From 1 - 8 / 8
  • This dataset represents the density of all IMO registered ships operating in the Baltic Sea. Density is defined as the number of ships crossing a 1 x 1km grid cell. It is based on HELCOM AIS (Automatic Identification System) data. The HELCOM AIS network hosts all the AIS signals received by the Baltic Sea States since 2005. The AIS Explorer allows to compare density maps of different ship types per month: http://maps.helcom.fi/website/AISexplorer/ The data was processed to produce density maps and traffic statistics. All scripts are available in GitHub: https://github.com/helcomsecretariat. The production of these maps have been carried out 2016-2017 through the HELCOM project on the assessment of maritime activities in the Baltic Sea. The underlying AIS data processing work has been co-financed by EU projects Baltic Scope (2015-2017 EASME/EMFF/2014/1.2.1.5) and Baltic Lines (2016-2019, Interreg Baltic Sea Region). In addition, the Ministry of the Environment of Finland supported the work with a special contribution in view of the use of the results in the HOLAS II process.

  • Hauen todennäköisiä lisääntymisalueita eli pienpoikasten esiintymistä kuvaava malli Suomen etelä- ja lounaisrannikolle. Hauen pienpoikasten esiintymisdata kerättiin useana vuonna VELMU- (v. 2004-2009) ja NANNUT-hankkeissa (2010) yhteensä 300 tutkimusalalta Suomen etelä- ja lounaisrannikolta. Hauenpoikasten esiintymistä kartoitettiin touko-kesäkuussa ruovikoissa sijaitsevilla tutkimusaloilla käyttäen valkolevy- ja kauha - menetelmää. Mallinnusta varten mitattiin veden näkösyvyyttä (Secchi-syvyys) ja muita ympäristöparametreja. Aineistoon sovitettiin logistinen regressiomalli, jossa näkösyvyys selittää hauen pienpoikasten esiintymistä. Malli prediktoitiin näkösyvyyden mitatuista arvoista interpoloidulle rannikon kattavalle pinnalle ja leikattiin ruovikkojen sijaintidatalla (tulkittu satelliittikuvista). Tämä aineisto sopii hauen lisääntymisalueiden sijainnin ja laajuuden (pienpoikasten esiintymisen) tarkasteluun Suomen etelä- ja lounaisrannikolla. Aineistoa voidaan käyttää rannikkovyöhykkeen suunnittelun, kaavoituksen yms. lisätietona, sillä lisääntymisalueiden tunteminen helpottaa osaltaan rannikkoalueen käytön suunnittelua ja suojelua. Lisätiedot mallista: Kallasvuo, M. 2010. Coastal environmental gradients – Key to reproduction habitat mapping of freshwater fish in the Baltic Sea, Helsingin yliopisto. http://www.doria.fi/handle/10024/63103 Aineisto on katsottavissa Lounaistiedon karttapalvelusta https://karttapalvelu.lounaistieto.fi/

  • Geoenergiapotentiaali kartta on rasteriaineisto,joka kuvaa Kuopion Savilahden alueen geoenergiapotentiaalia. Aineisto on toteutettu 1 metrin maastoerottelykyvyllä. Korkeusjärjestelmänä käytetään N2000 -korkeusjärjestelmää. Aineisto kattaa Kuopion kaupungin Savilahden alueen. Geotiff-aineiston arvot vaihtelevat luvusta 1 (erittäin hyvin soveltuvat) lukuun 0,08 (erittäin huonosti soveltuvat alueet). Arviointimenetelmän lähtötietoina käytettiin avoimia paikkatietoaineistoja: Geologian tutkimuskeskus, Maapeitepaksuus 1:1 000 000; Geologian tutkimuskeskus, Kallioperä 1:100 000; Geologian tutkimuskeskus, kallioperäkairaukset; Geologian tutkimuskeskus, valtakunnallinen kairasydänaineisto; Maanmittauslaitos, maastotietokanta; Suomen ympäristökeskus, pohjavesialueet. Lisäksi arvioinnissa on hyödynnetty rakentamiseen liittyviä pohjatutkimuksia, joissa ei pääsääntöisesti ole tehty kalliovarmistusta sekä kiinteistö- ja rakennusrekisteriaineistoja. Mahdollisuus hyödyntää geoenergiaa riippuu voimakkaasti maakerroksen paksuudesta, kallioperän ominaisuuksista ja pohjaveden pinnan korkeudesta. Mitä paksumpi maapeite on, sitä kalliimpaa on energiakaivon tai -kaivokentän poraus. Myös kallioperän ominaisuuksilla, kuten lämmönjohtavuudella on suora yhteys energiakaivon energian tuottoon ja -tehoon / metri. Alueellisen kallioperän ominaisuudet vaikuttavat siis geoenergiaporauksen kustannuksiin ja samalla koko menetelmän kannattavuuteen. Huonoille alueille on mahdollista sijoittaa geoenergiajärjestelmiä, mutta investointikustannukset ovat suuremmat kuin paremmilla alueilla. Edellä esitellyt analyysit yhdistettiin spatiaaliseen data-analyysiin perustuvalla monimuuttujaisella mallinnuksella jolla saatiin yhdistettyä lopullinen geoenergiapotentiaaliaineisto. Geoenergiapotentiaalikartta tehtiin osana Savilahden vähähiilinen energiamalli – SaVE –hanketta. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n laatima selvitys Savilahden alueen geoenergiapotentiaalista on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.savilahti.com/save-hanke.

