Opastusmerkit ja muut liikennemerkit ovat tieliikennelaissa määriteltyjä liikenteenohjauslaitteita. Liikennemerkkejä ovat vakiokokoiset liikennemerkit (vakiomerkit) ja opastusmerkit. Opastusmerkkejä ovat viitoituksessa käytettävät tienviitat, suunnistustaulut, tunnukset ja muut opasteet. Tievelhossa hallitaan valtion omistamien Liikennemerkkien rakenteellisia ja toiminnallisia ominaisuustietoja sekä Liikennemerkkeihin liittyviä kunto-, toimenpide- ja hallinnollisia tietoja. Tieto päivittyy Tievelhoon jatkuvasti. Tietoa syntyy maanteiden hoitourakoista, investointihankkeista sekä muista pääasiallisesti ELY:jen teettämistä erillisinventoinneista. Kohdeluokka on versioituva. Tieto kattaa tiet, rampit sekä kävelyn ja pyöräilynväylät. Liittyvät ohjeet: https://ava.vaylapilvi.fi/ava/Julkaisut/Vaylavirasto/vo_2020-20_liikennemerkkien_kaytto_web.pdf https://www.traficom.fi/fi/liikenne/liikennejarjestelma/liikenteenohjauslaitteiden-varit-rakenne-ja-mitoitus

Maanteiden pääväylät eli maanteiden runkoverkko on luettelo valtakunnallisesti erityisen merkittävistä maanteistä. Runkoverkon määritelmä on lain liikennejärjestelmästä ja maanteistä 4 §:ssä. Maanteiden pääväylistä päätetään liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella maanteiden ja rautateiden pääväylistä. Pääväyläasetuksen tärkein tehtävä on määritellä valtakunnallisen liikenteen kannalta tärkeät runkoverkot, joiden kehittämisedellytykset on syytä turvata. Verkon määrittely perustuu yhteysvälien liikenteelliseen merkitykseen, verkolliseen asemaan ja yhteiskunnalliseen tarkoituksenmukaisuuden harkintaan. Tievelhon operaattori vastaa tiedon ylläpidosta. Kohdeluokka ei ole versioituva.

Kohdeluokalle tallennetaan opastemerkkeihin liittyvät luvat. Mustapohjaista osoiteviittaa voidaan käyttää taajamassa opastamaan virastoihin, laitoksiin sekä teollisuus- ja liikelaitoksiin. Taajaman ulkopuolella osoiteviittaa voidaan käyttää opastamaan myös muuhun yksittäiseen kohteeseen. Palvelukohdeopasteelle ja mustapohjaiset osoiteviitat sijoitetaan tiealueelle ja niille tulee hakea lupa ELY-keskukselta. ELY-keskusten keskitetty lupapalvelu myöntää opasteisiin liittyvät luvat. Tieto ylläpidetään keskitetysti. Tieto päivitetään lupapäätöksen aiheuttaman tarpeen perusteella. Tievelhoon tallennetaan ainoastaan myönnettyjä lupia. Kohdeluokka on versioituva. Tiet, rampit sekä kävelyn ja pyöräilynväylät.

Ajoradalla ja pientareella sijaitseva, ajoneuvoille tarkoitettu toiminnallinen levennys kuten huoltolevike, bussipysäkki, pysähtymislevike tai väistötila. ELY-keskukset vastaavat tiedon ylläpidosta. Osa tiedoista tuotetaan erillisinvestointien ja -hankkeiden kautta. Kohdeluokka on versioituva ja kattaa tiet.

Kohdeluokassa hallitaan reaalimaailmassa (maastossa) puuttuvia välimäisiä infrakohteita. Puutteet voidaan havaita inventoinneissa, mittauksissa tai toimistotyönä. Kaide tai aita on esimerkki puuttuvasta pistemäisestä infrakohteesta. Tietojärjestelmässä olevia puutteita ei tässä ilmoiteta vaan ne tulee lisätä järjestelmään uusina kohteina jos puutteita havaitaan. Tietojen ylläpidosta vastaa ELY -keskus. Kohdeluokka on versioituva.

Velhoon viedään suurten erikoiskuljetusten tavoiteverkkoon kuuluvilta maanteiltä, rampeilta, katuosuuksilta, sekä viereisistä silta-aukoista ne leveysrajoitukset, joiden kohdalla vapaa leveys on alle 10,5 metriä. Leveysrajoituksen osoitteena käytetään alikulkupaikan osoitetta, mikäli rajoitus liittyy ko. alikulkupaikkaan. Vapaa leveys määritellään ajoratakohtaisesti ja se voi olla eri suuruinen 1-ajorataisen tien eri ajosuunnille (oikea / vasen). ELY-keskukset vastaavat tiedon ylläpidosta. Tieto päivitetään ilmoitusmenettelyiden aiheuttaman tarpeen perusteella. Kohdeluokka on versioituva. Tieto kattaa tiet, lautat, rampit ja kadut.

