Karttataso kuvaa Itämeren ympäristöpaineiden aiheuttamia vaikutuksia indeksinä (HELCOM BSII). Kartta perustuu 52 eri karttaan ihmistoiminnan tuottamasta ympäristöpaineesta. Aktiviteettien luokittelu perustuu EU:n meristrategiadirektiivin Liitteen 3, Taulukon 2 mukaiseen jakoon. Eri ympäistöpaineiden aiheuttamien vaikutusten voimakkuus meriympäristön 14 eri komponenttiin (valoisa ja valoton vesikerros, hiekka-, muta- ja kovat pohjat, meriajokasniityt, simpukkayhteisöt, turskan lisääntymis- ja poikastuotantoalueet, merilintujen talvehtimisalueet, hylkeiden ja pyöriäisten levinneisyysalueet) luokiteltiin asiantuntija-arvioiden perusteella. Lisätietoa aineistosta ja menetelmästä löytyy: http://www.helcom.fi/stc/files/Publications/Proceedings/bsep125.pdf Karttadata on ladattavissa HELCOM Map and Data Service:n kautta osoitteesta: http://maps.helcom.fi/website/mapservice/index.html

Aineisto sisältää tiedot Ruissalon maanpeitteestä vuosina 1945, 1962, 1973, 1989 ja 2002. Maanpeite on tulkittu ilmakuvista ja luokiteltu 7-8 luokkaan (ruovikko, niitty, metsäinen niitty, hoidettu nurmi, pelto, metsä, rakennettu ympärist ja muu). Alkuperäisessä aineistossa sekä rasteritiedostot että ESRI:n shapefilet. Aineiston on tuottanut Laura-Leena Mäkinen Turun yliopiston maantieteen laitoksen opinnäytetyötään varten. Lisätietoja Pro Gradusta: Mäkinen, L. (2006). Niittyjen ja niiden reuna-alueiden muutos maisematutkimuksen näkökulmasta, esimerkkinä Ruissalon saari vuosina 1690-2005.

Rakennusinventoinnissa kerätään perustiedot alueen rakennetusta ympäristöstä. Inventointitiedot pyritään keräämään kattavasti ainakin kaikkien ennen 1940-lukua rakennettujen rakennusten osalta. Inventoinnissa tarkastellaan rakennusten ulkoasua, antikvaarista säilyneisyyttä edustavuutta sekä selvitetään kohteen/alueen asutushistoria. Kaikista inventoiduista kylistä ja muista selkeistä aluekokonaisuuksista kuten torppa- tai teollisuusalueista tehdään alueinventoinnit. Sekä kohde- että alueinventoinnit sisältävät yhteenvedon ominaispiirteistä ja kulttuurihistoriallisesta arvosta. Nämä yhteenvedot on viety paikkatietoon ja Lounaistietoon. Kokonaisuudessaan inventointitiedot säilytetään Varsinais-Suomen maakuntamuseossa. Tavoitteena on tuottaa kattava aineisto koko Varsinais-Suomen alueelta. Aineisto on tuotettu Varsinais-Suomen maakuntamuseossa yhteistyössä kuntien ja Varsinais-Suomen liiton kanssa.

Rauman kaupungin ajantasa-asemakaava on pohjakartalle piirretty koostekartta hyväksytyistä ja lainvoiman saaneista asemakaavoista. Aineisto on tuotettu lainvoimaisten asemakaavojen pohjalta ja sitä ylläpidetään vektorimuodossa. Asemakaavat ovat maankäyttöä ohjaavia suunnitelmia ja niiden kaavamääräyksissä ja -merkinnöissä osoitetaan yksityiskohtaisesti alueiden käyttötarkoitus. Päivitys ja ylläpito on jatkuvaa. Saatavissa WMS-palveluna.

Naantalin asemakaavayhdistelmä on koostekartta hyväksytyistä ja lainvoiman saaneista asemakaavoista. Aineisto on saatavilla julkisena rajapintana WMTS-palveluna. Aineiston päivitys on jatkuvaa. WMS tai WMF muotoista aineistoa voi kysyä Naantalin kaupungin paikkatiedosta.

