Tiedot on poimittu kuntien avoimista rajapinnoista vuonna 2017 ja yhtenäistetty HSY:ssä. Rakennustiedot tullaan päivittämään vuonna 2021. Rakennuksille löytyy seuraavat tiedot Kenttä selitys Kunta Kuntakoodi Kuntanimi Kunnan nimi valm_v käyttöönottovuosi VTJ_PRT pysyvä rakennustunnus Kerrosala Kerrosala neliömetreinä Kerrosluku Kerrosten lukumäärä Tilavuus Tilavuus (m3) Kayt_koodi Rakennusluokituksen käyttöluokan koodi https://www.stat.fi/meta/luokitukset/rakennus/001-1994/koko_luokitus.html Kayt_luok Rakennusluokituksen mukainen kaksinumeroinen luokka Kayttark Rakennusluokituksen mukainen kolminumeroinen luokka Lamm_tapa Lämmönjakotapa Lämmönlähde Lämmityksen lämmönlähde Lisäksi rakennusten tiedoista löytyy laskennallinen lämmitysenergian kulutus rakennustyypin ja iän perusteella (kWh/m2/vuosi), joka on tilojen lämmitykseen ja käyttöveden lämmitykseen kuluvien lämmitysenergioiden summa. Laskennallinen lämmitysenergian kulutus löytyy omakotitaloille, rivi- ja kerrostaloille sekä liike- ja palvelurakennuksille (ei teollisuusrakennuksille). Tiedot on mySMARTLife-hankkeessa tuottanut VTT ja paikkatiedoksi muuttanut HSY.

Aineisto sisältää Ilmatieteen laitoksen lämpötilan ja sademäärän 30-vuotiskeskiarvot kalenterikuukausittain

Aineisto sisältää Ilmatieteen laitoksen tuottaman tuoreimman HARMONIE-AROME säämallilla tuotetun sääennustedatan. Aineisto kattaa mm. maanpinnan läheiset perussääsuureet kuten 2 metrin lämpötilan, 10 metrin tuulen nopeuden ja suunnan, pintapaineen, pilvisyyden ja sademäärän. HARMONIE-AROME säämallia ajetaan neljä kertaa vuorokaudessa (00, 06, 12 ja 18 UTC), joissa jokaisessa ennustepituus on 66 tuntia. HARMONIE-AROME on ns. rajoitetun alueen malli, jonka laskenta-alue kattaa Skandinavian alueen, Norjan meren ja Baltian alueen. Mallissa käytetty vaakasuuntainen hilaväli on 2.5 km. Mallin laskennassa käyttämä koordinaatisto on Lambertin projektiossa.

Aineistossa on pääkaupunkiseudun nykyiset rakennetut, spontaanisti syntyneet ja potentiaaliset viherkatot. Aineisto on tuotettu niin, että ensin on tunnistettu ne rakennukset, joissa tasaista (alle 12 astetta) kattoa on yli 10 %, jos katon pinta-ala on alle 100 m2, tai 5 % jos katon ala on yli 100 m2. Seuraavaksi on vuoden 2013 seudullisen vääräväriortokuvan perusteella tunnistettu ne tasaiset katot, joilla kasvillisuutta on yli 10 % sopivasta alasta. Viherkattojen tunnistusmenetelmä on tarkoituksella säädetty hieman yliherkäksi, jotta viherkattoja ei vahingossa jää huomaamatta. Tämän jälkeen viherkatoiksi automaattisesti tunnistetut katot on käyty läpi visuaalisesti ja tarvittaessa siirretty joko spontaanien tai potentiaalisten viherkattojen luokkaan. Potentiaalisia viherkattoja ovat sellaiset katot, joilla tasaista pinta-alaa on riittävästi, mutta jolla ei ole havaittu kasvillisuutta. Potentiaalisilla viherkatoilla on ominaisuustietona VAIKUTUS, joka kertoo, kuinka paljon vettä läpäisemätöntä pinta-alaa on ko. rakennuksen ympärillä 100 m säteellä. Luvun vaihteliväli on 0 (ympäristö vettä läpäisevää)...1 (ympäristö täysin vettä läpäisemätöntä). Aineiston on Decumanus-hankkeessa tuottanut Saksan avaruustekniikan tutkimuskeskus DLR. Seutuatlas-karttapalvelussa on esillä omana karttatasonaan tieto siitä, millä rakennuksilla on tarpeeksi tasainen katto, jotta niille olisi muodon puolesta mahdollista asentaa viherkatto. Kunkin rakennuksen tiedoissa tämä on esitetty sarakkeessa "Soveltuvuus viherkatoille", 1= kyllä ja 0=ei.

