Opastusmerkit ja muut liikennemerkit ovat tieliikennelaissa määriteltyjä liikenteenohjauslaitteita. Liikennemerkkejä ovat vakiokokoiset liikennemerkit (vakiomerkit) ja opastusmerkit. Opastusmerkkejä ovat viitoituksessa käytettävät tienviitat, suunnistustaulut, tunnukset ja muut opasteet. Tievelhossa hallitaan valtion omistamien Liikennemerkkien rakenteellisia ja toiminnallisia ominaisuustietoja sekä Liikennemerkkeihin liittyviä kunto-, toimenpide- ja hallinnollisia tietoja. Tieto päivittyy Tievelhoon jatkuvasti. Tietoa syntyy maanteiden hoitourakoista, investointihankkeista sekä muista pääasiallisesti ELY:jen teettämistä erillisinventoinneista. Kohdeluokka on versioituva. Tieto kattaa tiet, rampit sekä kävelyn ja pyöräilynväylät. Liittyvät ohjeet: https://ava.vaylapilvi.fi/ava/Julkaisut/Vaylavirasto/vo_2020-20_liikennemerkkien_kaytto_web.pdf https://www.traficom.fi/fi/liikenne/liikennejarjestelma/liikenteenohjauslaitteiden-varit-rakenne-ja-mitoitus

Mäet ja kaarteet tarkoittavat mäkisyys- ja kaarteisuuslukuja, joiden tarkempi kuvaus dokumentoitu erillisessä dokumentissa. Väylävirasto vastaa tiedon keskitetystä ylläpidosta. Kohdeluokka ei ole versioituva. Kattaa tiet. Päätiet ja seututiet pyritään inventoimaan kattavasti, muut tiet vain ELYn erikoistarpeiden mukaan. 2 ajorataisia teitä ei inventoida.

Kohdeluokassa hallitaan tietoja katujen, kaavateiden tai yksityisteiden liittymistä. Katu- ja yksityistieliittymien osalta tulee hakea siihen liittyvä rakennuslupa. Rakennuslupa käsitellään ELY:jen TILU järjestelmässä. Itse rakentaminen tapahtuu yksityisen henkilön tai kunnan toimesta. Tietoa syntyy rakentamisen yhteydessä. Hoidon urakoissa on velvollisuus seurata rakentamista sekä toimittaa tieto toteutuneesta rakentamisesta Tievelhoon. Tietoa syntyy myös ELY:jen teettämissä erillisinventoinneissa, jolloin ELY:t ovat vastuussa tiedon toimittamisessa Tievelhoon. Tiedon päivityksen yhteydessä on tärkeä, että luodaan yhteys katu- ja yksityistieliittymälupaan, jos se Tievelhossa on. Kohdeluokka on versioituva. Tieto kattaa tiet sekä kävelyn ja pyöräilynväylät.

Pohjavesialueiden määrittämisestä ja luokituksesta sekä pohjavesien suojelusuunnitelmista säädetään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) 2 a luvussa. Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain muutos tuli voimaan 1.2.2015. Lain mukaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus luokittelee pohjavesialueen vedenhankintakäyttöön soveltuvuuden ja suojelutarpeen perusteella seuraavasti: 1-luokkaan vedenhankintaa varten tärkeän pohjavesialueen, jonka vettä käytetään tai jota on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin. 2-luokkaan muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen, joka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella soveltuu 1 kohdassa tarkoitettuun käyttöön Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus luokittelee lisäksi E-luokkaan pohjavesialueen, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen. Paikkatietopalvelut vastaa tiedon päivittämisestä Tievelhoon. Tieto päivittyy Tievelhoon kerran vuodessa huhtikuussa. Tiedon päivitys perustuu SYKE:n tarjoamaan aluemuotoiseen tietoon, joka käsitellään paikkatiepalveluissa Tievelhoon vietävään muotoon. Tällä hetkellä tiedon päivittämisen yhteydessä vanha tieto poistetaan Tievelhosta ja uusi tieto viedään uutena. Historiaa ei tallennu Tievelhoon. Lähde: https://www.syke.fi/fi-FI/Avoin_tieto/Paikkatietoaineistot/Ladattavat_paikkatietoaineistot Kohdeluokka on versioituva ja kattaa tiet sekä rampit.

Tieinfraan kohdistuvien urakoiden ja inventointien sijainteja ja metatietoja voidaan hallita tässä kohdeluokassa. ELY-keskukset vastaavat tiedon ylläpidosta. Tieto syntyy päätöksissä ja sopimuksissa ja päivitetään niiden aiheuttaman tietotarpeen perusteella. Kohdeluokka on versioituva.

