Kertoo päällysteen paksuuden (ei vain kulutuskerroksen) tierakenteessa. Tuotetaan tietoa rakenteellisen kuntoindeksin (RKI) tarpeisiin. Mittaukset tehdään muutaman vuoden välein. Vuosittain karkeasti 25 tkm mittauksia, joista noin puolet PK1+PK2 verkolle ja loput PK3, ei ramppeja tai kävely- ja pyöräteitä. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa pääsääntöisesti kolme-, neljä- ja viisinumeroiset tiet, mittausohjelmassa voi olla mukana myös vilkkaampia teitä, jos ne tulkitaan raskaan liikenteen riskiteiksi.

Päällysrakenteen lujitteet ovat sitomattomiin tai sidottuihin rakennekerroksiin asennettavia teräsverkkoja tms. materiaaleja, joiden tarkoitus on ensisijaisesti estää routanousun aiheuttamien päällysteen pituus- ja poikkihalkeamisten syntyminen ja toissijaisesti lisätä tierakenteen kantavuutta, jolloin päällysteen verkkohalkeilu ja urautuminen vähenevät. Tieto rekisteröidään aina, kun koko kaistan leveydelle on asennettu verkko. ELY-keskukset vastaavat tiedon ylläpidosta. Tieto syntyy investointihankkeilla ja päällystysprosesseissa (päällystysilmoitukset). Tiedot saadaan suunnitelmista tai urakoitsijoilta. Tietojen päivitys on jatkuvaa. Kohdeluokka on versioituva. Tieto kattaa tiet, rampit sekä kävelyn ja pyöräilynväylät.

Tienvarsimainoksella tarkoitetaan tien varteen sijoitettua mainosta, ilmoitusta, julistetta tai muuta sellaista laitetta tai rakennelmaa, jonka kuva- tai tekstimuotoinen informaatio on tarkoitettu pääasiallisesti tienkäyttäjän nähtäväksi (pois lukien viralliset liikennemerkit). Kohdeluokkaan kirjataan vain fyysiset tienvarsimainokset, mainoksiin liittyvät luvat ylläpidetään omassa kohdeluokassaan rajoitukset ja päätökset tietokokonaisuudessa. Tievelhossa hallitaan tienvarsimainoksien rakenteellisia ja toiminnallisia ominaisuustietoja sekä niihin liittyviä kunto-, toimenpide- ja hallinnollisia tietoja. Tieto päivittyy Tievelhoon päätöksien, lupien ja ilmoituksien tuloksena ja päivitetään näiden perusteella syntyneestä tietotarpeesta.

Onnettomuusaineisto koostuu onnettomuustaulusta, osallistaulusta, henkilötaulusta ja tapahtumapaikan rekisteritiedoista. Tieliikenneonnettomuus on omaisuusvahinkoja ja/tai henkilövahinkoja aiheuttanut kulkuneuvon liikkumisesta johtunut liikennetapahtuma, jossa on ollut osallisena ainakin yksi liikkuva ajo- taikka kulkuneuvo ja joka on tapahtunut liikenteeseen yleisesti käytetyllä alueella. Samaan onnettomuuteen kuuluviksi katsotaan samassa paikassa, samaan aikaan (lyhyen ajan sisällä) ja toisiinsa yhteydessä olevista syistä tapahtuvat henkilövahingot ja ajoneuvon vaurioitumiset, eli koko tapahtumaketju. Esimerkiksi jos auto törmää tien kaiteeseen ja jää sen jälkeen tielle poikittain ja seuraava auto ajaa ulos tieltä sitä väistäessään, niin törmäys kaiteeseen ja ulosajo katsotaan samaan onnettomuuteen kuuluviksi. Jos kaksi autoa suistuu tieltä samassa paikassa viiden minuutin välein liukkauden vuoksi, niin kyseessä on kaksi eri onnettomuutta. Tilastokeskus vastaa tiedon ylläpidosta. Tiedon päivitys on jatkuvaa. Onnettomuus ei vanhene koskaan eikä poistu tieverkolta. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa kaikki valtion teillä olevat onnettomuudet.

Pääsääntöisesti kolme-, neljä- ja viisinumeroiset tiet, mittausohjelmassa voi olla mukana myös vilkkaampia teitä, jos ne tulkitaan raskaan liikenteen riskiteiksi. Tiedot tuotetaan keskitetysti VTT:n toimesta maanteiden keskinäisille liittymille. Onnettomuusennusteet tehdään yhdistämällä onnettomuushistorian ja onnettomuusmallien tiedot Tarvan periaatteita noudattaen. Käytännössä ennuste on sama kuin Tarvan nykytilan onnettomuusmäärä ilman toimenpiteitä. Kohdeluokka ei ole versioituva. Kattaa tiet.

