This dataset represents the density of all IMO registered ships operating in the Baltic Sea. Density is defined as the number of ships crossing a 1 x 1km grid cell. It is based on HELCOM AIS (Automatic Identification System) data. The HELCOM AIS network hosts all the AIS signals received by the Baltic Sea States since 2005. The AIS Explorer allows to compare density maps of different ship types per month: http://maps.helcom.fi/website/AISexplorer/ The data was processed to produce density maps and traffic statistics. All scripts are available in GitHub: https://github.com/helcomsecretariat. The production of these maps have been carried out 2016-2017 through the HELCOM project on the assessment of maritime activities in the Baltic Sea. The underlying AIS data processing work has been co-financed by EU projects Baltic Scope (2015-2017 EASME/EMFF/2014/1.2.1.5) and Baltic Lines (2016-2019, Interreg Baltic Sea Region). In addition, the Ministry of the Environment of Finland supported the work with a special contribution in view of the use of the results in the HOLAS II process.

Elevation zones is a raster dataset that visualises elevation of the terrain. The product covers the whole of Finland. There are four product versions available in which the pixel sizes are 32, 64, 128 and 512 metres. The dataset does not contain elevation values; it is a colour image that visualises the height of the terrain above sea level as zones. The sea is shown in light blue in the elevation zone. The product Elevation zones is available as a version that covers the whole country and as versions that cover a certain area. The product belongs to the open data of the National Land Survey of Finland.

Geoenergiapotentiaali kartta on rasteriaineisto,joka kuvaa Kuopion Savilahden alueen geoenergiapotentiaalia. Aineisto on toteutettu 1 metrin maastoerottelykyvyllä. Korkeusjärjestelmänä käytetään N2000 -korkeusjärjestelmää. Aineisto kattaa Kuopion kaupungin Savilahden alueen. Geotiff-aineiston arvot vaihtelevat luvusta 1 (erittäin hyvin soveltuvat) lukuun 0,08 (erittäin huonosti soveltuvat alueet). Arviointimenetelmän lähtötietoina käytettiin avoimia paikkatietoaineistoja: Geologian tutkimuskeskus, Maapeitepaksuus 1:1 000 000; Geologian tutkimuskeskus, Kallioperä 1:100 000; Geologian tutkimuskeskus, kallioperäkairaukset; Geologian tutkimuskeskus, valtakunnallinen kairasydänaineisto; Maanmittauslaitos, maastotietokanta; Suomen ympäristökeskus, pohjavesialueet. Lisäksi arvioinnissa on hyödynnetty rakentamiseen liittyviä pohjatutkimuksia, joissa ei pääsääntöisesti ole tehty kalliovarmistusta sekä kiinteistö- ja rakennusrekisteriaineistoja. Mahdollisuus hyödyntää geoenergiaa riippuu voimakkaasti maakerroksen paksuudesta, kallioperän ominaisuuksista ja pohjaveden pinnan korkeudesta. Mitä paksumpi maapeite on, sitä kalliimpaa on energiakaivon tai -kaivokentän poraus. Myös kallioperän ominaisuuksilla, kuten lämmönjohtavuudella on suora yhteys energiakaivon energian tuottoon ja -tehoon / metri. Alueellisen kallioperän ominaisuudet vaikuttavat siis geoenergiaporauksen kustannuksiin ja samalla koko menetelmän kannattavuuteen. Huonoille alueille on mahdollista sijoittaa geoenergiajärjestelmiä, mutta investointikustannukset ovat suuremmat kuin paremmilla alueilla. Edellä esitellyt analyysit yhdistettiin spatiaaliseen data-analyysiin perustuvalla monimuuttujaisella mallinnuksella jolla saatiin yhdistettyä lopullinen geoenergiapotentiaaliaineisto. Geoenergiapotentiaalikartta tehtiin osana Savilahden vähähiilinen energiamalli – SaVE –hanketta. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n laatima selvitys Savilahden alueen geoenergiapotentiaalista on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.savilahti.com/save-hanke.

