Päällysrakenteen lujitteet ovat sitomattomiin tai sidottuihin rakennekerroksiin asennettavia teräsverkkoja tms. materiaaleja, joiden tarkoitus on ensisijaisesti estää routanousun aiheuttamien päällysteen pituus- ja poikkihalkeamisten syntyminen ja toissijaisesti lisätä tierakenteen kantavuutta, jolloin päällysteen verkkohalkeilu ja urautuminen vähenevät. Tieto rekisteröidään aina, kun koko kaistan leveydelle on asennettu verkko. ELY-keskukset vastaavat tiedon ylläpidosta. Tieto syntyy investointihankkeilla ja päällystysprosesseissa (päällystysilmoitukset). Tiedot saadaan suunnitelmista tai urakoitsijoilta. Tietojen päivitys on jatkuvaa. Kohdeluokka on versioituva. Tieto kattaa tiet, rampit sekä kävelyn ja pyöräilynväylät.

Tienvarsimainoksella tarkoitetaan tien varteen sijoitettua mainosta, ilmoitusta, julistetta tai muuta sellaista laitetta tai rakennelmaa, jonka kuva- tai tekstimuotoinen informaatio on tarkoitettu pääasiallisesti tienkäyttäjän nähtäväksi (pois lukien viralliset liikennemerkit). Kohdeluokkaan kirjataan vain fyysiset tienvarsimainokset, mainoksiin liittyvät luvat ylläpidetään omassa kohdeluokassaan rajoitukset ja päätökset tietokokonaisuudessa. Tievelhossa hallitaan tienvarsimainoksien rakenteellisia ja toiminnallisia ominaisuustietoja sekä niihin liittyviä kunto-, toimenpide- ja hallinnollisia tietoja. Tieto päivittyy Tievelhoon päätöksien, lupien ja ilmoituksien tuloksena ja päivitetään näiden perusteella syntyneestä tietotarpeesta.

Pylväät ovat liikennemerkkien tai liikennevalojen pystytysrakenteita. Jokainen pylväs muodostaa Velhossa oman objektinsa. Tievelhossa hallitaan valtion omistamien pylväiden rakenteellisia ja toiminnallisia ominaisuustietoja sekä niihin liittyviä kunto-, toimenpide- ja hallinnollisia tietoja. Tieto päivittyy Tievelhoon jatkuvasti. Tietoa syntyy maanteiden hoitourakoista, investointihankkeista sekä muista pääasiallisesti ELY:jen teettämistä erillisinventoinneista. Kohdeluokka on versioituva. Tieto kattaa tiet, rampit sekä kävelyn ja pyöräilynväylät.

Korjausluokan määräytymisessä otetaan huomioon tien yleinen standardi, raskaan liikenteen määrä, liikenteen määrän poikkeamat yhteysvälillä, liikenteen luonne ja sen edellyttämät tarpeet, tien talvihoitoluokka ja vallitseva nopeusrajoitus sekä tien merkittävyys. Sorateiden siltojen kohdilla olevat päällystetyt osuudet ja alkuosien "tumpit", "lipat" luokitellaan pääsääntöisesti luokkaan PK3. Pyrkimyksenä on, että yhtenäisillä tiejaksoilla on myös yhtenäinen korjausluokka. Ramppien korjausluokka määräytyy päätien mukaan. Päällysteiden korjausluokat määräytyvät julkaisun "Päällystettyjen teiden korjauksen toimintalinjat" määritysten mukaisesti (kohta 2.2.2): https://www.ely-keskus.fi/documents/10191/56469/P%C3%A4%C3%A4llystettyjen+teiden+korjauksen+toimintalinjat.pdf/dfcf772a-e1cc-7d93-170b-8221c8aad077?t=1652454250354 Päällysteen korjausluokat ovat ns. jatkuvasti voimassa olevia eli niitä ei määritetä joka vuosi erikseen. Luokkiin voidaan tehdä kuitenkin tarkistuksia tarpeen vaatiessa jos ympäristössä esim. rakennetaan tai parannetaan tietä tai liikenne oleellisesti muuttuu. ELY:t vastaavat tiedon ylläpidosta. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa päällystetyt tiet ja rampit (pois lukien kadut ja kävely- ja pyöräilyväylät).

ELY-keskusten ilmoitusmenettelyllä määräämät leveysrajoitukset. Kattaa suurten erikoiskuljetusten tavoiteverkkoon kuuluvat maantieosuudet, ramppien katuosuudet sekä silta-aukoista ne leveysrajoitukset, joiden kohdalla vapaa leveys on alle 10,5 metriä. Leveysrajoituksen osoitteena käytetään kohdeluokan Alikulkupaikat ilmoitetun vastaavan alikulkupaikan osoitetta, mikäli rajoitus liittyy ko. alikulkupaikkaan. ELY-keskukset vastaavat tiedon ylläpidosta. Tieto päivitetään ilmoitusmenettelyiden aiheuttaman tarpeen perusteella. Kohdeluokka on versioituva. Tieto kattaa tiet, lautat, rampit ja kadut.

