From 1 - 10 / 40
  • Categories  

    Kaukokartoitusperusteisen puustotulkinnan mallinnus- ja referenssiaineistoksi mitataan maastossa tarkkaan paikannettuja koealoja. Kullekin inventointialueelle sijoitetaan noin 600–800 referenssikoealaa niin, että ne kattavat mahdollisimman hyvin alueen metsien vaihtelun (erilaiset kasvupaikat, puulajit, puuston koko ja tiheys). Koealoja mitataan puustotulkinnan mallinnuksen tarpeisiin. Mittauksessa käytettävän kiinteäsäteisen ympyräkoealan säde on yhdeksän metriä. Koealalta mitataan tarkasti kaikki puustotulkinnan kannalta merkittävät puut (varttuneempi puusto) tai sille sijoitetaan ja mitataan pienempiä alikoealoja (taimikko). Harvapuustoisissa metsissä käytetään säteeltään 12,62 metrin koealaa. Koealan keskipiste paikannetaan vähintään metrin sijaintitarkkuudella (tavoite 0,5 m). Tuote sisältää vuosien 2010-2019 aikana mitatut koealat ja niitä ei enää päivitetä. Inventointikoealat tietotuote korvaa vuoden 2020 koealoista alkaen kaukokartoituskoealat. Kaukokartoituskoealat ovat vektorimuotoista (piste) paikkatietoaineistoa, jonka koordinaattijärjestelmänä on ETRS-TM35FIN (EPSG:3067). Jakeluformaattina on käytössä OGC GeoPackage (1.2). Aineisto on ladattavissa maakunta-, kunta- sekä karttalehtitasolla. GeoPackage-tiedosto sisältää seuraavat taulut: - Sampleplot (Koeala tiedot) - Sampletree (Koepuu tiedot) - Tallytree (Lukupuu tiedot) - Spatialcorrection (Sijainnin korjaus tiedot) - Saplingstratum (Taimikko-ositteen tiedot) - Stratum (Laskentapuusto-ositteen tiedot) - Summary (Summapuuston tiedot) Tauluissa on viittaukset toisiinsa kentän "sampleplotid" avulla. Lisätietoa metsä- ja luontotiedon keruusta sekä laadusta. Metsävaratiedon keruu: https://www.metsakeskus.fi/fi/avoin-metsa-ja-luontotieto/tietojen-yllapito/tiedonkeruu Metsävaratiedon laatu: https://www.metsakeskus.fi/fi/avoin-metsa-ja-luontotieto/tietojen-yllapito/tiedon-laatu

  • Laitilan kaupungin ajantasa-asemakaava on koostekartta hyväksytyistä ja lainvoiman saaneista asemakaavoista. Aineisto on tuotettu lainvoimaisten asemakaavojen pohjalta ja sitä ylläpidetään vektorimuodossa. Päivitys ja ylläpito jatkuvaa. Kaupungin sisäisessä käytössä vapaasti hyödynnettävissä. Julkaisu vaatii aina erillisen julkaisuluvan.

  • Maakuntakaava on kartalla esitetty suunnitelma alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteista sekä maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisista alueista. Uudellamaalla voimassa olevien maakuntakaavojen yhdistelmä 2017 koostuu eri aikoina tehdyistä maakunta- ja vaihemaakunta kaavoista Uudenmaan liiton alueella. Näistä kaavoista on koottu yhdistelmä jossa kootusti eri kaavojen voimassa olevat kaavamerkinnät. Yhdistelmä sisältää voimassa olevat merkinnät kaavoista: Uudenmaan maakuntakaava, Uudenmaan 1., 2., 3. ja 4. vaihemaakuntakaavat, Itä-Uudenmaan maakuntakaava, Itä-Uudenmaan 1.-4. vaiheseutukaavat sekä Maakuntakaava 2000. Aineistoja hallinnoi Uudenmaan liitto. Palvelun käyttö on maksutonta eikä vaadi autentikointia eli tunnistautumista käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla. Lisätietoja eri kaavoista saa Uudenmaan liitosta. Aineisto on visualisoitu HAME -tietomallin mukaan, joka poikkeaa vahvistettujen maakuntakaavojen visualisoinnista. HAME-visualisointi perustuu HAME-hankkeessa (Harmonisoidut maakuntakaavat e-palveluiksi) kehitettyihin ja yhteisesti sovittuihin maakuntakaavamerkintöihin. Lisätietoa HAME-hankkeesta: http://www.syke.fi/hankkeet/hame

