Opastusmerkit ja muut liikennemerkit ovat tieliikennelaissa määriteltyjä liikenteenohjauslaitteita. Liikennemerkkejä ovat vakiokokoiset liikennemerkit (vakiomerkit) ja opastusmerkit. Opastusmerkkejä ovat viitoituksessa käytettävät tienviitat, suunnistustaulut, tunnukset ja muut opasteet. Tievelhossa hallitaan valtion omistamien Liikennemerkkien rakenteellisia ja toiminnallisia ominaisuustietoja sekä Liikennemerkkeihin liittyviä kunto-, toimenpide- ja hallinnollisia tietoja. Tieto päivittyy Tievelhoon jatkuvasti. Tietoa syntyy maanteiden hoitourakoista, investointihankkeista sekä muista pääasiallisesti ELY:jen teettämistä erillisinventoinneista. Kohdeluokka on versioituva. Tieto kattaa tiet, rampit sekä kävelyn ja pyöräilynväylät. Liittyvät ohjeet: https://ava.vaylapilvi.fi/ava/Julkaisut/Vaylavirasto/vo_2020-20_liikennemerkkien_kaytto_web.pdf https://www.traficom.fi/fi/liikenne/liikennejarjestelma/liikenteenohjauslaitteiden-varit-rakenne-ja-mitoitus

Pohjavesialueiden määrittämisestä ja luokituksesta sekä pohjavesien suojelusuunnitelmista säädetään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) 2 a luvussa. Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain muutos tuli voimaan 1.2.2015. Lain mukaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus luokittelee pohjavesialueen vedenhankintakäyttöön soveltuvuuden ja suojelutarpeen perusteella seuraavasti: 1-luokkaan vedenhankintaa varten tärkeän pohjavesialueen, jonka vettä käytetään tai jota on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin. 2-luokkaan muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen, joka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella soveltuu 1 kohdassa tarkoitettuun käyttöön Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus luokittelee lisäksi E-luokkaan pohjavesialueen, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen. Paikkatietopalvelut vastaa tiedon päivittämisestä Tievelhoon. Tieto päivittyy Tievelhoon kerran vuodessa huhtikuussa. Tiedon päivitys perustuu SYKE:n tarjoamaan aluemuotoiseen tietoon, joka käsitellään paikkatiepalveluissa Tievelhoon vietävään muotoon. Tällä hetkellä tiedon päivittämisen yhteydessä vanha tieto poistetaan Tievelhosta ja uusi tieto viedään uutena. Historiaa ei tallennu Tievelhoon. Lähde: https://www.syke.fi/fi-FI/Avoin_tieto/Paikkatietoaineistot/Ladattavat_paikkatietoaineistot Kohdeluokka on versioituva ja kattaa tiet sekä rampit.

Aidat ovat suoja- tai raja-aitoja, joilla pyritään estämään alueella kulkeminen tai tahaton putoaminen. Tievelhossa hallitaan valtion omistamien aitojen rakenteellisia ja toiminnallisia ominaisuustietoja sekä aitoihin liittyviä kunto-, toimenpide- ja hallinnollisia tietoja. Meluaidat ovat taitorakenteita ja niiden master-järjestelmänä toimii Taitorakennerekisteri. Tieto päivittyy Tievelhoon jatkuvasti. Tietoa syntyy maanteiden hoitourakoista, investointihankkeista sekä muista pääasiallisesti ELY:jen teettämistä erillisinventoinneista. Kohdeluokka on versioituva. Tieto kattaa tiet, rampit sekä kävelyn ja pyöräilynväylät.

Kohdeluokka sisältää kadunpitopäätöksiä ja tiesuunnitelmaan liittyviä maantien muuttamisia yksityistieksi ja kadun muuttamisia maantieksi. Kadunpitopäätös on kunnan tekemä päätös hallinnollisen luokituksen muutoksesta, jossa katu muuttuu maantieksi. Tätä edeltää tiesuunnitteluprosessi, johon kadunpitopäätös perustuu. Maantie lakkautetaan ja muutetaan yksityistieksi tiesuunnitelmalla. LVM:n ratkaisu toiminnallisesta luokasta määrittelee maantien muuttumisen kaduksi. ELY-keskus vastaa tiedon päivittäminen Tievelhoon. Kohdeluokka on versioituva. Tieto kattaa tiet, lautat ja kadut.

