GeoPackage
Type of resources
Topics
Keywords
Contact for the resource
Provided by
Years
Formats
Representation types
Update frequencies
Scale
Resolution
-
Aineisto sisältää mm. Kurjenrahkan kansallispuiston Pukkipalon aarnialueen ja Vaskijärven luonnonpuiston alueilla kulkevan Kuhankuonon retkeilyreitistön sekä tietoja alueella sijaitsevista palveluista. Aineisto on kerätty yleispiirteisenä maastokartoituksena ja digitoitu mittakaavassa 1:10 000. Aineisto soveltuu retkeilyyn ja retkeilyreittien suunnitteluun Kuhankuonon alueella. Aineistoa päivitetään Varsinais-Suomen liiton toimesta, jos reitit tai kohteet muuttuvat.
-
Kaukokartoitusperusteisen puustotulkinnan mallinnus- ja referenssiaineistoksi mitataan maastossa tarkkaan paikannettuja koealoja. Kullekin inventointialueelle sijoitetaan noin 600–800 referenssikoealaa niin, että ne kattavat mahdollisimman hyvin alueen metsien vaihtelun (erilaiset kasvupaikat, puulajit, puuston koko ja tiheys). Koealoja mitataan puustotulkinnan mallinnuksen tarpeisiin. Mittauksessa käytettävän kiinteäsäteisen ympyräkoealan säde on yhdeksän metriä. Koealalta mitataan tarkasti kaikki puustotulkinnan kannalta merkittävät puut (varttuneempi puusto) tai sille sijoitetaan ja mitataan pienempiä alikoealoja (taimikko). Harvapuustoisissa metsissä käytetään säteeltään 12,62 metrin koealaa. Koealan keskipiste paikannetaan vähintään metrin sijaintitarkkuudella (tavoite 0,5 m). Tuote sisältää vuosien 2010-2019 aikana mitatut koealat ja niitä ei enää päivitetä. Inventointikoealat tietotuote korvaa vuoden 2020 koealoista alkaen kaukokartoituskoealat. Kaukokartoituskoealat ovat vektorimuotoista (piste) paikkatietoaineistoa, jonka koordinaattijärjestelmänä on ETRS-TM35FIN (EPSG:3067). Jakeluformaattina on käytössä OGC GeoPackage (1.2). Aineisto on ladattavissa maakunta-, kunta- sekä karttalehtitasolla. GeoPackage-tiedosto sisältää seuraavat taulut: - Sampleplot (Koeala tiedot) - Sampletree (Koepuu tiedot) - Tallytree (Lukupuu tiedot) - Spatialcorrection (Sijainnin korjaus tiedot) - Saplingstratum (Taimikko-ositteen tiedot) - Stratum (Laskentapuusto-ositteen tiedot) - Summary (Summapuuston tiedot) Tauluissa on viittaukset toisiinsa kentän "sampleplotid" avulla. Lisätietoa metsä- ja luontotiedon keruusta sekä laadusta. Metsävaratiedon keruu: https://www.metsakeskus.fi/fi/avoin-metsa-ja-luontotieto/tietojen-yllapito/tiedonkeruu Metsävaratiedon laatu: https://www.metsakeskus.fi/fi/avoin-metsa-ja-luontotieto/tietojen-yllapito/tiedon-laatu
-
