Kertoo päällysteen paksuuden (ei vain kulutuskerroksen) tierakenteessa. Tuotetaan tietoa rakenteellisen kuntoindeksin (RKI) tarpeisiin. Mittaukset tehdään muutaman vuoden välein. Vuosittain karkeasti 25 tkm mittauksia, joista noin puolet PK1+PK2 verkolle ja loput PK3, ei ramppeja tai kävely- ja pyöräteitä. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa pääsääntöisesti kolme-, neljä- ja viisinumeroiset tiet, mittausohjelmassa voi olla mukana myös vilkkaampia teitä, jos ne tulkitaan raskaan liikenteen riskiteiksi.

Tievelhossa hallitaan tulvalle alttiita kohteita tiestöllä toteutuneiden tulvatietojen, tulvariskiaineistojen sekä paikallisen asiantuntemuksen perusteella. Jos tie on ollut tulvan takia suljettu, toteutumatieto saadaan Fintrafficilta. Harja-viestien perusteella saadaan tietoa myös muista tieosuuksista, joilla on ilmoitettu olevan vettä tiellä. Näistä kaikki eivät välttämättä ole tulvakohteita, vaan vaatii karsimista (maanteiden hoidon projektipäällikkö + tulvayhdyshenkilö). Tämän lisäksi on olemassa muitakin tulvakohteita, jotka eivät tule näiden kahden kanavan kautta esille, vaan ovat urakoitsijan / aluevastaavan tiedossa. ELY:t vastaavat tiedon ylläpidosta. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa tiet, rampit sekä kävelyn ja pyöräilynväylät.

Maantielle voidaan määrätä tiesuunnitelman tai yksityisteiden liittymä- ja järjestelysuunnitelmien hyväksymis- tai vahvistamispäätösten mukaisesti liittymäkielto, mikäli liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden edistäminen sitä edellyttää. Liittymien paikkoja voidaan säädellä myös asemakaavalla, mikäli maantie sitä halkoo tai sivuaa. ELY-keskukset vastaavat tiedon ylläpidosta. Tiedon päivitystarve syntyy päätösten perusteella. Kohdeluokka on versioituva.

Museotiet edustavat tieliikennehistorian kannalta tieverkkomme arvokkainta osaa. Museotiekohteet säilytetään sellaisina kuin ne museokohteeksi nimeämisen hetkellä ovat. Kohteisiin ei tehdä muutoksia, ellei liikenneturvallisuus tai kohteen säilyminen sitä erityisesti vaadi. Museokohteiden kokoelmaa kehitetään tienpitäjän määrittelemien periaatteiden ja kriteerien mukaan. Museotiet ja -sillat ovat tienpitäjän nimeämiä, kukin kohde nimetään/on nimetty erikseen. Aloite nimeämisestä voi tulla ulkopuoliselta taholta tai tienpitäjän oman selvitystyön tuloksena. Nimeämisiä tehtiin runsaasti v. 1982, jolloin kohdevalinnalla oli tietyt kriteerit (kulttuurihistoriallinen, maisemallinen, matkailullinen arvo). Tievelhon operaattori vastaa tiedon ylläpidosta. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa tiet ja kadut.

Tiemerkinnöin osoitettu tai muu autolle riittävän leveä ajoradan pituussuuntainen osa taikka pyöräkaista. Tiedon ylläpidosta vastaa Väylän tiestötietojärjestelmien operaattori, jolle ELY-keskukset lähettävät tiedon päivityspyynnöt. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa tiet, rampit sekä kävelyn ja pyöräilynväylät.

Aidat ovat suoja- tai raja-aitoja, joilla pyritään estämään alueella kulkeminen tai tahaton putoaminen. Tievelhossa hallitaan valtion omistamien aitojen rakenteellisia ja toiminnallisia ominaisuustietoja sekä aitoihin liittyviä kunto-, toimenpide- ja hallinnollisia tietoja. Meluaidat ovat taitorakenteita ja niiden master-järjestelmänä toimii Taitorakennerekisteri. Tieto päivittyy Tievelhoon jatkuvasti. Tietoa syntyy maanteiden hoitourakoista, investointihankkeista sekä muista pääasiallisesti ELY:jen teettämistä erillisinventoinneista. Kohdeluokka on versioituva. Tieto kattaa tiet, rampit sekä kävelyn ja pyöräilynväylät.

