Sääluotaus (lämpötila, kosteus, paine, tuulen suunta ja nopeus) maanpinnalta noin 25 km korkeuteen.

SILAM (System for Integrated modeLling of Atmospheric coMposition) on leviämismalli, joka on kehitetty ilmakehän koostumuksen ja ilmanlaadun arvioimiseksi sekä hätätilannepäätöksien tueksi. Aineisto sisältää ilmanlaatuennusteen keskeisimmille ympäristön haitallisille aineille: CO, NO, NO2, O3, SO2, PM10 ja PM2.5. Ennustemalllin data kattaa Euroopan alueen. Uusi ennusteajo tulee saataville kerran vuorokaudessa.

Aineisto sisältää Ilmatieteen laitoksen kolmelta mastomittauspaikalta mitattuja lämpötilan, suhteellisen kosteuden ja tuulen havaintotietoja. Näitä havaintosuureita on eri korkeustasoilta, mastopaikasta riippuen 2 metristä aina 327 metrin korkeuteen.

Aineisto sisältää Ilmatieteen laitoksen lentosäähavaintoasemilla tuotettuja lentosääsanomia. Havaintosuureita ovat tuuli, näkyvyys, kiitotienäkyvyys (RVR), vallitseva sää, pilvisyys, lämpötila, kastepiste ja ilmanpaine. Mitattavat havaintoarvot vaihtelevat asemittain. METAR julkaistaan 30 minuutin välein.

Aineisto sisältää Ilmatieteen laitoksen tuottaman tuoreimman HARMONIE-AROME säämallilla tuotetun sääennustedatan painepinnoille. Aineisto kattaa vakiopainepinnoilla (1000, 925, 850, 700, 500, 300 hPa tasot) olevia ilmakehäsuureita mm. lämpötila, suhteellinen kosteus, tuulen suunta/nopeus/vaakakomponentit ja geopotentiaalikorkeus. HARMONIE-AROME säämallia ajetaan neljä kertaa vuorokaudessa (00, 06, 12 ja 18 UTC), joissa jokaisessa ennustepituus on 66 tuntia. HARMONIE-AROME on ns. rajoitetun alueen malli, jonka laskenta-alue kattaa Skandinavian alueen, Norjan meren ja Baltian alueen. Mallissa käytetty vaakasuuntainen hilaväli on 2.5 km. Mallin laskennassa käyttämä koordinaatisto on Lambertin projektiossa.

Yksittäisten puunrunkojen tunnistamista varten on ensin tuotettu lavtuspeittoaineisto. Se saatiin vuoden 2013 seudullisesta väärävärikuvasta luodun NDVI-rasterin ja rakennuspolygonien avulla. NDVI-rasterista valittiin yli 2-metriset kasvillisuutta sisältävät kohteet, jotka eivät ole rakennuksia. Analyysin pohjana olevassa laserkeilausaineistossa on Helsingin koillisosissa kohinaa, jolle ei ollut tehtävissä mitään ja joka aiheuttaa sen, että latvuspeittävyys kohinan alueella jää hieman todellista alhaisemmiksi. Runkojen sijainnit selvitettiin latvuspeiton avulla etsimällä latvuksen korkein kohta käyttäen latvukselle oletuksena 3,5 m halkaisijaa. Aineiston on Decumanus-hankkeessa tuottanut Saksan avaruustekniikan tutkimuskeskus DLR. Aineisto on saatavilla HSY:n karttapalvelusta osoitteessa https://kartta.hsy.fi

Aineistossa on koulujen, yliopistojen yms. oppilaitosten oppilasmäärien, työpaikkojen henkilötyövuosien sekä YKR:n työmatka-aineiston perusteella selvitetty, missä ihmisiä on päiväaikaan. Aineiston on Decumanus-hankkeessa tuottanut itävaltalainen GeoVille.