Erityisen tärkeitä elinympäristöjä koskeva sääntely lisättiin metsälakiin vuonna 1997 ja tietoja on kerätty siitä lähtien muun muassa erillisessä metsälakikohteiden kartoitusprojektissa ja metsäsuunnittelun yhteydessä. Kohteiden pienialaisuudesta johtuen kaikkia kohteita ei ole maastotyön aikana pystytty havaitsemaan ja vaikka aineisto kaiken aikaa täydentyykin, puuttuu osa kohteista edelleen metsävaratiedoista. Vuoden 1997 jälkeen metsälakiin on tehty muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet erityisen tärkeiden elinympäristöjen tulkintaan. Myös tutkimustiedon lisääntyminen ja muutamat lakitapaukset ovat vaikuttaneet erityisen tärkeitä elinympäristöjä koskevan lainsäädännön tulkintaan. Metsävaratiedoissa olevaa erityisen tärkeiden elinympäristöjen aineistoa ei ole tänä ajanjaksona käyty systemaattisesti läpi ja etenkin vanhemmassa aineistossa on epätarkkuuksia. Metsäkeskuksessa aloitettiin vuoden 2017 lopulla työ erityisen tärkeitä elinympäristöjä koskevan aineiston laadun parantamiseksi sekä karttarajausten, että kohteiden kuvausten osalta. Vuonna 2017 alkanut työ on edelleen kesken ja aineiston käytössä tuleekin ottaa huomioon sen puutteet ja käydä toimenpiteiden yhteydessä tarvittaessa varmistamassa kohteiden ominaisuudet maastossa. Lisätietoa metsä- ja luontotiedon keruusta sekä laadusta. Metsävaratiedon keruu: https://www.metsakeskus.fi/fi/avoin-metsa-ja-luontotieto/tietojen-yllapito/tiedonkeruu Metsävaratiedon laatu: https://www.metsakeskus.fi/fi/avoin-metsa-ja-luontotieto/tietojen-yllapito/tiedon-laatu
-
Metsämaskilla tarkoitetaan koko Suomen kattavaa paikkatietoaineistoa metsätalousmaasta (metsä-, kitu- ja joutomaa). Aineisto sisältää myös luonnonsuojelualueet. Metsämaski on vektorimuotoinen (polygon) paikkatietoaineisto, jonka koordinaattijärjestelmänä käytetään ETRS-TM35FIN (EPSG:3067). Jakeluformaattina käytössä OGC GeoPackage (1.2). Aineisto on ladattavissa maakunta-, kunta- sekä karttalehtitasolla. GeoPackage-tiedosto sisältää seuraavat kentät: - id (id tiedostopaketissa) - objectid (id metsämaskin tietokannassa) - area (pinta-ala hehtaareina) - updatetime (päivitysaika metsämaskin tietokannassa)
-
Maatalousmaalla tarkoitetaan pellon (AL), pysyvän nurmen (PG) ja pysyvien kasvien (PC) alaa. Pelto on kasvien tuotantoa varten viljeltyä maata tai viljelyyn käytettävissä olevaa kesantomaata. Pysyvä nurmi Pysyvää nurmea on ala, jota käytetään yli 5 vuotta samalla paikalla olleiden heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien kasvattamiseen joko itseuudistuvasti tai kylvämällä. Pysyvä nurmi voi olla maankäyttölajiltaan peltoa tai luonnonlaidunta ja -niittyä. Pysyvällä nurmella saa kasvaa hajanaisesti enintään 50 puuta hehtaarilla. Puuksi katsotaan vähintään neljän metrin korkuiset yksi- tai monirunkoiset puut ja puumaiset pensaat. Myös kaiken kokoiset katajat katsotaan puiksi. Tuulensuojaistutusten puita ei oteta huomioon puiden määrässä. Alalla saa kasvaa tuotantoeläinten ravinnoksi soveltuvia lehtipensaita ja