SILAM (System for Integrated modeLling of Atmospheric coMposition) on leviämismalli, joka on kehitetty ilmakehän koostumuksen ja ilmanlaadun arvioimiseksi sekä hätätilannepäätöksien tueksi. Aineisto sisältää ilmanlaatuennusteen keskeisimmille ympäristön haitallisille aineille: CO, NO, NO2, O3, SO2, PM10 ja PM2.5. Ennustemalllin data kattaa Euroopan alueen. Uusi ennusteajo tulee saataville kerran vuorokaudessa.

Pääkaupunkiseudun auringon säteilyenergia, aurinkopaneeleille sopivat sijainnit ja sähköntuottopotentiaali (MWh/vuosi) rakennuksittain. Aineisto koostuu kolmesta tasosta: 1) auringon säteilyenergia katoille, kWh/m2/vuosi (tiff), 2) aurinkopaneeleille sopiva ala katolla (shp) ja 3) pinta-ala (m2) sekä aurinkosähkön tuottopotentiaali (MWh/v) rakennuksittain (shp). Auringon säteilyenergia katoille on mallinnettu käyttäen kaupunkien pistepilviaineistoja, jotka ovat Espoon osalta peräisin vuodelta 2013, Vantaan osalta vuodelta 2012 ja Helsingin osalta vuosilta 2008-2013. Mallinnuksessa on otettu huomioon suora ja pilvistä heijastunut säteily, katon muoto ja suunta, varjostukset rakennuksista ja puista sekä auringon asema eri vuorokauden- ja vuodenaikoina. Aurinkopaneeleille soveltuva ala on määritetty valitsemalla ne katon osat, joille tulee säteilyä yli 847 kWh/m2/vuosi, yhtenäistä pinta-alaa on vähintään 5 m2 ja etäisys katon reunasta on yli 0,5 metriä. Sähkön vuosituoton potentiaalia laskettaessa on oletettu aurinkopaneelien hyötysuhteeksi 15 % ja niiden olevan asennettu katon suuntaisesti myös tasakatoilla. Rakennuksen aurinkopaneeleille soveltuva maksimipinta-ala on neliömetreinä kentässä p_ala_m2 ja sähkön vuosituotto (MWh/v) kentässä sahk_mwh_v. Seutuatlas-karttapalvelussa voit valita tason "Aurinkopaneeleille sopivat sijainnit"; joka näyttää, mihin osaan kattoa tulee vuositasolla riittävästi auringon säteilyä. Aurinkosähköpotentiaali kilowattitunteina vuodessa sekä aurinkopaneeleille sopiva ala neliömetreinä löytyvät kunkin rakennuksen tiedoista. Aineisto on valmistunut Decumanus-hankkeessa ja sen on tuottanut hankkeessa mukana ollut belgialainen paikkatietopalveluihin erikoistunut yritys Eurosense. Aineistoa ei päivitetä.

Aineisto sisältää Ilmatieteen laitoksen pintasäähavaintoasemien laskennalliset ilman lämpötilan kuukausikeskiarvot ja kuukauden sadekertymät vuodesta 1844 alkaen. Tilastolliset arvot laskettu säähavaintoasemilla tehdyistä mittauksia. Ilman lämpötilan kuukausiarvo on keskiarvo kyseisen kalenterikuukauden jokaisesta vuorokausikeskiarvosta. Sademäärän kuukausiarvo on kyseisen kalenterikuukauden vuorokausikertymien summa.

Aineisto sisältää Ilmatieteen laitoksen havaintoasemilla mitatut auringon lyhyt- ja pitkäaaltoisen säteilyn havaintoarvot minuutin välein. Lyhytaaltoisia säteilysuureita ovat kokonaissäteily, suora säteily, heijastunut säteily, hajasäteily ja säteilytase. Pitkäaaltoisia säteilysuureita ovat ulossäteily ja vastasäteily. Lisäksi aineisto sisältää auringonpaisteen kestoajan ja ultraviolettisäteilyn (UVB) havaintoarvot.

