This dataset represents the density of all IMO registered ships operating in the Baltic Sea. Density is defined as the number of ships crossing a 1 x 1km grid cell. It is based on HELCOM AIS (Automatic Identification System) data. The HELCOM AIS network hosts all the AIS signals received by the Baltic Sea States since 2005. The AIS Explorer allows to compare density maps of different ship types per month: http://maps.helcom.fi/website/AISexplorer/ The data was processed to produce density maps and traffic statistics. All scripts are available in GitHub: https://github.com/helcomsecretariat. The production of these maps have been carried out 2016-2017 through the HELCOM project on the assessment of maritime activities in the Baltic Sea. The underlying AIS data processing work has been co-financed by EU projects Baltic Scope (2015-2017 EASME/EMFF/2014/1.2.1.5) and Baltic Lines (2016-2019, Interreg Baltic Sea Region). In addition, the Ministry of the Environment of Finland supported the work with a special contribution in view of the use of the results in the HOLAS II process.

Elevation zones is a raster dataset that visualises elevation of the terrain. The product covers the whole of Finland. There are four product versions available in which the pixel sizes are 32, 64, 128 and 512 metres. The dataset does not contain elevation values; it is a colour image that visualises the height of the terrain above sea level as zones. The sea is shown in light blue in the elevation zone. The product Elevation zones is available as a version that covers the whole country and as versions that cover a certain area. The product belongs to the open data of the National Land Survey of Finland.

Pääkaupunkiseudun, sekä Kirkkonummen, Keravan ja Sipoon kattava väriortokuva-mosaiikki 20 cm/pix maastoresoluutiolla. Hanke on toteutettu yhteishankintana. Hankintavastaavana toimi Helsingin seudun ympäristöpalvelut –kuntayhtymä. Kuvat on tuotettu kesällä 2015.

Tampereen korkeusmalli maanpinnasta on jaettu 1x1km ruudun kokoisiin Geotiff DTM tiedostoiksi. Aineistoa on ladattavissa vuosilta 2016 ja 2022. Aineisto on luotu laserkeilauksen harvennetusta maanpinnasta ja tallennettu geotiff DTM muotoon. Aineiston resoluutio on 0.5m. Aineisto on tuotettu Terrascan ohjelmistolla, kolmioimalla aineisto 10m kolmion pituudella. Terrascanin output on leikattu FME:llä 1x1km karttalehtijaon ruutuihin, sekä laskettu aineistolle tiilitys ja pyramidisointi, sekä otettu käyttöön LZW pakkaus. Korkeusmalli Geotiff tiedostot on ladattavissa Tampereen kaupungin tiedostolatauspalvelusta https://kartat.tampere.fi/oskari/filedl, tai Tampereen Oskari-karttapalvelun kautta ladattavat aineistot otsikon alta https://kartat.tampere.fi/oskari/. Vastuutaho: Tampereen infra oy

Aineisto on rasterikarttataso, joka on tuotettu lineaarisella regressiomallilla. Karttataso on tuotettu Turun alueelta ja Turun lisäksi edustettuna on jonkin verran lähikuntien alueita. Lämpösumma-aineistossa (Turku_lamposumma…) selitettävänä muuttujana on ollut yli 25 asteen rajan ylittävien astetuntien määrä. Selittävinä muuttujina ovat toimineet vesialueisiin, suhteelliseen korkeuteen ja kaupunkimaiseen maankäyttöön liittyvät muuttujat, joista osa on Avoindata.fi -alustalla omina aineistoinaan. Kunkin tilanteen mallintamisessa on käytetty ao. tilanteeseen sopivinta selittävän muuttujan vyöhykekokoa, joka on määritelty muuttujakohtaisesti korrelaatioanalyysin ja subjektiivisen, aihepiiriin liittyvän teoriataustaan pohjautuvan harkinnan perusteella. Lämpösumma-aineiston resoluutio on 250 m ja aineisto kattaa maa-alueet.

Kurikan opaskartta on digitaalinen karttatuote, joka on saatavissa julkisena palveluna kaupungin verkkosivujen kautta. Se kattaa Kurikan kunnan alueen. Opaskartassa kuvataan katuverkosto ja osoitenumerot sekä maastonimistöä, maankäyttöä ja rakennuksia ja niihin liittyvää tarkentavaa nimistöä. Karttatasoilla on myös myytävät tontit sekä ajantasaiset asemakaavat kaikkien kolmen taajaman osalta. Se toimii kaupungin osoitekarttana. Kartta skaalautuu portaattomasti siten, että se näyttää suuremmilla mittakaavatasoilla enemmän kohteita. Karttaa ylläpidetään jatkuvasti ja katuverkko ja osoitteisto on ajan tasalla. Kartasta voi tulostaa otteita. Vanhaa opaskarttaa on vielä saatavilla painettuna karttana. Uuden paperikartan painamisesta ei ole tehty päätöstä. Aineiston koordinaattijärjestelmä on ETRS-GK22. Korkeusjärjestelmä N2000.