Pohjavesialueilla sijaitsevien maa-ainesten ottoalueiden nykytilan ja kunnostustarpeen kartoitushankkeen digitoidut kuopat. Aineistoon on yhdistetty Porin seutukunnan kuopparajaukset, jossa osin poikkeavat luokitukset. Luokituksina käytetty jälkihoitoluokittelua, mikä kuvaa pääasiassa kuopan maisemaa ja kunnostustarveluokittelu, joka kuvaa kuopan alueen toimintojen aiheuttamaa riskiä pohjavedelle. Aineisto on tuotettu Sokka-hankkeessa Varsinais-Suomen liiton ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen yhteistyönä ja hankkeen raportti on saatavilla ELY-keskuksen internet-sivuilta. Jälkihoitoluokat: luokka 1 jälkihoidettu, luokka 2 pääosin jälkihoidettu, 3 osin jälkihoidettu, 4 jälkihoitamaton, 5 otto käynnissä. Kunnostustarveluokittelu: luokka 0 erittäin suuri, 1 suuri, kiireellinen, 2 kohtalainen, 3 vähäinen, 4 maa-ainesluvan mukaisesti.

Pyhäjärven ja Köyliönjärven linnustoselvityksen aineistoa. Julkaisuista: Yrjölä, Kekkonen, Tanskanen, Uppstu 2010. Köyliönjärven linnusto 2010 – kevätmuutto, pesimälinnusto, syysmuutto. Pyhäjärvi-instituutin julkaisuja, nro 17. Yrjölä, Kekkonen, Tanskanen, Uppstu 2010. Pyhäjärven linnusto 2010 – kevätmuutto, pesimälinnusto, syysmuutto. Pyhäjärvi-instituutin julkaisuja, nro 18. Aineisto soveltuu linnuston tarkasteluun Pyhäjärven ja Köyliönjärven alueella. Aineisto on tuotettu osana KIULU-hanketta (Kilpailukykyä Pyhäjärviseudun luonnosta).

Aineisto sisältää Oulun kaupungin rauhoittamat yksityisten mailla olevat luonnonmuistomerkit. Aineisto sisältää myös vastaavat tiedot Hailuodosta, Kiimingistä, Muhokselta, Kempeleestä, Limingasta, Tyrnävästä, Oulunsalosta ja Lumijoelta. Tietoja ylläpidetään excel-taulukossa, jossa mm. sijaintia ja omistusta koskevat tiedot

Kokemäenjoen lintutornit, joissa tietona kohteen sijainnin lisäksi kohteen nimi ja kuvaus sen tyypistä. Lisätietona ominaisuustiedoissa kerrotaan onko kyseessä lintutorni vai -lava sekä onko kohde esteetön tai katettu. Aineisto soveltuu lintutornien sijainnin tarkasteluun Kokemäenjoen alueella.

Taipalsaaren kunnan yleiskaavat ovat yleispiirteisiä suunnitelmia, joihin sisältyy myös kunnan osayleiskaavat ja osayleiskaavaindeksi. Yleiskaavassa varataan alueita mm. asumisen, työpaikkojen, liikenteen, luonnonsuojelun ja virkistyksen tarpeisiin. Yleiskaava esitetään kartalla, ja siihen kuuluvat lisäksi kaavamerkinnät ja -määräykset sekä kaavaselostus. Yleiskaavoituksen tehtävä on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen, toimintojen sijoittaminen ja yhteen sovittaminen. Yleiskaavoituksella myös ohjataan asemakaavoitusta taajama-alueilla. Yleiskaavassa osoitetaan kunnan pitkän aikavälin maankäyttöratkaisut ja osoitetaan aluevaraukset mm. tuleville asuntoalueille, palveluille, yritystoiminnalle, liikenteelle sekä maankäyttöä rajoittavat varaukset, kuten virkistys- ja suojelu- sekä kulttuurihistoriallisesti merkittävät alueet. Yleiskaavan hyväksyy kunnanvaltuusto.