Savilahden alueen auringon säteilyenergia (kWh/v/m2) rakennuksittain. Mallinnuksen lähtötietona käytettiin Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistosta luotua maastomallia Kuopion Savilahden alueelta vuodelta 2011. Analyysin menetelmä perustui pinnanmuotojen ja suuntien, paikallisten aurinkosäteilyolosuhteiden ja varjostavien elementtien mallintamiseen ja niiden perusteella laskettuun kattopintojen sekä maaston aurinkosäteilyn vastaanoton laskemiseen. Analyysi huomioi diffuusin, suoran ja siroavan säteilyn, ilmankosteuden, pilvisyyden sekä kaikkien olemassa olevien kattopintojen kaltevuudet, muodot ja suuntaukset. Mallinnus huomioi lisäksi kaikki vuonna 2011 olemassa olleiden rakenteiden ja kasvillisuuden aiheuttamat varjostukset. Analyysin lopputuloksena syntyi georeferoitu TIFF-muotoinen karttamateriaali kattopinta-aloista. Rakennusten osalta analyysi kattoi kaikki alueen olemassa olevat rakennukset, jotka olivat keilaushetkellä vuonna 2009 rakennettuna. Esimerkiksi suuri osa Viestikadun ja osa Kuopion yliopistollisen sairaalan rakennuksista ei ollut vielä rakennettuna keilaushetkellä, joten ne eivät näy tämän työn lopputuloksena syntyneessä karttamateriaalissa. Parhaiten aurinkopaneelien ja –keräimien sijoittamiseen soveltuvat sellaiset katot, joissa yhteistä pinta-alaa on vähintään 5-10 m2 ja säteilyä yli 800 kWh/m2/v. Aurinkoenergiapotentiaalikartta tehtiin osana Savilahden vähähiilinen energiamalli – SaVE –hanketta. Pöyry Finland Oy:n laatima selvitys Savilahden alueen aurinkoenergiapotentiaalista on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.savilahti.com/save-hanke.

Typpidioksidin vuosikeskiarvot ja ilmanlaadun mittauspisteet (pysyvät mittausasemat, siirrettävät mittausasemat ja passiivikeräimet) sekä niissä mitattu typpidioksidin (NO2) vuosikeskiarvopitoisuus µg/m3. Typpidioksidin vuosikeskiarvot -karttatasolla on ilmanlaadun pysyvät mittausasemat, siirrettävät mittausasemat ja passiivikeräimet sekä niissä mitattu kyseisen vuoden typpidioksidin (NO2) vuosikeskiarvopitoisuus µg/m3. Uudet paikat ja mittaustulokset tuodaan kartalle vuosittain, kyseisen vuoden päätyttyä. Aineisto on paikkatietomuotoista avointa dataa (shp, myös WMS-rajapintana). Se on saatavilla osoitteesta www.hsy.fi/avoindata sekä karttapalvelusta: https://kartta.hsy.fi Typpidioksidin vuosikeskiarvot -tason ominaisuustiedot karttapalvelussa: Tyyppi = Mittaustyyppi Vuosi = Mittausvuosi Mittauspaikan sijainti = Mittauspaikan sijainti Osoite = Mittauspaikan osoite Ympäristö = Mittausympäristö Lisätiedot = Lisätietoja mittauspaikasta NO2_vuosikeskiarvo = NO2 vuosikeskiarvo, µg/m3 Tuulettuvuus = Tuulettuvuus Lähin liikennemäärä = Lähin liikennemäärä Muu liikennemäärä = Muu liikennemäärä Linkki = Linkki nettisivuille Typpidioksidin vuosikeskiarvot -tason ominaisuustiedot ladattaessa taso karttapalvelun kautta (shp-tiedosto): Tyyppi = Mittaustyyppi Vuosi = Mittausvuosi Mittauspai = Mittauspaikan sijainti Osoite = Mittauspaikan osoite Ympäristö = Mittausympäristö Lisätiedot = Lisätietoja mittauspaikasta NO2_vuosik = NO2 vuosikeskiarvo, µg/m3 Tuulettuvu = Tuulettuvuus Lähin liik = Lähin liikennemäärä Muu liiken = Muu liikennemäärä Linkki = Linkki nettisivuille

Aineisto sisältää Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen sopijakuntien alueella (Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi ja Tuusula) sijaitsevat ilmanlaadun mittauspisteet. Aineisto on tuotettu mittaamalla pisteiden koordinaatit maastossa. Aineistoa päivitetään tarvittaessa.