Aineisto sisältää Ilmatieteen laitoksen pintasäähavaintoasemien laskennalliset ilman lämpötilan kuukausikeskiarvot ja kuukauden sadekertymät vuodesta 1959 alkaen. Tilastolliset arvot laskettu säähavaintoasemilla tehdyistä mittauksia. Ilman lämpötilan kuukausiarvo on keskiarvo kyseisen kalenterikuukauden jokaisesta vuorokausikeskiarvosta. Sademäärän kuukausiarvo on kyseisen kalenterikuukauden vuorokausikertymien summa.

Aineistossa on koulujen, yliopistojen yms. oppilaitosten oppilasmäärien, työpaikkojen henkilötyövuosien sekä YKR:n työmatka-aineiston perusteella selvitetty, missä ihmisiä on päiväaikaan. Aineiston on Decumanus-hankkeessa tuottanut itävaltalainen GeoVille.

Yksittäisten puunrunkojen tunnistamista varten on ensin tuotettu lavtuspeittoaineisto. Se saatiin vuoden 2013 seudullisesta väärävärikuvasta luodun NDVI-rasterin ja rakennuspolygonien avulla. NDVI-rasterista valittiin yli 2-metriset kasvillisuutta sisältävät kohteet, jotka eivät ole rakennuksia. Analyysin pohjana olevassa laserkeilausaineistossa on Helsingin koillisosissa kohinaa, jolle ei ollut tehtävissä mitään ja joka aiheuttaa sen, että latvuspeittävyys kohinan alueella jää hieman todellista alhaisemmiksi. Runkojen sijainnit selvitettiin latvuspeiton avulla etsimällä latvuksen korkein kohta käyttäen latvukselle oletuksena 3,5 m halkaisijaa. Aineiston on Decumanus-hankkeessa tuottanut Saksan avaruustekniikan tutkimuskeskus DLR. Aineisto on saatavilla HSY:n karttapalvelusta osoitteessa https://kartta.hsy.fi

Aineisto sisältää Ilmatieteen laitoksen säähavaintoasemien laskennallisia ja mitattuja vuorokausiarvoja vuodesta 1959 alkaen. Laskennallisia arvoja ovat ilman lämpötilan vuorokausikeskiarvo ja sateen vuorokausikertymä. Mitattuja arvoja ovat ilman minimi- ja maksimilämpötila, maanpinnan minimilämpötila ja lumensyvyys. Ilman lämpötilan ääriarvot mitataan 06 ja 18 UTC ja maanpinnan minimilämpötila 06 UTC. Nämä kuvaavat ääriarvoja edellisen 12 tunnin (klo 18-06 ja 06-18 UTC) jakson ajalta.

FMI-ENFUSER (The Finnish Meteorological Institute's ENvironmental information FUsion SERvice) tuottaa ilmanlaatutietoa kaupunkialueille suurella erotuskyvyllä. Malli perustuu hetkellisten päästöjen leviämismallinnukseen (Gaussian puff) ja hyödyntää historiallista ilmanlaadun mittaustietoa sekä uusimpia saatavilla olevia ilmanlaatuhavaintoja mallinnusalueelta. Epäpuhtauksien taustapitoisuudet sekä kaukokulkeumat saadaan alueellisen mittakaavan mallista (FMI-SILAM). Meteorologiset tiedot leviämismallille saadaan säänennustusmalleista kuten HIRLAM, ECMWF tai GFS mallinnusalueesta riippuen.

Aineisto sisältää ulkoisen säteilyn annosnopeudet Suomen mittausasemilta. Automaattiset mittausasemat muodostavat valvontaverkon, joka mittaa ulkoisen säteilyn annosnopeutta eripuolilla Suomea. Valvontaverkko koostuu noin 255 mittausasemasta ja sen ylläpidosta vastaa Säteilyturvakeskus (STUK).