Aineistossa on Helsingin kattojen lämpösäteily 30 cm pikseleissä. Helsinki kuvattiin lämpökameralla lentokoneesta maaliskuussa 2015. Aineisto on valmistunut Decumanus-hankkeessa, ja sen on tuottanut belgialainen paikkatietopalveluihin erikoistunut yritys Eurosense. Katon lämpösäteilyyn vaikuttavat mm. katon muoto, materiaali ja alapuolisen huoneen lämpötila, jotka tulee ottaa huomioon tulosten tulkinnassa. Aineistoon kuuluu tulkinta-avain, jota käyttäen katon ominaisuuksien perusteella voi selvittää, mitä oman katon värit tarkoittavat lämmöneristyksen laadun kannalta.

Lahden kaupungin ylläpitämä sijaintitarkka kaavan pohjakartta-aineisto, maastoa, rakennettua ympäristöä ja kiinteistöjaotusta kuvaavia tietoja. Aineisto on tuotettu ilmakuvauksien, laserkeilausten, maastomittauksien ja kiinteistötoimitusten sekä rakennuslupakäsittelyn toimenpiteiden kautta. Päivitys ja ylläpito on jatkuvaa. Aineisto sisältää kiinteistöt, rakennukset, liikenneväylät, nimistöt ja tunnisteet, aluejaotukset, vesistöt, korkeustiedot, maa- ja kasvipeitteen, kiintopisteet sekä muut kohteet. Aineiston koordinaatistojärjestelmä on ETRS-GK26. Aineistoa ylläpidetään sähköisesti vektorimuodossa.

Valkeakosken kaupungin ylläpitämä sijaintitarkka kaavan pohjakartta-aineisto, maastoa, rakennettua ympäristöä ja kiinteistöjaotusta kuvaavia tietoja. Aineisto on tuotettu ilmakuvausten, laserkeilausten, maastomittausten ja kiinteistötoimitusten sekä rakennuslupakäsittelyn toimenpiteiden kautta. Aineiston päivitys ja ylläpito on jatkuvaa. Aineisto sisältää kiinteistöt, rakennukset, liikenneväylät, nimistöt ja tunnisteet, vesistöt, korkeustiedot, maa- ja kasvipeitteen sekä muut kohteet. Aineisto on saatavissa WMS-palveluna (ei sisällä kiinteistötietoja).

Opaskartta on yleistetty karttatuote, jonka ylläpitomittakaava on 1:25 000. Kartta kattaa koko Pyhtään kunnan alueen. Aineisto sisältää mm. seuraavat tiedot: nimistö, kadut, tiet ja rautatieyhteydet, julkiset rakennukset, asuinalueet, teollisuusalueet, metsä-, pelto- ja vesistöalueet sekä kunnan rajat. Aineiston päivitys suoritetaan tarvittaessa.

Aineisto sisältää Kuopion kaupungin virastokarttoja vuosilta 2000-2015. Virastokartta on kantakartasta johdettava koko kaupungin kattava rasteriaineisto. Tietosisältönä virastokartta sisältää kadunnimet asemakaava-alueella, tonttien ja kiinteistöjen osoitenumerot, kiinteistöjaotuksen, asemakaava-alueiden rakennukset, tiestön sekä vesistöt.

Suonenjoen osayleiskaava on likimääräinen esitys taajaman yleiskaava-alueesta ja se on digitoiden kerätty mm. Suonenjoen kaupungin kaava-aineistosta. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi Aineisto on tuotettu AutoCAD dwg-formaatissa. Aineiston koordinaattijärjestelmä on ETRS-GK27 ja korkeusjärjestelmä N2000. Aineistoa päivitetään mahdollisten kaavamuutosten mukaan.

Valkeakosken ajantasa-asemakaava on koostekartta hyväksytyistä ja lainvoiman saaneista asemakaavoista. Aineisto on tuotettu lainvoimaisten asemakaavojen pohjalta ja sitä ylläpidetään vektori- ja rasterimuodossa. Päivitys ja ylläpito jatkuvaa. Aineisto on saatavissa WMS-palveluna.