Viherhoitoluokka kuvaa viheralueen yleisilmettä, käyttöä ja hoidon laatutasoa. Hoitotarve ja hoitomenetelmät eri hoitoluokissa vaihtelevat paljon päivittäisestä kerran kasvukaudessa tehtävän. Viherhoitoluokkien tarkempi kuvaus ja laatuvaatimukset löytyvät Väyläviraston julkaisusta ”5/2023 Viherrakentaminen ja -hoito tieympäristössä”. Tieto syntyy tiesuunnitelmavaiheessa, jossa viherhoitoluokka tulisi määritellä. Puuttuvan määrittelyn tai tarvittavan tarkennuksen tekee ELY-keskus ottaessaan maantien hoidon vastuulleen (uusi tie tai valtiolle siirtyvä). Hoitoluokat ovat pysyvästi voimassa, luokitusta tarkistetaan tarvittaessa kunkin maanteiden hoidon urakkakilpailutuksen valmistelun vaiheessa nykyisin 5 vuoden välein. ELY:t vastaavat tiedon ylläpidosta. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa tiet, rampit, kiertoliittymät ja palvelualueet.

Tievelhossa hallitaan tulvalle alttiita kohteita tiestöllä toteutuneiden tulvatietojen, tulvariskiaineistojen sekä paikallisen asiantuntemuksen perusteella. Jos tie on ollut tulvan takia suljettu, toteutumatieto saadaan Fintrafficilta. Harja-viestien perusteella saadaan tietoa myös muista tieosuuksista, joilla on ilmoitettu olevan vettä tiellä. Näistä kaikki eivät välttämättä ole tulvakohteita, vaan vaatii karsimista (maanteiden hoidon projektipäällikkö + tulvayhdyshenkilö). Tämän lisäksi on olemassa muitakin tulvakohteita, jotka eivät tule näiden kahden kanavan kautta esille, vaan ovat urakoitsijan / aluevastaavan tiedossa. ELY:t vastaavat tiedon ylläpidosta. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa tiet, rampit sekä kävelyn ja pyöräilynväylät.

Ajoradasta reunaviivalla erotettu tien pituussuuntainen osa. Reunaviiva on osa piennarta. Piennar jaetaan päällystettyyn pientareeseen ja murskepintaiseen tukipientareeseen. Pientareen tarkoituksena on tukea ajorataa, lisätä ajoturvallisuutta ja tien välityskykyä sekä toimia tilapäisenä pysäköimistilana rikkoutuneille ajoneuvoille. Piennar toimii tarvittaessa myös jalankulku- ja pyöräliikenteen käytössä olevana tien osana. Jalankulku- ja pyöräliikenteen väylän päällysteen viereinen murskepintainen tienosa tulkitaan tukipientareeksi, jonka leveys on yleensä 0,25 m. ELY-keskukset vastaavat tiedon ylläpidosta. Osa tiedoista tuotetaan erillisinvestointien ja -hankkeiden kautta. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa tiet, rampit sekä jalankulku ja pyöräilynväylät.

Kunnossapito jakautuu Tievelhon käsitteissä hoitoon ja korjaukseen. Korjausvastuulla kuvataan kenen vastuulla korjauksen järjestäminen on. Korjausvastuuseen voi liittyä myös korjauksen tilaaminen. Korjausvastuu on yleisesti tieosuuden omistavalla taholla. Tälle kohdeluokalle kirjataan poikkeavat tai tarkentavat korjausvastuun tiedot/sopimukset. Korjauksella voi olla eri vastuutahot kuin tieosuuden omistaja ja Velho mahdollistaa näiden kirjaamisen. Korjausvastuuseen sisältyy Tievelhossa tieinfran rakenteiden ja päällysteiden kunnossapitosopimuksia. Korjaustehtävät käsittävät toimenpiteitä, joilla poistetaan vikoja ja kuluneisuutta. Korjauksen avulla rakenteen ja/tai laitteen tekninen käyttöikä kasvaa. ELY-keskukset vastaavat tiedon ylläpidosta. Tieto syntyy sopimuksissa, jossa määritellään korjaukseen liittyvistä poikkeus järjestelyistä. Kohdeluokka on versioituva. Tieto kattaa tiet, lautat, rampit, kadut, talvitiet sekä kävelyn ja pyöräilynväylät.