Tekninen toimenpide kertoo milloin tierakenne on syntynyt ja minkä toimenpiteen seurauksena. Voimaantulopäivämäärän on tarkoitus kertoa minä vuonna ja missä kuussa tie on avattu liikenteelle. Mikäli virallinen yleiselle liikenteelle luovuttaminen on tapahtunut myöhemmin, ilmoitetaan se erikseen kentässä LUOVPM. Tieto syntyy rakentamisessa ja kunnossapidossa. Toimenpide kertoo milloin rakenne on syntynyt ja minkälaisen toimenpiteen seurauksena. ELY:t vastaavat tiedon ylläpidosta. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa tiet, rampit sekä kävelyn ja pyöräilynväylät.

Kaistatasolle sidotut ajoratojen leveystiedot 5 cm tarkkuudella. Tuotu Tierekisterin tietolajilta '136 Ajoradan leveys' jakamalla ajoradan kaistamäärällä. Jos ajoradalla esiintyy esim. yksi pää- ja ohituskaista, leveys on jaettu puoliksi näille kahdelle kaistalle. Tulevaisuudessa kohdeluokan alla voidaan esittää myös muiden poikkileikkauskohdeluokkien leveystietoja. ELY-keskukset vastaavat tiedon ylläpidosta. Osa tiedoista tuotetaan erillisinvestointien ja -hankkeiden kautta. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa tiet, rampit sekä kävelyn ja pyöräilynväylät.

Päällysrakenteen lujitteet ovat sitomattomiin tai sidottuihin rakennekerroksiin asennettavia teräsverkkoja tms. materiaaleja, joiden tarkoitus on ensisijaisesti estää routanousun aiheuttamien päällysteen pituus- ja poikkihalkeamisten syntyminen ja toissijaisesti lisätä tierakenteen kantavuutta, jolloin päällysteen verkkohalkeilu ja urautuminen vähenevät. Tieto rekisteröidään aina, kun koko kaistan leveydelle on asennettu verkko. ELY-keskukset vastaavat tiedon ylläpidosta. Tieto syntyy investointihankkeilla ja päällystysprosesseissa (päällystysilmoitukset). Tiedot saadaan suunnitelmista tai urakoitsijoilta. Tietojen päivitys on jatkuvaa. Kohdeluokka on versioituva. Tieto kattaa tiet, rampit sekä kävelyn ja pyöräilynväylät.

Soratiet luokitellaan kahteen luokkaan: vilkkaat ja verkollisesti merkittävät soratiet sekä perussoratiet. Luokittelun perusteena käytetään liikennemäärärajaa KVL 150 ja luokittelussa pyritään pitkiin yhtenäisiin jaksoihin. Verkollisesti merkittäviä teitä voidaan nostaa ylempään soratieluokkaan, vaikka KVL jää alle 150:een. Soratieluokitus määritetään ELY-keskuksissa, jotka tekevät luokitteluesitykset Väylävirastolle, joka hyväksyy luokitukset. Verkollisesti merkittävien teiden määrittely voidaan esittää ELY-keskusten merkitsevyysselvityksissä. ELY-keskukset ovat laatineet teiden merkittävyysselvitykset osittain eri lähtökohdista. Soratieluokat ovat ns. jatkuvasti voimassa olevia eli niitä ei määritetä joka vuosi erikseen. Kuitenkin soratieluokkiin voidaan tehdä tarkistuksia tarpeen vaatiessa, jos ympäristössä (esim. rakennetaan tai parannetaan tietä tai liikenne oleellisesti muuttuu). ELY:t vastaavat tiedon ylläpidosta. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa soratiet (pois lukien kadut ja kävely- ja pyörätiet).