Aineisto sisältää ulkoilman radioaktiivisten aineiden mitatut pitoisuudet Suomen valvonta-asemilla kerätyistä näytteistä. Oletuksena kaikki Suomen valvonta-asemat on valittu ja mittaustuloksia etsitään 720 tunnin ajalta kyselyhetkestä taaksepäin.

Ilmatieteen laitoksen URCLIM-hankkeessa mallinnettiin rakentamisen vaikutuksia kaupunki-ilmastoon nykyoloissa ja lähitulevaisuudessa. Tuloksissa terminen mukavuus, kesäkauden lämpötila ja talvikeli nykyilmastossa (1980-2009) sekä tulevaisuuden ilmastoissa 2020-2049 ja 2040-2069 käyttäen tyypillisiä oloja kuvaavia ns. testivuosien (TRY) ilmastoaineistoja (Jylhä et al., 2011). Tulokset on mallinnettu tulevaisuuden ilmaston 2020-2049 osalta käyttäen sekä URCLIM-projektissa esiteltyä "suburban densification 1" -kaupungin kasvukehitystä (maltillinen kaupunkikehitys) että "suburban densification 2" -kaupungin kasvukehitystä (nopea kaupunkikehitys). Vuosien 2040-2069 ilmaston osalta on mallinnuksessa käytetty vain "suburban densification 2" -kaupungin kasvukehitystä (nopea kaupunkikehitys). Mallissa on käytetty RCP8.5 -skenaariota (merkittävä kasvu kasvihuonekaasupäästöissä globaalisti). Aineistoa ei päivitetä. Vuorokauden keskilämpötila kesä-elokuussa: - Mallilla laskettu lämpötila kahden metrin korkeudella Terminen mukavuus: - Koettu terminen mukavuus (kohtalainen tai ankara kuumarasitus) tunteina - Laskettu SURFEX-mallilla käyttäen termistä mukavuusindeksiä, UTCI - UTCI = Universal Thermal Climate Index - UTCI kuvaa ihmisen kokemaa termistä mukavuutta ja sen laskemisessa käytetään lämpötilan lisäksi ilmankosteutta, tuulen nopeutta ja auringonsäteilyä - UTCI perustuu mutkikkaaseen ihmisen lämpötasapainomalliin ja sen laskemista varten tarvitaan oma mallinsa - Näissä laskuissa on käytetty yksinkertaistettua UTCI-mallia Keli: - RoadSurf-mallin ennuste testivuoden (nykyilmasto, 2020-2049 ja 2040-2059) vaikeiden talvikelien lukumäärästä tunteina Lisätietoja: - URCLIM-projekti: http://urclim.prod.lamp.cnrs.fr/ - Ilmasto eri jaksoina: Jylhä, K., Kalamees, T., Tietäväinen, H., Ruosteenoja, K., Jokisalo, J., Hyvönen, R., Ilomets, S., Saku, S., Hutila, A., 2011. Rakennusten energialaskennan testivuosi TRY2012 ja arviot ilmastonmuutoksen vaikutuksista (test reference year 2012 for building energy demand and impacts of climate change). Finnish Meteorological Institute, Reports 6. Mikäli käyttäjä suunnittelee tietojen käyttöä ammattimaista tai virallista kaupunkisuunnittelutehtävää varten, suosittelemme perehtymistä meta- ja taustatietoihin. Tarvittaessa käyttäjä voi ottaa yhteyttä Ilmatieteen laitoksen asiantuntijaan (carl.fortelius(at)fmi.fi).

Sääluotaus (lämpötila, kosteus, paine, tuulen suunta ja nopeus) maanpinnalta noin 25 km korkeuteen.

