Tekninen toimenpide kertoo milloin tierakenne on syntynyt ja minkä toimenpiteen seurauksena. Voimaantulopäivämäärän on tarkoitus kertoa minä vuonna ja missä kuussa tie on avattu liikenteelle. Tieto syntyy rakentamisessa ja kunnossapidossa. Toimenpide kertoo milloin rakenne on syntynyt ja minkälaisen toimenpiteen seurauksena. ELY:t vastaavat tiedon ylläpidosta. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa tiet, rampit sekä kävelyn ja pyöräilynväylät.

Kohdeluokassa hallitaan tietoja katujen tai yksityisteiden liittymistä. Katu- ja yksityistieliittymien osalta tulee hakea siihen liittyvä rakennuslupa. Rakennuslupa käsitellään ELY:jen TILU järjestelmässä. Itse rakentaminen tapahtuu yksityisen henkilön tai kunnan toimesta. Tietoa syntyy rakentamisen yhteydessä. Hoidon urakoissa on velvollisuus seurata rakentamista sekä toimittaa tieto toteutuneesta rakentamisesta Tievelhoon. Tietoa syntyy myös ELY:jen teettämissä erillisinventoinneissa, jolloin ELY:t ovat vastuussa tiedon toimittamisessa Tievelhoon. Tiedon päivityksen yhteydessä on tärkeä, että luodaan yhteys katu- ja yksityistieliittymälupaan, jos se Tievelhossa on. Kohdeluokka on versioituva. Tieto kattaa tiet sekä kävelyn ja pyöräilynväylät.

Katujen, kaavateiden tai yksityisteiden liittymiin liittyvät hallinnolliset luvat. ELY-keskukset ohjaavat tiealueella ja sen läheisyydessä ulkopuolisia toimijoita lupapäätöksillä ja sopimuksilla sekä antavat lausuntoja. ELY-keskukset myöntävät myös kuljetuksiin liittyviä lupia. Osa lupa-asioiden käsittelystä on keskitetty valtakunnallisesti yhteen toimipisteeseen, osa käsitellään paikallisessa ELY-keskuksessa. Katu ja yksityistieliittymäluvat käsitellään keskitetyssä lupapalvelussa. Tieto syntyy lupapäätöksissä ja päivitetään päätösasiakirjojen perusteella. Kohdeluokka on versioituva. 1.1.2021 alkaen lupapäätökset ovat voimassa kaksi vuotta kerrallaan. Tieto kattaa tiet sekä kävelyn ja pyöräilynväylät. Liittyvät ohjeet: https://ava.vaylapilvi.fi/ava/Julkaisut/Tiehallinto/pdf/2100050-v-07-yksityisten_teiden_liittymat-ohje.pdf

Reunapaalut (sumupaalut) ovat ajoradan reunalinjan havainnoimisen parantamiseksi tehtäviä turvallisuus- ja suojarakenteita. Tievelhossa hallitaan valtion omistamien reunapaalujen rakenteellisia ja toiminnallisia ominaisuustietoja sekä niihin liittyviä kunto-, toimenpide- ja hallinnollisia tietoja. Kohdeluokassa ilmoitetaan reunapaaluilla varustetut tieosuudet sekä siltojen kaiteissa olevat reunapaalujaksot. Reunapaalujaksot kirjataan maanteille liittymäväleittäin. Jaksoa ei tarvitse katkaista katu- ja yksityistieliittymissä. Kohdeluokka sisältää reunapaalujen lisäksi myös aurausviitat ja liittymäpaalut. Tieto päivittyy Tievelhoon jatkuvasti. Tietoa syntyy maanteiden hoitourakoista, investointihankkeista sekä muista pääasiallisesti ELY:jen teettämistä erillisinventoinneista. Kohdeluokka on versioituva.

Soratiet luokitellaan kahteen luokkaan: vilkkaat ja verkollisesti merkittävät soratiet sekä perussoratiet. Luokittelun perusteena käytetään liikennemäärärajaa KVL 150 ja luokittelussa pyritään pitkiin yhtenäisiin jaksoihin. Verkollisesti merkittäviä teitä voidaan nostaa ylempään soratieluokkaan, vaikka KVL jää alle 150:een. Soratieluokitus määritetään ELY-keskuksissa, jotka tekevät luokitteluesitykset Väylävirastolle, joka hyväksyy luokitukset. Verkollisesti merkittävien teiden määrittely voidaan esittää ELY-keskusten merkitsevyysselvityksissä. ELY-keskukset ovat laatineet teiden merkittävyysselvitykset osittain eri lähtökohdista. Soratieluokat ovat ns. jatkuvasti voimassa olevia eli niitä ei määritetä joka vuosi erikseen. Kuitenkin soratieluokkiin voidaan tehdä tarkistuksia tarpeen vaatiessa, jos ympäristössä (esim. rakennetaan tai parannetaan tietä tai liikenne oleellisesti muuttuu). ELY:t vastaavat tiedon ylläpidosta. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa soratiet (pois lukien kadut ja kävely- ja pyörätiet).