Soratiet luokitellaan kahteen luokkaan: vilkkaat ja verkollisesti merkittävät soratiet sekä perussoratiet. Luokittelun perusteena käytetään liikennemäärärajaa KVL 150 ja luokittelussa pyritään pitkiin yhtenäisiin jaksoihin. Verkollisesti merkittäviä teitä voidaan nostaa ylempään soratieluokkaan, vaikka KVL jää alle 150:een. Soratieluokitus määritetään ELY-keskuksissa, jotka tekevät luokitteluesitykset Väylävirastolle, joka hyväksyy luokitukset. Verkollisesti merkittävien teiden määrittely voidaan esittää ELY-keskusten merkitsevyysselvityksissä. ELY-keskukset ovat laatineet teiden merkittävyysselvitykset osittain eri lähtökohdista. Soratieluokat ovat ns. jatkuvasti voimassa olevia eli niitä ei määritetä joka vuosi erikseen. Kuitenkin soratieluokkiin voidaan tehdä tarkistuksia tarpeen vaatiessa, jos ympäristössä (esim. rakennetaan tai parannetaan tietä tai liikenne oleellisesti muuttuu). ELY:t vastaavat tiedon ylläpidosta. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa soratiet (pois lukien kadut ja kävely- ja pyörätiet).

Kohdeluokassa kerrotaan, millä menetelmällä liikenteeltään homogeenisen välin liikennemäärät on laskettu. Vaikka liikennemäärä ilmoitetaan koko tien poikkileikkausta koskevana, niin laskentalaitteiden sijainti kerrotaan tässä ajoradoittain. Tieto siirretään liikennemäärien estimointisovelluksesta Tievelhoon samalla kun liikennetiedotkin (kerran vuodessa). Fintraffic vastaa tiedon tuottamisesta. Tieto päivitetään Tievelhoon kerran vuodessa joulu-tammikuussa.

Kohdeluokka sisältää pistemäisiä vaurioita, jotka liittyvät tiealueen poikkileikkauksen eri osiin. Ojan-pohja voi olla tukossa tai kaistalla/pientareella voi olla päällysteeseen liittyviä vaurioita. Tieto päivittyy Tievelhoon jatkuvasti. Tietoa syntyy maanteiden hoitourakoista sekä muista pääasiallisesti ELY:jen teettämistä erillisinventoinneista. Kohdeluokka on versioituva.

Eurooppatiet on numeroitu numerosta E01 eteenpäin. Numero merkitään tieopasteisiin valkoisella tekstillä vihreälle pohjalle. Perus- ja välitiet ovat kaksinumeroisia, joskin Itä-Euroopassa ja Aasiassa on myös kolminumeroisia perus- ja väliteitä. Yleisesti LVM vastaa TEN-T ja E-teiden valmistelusta Suomessa. Päätökset tehdään EU-tasolla Euroopan Unionin asetus TEN-T teistä tai AGR sopimus, joka määrittelee E-tiet ja niiden numerot. Kansainvälisiä verkkoja koskevat päätökset ja mahdolliset muutokset tulevat LVM:n kautta Väylävirastoon tiedoksi. Ja sen pohjalta muutokset, numerointi viedään Tievelhoon, Velhoon päätöksen mukaisesti. Tievelhon operaattori vastaa tiedon ylläpidosta. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaaa tiet ja rampit.

Kasvillisuusrakenne on viherrakenteen osa, joka muodostuu kasvillisuudesta, kasvualustasta ja mahdollisista katteista. Kasvillisuusrakenteiden tarkoituksena on edistää rakennetun ympäristön viihtyisyyttä. Kasvillisuusrakenteet sitovat niiden alustana olevaa pintamaata. Tietoa käytetään pääasiassa välialueiden niitto- ja raivaustarpeen määrittämiseen. Kasvillisuusrakenne kirjataan erotusalueilta, liikennesaarekkeilta ja keskialueilta. Kasvillisuusrakenteiden leveyttä ei kirjata. Leveydet kirjataan erotusalueille, liikennesaarekkeille ja keskialueille. Kasvillisuusrakenteiden sijaintitarkenteena käytetään erotusalueita, liikennesaarekkeita ja keskialueita. Kaikki erityistä hoitoa vaativat kasvillisuusrakenteet kirjataan viherhoitokuviot-kohdeluokalle. Kasvillisuusrakenteet tulee kirjata kohdeluokalle myös sellaisilla kohdilla, jossa on viherhoitokuvioita. ELY-keskukset vastaavat tiedon ylläpidosta. Tietojen päivitys on jatkuvaa. Kohdeluokka on versioituva. Tieto kattaa tiet, rampit sekä kävelyn ja pyöräilynväylät.