lehtipuiden taimia, jos niitä on alle puolet tukikelpoisen kasvulohkon pinta-alasta. Yli puolella (50 %) kasvulohkon pinta-alasta on oltava heinä- ja nurmirehukasveja. Vaatimus koskee myös niitä pysyvän nurmen lohkoja, joilla on puita tai lehtipensaita tai molempia. Pysyvät kasvit Pysyvillä kasveilla tarkoitetaan viljelykiertoon kuulumattomia kasveja, joita kasvatetaan vähintään 5 vuoden ajan ja joista saadaan toistuvaa satoa. Näitä kasveja ovat esimerkiksi hedelmäpuut, marjapensaat ja koristekasvit. Lisätietoa: https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maatalous/oppaat/hakuoppaat/hakuoppaat/peltotukien-hakuopas/peltotukien-hakuopas-2023/
-
Maanomistajan tai valtuuttamansa on tehtävä metsänkäyttöilmoitus myyntihakkuusta tai puunkorjuusta vähintään 10 päivää ennen hakkuun aloittamista. Ilmoitus on voimassa kolme vuotta. Metsänkäyttöilmoitus ei velvoita hakkuun toteuttamiseen, vaan hakkuut voivat jäädä osittain tai kokonaan toteuttamatta. Ilmoituksen tekijä vastaa ilmoituksen tietojen oikeellisuudesta. Aineistossa esiintyvissä tiedoissa voi olla päällekkäisyyksiä mm. siksi, että samasta alueesta on tehty useampi metsänkäyttöilmoitus. Uudempi ilmoitus on viimeisimmäksi voimassa. Uudemmalla ilmoituksella on myös voitu ilmoittaa hakkuutavan muuttumisesta esim. kasvatushakkuusta uudistushakkuuksi tai päinvastoin. Uudempi ilmoitus voi myös koskea vain osaa aiemman ilmoituksen alueista. Metsänkäyttöilmoituksella maanomistaja ilmoittaa ne alueet, joilla hakkuita suunnitellaan tehtäväksi. Yleensä ilmoitus koostuu useasta pienalueesta, kuviosta, joiden rajaukset vaihtelevat puuston iän, puulajin ja hakkuutavan perusteella. Hakkuutapoja on kaksi: kasvatushakkuu ja uudistushakkuu. Kasvatushakkuussa alueen puustoa harvennetaan ja jätetään kuitenkin lain mukainen riittävä puusto jatkamaan kasvamistaan. Uudistushakkuun jälkeen maanomistajan on huolehdittava, että alueelle syntyy uusi metsä, taimikko, pois hakatun tilalle. Yleisimmin uusi metsä syntyy istuttamalla taimia, kylvämällä tai käyttämällä hyväksi alueen yhteyteen jätettyä siementävää puustoa. Metsänkäyttöilmoitusmenettelyssä on erityissäännöksiä niihin tapauksiin, kun hakkuita suunnitellaan tärkeiden luontokohteiden läheisyyteen tai koskemaan erityisen tärkeitä luontokohteita. Metsänkäyttöilmoituksesta löydät tarkempaa tietoa Metsäkeskuksen nettisivuilta: https://www.metsakeskus.fi/oikeudet-ja-velvollisuudet
-
Laitilan kaupungin ajantasa-asemakaava on koostekartta hyväksytyistä ja lainvoiman saaneista asemakaavoista. Aineisto on tuotettu lainvoimaisten asemakaavojen pohjalta ja sitä ylläpidetään vektorimuodossa. Päivitys ja ylläpito jatkuvaa. Kaupungin sisäisessä käytössä vapaasti hyödynnettävissä. Julkaisu vaatii aina erillisen julkaisuluvan.