  • Categories  

    Kaukokartoitusperusteisen puustotulkinnan mallinnus- ja referenssiaineistoksi mitataan maastossa tarkkaan paikannettuja koealoja. Kullekin inventointialueelle sijoitetaan noin 600–800 referenssikoealaa niin, että ne kattavat mahdollisimman hyvin alueen metsien vaihtelun (erilaiset kasvupaikat, puulajit, puuston koko ja tiheys). Puustotulkinnassa käytetyistä koealoista käytetään nimitystä inventointikoealat. Inventointikoealoja on vuodesta 2019 eteenpäin ja ne korvaavat vuoden 2020 koealoista alkaen kaukokartoituskoealat tietotuotteen. Inventointikoealojen viittaukset löytyvät jatkossa myös hila tietotuotteesta. Tällöin hilalta siis selviää millä painotuksilla puustotiedot on mallinnettu koealojen perusteella. Inventointikoealat ovat vektorimuotoista (polygon) paikkatietoaineistoa, jonka koordinaattijärjestelmänä on ETRS-TM35FIN (EPSG:3067). Jakeluformaattina on käytössä OGC GeoPackage (1.2). Aineisto on ladattavissa maakunta-, kunta- sekä karttalehtitasolla. GeoPackage-tiedosto sisältää seuraavat taulut: - Sampleplot (Inventointikoeala tiedot) - Sampletree (Koepuiden tiedot) - Tallytree (Lukupuiden tiedot) - Spatialcorrection (Sijaintikorjauksien tiedot) - Saplingstratum (Taimikko-ositteiden tiedot) - Stratum (Laskentapuusto-ositteiden tiedot) Tauluissa on viittaukset toisiinsa kentän "sampleplotid" avulla. Lisätietoa metsä- ja luontotiedon keruusta sekä laadusta. Metsävaratiedon keruu: https://www.metsakeskus.fi/fi/avoin-metsa-ja-luontotieto/tietojen-yllapito/tiedonkeruu Metsävaratiedon laatu: https://www.metsakeskus.fi/fi/avoin-metsa-ja-luontotieto/tietojen-yllapito/tiedon-laatu

  • Categories  

    Erityisen tärkeitä elinympäristöjä koskeva sääntely lisättiin metsälakiin vuonna 1997 ja tietoja on kerätty siitä lähtien muun muassa erillisessä metsälakikohteiden kartoitusprojektissa ja metsäsuunnittelun yhteydessä. Kohteiden pienialaisuudesta johtuen kaikkia kohteita ei ole maastotyön aikana pystytty havaitsemaan ja vaikka aineisto kaiken aikaa täydentyykin, puuttuu osa kohteista edelleen metsävaratiedoista. Vuoden 1997 jälkeen metsälakiin on tehty muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet erityisen tärkeiden elinympäristöjen tulkintaan. Myös tutkimustiedon lisääntyminen ja muutamat lakitapaukset ovat vaikuttaneet erityisen tärkeitä elinympäristöjä koskevan lainsäädännön tulkintaan. Metsävaratiedoissa olevaa erityisen tärkeiden elinympäristöjen aineistoa ei ole tänä ajanjaksona käyty systemaattisesti läpi ja etenkin vanhemmassa aineistossa on epätarkkuuksia. Metsäkeskuksessa aloitettiin vuoden 2017 lopulla työ erityisen tärkeitä elinympäristöjä koskevan aineiston laadun parantamiseksi sekä karttarajausten, että kohteiden kuvausten osalta. Vuonna 2017 alkanut työ on edelleen kesken ja aineiston käytössä tuleekin ottaa huomioon sen puutteet ja käydä toimenpiteiden yhteydessä tarvittaessa varmistamassa kohteiden ominaisuudet maastossa. Lisätietoa metsä- ja luontotiedon keruusta sekä laadusta. Metsävaratiedon keruu: https://www.metsakeskus.fi/fi/avoin-metsa-ja-luontotieto/tietojen-yllapito/tiedonkeruu Metsävaratiedon laatu: https://www.metsakeskus.fi/fi/avoin-metsa-ja-luontotieto/tietojen-yllapito/tiedon-laatu

