Kohdeluokassa mallinnetaan koko verkon kattavasti nopeusrajoituksia. Kohdeluokka sisältää nopeusrajoitukset sekä talvi- ja pimeänajan nopeusrajoitukset. Tieto on pakollinen valtion maanteillä ja rampeilla. Kohdeluokka on ei versioituva kohdeluokka. Tietoja historioidaan huomioiden nopeusrajoitustyyppi. Kattaa kaikki valtion omistamat tieosuudet. Kohdeluokan tieto perustuu nopeusrajoituspäätöksiin sekä liikennemerkkeihin. Kohdeluokka kuvaa nopeusrajoitusta maastossa (liikennemerkkien mukaista nopeusrajoitusta).

Karttatasoon on yhdistetty aitoihin liittyvät toimenpide- ja vauriotiedot kohdeluokilta "Välimäiset varustetoimenpiteet" ja "Välimäiset varustevauriot". Aineiston lähde on Tievelho, ja tiedot päivittyvät joka arkipäivä.

Suoja-alue määritellään laissa liikennejärjestelmästä ja maanteistä (44 §). Alue, joka ulottuu 20 metrin etäisyydelle maantien tai, jos ajoratoja on useampia, lähimmän ajoradan keskilinjasta. Erityisestä syystä voidaan tiesuunnitelmassa määritetyllä tiellä tai tieosalla osoittaa etäisyys 20 metriä lyhyemmäksi taikka pidentää etäisyyttä enintään 50 metriksi sekä enintään 300 metriksi tiehen kuuluvan varalaskupaikan kohdalla ja pituussuunnassa sen kummastakin päästä 750 metrin etäisyydelle ulottuvalla jatkeella. Suoja-alueella ei saa pitää rakennusta. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella on liikenneturvallisuuden sitä vaatiessa ja varalaskupaikan vuoksi oikeus poistaa suoja-alueelta kasvillisuutta. Suoja-alueelle rakentaminen vaatii maantielain mukaisen poikkeamispäätöksen. Lähtökohtaisesti suoja-alue ei ole voimassa asemakaava-alueella. Tievelhoon viedään tieto suoja-alueista vain, jos lähimmän ajoradan keskiviivasta mitatusta normaalileveydestä (20 metriä) on poikettu. Tiedon päivittäminen on jatkuvaa. ELY:t vastaavat tiedon ylläpidosta. Kohdeluokka ei ole versioituva ja kattaa tiet sekä rampit.

Erotusalue erottaa päällystetyillä teillä ajoradansuuntaiset kävelyn ja pyöräilyn väylät pientareesta, sorateillä ajoradasta. Poikkeuksena tästä on "Erottelukaista" -tyyppi, joka on pyöräliikenteen ja jalankulun toisistaan erottava alue. ELY-keskukset vastaavat tiedon ylläpidosta. Osa tiedoista tuotetaan erillisinvestointien ja -hankkeiden kautta. Kohdeluokka on versioituva. Tieto kattaa tiet, rampit sekä kävelyn ja pyöräilynväylät.

Karttatasoon on yhdistetty valaistuksiin liittyvät toimenpide- ja vauriotiedot kohdeluokilta "Välimäiset varustetoimenpiteet" ja "Välimäiset varustevauriot". Aineiston lähde on Tievelho, ja tiedot päivittyvät joka arkipäivä.

Tiemerkinnöin osoitettu tai muu autolle riittävän leveä ajoradan pituussuuntainen osa taikka pyöräkaista. Tiedon ylläpidosta vastaavat elinvoimakeskukset. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tiedon master-järjestelmänä on Tievelho. Tieto kattaa tiet, rampit sekä kävelyn ja pyöräilynväylät.

Yhden tai useamman hoidoltaan yhtenevän kasvilajin muodostama kokonaisuus. Viherhoitokuviot voivat sisältää erilaisia kasvillisuusalueita, rakenteita ja varusteita. Viheralueet sisältävät vähintään yhden viherkuvion. Yhteen viherhoitoalueeseen voi sisältyä useita erilaisia viherhoitokuvioita, esimerkiksi nurmikuvio, pensaskuvio ja puurivi.

Kohdeluokassa hallitaan reaalimaailmassa (maastossa) puuttuvia välimäisiä infrakohteita. Puutteet voidaan havaita inventoinneissa, mittauksissa tai toimistotyönä. Kaide tai aita on esimerkki puuttuvasta pistemäisestä infrakohteesta. Tietojärjestelmässä olevia puutteita ei tässä ilmoiteta vaan ne tulee lisätä järjestelmään uusina kohteina jos puutteita havaitaan. Tietojen ylläpidosta vastaa ELY -keskus. Kohdeluokka on versioituva.

Tieto on viety keskitetysti sinne, missä kiinteistörekisteristä lasketun tilastollisen taajaman raja sulkee tieosuuden sisäänsä. Tieto tarkistetaan keskitetysti aika ajoin ja ELY:jen tehtäväksi jää ylläpitää sitä tieosoitemuutosten osalta. Huom. tietoja ei ole ylläpidetty kaavoituksen tai maankäytön muuttuessa tien ympäristössä. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa tiet ja rampit.

Ajoradasta reunaviivalla erotettu tien pituussuuntainen osa. Reunaviiva on osa piennarta. Piennar jaetaan päällystettyyn pientareeseen ja murskepintaiseen tukipientareeseen. Pientareen tarkoituksena on tukea ajorataa, lisätä ajoturvallisuutta ja tien välityskykyä sekä toimia tilapäisenä pysäköimistilana rikkoutuneille ajoneuvoille. Piennar toimii tarvittaessa myös jalankulku- ja pyöräliikenteen käytössä olevana tien osana. Jalankulku- ja pyöräliikenteen väylän päällysteen viereinen murskepintainen tienosa tulkitaan tukipientareeksi, jonka leveys on yleensä 0,25 m. ELY-keskukset vastaavat tiedon ylläpidosta. Osa tiedoista tuotetaan erillisinvestointien ja -hankkeiden kautta. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa tiet, rampit sekä jalankulku ja pyöräilynväylät.