Soratiet luokitellaan kahteen luokkaan: vilkkaat ja verkollisesti merkittävät soratiet sekä perussoratiet. Luokittelun perusteena käytetään liikennemäärärajaa KVL 150 ja luokittelussa pyritään pitkiin yhtenäisiin jaksoihin. Verkollisesti merkittäviä teitä voidaan nostaa ylempään soratieluokkaan, vaikka KVL jää alle 150:een. Soratieluokitus määritetään ELY-keskuksissa, jotka tekevät luokitteluesitykset Väylävirastolle, joka hyväksyy luokitukset. Verkollisesti merkittävien teiden määrittely voidaan esittää ELY-keskusten merkitsevyysselvityksissä. ELY-keskukset ovat laatineet teiden merkittävyysselvitykset osittain eri lähtökohdista. Soratieluokat ovat ns. jatkuvasti voimassa olevia eli niitä ei määritetä joka vuosi erikseen. Kuitenkin soratieluokkiin voidaan tehdä tarkistuksia tarpeen vaatiessa, jos ympäristössä (esim. rakennetaan tai parannetaan tietä tai liikenne oleellisesti muuttuu). ELY:t vastaavat tiedon ylläpidosta. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa soratiet (pois lukien kadut ja kävely- ja pyörätiet).

Kohdeluokka sisältää tiedot asukastiheydestä asukasta kohden neliökilometrillä. Tiedot tuotetaan keskitetysti VTT:n toimesta käyttäen rakennus- ja huoneistorekisterin asutustietoja. Asukastiheys lasketaan paikkatieto-ohjelmalla kaikille maanteille. Laskettaessa tieverkko jaetaan kunkin tieosan alusta lukien sadan metrin jaksoiksi. Kussakin tiejakson päässä lasketaan asukastiheys 399 m säteellä eli puolen neliökilometrin alueella. 100 metrin tiejakson asukastiheydeksi merkitään keskiarvo sen päiden asukastiheyksistä. Arvoja alle 15 asukasta/km2 ei viedä Tievelhoon tietosuojasyistä. Sadan metrin jaksoja on yhdistetty niin että arvot, jotka suurempia kuin 99, esitetään kahden merkitsevän numeron tarkkuudella. Kohdeluokka ei ole versioituva. Kattaa tiet.

Tieto kertoo, minkä maanteiden hoitourakan alueeseen tieosuus kuuluu. Väylävirasto ja Varsinais-Suomen ELY-keskus kilpailuttavat tiestön päivittäisestä hoidosta vastaavat 5-vuotiset maanteiden hoitourakat. Maanteiden hoitourakat ovat laatuvastuu-urakoita, jotka toteutetaan Väylän määrittelemien laatuvaatimusten mukaisesti. Maanteiden hoitourakoiden päätavoite on tienkäyttäjän etu ja heidän joustava palvelunsa. Urakoissa tavoitellaan riskien kohtuullista jakoa ja hyvän yhteistyön kehittämistä tilaajan ja urakoitsijan välillä. Maanteiden hoitourakoiden tavoitteena on antaa mahdollisuuksia myös parempaan hoitotyön kehittämiseen sekä parantaa urakan laatutietoa ja sitä kautta alan tuottavuutta. ELY-keskukset vastaavat tiedon ylläpidosta. Tieto syntyy päätöksissä ja sopimuksissa ja päivitetään niiden aiheuttaman tietotarpeen perusteella. Kohdeluokka on versioituva.

Kuvaa tien verkostollista asemaa eli roolia liikenteen välittäjänä ja alueiden yhdistäjänä. On tienumeroinnin ja viitoituksen perusta. Toiminnallisten luokkien kuvaus on lain liikennejärjestelmästä ja maanteistä 4 §:ssä. Toiminnallisista luokista päätetään LVM:n asetuksella. Uusien yhteyksien toiminnallinen luokka määritellään suunnittelun yhteydessä. Muutosehdotukset tulevat tyypillisesti alueilta. Tievelhon operaattori vastaa tiedon ylläpidosta. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa tiet, lautat, rampit sekä kadut.

Tieto kuvaa tieosuuden tiealueenpoikkileikkaus suuntaista rakennetta ja sen toiminnallista tarkoitusta. Mikäli tiellä on useita toiminnallisia käyttötarkoituksia, voidaan kirjata niistä tärkein kenttään Väylän luonne ja toissijainen käyttötarkoitus kenttään Väylän luonteen tarkenne. Tieto kirjataan kaikille tieosoitteellisille maanteille tie- ja rakennussuunnitelmia hyödyntäen.

Kaistatasolle sidotut ajoratojen leveystiedot 5 cm tarkkuudella. Tuotu Tierekisterin tietolajilta '136 Ajoradan leveys' jakamalla ajoradan kaistamäärällä. Jos ajoradalla esiintyy esim. yksi pää- ja ohituskaista, leveys on jaettu puoliksi näille kahdelle kaistalle. Tulevaisuudessa kohdeluokan alla voidaan esittää myös muiden poikkileikkauskohdeluokkien leveystietoja. ELY-keskukset vastaavat tiedon ylläpidosta. Osa tiedoista tuotetaan erillisinvestointien ja -hankkeiden kautta. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa tiet, rampit sekä kävelyn ja pyöräilynväylät.