Korjausluokan määräytymisessä otetaan huomioon tien yleinen standardi, raskaan liikenteen määrä, liikenteen määrän poikkeamat yhteysvälillä, liikenteen luonne ja sen edellyttämät tarpeet, tien talvihoitoluokka ja vallitseva nopeusrajoitus sekä tien merkittävyys. Sorateiden siltojen kohdilla olevat päällystetyt osuudet ja alkuosien "tumpit", "lipat" luokitellaan pääsääntöisesti luokkaan PK3. Pyrkimyksenä on, että yhtenäisillä tiejaksoilla on myös yhtenäinen korjausluokka. Ramppien korjausluokka määräytyy päätien mukaan. Päällysteiden korjausluokat määräytyvät julkaisun "Päällystettyjen teiden korjauksen toimintalinjat" määritysten mukaisesti (kohta 2.2.2): https://www.ely-keskus.fi/documents/10191/56469/P%C3%A4%C3%A4llystettyjen+teiden+korjauksen+toimintalinjat.pdf/dfcf772a-e1cc-7d93-170b-8221c8aad077?t=1652454250354 Päällysteen korjausluokat ovat ns. jatkuvasti voimassa olevia eli niitä ei määritetä joka vuosi erikseen. Luokkiin voidaan tehdä kuitenkin tarkistuksia tarpeen vaatiessa jos ympäristössä esim. rakennetaan tai parannetaan tietä tai liikenne oleellisesti muuttuu. ELY:t vastaavat tiedon ylläpidosta. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa päällystetyt tiet ja rampit (pois lukien kadut ja kävely- ja pyöräilyväylät).

Portit kohdeluokassa ilmoitetaan kaikki aidassa olevat kulkuaukot, joita ovat rakenteeltaan erilaiset portit, riistaritilät ja kävelijöitä varten mitoitetut käyntiaukot. Tievelhossa hallitaan valtion omistamien porttien rakenteellisia ja toiminnallisia ominaisuustietoja sekä niihin liittyviä kunto-, toimenpide- ja hallinnollisia tietoja. Tieto päivittyy Tievelhoon jatkuvasti. Tietoa syntyy maanteiden hoitourakoista, investointihankkeista sekä muista pääasiallisesti ELY:jen teettämistä erillisinventoinneista. Kohdeluokka on versioituva.

Tieto kertoo, minkä maanteiden hoitourakan alueeseen tieosuus kuuluu. Väylävirasto ja Varsinais-Suomen ELY-keskus kilpailuttavat tiestön päivittäisestä hoidosta vastaavat 5-vuotiset maanteiden hoitourakat. Maanteiden hoitourakat ovat laatuvastuu-urakoita, jotka toteutetaan Väylän määrittelemien laatuvaatimusten mukaisesti. Maanteiden hoitourakoiden päätavoite on tienkäyttäjän etu ja heidän joustava palvelunsa. Urakoissa tavoitellaan riskien kohtuullista jakoa ja hyvän yhteistyön kehittämistä tilaajan ja urakoitsijan välillä. Maanteiden hoitourakoiden tavoitteena on antaa mahdollisuuksia myös parempaan hoitotyön kehittämiseen sekä parantaa urakan laatutietoa ja sitä kautta alan tuottavuutta. ELY-keskukset vastaavat tiedon ylläpidosta. Tieto syntyy päätöksissä ja sopimuksissa ja päivitetään niiden aiheuttaman tietotarpeen perusteella. Kohdeluokka on versioituva.

Ajoradasta reunaviivalla erotettu tien pituussuuntainen osa. Reunaviiva on osa piennarta. Piennar jaetaan päällystettyyn pientareeseen ja murskepintaiseen tukipientareeseen. Pientareen tarkoituksena on tukea ajorataa, lisätä ajoturvallisuutta ja tien välityskykyä sekä toimia tilapäisenä pysäköimistilana rikkoutuneille ajoneuvoille. Piennar toimii tarvittaessa myös jalankulku- ja pyöräliikenteen käytössä olevana tien osana. Jalankulku- ja pyöräliikenteen väylän päällysteen viereinen murskepintainen tienosa tulkitaan tukipientareeksi, jonka leveys on yleensä 0,25 m. ELY-keskukset vastaavat tiedon ylläpidosta. Osa tiedoista tuotetaan erillisinvestointien ja -hankkeiden kautta. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa tiet, rampit sekä jalankulku ja pyöräilynväylät.

Maanteiden pääväylät eli maanteiden runkoverkko on luettelo valtakunnallisesti erityisen merkittävistä maanteistä. Runkoverkon määritelmä on lain liikennejärjestelmästä ja maanteistä 4 §:ssä. Maanteiden pääväylistä päätetään liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella maanteiden ja rautateiden pääväylistä. Pääväyläasetuksen tärkein tehtävä on määritellä valtakunnallisen liikenteen kannalta tärkeät runkoverkot, joiden kehittämisedellytykset on syytä turvata. Verkon määrittely perustuu yhteysvälien liikenteelliseen merkitykseen, verkolliseen asemaan ja yhteiskunnalliseen tarkoituksenmukaisuuden harkintaan. Tievelhon operaattori vastaa tiedon ylläpidosta. Kohdeluokka ei ole versioituva.