Yksittäisten puunrunkojen tunnistamista varten on ensin tuotettu lavtuspeittoaineisto. Se saatiin vuoden 2013 seudullisesta väärävärikuvasta luodun NDVI-rasterin ja rakennuspolygonien avulla. NDVI-rasterista valittiin yli 2-metriset kasvillisuutta sisältävät kohteet, jotka eivät ole rakennuksia. Analyysin pohjana olevassa laserkeilausaineistossa on Helsingin koillisosissa kohinaa, jolle ei ollut tehtävissä mitään ja joka aiheuttaa sen, että latvuspeittävyys kohinan alueella jää hieman todellista alhaisemmiksi. Runkojen sijainnit selvitettiin latvuspeiton avulla etsimällä latvuksen korkein kohta käyttäen latvukselle oletuksena 3,5 m halkaisijaa. Aineiston on Decumanus-hankkeessa tuottanut Saksan avaruustekniikan tutkimuskeskus DLR. Aineisto on saatavilla HSY:n karttapalvelusta osoitteessa https://kartta.hsy.fi

Aineisto sisältää tiedon Ilmatieteen laitoksen ylläpitämien sääasemien, sadeasemien, tutkien, poijujen, mareografien ja radioluotausasemien sijainnit. Koordinaattitiedot pohjautuvat Ilmatieteen laitoksen toiminnassa olevien havaintoasemien tietoihin, jotka ovat saatavilla laitoksen internetsivuilta. Aineisto on päivitetty uuteen versioon 5.12.2013

Typpidioksidin vuosikeskiarvot ja ilmanlaadun mittauspisteet (pysyvät mittausasemat, siirrettävät mittausasemat ja passiivikeräimet) sekä niissä mitattu typpidioksidin (NO2) vuosikeskiarvopitoisuus µg/m3. Typpidioksidin vuosikeskiarvot -karttatasolla on ilmanlaadun pysyvät mittausasemat, siirrettävät mittausasemat ja passiivikeräimet sekä niissä mitattu kyseisen vuoden typpidioksidin (NO2) vuosikeskiarvopitoisuus µg/m3. Uudet paikat ja mittaustulokset tuodaan kartalle vuosittain. Aineisto on paikkatietomuotoista avointa dataa (shp, myös WMS-rajapintana). Se on saatavilla osoitteesta www.hsy.fi/avoindata sekä karttapalvelusta: https://kartta.hsy.fi Typpidioksidin vuosikeskiarvot -tason ominaisuustiedot karttapalvelussa: Tyyppi = Mittaustyyppi Vuosi = Mittausvuosi Mittauspaikan sijainti = Mittauspaikan sijainti Osoite = Mittauspaikan osoite Ympäristö = Mittausympäristö Lisätiedot = Lisätietoja mittauspaikasta NO2_vuosikeskiarvo = NO2 vuosikeskiarvo, µg/m3 Tuulettuvuus = Tuulettuvuus Lähin liikennemäärä = Lähin liikennemäärä Muu liikennemäärä = Muu liikennemäärä Typpidioksidin vuosikeskiarvot -tason ominaisuustiedot ladattaessa taso karttapalvelun kautta (shp-tiedosto): Tyyppi = Mittaustyyppi Vuosi = Mittausvuosi Mittauspai = Mittauspaikan sijainti Osoite = Mittauspaikan osoite Ympäristö = Mittausympäristö Lisätiedot = Lisätietoja mittauspaikasta NO2_vuosik = NO2 vuosikeskiarvo, µg/m3 Tuulettuvu = Tuulettuvuus Lähin liik = Lähin liikennemäärä Muu liiken = Muu liikennemäärä