  • Peltolohkorekisteri Peltolohkorekisteri on vuosittainen aineisto, joka sisältää vuosittaisella tukihakemuksella olevat peruslohkot. Peruslohkolla tarkoitetaan yksittäisen hakijan (pl. yhteiskäyttölohkot) viljelemää ja hänen omistuksessaan tai hallinnassaan olevaa maantieteellisesti yhtenäistä viljelyaluetta, jota rajoittaa kunnan raja, omistusoikeuden raja, tuki- tai sopimusalueen raja, vesistö, piiri- tai valtaoja, tie, metsä tai muu vastaava raja. Tuenhakijan omistuksessa oleva maantieteellisesti, korvauskelpoisuudeltaan ja maankäyttölajiltaan yhtenäinen alue on yksi peruslohko, vaikka se muodostuisi useasta hakijan omistuksessa olevasta erillisestä rekisteritilasta. Lisätietoa: https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maatalous/oppaat/hakuoppaat/hakuoppaat/peltotukien-hakuopas/peltotukien-hakuopas-2023/

  • Aineisto sisältää mm. Kurjenrahkan kansallispuiston Pukkipalon aarnialueen ja Vaskijärven luonnonpuiston alueilla kulkevan Kuhankuonon retkeilyreitistön sekä tietoja alueella sijaitsevista palveluista. Aineisto on kerätty yleispiirteisenä maastokartoituksena ja digitoitu mittakaavassa 1:10 000. Aineisto soveltuu retkeilyyn ja retkeilyreittien suunnitteluun Kuhankuonon alueella. Aineistoa päivitetään Varsinais-Suomen liiton toimesta, jos reitit tai kohteet muuttuvat.

  • Agricultural land is the area of arable land (AL), permanent grassland (PG) and permanent crops (PC). Arable land is land cultivated for crop production or fallow land available for cultivation. Permanent grassland Permanent grassland is the area used to grow grasses or other herbaceous forage crops that have been on the same site for more than 5 years, either by self-regulation or by sowing. Permanent grassland may be arable land or natural pasture and meadow. Permanent grassland may not contain more than 50 trees per hectare in a scattered pattern. Trees are considered to be single- or multi-trunked trees and woody shrubs of at least four metres in height. Shrubs of all sizes are also considered as trees. Trees in windbreaks are not counted in the tree count. Deciduous bushes suitable for feeding farm animals and deciduous tree seedlings may be grown on the area if they cover less than half of the area of the eligible plot. More than half (50 %) of the area of the plot must be grass and forage. This requirement also applies to parcels of permanent grassland with trees or deciduous shrubs or both. Permanent crops Permanent crops are crops which are not part of the crop rotation, which are grown for at least 5 years and which produce a repeated harvest. These include fruit trees, berry bushes and ornamental plants. More information: https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/tuet/maatalous/oppaat/hakuoppaat/peltotukiopas/maatalousmaa-2024.pdf

  • Peltolohkorekisteri Peltolohkorekisteri on vuosittainen aineisto, joka sisältää vuosittaisella tukihakemuksella olevat peruslohkot. Peruslohkolla tarkoitetaan yksittäisen hakijan (pl. yhteiskäyttölohkot) viljelemää ja hänen omistuksessaan tai hallinnassaan olevaa maantieteellisesti yhtenäistä viljelyaluetta, jota rajoittaa kunnan raja, omistusoikeuden raja, tuki- tai sopimusalueen raja, vesistö, piiri- tai valtaoja, tie, metsä tai muu vastaava raja. Tuenhakijan omistuksessa oleva maantieteellisesti, korvauskelpoisuudeltaan ja maankäyttölajiltaan yhtenäinen alue on yksi peruslohko, vaikka se muodostuisi useasta hakijan omistuksessa olevasta erillisestä rekisteritilasta. Lisätietoa: https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/viljelijat/oppaat/hakuoppaat/viljelijatukien-hakuopas/hakuopas-2021/koko_viljelijatukien_hakuopas_2021.pdf

  • Kasvulohkot ovat vuosikohtainen aineisto, joka sisältää vuosittaisella tukihakemuksilla olevat kasvulohkot. Kasvulohkolla tarkoitetaan yhteen peruslohkoon kuuluvaa yhtenäistä aluetta, jossa kasvatetaan yhtä kasvilajia, useamman kasvilajin seosta tai jota kesannoidaan tai joka on erityiskäytössä. Yhdellä peruslohkolla voi olla yksi tai useampia kasvulohkoja. Kasvulohko voi kuulua vain yhteen peruslohkoon. Kasvulohkojen rajat ja samalla niiden pinta-alat voivat vaihdella peruslohkon sisällä vuosittain. Lisätietoa: https://www.ruokavirasto.fi/tuet/maatalous/oppaat/hakuoppaat/hakuoppaat/peltotukien-hakuopas/peltotukien-hakuopas-2023/