-
Agricultural land is the area of arable land (AL), permanent grassland (PG) and permanent crops (PC). Arable land is land cultivated for crop production or fallow land available for cultivation. Permanent grassland Permanent grassland is the area used to grow grasses or other herbaceous forage crops that have been on the same site for more than 5 years, either by self-regulation or by sowing. Permanent grassland may be arable land or natural pasture and meadow. Permanent grassland may not contain more than 50 trees per hectare in a scattered pattern. Trees are considered to be single- or multi-trunked trees and woody shrubs of at least four metres in height. Shrubs of all sizes are also considered as trees. Trees in windbreaks are not counted in the tree count. Deciduous bushes suitable for feeding farm animals and deciduous tree seedlings may be grown on the area if they cover less than half of the area of the eligible plot. More than half (50 %) of the area of the plot must be grass and forage. This requirement also applies to parcels of permanent grassland with trees or deciduous shrubs or both. Permanent crops Permanent crops are crops which are not part of the crop rotation, which are grown for at least 5 years and which produce a repeated harvest. These include fruit trees, berry bushes and ornamental plants. More information: https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/tuet/maatalous/oppaat/hakuoppaat/peltotukiopas/maatalousmaa-2024.pdf
-
Maatalousmaalla tarkoitetaan pellon (AL), pysyvän nurmen (PG) ja pysyvien kasvien (PC) alaa. Pelto on kasvien tuotantoa varten viljeltyä maata tai viljelyyn käytettävissä olevaa kesantomaata. Pysyvä nurmi Pysyvää nurmea on ala, jota käytetään yli 5 vuotta samalla paikalla olleiden heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien kasvattamiseen joko itseuudistuvasti tai kylvämällä. Pysyvä nurmi voi olla maankäyttölajiltaan peltoa tai luonnonlaidunta ja -niittyä. Pysyvällä nurmella saa kasvaa hajanaisesti enintään 50 puuta hehtaarilla. Puuksi katsotaan vähintään neljän metrin korkuiset yksi- tai monirunkoiset puut ja puumaiset pensaat. Myös kaiken kokoiset katajat katsotaan puiksi. Tuulensuojaistutusten puita ei oteta huomioon puiden määrässä. Alalla saa kasvaa tuotantoeläinten ravinnoksi soveltuvia lehtipensaita ja lehtipuiden taimia, jos niitä on alle puolet tukikelpoisen kasvulohkon pinta-alasta. Yli puolella (50 %) kasvulohkon pinta-alasta on oltava heinä- ja nurmirehukasveja. Vaatimus koskee myös niitä pysyvän nurmen lohkoja, joilla on puita tai lehtipensaita tai molempia. Pysyvät kasvit Pysyvillä kasveilla tarkoitetaan viljelykiertoon kuulumattomia kasveja, joita kasvatetaan vähintään 5 vuoden ajan ja joista saadaan toistuvaa satoa. Näitä kasveja ovat esimerkiksi hedelmäpuut, marjapensaat ja koristekasvit. Lisätietoa: https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maatalous/oppaat/hakuoppaat/hakuoppaat/peltotukien-hakuopas/peltotukien-hakuopas-2023/
-
Field parcel register The field parcel register is an annual file containing the reference parcels covered by the annual aid application. A reference parcel is a geographically homogeneous area of land cultivated and owned or managed by an individual applicant (excluding commonly used land) and bounded by a municipal boundary, a property boundary, a subsidy or contract area boundary, a watercourse, a district or river, a road, a forest or other similar boundary. A homogeneous area in terms of geography, eligibility and type of land use owned by an aid applicant is a single reference parcel, even if it is made up of several separate registered parcels owned by the applicant. The aim of the definition of valuable data (EU) 2023/138 has been to ensure that the most socially potential public data are re-available. The Food Authority is concerned with the theme of spatial data: reference parcels and agricultural parcels From 2023 onwards, the Food Authority will add attributes to the published data as follows: Field parcel register - Organic production - Slope, ha (Sloping areas in base parcels with a slope of more than 15% in mainland Finland and more than 10% in Åland). - Groundwater area, ha - Natura area, ha - Buffer stripping requirement (metres), m The following new fields are included in the data: LUOMUVILJELY = Organic production: 1=absent or 0=no KALTEVA_ALA = SLOPE_AREA: Sloping areas in the base parcel. Slope in mainland Finland over 15 % and in Åland over 10 %, ha POHJAVESI_ALA = SHOREWATER_AREA: ha NATURA_ALA = NATURA_AREA: ha SUOJAKAISTA_M: Bufferstrip requirement (on parcel) , m. More information at: https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/tuet/maatalous/oppaat/hakuoppaat/peltotukiopas/peltotukien-hakuopas-2024.pdf
Paikkatietohakemisto