Aineisto on rasterikarttataso, joka on tuotettu lineaarisella regressiomallilla. "Predicted air temperature" -aineiston regressiomalli on kalibroitu Turun alueella, ja siirretty Oulun alueelle. Mallinnetun lämpötilan (Oulun_keskilampotila…) sisältävän aineiston regressiomalli on kalibroitu Turun alueella siten, että selitettävänä muuttujana on ollut TURCLIM-havaintoverkoston (https://sites.utu.fi/turclim/) mittaama ilman lämpötila. Selittävinä muuttujina ovat toimineet vesialueisiin, suhteelliseen korkeuteen ja kaupunkimaiseen maankäyttöön liittyvät muuttujat, joista osa on Avoindata.fi -alustalla omina aineistoinaan. Kunkin tilanteen mallintamisessa on käytetty ao. tilanteeseen sopivinta selittävän muuttujan vyöhykekokoa, joka on määritelty muuttujakohtaisesti korrelaatioanalyysin ja subjektiivisen, aihepiiriin liittyvän teoriataustaan pohjautuvan harkinnan perusteella. Lämpötila-aineiston resoluutio on 100 m ja se kattaa maa-alueet. Aineisto on katsottavissa Lounaistiedon karttapalvelusta https://karttapalvelu.lounaistieto.fi/

Aineisto on rasterikarttataso, joka on tuotettu lineaarisella regressiomallilla. Karttataso kattaa Espoon, Helsingin ja Vantaan lisäksi jonkin verran lähikuntien alueita. Regressiomalli on kalibroitu Turun alueella, minkä jälkeen mallia on sovellettu Pääkaupunkiseudulla. Regressiomalli on kalibroitu Turussa siten, että selitettävänä muuttujana on ollut TURCLIM-havaintoverkoston (https://sites.utu.fi/turclim/) mittaama ilman lämpötila. Selittävinä muuttujina ovat toimineet vesialueisiin, suhteelliseen korkeuteen ja kaupunkimaiseen maanpeitteeseen liittyvät muuttujat, joista osa on Avoindata.fi -alustalla omina aineistoinaan. Kunkin tilanteen mallintamisessa on käytetty ao. tilanteeseen sopivinta selittävän muuttujan vyöhykekokoa, joka on määritelty muuttujakohtaisesti korrelaatioanalyysin ja subjektiivisen, aihepiiriin liittyvän teoriataustaan pohjautuvan harkinnan perusteella. Turussa tehdyn mallin kalibroinnin jälkeen mallia on sovellettu Pääkaupunkiseudulla, josta on ollut käytettävissä samat selittävät muuttujat kuin Turustakin. Mallin soveltamisessa Pääkaupunkiseudulla on hyödynnetty lisäksi Ilmatieteen laitoksen havaintoasemien referenssilämpötiloja. Lämpötila-aineiston resoluutio on 100 m ja se kattaa maa-alueet. Aineisto on katsottavissa Lounaistiedon karttapalvelusta https://karttapalvelu.lounaistieto.fi/

Pääkaupunkiseudun auringon säteilyenergia, aurinkopaneeleille sopivat sijainnit ja sähköntuottopotentiaali (MWh/vuosi) rakennuksittain. Aineisto koostuu kolmesta tasosta: 1) auringon säteilyenergia katoille, kWh/m2/vuosi (tiff), 2) aurinkopaneeleille sopiva ala katolla (shp) ja 3) pinta-ala (m2) sekä aurinkosähkön tuottopotentiaali (MWh/v) rakennuksittain (shp). Auringon säteilyenergia katoille on mallinnettu käyttäen kaupunkien pistepilviaineistoja, jotka ovat Espoon osalta peräisin vuodelta 2013, Vantaan osalta vuodelta 2012 ja Helsingin osalta vuosilta 2008-2013. Mallinnuksessa on otettu huomioon suora ja pilvistä heijastunut säteily, katon muoto ja suunta, varjostukset rakennuksista ja puista sekä auringon asema eri vuorokauden- ja vuodenaikoina. Aurinkopaneeleille soveltuva ala on määritetty valitsemalla ne katon osat, joille tulee säteilyä yli 847 kWh/m2/vuosi, yhtenäistä pinta-alaa on vähintään 5 m2 ja etäisys katon reunasta on yli 0,5 metriä. Sähkön vuosituoton potentiaalia laskettaessa on oletettu aurinkopaneelien hyötysuhteeksi 15 % ja niiden olevan asennettu katon suuntaisesti myös tasakatoilla. Rakennuksen aurinkopaneeleille soveltuva maksimipinta-ala on neliömetreinä kentässä p_ala_m2 ja sähkön vuosituotto (MWh/v) kentässä sahk_mwh_v. Seutuatlas-karttapalvelussa voit valita tason "Aurinkopaneeleille sopivat sijainnit"; joka näyttää, mihin osaan kattoa tulee vuositasolla riittävästi auringon säteilyä. Aurinkosähköpotentiaali kilowattitunteina vuodessa sekä aurinkopaneeleille sopiva ala neliömetreinä löytyvät kunkin rakennuksen tiedoista. Aineisto on valmistunut Decumanus-hankkeessa ja sen on tuottanut hankkeessa mukana ollut belgialainen paikkatietopalveluihin erikoistunut yritys Eurosense. Aineistoa ei päivitetä.

