000 000 from the European marine areas. Traditionally, European countries have conducted their marine geological surveys according to their own national standards and classified substrates on the grounds of their national classification schemes. These national classifications are harmonized into a shared EMODnet schema using Folk's sediment triangle with a hierarchy of 16, 7 and 5 substrate classes. The data describes the seabed substrate from the uppermost 30 cm of the sediment column. In cases, the data has been generalized into a target scale (1:1 000 000). The smallest cartographic unit within the data is 4 km2. Further information about the EMODnetGeology project is available on the portal (http://www.emodnet-geology.eu/).
-
Maanmittauslaitoksen KM2-korkeusmallin kanssa yhteensopiva korkeusmalli, jossa alkuperäisiä korkeusarvoja on alennettu erityisesti virtavesikohteiden (viivamaiset sekä aluemaiset) ja tieverkoston risteyskohdissa. Alennetut korkeusarvot pyrkivät kuvaamaan virtausreittejä, kuten tierumpuja ja putkia, joita alkuperäisessä KM2:ssa ei ole. Aineisto on tuotettu yhdistämällä useita eri valtakunnan kattavia lähtöaineistoja, joita ovat - korkeusmalli KM2 (Maanmittauslaitos) - Siltojen kansien korkeudet (Syke) - Maastotietokanta (Maanmittauslaitos) - DIGIROAD-tieverkosto (Väylävirasto) - Rumpurekisteri (Väylävirasto) Lisäksi jotkin kunnat ja kaupungit ovat digitoineet Maastotietokannasta puuttuvia virtausreittejä. Korkeusarvot ovat ilmoitettu N2000-korkeusjärjestelmässä. Aineisto on avoin (lisenssi CC BY 4.0). Käyttötarkoitus: Korvaamalla KM2:n korkeusarvot uomakorjausaineiston arvoilla saadaan korkeusmalli, joka soveltuu mm. pintaveden virtauksen mallinnukseen alkuperäistä korkeusmallia paremmin. Tämä mahdollistaa esim. hulevesitulvariskien luotettavamman arvioinnin. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Lähde: Syke, Maanmittauslaitos (perustuu Syken, MML:n ja Väyläviraston aineistoihin).
-
Field biomass sidestreams GIS data describes the maximum harvestable sidestream potential based on current tillage. Sidestreams has been calculated by crop statistics, cultivation area, solid content and harvest index. Harvest index describes the part of the plant that is utilized as a crop. Rest of the plant is considered sidestream. In many cases the maximum sidestream cannot be necessarily utilized as whole, because of technical and economical constraints for harvest. Part of the sidestream is also wise to plough in to field to maintain its fertility. Field crop data is conducted from Luke's crop production statistics. The crop statistics in ELY centre level is divided into the Biomass Atlas grid weighting by the crop area of that certain plant. Crop area is from IACS-register, used to manage subsidies in agriculture. Farmers report their cultivation plans there every spring. Crop area and amount are from same year, usually previous year.
-
The Bio-geographical provinces are internally homogeneous biogeographical regions of Finland. The number of regions is 21. The regions were spatially defined by an expert committee in 1930 as collections of municipalities. Consequently, the province boundaries follow the delineation of of municipalities in the 1930's including some enclaves, exclaves, and narrow stripes as the province boundaries have not been changed or updated since then excluding the cession of territory after the Second World War. All regions have names and abbreviations in Finnish, Swedish, and Latin. No other attribute data is available.
-
Lack of spatial soil data in digital form has been a primary obstacle in establishing European policies on land use and environmental protection. Abundant data on soil characteristics exist in Finland but have been scattered among various sources, making it difficult for authorities to make country-wide presentations and predictions.The objective of the project was to create georeferenced soil map and database according to the instructions of the European Soil Bureau using data from existing databases and collecting some new data. The basis of the work was a geological map of quaternary deposits, which describes the soil at a depth of 1 metrem (parent material) according to the Finnish classification based on the concentration of organic matter and the texture of mineral material. Primary research topics included generalization methodology of soil polygons with GIS technology, calculation of soil characteristics needed in the database and computerizing the existing non-digital soil information. It was proved that aerial geophysics can be used for separation of shallow peats from deep peat soils and muddy soils and other wet areas can be identified. Soil names according to the FAO/Unesco system and the World Reference Base for Soil Resources (WRB-2014) were derived from the soil names of the Finnish soil classification system and geophysical data. Soilscape (Soil Mapping Units) of Finland with WRB-2014 soil classification, intented to be used in European scale e.g to delineate risk areas mentioned in soil framework directive proposal.
-
The data includes traffic volumes in Finland from 2012 to 2023. Data contains traffic volumes of all traffic and truck traffic.
-
The EMODnet (European Marine Observation and Data network) Geology project (http://www.emodnet-geology.eu/) collects and harmonizes marine geological data from the European sea areas to support decision- making and sustainable marine spatial planning. The partnership includes 36 marine organizations from 30 countries. The partners, mainly from the marine departments of the geological surveys of Europe (through the Association of European Geological Surveys-EuroGeoSurveys), have assembled marine geological information at a scale of 1:250 000 from all European sea areas (e.g. the White Sea, Baltic Sea, Barents Sea, the Iberian Coast, and the Mediterranean Sea within EU waters). This data includes the EMODnet seabed substrate map at a scale of 1:250 000 from the European marine areas. Traditionally, European countries have conducted their marine geological surveys according to their own national standards and classified substrates on the grounds of their national classification schemes. These national classifications are harmonized into a shared EMODnet schema using Folk's sediment triangle with a hierarchy of 16, 7 and 5 substrate classes. The data describes the seabed substrate from the uppermost 30 cm of the sediment column. The data has been generalized into a target scale (1:250 000). The smallest cartographic unit within the data is 0.3 km2 (30 hectares). Further information about the EMODnet-Geology project is available on the portal (http://www.emodnet-geology.eu/).
-
The Baltic Sea Impact Index is an assessment component that describes the potential cumulative burden on the environment in different parts of the Baltic Sea. The BSII is based on georeferenced datasets of human activities (36 datasets), pressures (18 datasets) and ecosystem components (36 datasets), and on sensitivity estimates of ecosystem components (so-called sensitivity scores) that combine the pressure and ecosystem component layers, created in <a href="http://www.helcom.fi/helcom-at-work/projects/holas-ii" target="_blank">HOLAS II</a> project. Cumulative impacts are calculated for each assessment unit (1 km2 grid cells) by summing all pressures occurring in the unit for each ecosystem component. Highest impacts are found from the cells where both are abundant, but high impacts can be caused also by a single pressure if there are diverse and sensitive habitats in the grid cell. All data sets and methodologies used in the index calculations are approved by all HELCOM Contracting Parties in review and acceptance processes. This data set covers the time period 2011-2016. Please scroll down to "Lineage" and visit <a href="http://stateofthebalticsea.helcom.fi/cumulative-impacts/" target="_blank">State of the Baltic Sea website</a> for more info.