Ortokuva on lentokoneesta kohtisuoraan alaspäin otettu ilmakuva, josta on poistettu kameran kuvaprojektion ja maaston korkeusvaihteluiden aiheuttamat vääristymät. Ortokuvien yleinen maastopikselikoko eli maastoerottelukoko on 10 cm. Vanhimpien ilmakuvien maastoerottelokoko on välillä 10 cm ja 50 cm. Kuopion kaupungin tekemät ilmakuvaukset kattavat asemakaava-alueet. Vuoden 2012 ilmakuvaus on suoritettu toukokuun 2012 aikana. Ilmakuvauksen suoritti Terratec Oy. Ortoilmakuvien maasterottelukyky on 10 cm. Ortokuvat kattavat Kuopion keskustasta pienen alueen, Suonenjoen keskustan, Pajulahden alueen, Nilsiä keskustan sekä Tahkon alueen. Ilmakuvauksen aikaisen vedenpinnan korkeuden voit tarkistaa osoitteesta http://wwwi3.ymparisto.fi/i3/paasivu/FIN/Vedenkorkeus/Vedenkorkeus.htm. Aineisto saatavissa ETRS-GK27 koordinaatistossa.

Savilahden alueen auringon säteilyenergia (kWh/v/m2) rakennuksittain. Mallinnuksen lähtötietona käytettiin Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistosta luotua maastomallia Kuopion Savilahden alueelta vuodelta 2011. Analyysin menetelmä perustui pinnanmuotojen ja suuntien, paikallisten aurinkosäteilyolosuhteiden ja varjostavien elementtien mallintamiseen ja niiden perusteella laskettuun kattopintojen sekä maaston aurinkosäteilyn vastaanoton laskemiseen. Analyysi huomioi diffuusin, suoran ja siroavan säteilyn, ilmankosteuden, pilvisyyden sekä kaikkien olemassa olevien kattopintojen kaltevuudet, muodot ja suuntaukset. Mallinnus huomioi lisäksi kaikki vuonna 2011 olemassa olleiden rakenteiden ja kasvillisuuden aiheuttamat varjostukset. Analyysin lopputuloksena syntyi georeferoitu TIFF-muotoinen karttamateriaali kattopinta-aloista. Rakennusten osalta analyysi kattoi kaikki alueen olemassa olevat rakennukset, jotka olivat keilaushetkellä vuonna 2009 rakennettuna. Esimerkiksi suuri osa Viestikadun ja osa Kuopion yliopistollisen sairaalan rakennuksista ei ollut vielä rakennettuna keilaushetkellä, joten ne eivät näy tämän työn lopputuloksena syntyneessä karttamateriaalissa. Parhaiten aurinkopaneelien ja –keräimien sijoittamiseen soveltuvat sellaiset katot, joissa yhteistä pinta-alaa on vähintään 5-10 m2 ja säteilyä yli 800 kWh/m2/v. Aurinkoenergiapotentiaalikartta tehtiin osana Savilahden vähähiilinen energiamalli – SaVE –hanketta. Pöyry Finland Oy:n laatima selvitys Savilahden alueen aurinkoenergiapotentiaalista on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.savilahti.com/save-hanke.

Geoenergiapotentiaali kartta on rasteriaineisto,joka kuvaa Kuopion Savilahden alueen geoenergiapotentiaalia. Aineisto on toteutettu 1 metrin maastoerottelykyvyllä. Korkeusjärjestelmänä käytetään N2000 -korkeusjärjestelmää. Aineisto kattaa Kuopion kaupungin Savilahden alueen. Geotiff-aineiston arvot vaihtelevat luvusta 1 (erittäin hyvin soveltuvat) lukuun 0,08 (erittäin huonosti soveltuvat alueet). Arviointimenetelmän lähtötietoina käytettiin avoimia paikkatietoaineistoja: Geologian tutkimuskeskus, Maapeitepaksuus 1:1 000 000; Geologian tutkimuskeskus, Kallioperä 1:100 000; Geologian tutkimuskeskus, kallioperäkairaukset; Geologian tutkimuskeskus, valtakunnallinen kairasydänaineisto; Maanmittauslaitos, maastotietokanta; Suomen ympäristökeskus, pohjavesialueet. Lisäksi arvioinnissa on hyödynnetty rakentamiseen liittyviä pohjatutkimuksia, joissa ei pääsääntöisesti ole tehty kalliovarmistusta sekä kiinteistö- ja rakennusrekisteriaineistoja. Mahdollisuus hyödyntää geoenergiaa riippuu voimakkaasti maakerroksen paksuudesta, kallioperän ominaisuuksista ja pohjaveden pinnan korkeudesta. Mitä paksumpi maapeite on, sitä kalliimpaa on energiakaivon tai -kaivokentän poraus. Myös kallioperän ominaisuuksilla, kuten lämmönjohtavuudella on suora yhteys energiakaivon energian tuottoon ja -tehoon / metri. Alueellisen kallioperän ominaisuudet vaikuttavat siis geoenergiaporauksen kustannuksiin ja samalla koko menetelmän kannattavuuteen. Huonoille alueille on mahdollista sijoittaa geoenergiajärjestelmiä, mutta investointikustannukset ovat suuremmat kuin paremmilla alueilla. Edellä esitellyt analyysit yhdistettiin spatiaaliseen data-analyysiin perustuvalla monimuuttujaisella mallinnuksella jolla saatiin yhdistettyä lopullinen geoenergiapotentiaaliaineisto. Geoenergiapotentiaalikartta tehtiin osana Savilahden vähähiilinen energiamalli – SaVE –hanketta. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n laatima selvitys Savilahden alueen geoenergiapotentiaalista on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.savilahti.com/save-hanke.