Karttatasoon on yhdistetty reunatukiin liittyvät toimenpide- ja vauriotiedot kohdeluokilta "Välimäiset varustetoimenpiteet" ja "Välimäiset varustevauriot". Aineiston lähde on Tievelho, ja tiedot päivittyvät joka arkipäivä.

Karttatasoon on yhdistetty aitoihin liittyvät toimenpide- ja vauriotiedot kohdeluokilta "Välimäiset varustetoimenpiteet" ja "Välimäiset varustevauriot". Aineiston lähde on Tievelho, ja tiedot päivittyvät joka arkipäivä.

Velhoon viedään suurten erikoiskuljetusten tavoiteverkkoon kuuluvilta maanteiltä, rampeilta, katuosuuksilta, sekä viereisistä silta-aukoista ne leveysrajoitukset, joiden kohdalla vapaa leveys on alle 10,5 metriä. Leveysrajoituksen osoitteena käytetään alikulkupaikan osoitetta, mikäli rajoitus liittyy ko. alikulkupaikkaan. Vapaa leveys määritellään ajoratakohtaisesti ja se voi olla eri suuruinen 1-ajorataisen tien eri ajosuunnille (oikea / vasen). ELY-keskukset vastaavat tiedon ylläpidosta. Tieto päivitetään ilmoitusmenettelyiden aiheuttaman tarpeen perusteella. Kohdeluokka on versioituva. Tieto kattaa tiet, lautat, rampit ja kadut.

Avo-ojan keskellä sijaitseva, pituussuunnassa kallistettu avo-ojan osa. ELY-keskukset vastaavat tiedon ylläpidosta. Osa tiedoista tuotetaan erillisinvestointien ja -hankkeiden kautta. Kohdeluokka ei ole versioituva. Kattaa tiet.

Maanteiden pääväylät eli maanteiden runkoverkko on luettelo valtakunnallisesti erityisen merkittävistä maanteistä. Runkoverkon määritelmä on lain liikennejärjestelmästä ja maanteistä 4 §:ssä. Maanteiden pääväylistä päätetään liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella maanteiden ja rautateiden pääväylistä. Pääväyläasetuksen tärkein tehtävä on määritellä valtakunnallisen liikenteen kannalta tärkeät runkoverkot, joiden kehittämisedellytykset on syytä turvata. Verkon määrittely perustuu yhteysvälien liikenteelliseen merkitykseen, verkolliseen asemaan ja yhteiskunnalliseen tarkoituksenmukaisuuden harkintaan. Tievelhon operaattori vastaa tiedon ylläpidosta. Kohdeluokka ei ole versioituva.

Katujen, kaavateiden tai yksityisteiden liittymiin liittyvät hallinnolliset luvat. ELY-keskukset ohjaavat tiealueella ja sen läheisyydessä ulkopuolisia toimijoita lupapäätöksillä ja sopimuksilla sekä antavat lausuntoja. ELY-keskukset myöntävät myös kuljetuksiin liittyviä lupia. Osa lupa-asioiden käsittelystä on keskitetty valtakunnallisesti yhteen toimipisteeseen, osa käsitellään paikallisessa ELY-keskuksessa. Katu ja yksityistieliittymäluvat käsitellään keskitetyssä lupapalvelussa. Tieto syntyy lupapäätöksissä ja päivitetään päätösasiakirjojen perusteella. Kohdeluokka on versioituva. 1.1.2021 alkaen lupapäätökset ovat voimassa kaksi vuotta kerrallaan. Tieto kattaa tiet sekä kävelyn ja pyöräilynväylät. Liittyvät ohjeet: https://ava.vaylapilvi.fi/ava/Julkaisut/Tiehallinto/pdf/2100050-v-07-yksityisten_teiden_liittymat-ohje.pdf

Tekninen toimenpide kertoo milloin tierakenne on syntynyt ja minkä toimenpiteen seurauksena. Voimaantulopäivämäärän on tarkoitus kertoa minä vuonna ja missä kuussa tie on avattu liikenteelle. Tieto syntyy rakentamisessa ja kunnossapidossa. Toimenpide kertoo milloin rakenne on syntynyt ja minkälaisen toimenpiteen seurauksena. ELY:t vastaavat tiedon ylläpidosta. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa tiet, rampit sekä kävelyn ja pyöräilynväylät.

Ajoradasta reunaviivalla erotettu tien pituussuuntainen osa. Reunaviiva on osa piennarta. Piennar jaetaan päällystettyyn pientareeseen ja murskepintaiseen tukipientareeseen. Pientareen tarkoituksena on tukea ajorataa, lisätä ajoturvallisuutta ja tien välityskykyä sekä toimia tilapäisenä pysäköimistilana rikkoutuneille ajoneuvoille. Piennar toimii tarvittaessa myös jalankulku- ja pyöräliikenteen käytössä olevana tien osana. Jalankulku- ja pyöräliikenteen väylän päällysteen viereinen murskepintainen tienosa tulkitaan tukipientareeksi, jonka leveys on yleensä 0,25 m. ELY-keskukset vastaavat tiedon ylläpidosta. Osa tiedoista tuotetaan erillisinvestointien ja -hankkeiden kautta. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa tiet, rampit sekä jalankulku ja pyöräilynväylät.

Näkemäpituudella tarkoitetaan matkaa, jolla henkilöauton kuljettaja esteettä näkee tiellä 110 cm korkeudella olevan pisteen. Näkemäpituus mitataan näkemien ääriarvojen kohdalla ja oletetaan, että näkemäpituus muuttuu lineaarisesti niiden välillä. Tieto syntyy tiehankkeiden valmistumisen yhteydessä tai nopeusrajoitusten muuttuessa. Osa määrittelyistä tehdään erillisinventoinneilla. ELY-keskukset ovat vastuussa tiedon ylläpidosta. Pitkän ja lyhyen näkemän hakemisesta on annettu erilliset mittausohjeet. Mittaukset ja tulosten esikäsittelyn Tievelhoa varten hoidetaan keskitetysti. Näkemät rekisteröidään vain inventointisuuntaan. Vastakkaisen suunnan näkemistä on mahdollista saada arvio matemaattisin menetelmin tai tilata erillinen mittaus. Päätiet ja seututiet ylläpidetään kattavasti, muut tiet vain ELY:n erikoistarpeiden mukaan. 2- ajorataisia teitä ei ylläpidetä. Kohdeluokka ei ole versioituva. Kattaa tiet. Päätiet ja seututiet pyritään inventoimaan kattavasti, muut tiet vain ELYn erikoistarpeiden mukaan. 2- ajorataisia teitä ei inventoida.

Sidotut päällysrakenteet ovat asfalttimassasta tms. tehtäviä sidottuja rakennekerroksia, joiden tarkoitus on toimia kestävinä, tiehen kohdistuvat kuormitukset vastaanottavina rakenteina. ELY-keskukset vastaavat tiedon ylläpidosta. Tieto syntyy investointihankkeilla. Tiedot saadaan suunnitelmista tai urakoitsijoilta. Tietojen päivitys on jatkuvaa. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa tiet, rampit sekä kävelyn ja pyöräilynväylät.