Aineisto sisältää Ilmatieteen laitoksen tuottaman tuoreimman HARMONIE-AROME säämallilla tuotetun sääennustedatan mallipinnoille. Aineisto kattaa mallipinnoilla olevia ilmakehäsuureita mm. lämpötila, suhteellinen kosteus, kastepistelämpötila, tuulen suunta/nopeus/vaakakomponentit ja geopotentiaalikorkeus. HARMONIE-AROME säämallia ajetaan neljä kertaa vuorokaudessa (00, 06, 12 ja 18 UTC), joissa jokaisessa ennustepituus on 66 tuntia. HARMONIE-AROME on ns. rajoitetun alueen malli, jonka laskenta-alue kattaa Skandinavian alueen, Norjan meren ja Baltian alueen. Mallissa käytetty vaakasuuntainen hilaväli on 2.5 km. Pystysuunnassa mallissa on 65 tasoa, joista 20 on sijoitettu ilmakehän alimpaan 1000 metriin. Mallin laskennassa käyttämä koordinaatisto on Lambertin projektiossa.

Aineisto sisältää Liikenneviraston tiesääjärjestelmän tuottamia tietoja tiestöllä vallitsevasta kelistä ja säästä. Teiden varsilla on lähes 500 keliä ja säätä havainnoivaa tiesääasemaa. Eniten asemia on rannikkoseudulla ja eteläisessä Suomessa. Tiesääasemilta saadaan tietoja 10-15 min välein erilaisilta tienpinta-antureilta tien pinnan oloista sekä meteorologisilta antureilta vallitsevasta säästä. Tiesääasemien sijainnista johtuen sääanturitietojen luotettavuus ja tiedon vertailtavuus asemien kesken on heikompi kuin Ilmatieteen laitoksen säähavaintoasemien tiedoilla, jotka on sijoitettu meteorologisesti edustavimpiin paikkoihin. Tiesääasemilla pääpaino on kelin mittaus ja asemat on siksi sijoitettu eri metodein kuin säähavaintoasemat.

Savilahden alueen auringon säteilyenergia (kWh/v/m2) rakennuksittain. Mallinnuksen lähtötietona käytettiin Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistosta luotua maastomallia Kuopion Savilahden alueelta vuodelta 2011. Analyysin menetelmä perustui pinnanmuotojen ja suuntien, paikallisten aurinkosäteilyolosuhteiden ja varjostavien elementtien mallintamiseen ja niiden perusteella laskettuun kattopintojen sekä maaston aurinkosäteilyn vastaanoton laskemiseen. Analyysi huomioi diffuusin, suoran ja siroavan säteilyn, ilmankosteuden, pilvisyyden sekä kaikkien olemassa olevien kattopintojen kaltevuudet, muodot ja suuntaukset. Mallinnus huomioi lisäksi kaikki vuonna 2011 olemassa olleiden rakenteiden ja kasvillisuuden aiheuttamat varjostukset. Analyysin lopputuloksena syntyi georeferoitu TIFF-muotoinen karttamateriaali kattopinta-aloista. Rakennusten osalta analyysi kattoi kaikki alueen olemassa olevat rakennukset, jotka olivat keilaushetkellä vuonna 2009 rakennettuna. Esimerkiksi suuri osa Viestikadun ja osa Kuopion yliopistollisen sairaalan rakennuksista ei ollut vielä rakennettuna keilaushetkellä, joten ne eivät näy tämän työn lopputuloksena syntyneessä karttamateriaalissa. Parhaiten aurinkopaneelien ja –keräimien sijoittamiseen soveltuvat sellaiset katot, joissa yhteistä pinta-alaa on vähintään 5-10 m2 ja säteilyä yli 800 kWh/m2/v. Aurinkoenergiapotentiaalikartta tehtiin osana Savilahden vähähiilinen energiamalli – SaVE –hanketta. Pöyry Finland Oy:n laatima selvitys Savilahden alueen aurinkoenergiapotentiaalista on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.savilahti.com/save-hanke.