Kohdeluokassa kerrotaan, millä menetelmällä liikenteeltään homogeenisen välin liikennemäärät on laskettu. Vaikka liikennemäärä ilmoitetaan koko tien poikkileikkausta koskevana, niin laskentalaitteiden sijainti kerrotaan tässä ajoradoittain. Tieto siirretään liikennemäärien estimointisovelluksesta Tievelhoon samalla kun liikennetiedotkin (kerran vuodessa). Fintraffic vastaa tiedon tuottamisesta. Tieto päivitetään Tievelhoon kerran vuodessa joulu-tammikuussa.

Pääsääntöisesti kolme-, neljä- ja viisinumeroiset tiet, mittausohjelmassa voi olla mukana myös vilkkaampia teitä, jos ne tulkitaan raskaan liikenteen riskiteiksi. Tiedot tuotetaan keskitetysti VTT:n toimesta maanteiden keskinäisille liittymille. Onnettomuusennusteet tehdään yhdistämällä onnettomuushistorian ja onnettomuusmallien tiedot Tarvan periaatteita noudattaen. Käytännössä ennuste on sama kuin Tarvan nykytilan onnettomuusmäärä ilman toimenpiteitä. Kohdeluokka ei ole versioituva. Kattaa tiet.

Tievelhossa hallitaan tulvalle alttiita kohteita tiestöllä toteutuneiden tulvatietojen, tulvariskiaineistojen sekä paikallisen asiantuntemuksen perusteella. Jos tie on ollut tulvan takia suljettu, toteutumatieto saadaan Fintrafficilta. Harja-viestien perusteella saadaan tietoa myös muista tieosuuksista, joilla on ilmoitettu olevan vettä tiellä. Näistä kaikki eivät välttämättä ole tulvakohteita, vaan vaatii karsimista (maanteiden hoidon projektipäällikkö + tulvayhdyshenkilö). Tämän lisäksi on olemassa muitakin tulvakohteita, jotka eivät tule näiden kahden kanavan kautta esille, vaan ovat urakoitsijan / aluevastaavan tiedossa. ELY:t vastaavat tiedon ylläpidosta. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa tiet, rampit sekä kävelyn ja pyöräilynväylät.

Museotiet edustavat tieliikennehistorian kannalta tieverkkomme arvokkainta osaa. Museotiekohteet säilytetään sellaisina kuin ne museokohteeksi nimeämisen hetkellä ovat. Kohteisiin ei tehdä muutoksia, ellei liikenneturvallisuus tai kohteen säilyminen sitä erityisesti vaadi. Museokohteiden kokoelmaa kehitetään tienpitäjän määrittelemien periaatteiden ja kriteerien mukaan. Museotiet ja -sillat ovat tienpitäjän nimeämiä, kukin kohde nimetään/on nimetty erikseen. Aloite nimeämisestä voi tulla ulkopuoliselta taholta tai tienpitäjän oman selvitystyön tuloksena. Nimeämisiä tehtiin runsaasti v. 1982, jolloin kohdevalinnalla oli tietyt kriteerit (kulttuurihistoriallinen, maisemallinen, matkailullinen arvo). Tievelhon operaattori vastaa tiedon ylläpidosta. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa tiet ja kadut.

Kunnossapito jakautuu Tievelhon käsitteissä hoitoon ja korjaukseen. Korjausvastuulla kuvataan kenen vastuulla korjauksen järjestäminen on. Korjausvastuuseen voi liittyä myös korjauksen tilaaminen. Korjausvastuu on yleisesti tieosuuden omistavalla taholla. Tälle kohdeluokalle kirjataan poikkeavat tai tarkentavat korjausvastuun tiedot/sopimukset. Korjauksella voi olla eri vastuutahot kuin tieosuuden omistaja ja Velho mahdollistaa näiden kirjaamisen. Korjausvastuuseen sisältyy Tievelhossa tieinfran rakenteiden ja päällysteiden kunnossapitosopimuksia. Korjaustehtävät käsittävät toimenpiteitä, joilla poistetaan vikoja ja kuluneisuutta. Korjauksen avulla rakenteen ja/tai laitteen tekninen käyttöikä kasvaa. ELY-keskukset vastaavat tiedon ylläpidosta. Tieto syntyy sopimuksissa, jossa määritellään korjaukseen liittyvistä poikkeus järjestelyistä. Kohdeluokka on versioituva. Tieto kattaa tiet, lautat, rampit, kadut, talvitiet sekä kävelyn ja pyöräilynväylät.