Näkemäpituudella tarkoitetaan matkaa, jolla henkilöauton kuljettaja esteettä näkee tiellä 110 cm korkeudella olevan pisteen. Näkemäpituus mitataan näkemien ääriarvojen kohdalla ja oletetaan, että näkemäpituus muuttuu lineaarisesti niiden välillä. Tieto syntyy tiehankkeiden valmistumisen yhteydessä tai nopeusrajoitusten muuttuessa. Osa määrittelyistä tehdään erillisinventoinneilla. ELY-keskukset ovat vastuussa tiedon ylläpidosta. Pitkän ja lyhyen näkemän hakemisesta on annettu erilliset mittausohjeet. Mittaukset ja tulosten esikäsittelyn Tievelhoa varten hoidetaan keskitetysti. Näkemät rekisteröidään vain inventointisuuntaan. Vastakkaisen suunnan näkemistä on mahdollista saada arvio matemaattisin menetelmin tai tilata erillinen mittaus. Päätiet ja seututiet ylläpidetään kattavasti, muut tiet vain ELY:n erikoistarpeiden mukaan. 2- ajorataisia teitä ei ylläpidetä. Kohdeluokka ei ole versioituva. Kattaa tiet. Päätiet ja seututiet pyritään inventoimaan kattavasti, muut tiet vain ELYn erikoistarpeiden mukaan. 2- ajorataisia teitä ei inventoida.

Puomit ovat tarvittaessa ylös nostettavia asiattoman liikenteen estämiseksi tehtäviä turvallisuus- ja suojarakenteita. Pollarit ovat rakenteita, joiden tarkoitus on toimia mm. ajoesteinä ja tilanjakajina. Sulkulaitteita ovat sulkuaita, sulkupuomi, sulkupylväs ja sulkukartio. Sulkulaitteilla suljetaan tie tai tienosa, taikka ohjataan liikenne halutulle ajolinjalle. Tievelhossa hallitaan valtion omistamien puomien, sulkulaitteiden ja pollareiden rakenteellisia ja toiminnallisia ominaisuustietoja sekä niihin liittyviä kunto-, toimenpide- ja hallinnollisia tietoja. Tieto päivittyy Tievelhoon jatkuvasti. Tietoa syntyy maanteiden hoitourakoista, investointihankkeista sekä muista pääasiallisesti ELY:jen teettämistä erillisinventoinneista. Kohdeluokka on versioituva. Tieto kattaa tiet, rampit ja kävelyn- ja pyöräilynväylät.

Hallinnolliset päätökset eläinvaroituksista. Kerrotaan eläimistä varoittavien merkkien rajaamat tieosuudet. Tyyppinä joko hirvi-, poro- tai peuravaroitusalue. ELY-keskukset vastaavat päätöksistä. Hallinnolliset päätökset synnyttävät tiedon päivitystarpeen. Kohdeluokka on versioituva. Tieto kattaa tiet ja rampit

Linjaosuuksilla riski tarkoittaa ennustettua onnettomuuksien ja kuolemien määrää 100 miljardia ajoneuvokilometrejä kohti. Tiedot tuotetaan keskitetysti VTT:n toimesta pääpiirteissään TARVAn homogeenisten jaksojen jaolla. Onnettomuusennusteet tehdään yhdistämällä onnettomuushistorian ja onnettomuusmallien tiedot Tarvan periaatteita noudattaen. Käytännössä ennuste on sama kuin Tarvan nykytilan onnettomuusmäärä ilman toimenpiteitä. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa kaikki tiet.

Kohdeluokka sisältää tiedot asukastiheydestä asukasta kohden neliökilometrillä. Tiedot tuotetaan keskitetysti VTT:n toimesta käyttäen rakennus- ja huoneistorekisterin asutustietoja. Asukastiheys lasketaan paikkatieto-ohjelmalla kaikille maanteille. Laskettaessa tieverkko jaetaan kunkin tieosan alusta lukien sadan metrin jaksoiksi. Kussakin tiejakson päässä lasketaan asukastiheys 399 m säteellä eli puolen neliökilometrin alueella. 100 metrin tiejakson asukastiheydeksi merkitään keskiarvo sen päiden asukastiheyksistä. Arvoja alle 15 asukasta/km2 ei viedä Tievelhoon tietosuojasyistä. Sadan metrin jaksoja on yhdistetty niin että arvot, jotka suurempia kuin 99, esitetään kahden merkitsevän numeron tarkkuudella. Kohdeluokka ei ole versioituva. Kattaa tiet.