  • Categories  

    Metsäkeskuksen metsävaratiedon keruu perustuu kaukokartoitukseen, jossa hyödynnetään laserkeilausta, ilmakuvausta sekä maasto- eli kaukokartoituskoealoja. Latvusmalli 1 m, engl. Canopy height model (CHM) on puuston pituutta kuvaava malli, jonka ruutukoko on 1 m x 1 m. Aineisto on tuotettu laserkeilausaineistosta, jonka pistetiheys on vähintään 0,5 pistettä neliömetrille. Tuotetta on vuodesta 2008 eteenpäin ja kattavuus vaihtelee vuosittain riippuen kulloisenkin vuoden laserkeilauksesta. Aineisto täydentyy vuosittain. Eri vuosien latvusmalleja jaetaan karttalehdittäin TM35FIN-karttalehtijaon (6 x 6 km) mukaisesti. Vuosittaisista latvusmalleista on lisäksi koottu uusinta latvusmallia kuvaava tuote, joka sisältää sen hetken uusimman saatavilla olevan pituustiedon karttalehden alueella. Aineisto on ladattavissa GeoTiff-rasteriformaatissa, jonka koordinaattijärjestelmänä on ETRS-TM35FIN (EPSG:3067). Puuston pituuden mittayksikkönä on metri (m). Aineistosta on tehty myös indeksi (GeoPackage), josta selviää yksittäisten tiedostojen kattamat alueet sekä niiden tarkempia ominaisuustietoja. Tuote on avointa aineistoa. Lisää tietoa metsävaratiedon keruusta ja aineistojen ominaisuuksista Metsäkeskuksen sivuilta. Lisää tietoa metsävaratiedon keruusta ja aineistojen ominaisuuksista Metsäkeskuksen sivuilta. Metsävaratiedon keruu: https://www.metsakeskus.fi/metsatiedon-keruu Metsävaratiedon laatu: https://www.metsakeskus.fi/metsatiedon-laatu Metsävaratiedon laatuseloste https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/metsavaratiedon_laatuseloste.pdf

  • Espoon kaupungin ylläpitämä osoiteaineisto. Jatkuva ylläpito tietokannassa, saatavuus rajapinnasta,irrotus ja toimitus sopimuksen mukaan. Saatavissa WMS- ja WFS-palveluiden kautta avoimista rajapinnoista.

  • Elevation zones is a raster dataset that visualises elevation of the terrain. The product covers the whole of Finland. There are four product versions available in which the pixel sizes are 32, 64, 128 and 512 metres. The dataset does not contain elevation values; it is a colour image that visualises the height of the terrain above sea level as zones. The product Elevation zones is available as a version that covers the whole country and as versions that cover a certain area. The product belongs to the open data of the National Land Survey of Finland. More information: Topographic data and how to acquire it http://www.maanmittauslaitos.fi/en/maps-and-spatial-data/expert-users/topographic-data-and-how-acquire-it.

  • Categories  

    Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin merikartta-aineisto on sen eri tietolähteistä koostama aineistokokonaisuus, josta Traficom tuottaa sekä elektronisia että painettuja merikarttoja. Aineisto ei korvaa navigoinnissa käytettävää painettua merikarttaa. Traficom ei vastaa aineiston käytöstä aiheutuvista vahingoista.

  • Voimassa olevien yleiskaavojen yhdistelmä. Esitysmuoto: rasteri. Yleiskaava on yleispiirteinen suunnitelma, jolla ohjataan kaupungin yhdyskuntarakennetta, maankäyttöä ja liikenneverkkoa. Siinä varataan alueita mm. asumisen, työpaikkojen, liikenteen, luonnonsuojelun ja virkistyksen tarpeisiin. Yleiskaava esitetään kartalla, ja siihen kuuluvat lisäksi kaavamerkinnät ja -määräykset sekä kaavaselostus. Tyypillisiä yleiskaavassa ratkaistavia asioita ovat mm. uudet pääliikenneväylät, kaupungin laajenemissuunnat ja erityistoimintojen kuten varikkojen, jätteenkäsittelylaitosten ja vastaavien ympäristöhäiriötä aiheuttavien toimintojen sijoittuminen. Pääosalla Vantaata on voimassa kaupunginvaltuuston 17.12.2007 hyväksymä yleiskaava 2007, joka on tullut voimaan kuulutuksin 25.2.2009, 3.6.2009 ja 13.1.2010. Osalla Länsi-Vantaata on voimassa kaupunginvaltuuston 19.6.2006 hyväksymä Marja-Vantaan osayleiskaava, joka tuli voimaan 9.7.2008. Pienellä osalla Hakkilaa ja Jokiniemeä on voimassa kaupunginvaltuuston 14.9.1992 hyväksymä Vantaan yleiskaava 1992.