Aineisto on rasterikarttataso, joka on tuotettu lineaarisella regressiomallilla. Karttataso on tuotettu Turun alueelta ja Turun lisäksi edustettuna on jonkin verran lähikuntien alueita. Mallinnetun lämpötilan (Turku_keskilampotila…) sisältävän aineiston regressiomalli on kalibroitu Turun alueella siten, että selitettävänä muuttujana on ollut TURCLIM-havaintoverkoston (https://sites.utu.fi/turclim/) mittaama ilman lämpötila. Selittävinä muuttujina ovat toimineet vesialueisiin, suhteelliseen korkeuteen ja kaupunkimaiseen maankäyttöön liittyvät muuttujat, joista osa on Avoindata.fi -alustalla omina aineistoinaan. Kunkin tilanteen mallintamisessa on käytetty ao. tilanteeseen sopivinta selittävän muuttujan vyöhykekokoa, joka on määritelty muuttujakohtaisesti korrelaatioanalyysin ja subjektiivisen, aihepiiriin liittyvän teoriataustaan pohjautuvan harkinnan perusteella. Lämpötila-aineiston resoluutio on 100 m ja se kattaa maa-alueet.

Aineisto sisältää Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen sopijakuntien alueella (Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi ja Tuusula) sijaitsevat ilmanlaadun mittauspisteet. Aineisto on tuotettu mittaamalla pisteiden koordinaatit maastossa. Aineistoa päivitetään tarvittaessa.

Ilmatieteen laitoksen salamanpaikannin havaitsee ja paikantaa salamoita koko Suomessa. Havainnot sisältävät maasalamat osaiskuineen sekä osan pilvisalamoista. Pilvisalamoiden havaintotehokkuus on kuitenkin oleellisesti heikompi kuin maasalamoiden. Keskeisimmät paikantimen ilmoittamat parametrit ovat aika- ja paikkatieto. Järjestelmä ilmoittaa lisäksi mm. huippuvirta- sekä paikannusepätarkkuusarvion. Maasalamoiden osalta paikannustarkkuus (maakontaktipiste) on tyypillisesti alle 1 km, mutta paikannustarkkuus vaihtelee paikannuksesta toiseen. Kokonaisuudessaan datassa esiintyy koko sallittu jatkumo aina maksimiarvoon 25 km asti. Pilvisalamoiden osalta virhearviot ovat tyypillisesti suurempia, mutta toisaalta niiden sijaintia ei muutenkaan voi täsmällisesti määritellä yhdellä ainoalla pisteellä (ei ole maakontaktia).

Aineisto sisältää Ilmatieteen laitoksen säähavaintoasemien laskennallisia ja mitattuja vuorokausiarvoja vuodesta 1844 alkaen. Laskennallisia arvoja ovat ilman lämpötilan vuorokausikeskiarvo ja sateen vuorokausikertymä. Mitattuja arvoja ovat ilman minimi- ja maksimilämpötila, maanpinnan minimilämpötila ja lumensyvyys. Ilman lämpötilan ääriarvot mitataan 06 ja 18 UTC ja maanpinnan minimilämpötila 06 UTC. Nämä kuvaavat ääriarvoja edellisen 12 tunnin (klo 18-06 ja 06-18 UTC) jakson ajalta.