Tekninen toimenpide kertoo milloin tierakenne on syntynyt ja minkä toimenpiteen seurauksena. Voimaantulopäivämäärän on tarkoitus kertoa minä vuonna ja missä kuussa tie on avattu liikenteelle. Tieto syntyy rakentamisessa ja kunnossapidossa. Toimenpide kertoo milloin rakenne on syntynyt ja minkälaisen toimenpiteen seurauksena. ELY:t vastaavat tiedon ylläpidosta. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa tiet, rampit sekä kävelyn ja pyöräilynväylät.

Katujen, kaavateiden tai yksityisteiden liittymiin liittyvät hallinnolliset luvat. ELY-keskukset ohjaavat tiealueella ja sen läheisyydessä ulkopuolisia toimijoita lupapäätöksillä ja sopimuksilla sekä antavat lausuntoja. ELY-keskukset myöntävät myös kuljetuksiin liittyviä lupia. Osa lupa-asioiden käsittelystä on keskitetty valtakunnallisesti yhteen toimipisteeseen, osa käsitellään paikallisessa ELY-keskuksessa. Katu ja yksityistieliittymäluvat käsitellään keskitetyssä lupapalvelussa. Tieto syntyy lupapäätöksissä ja päivitetään päätösasiakirjojen perusteella. Kohdeluokka on versioituva. 1.1.2021 alkaen lupapäätökset ovat voimassa kaksi vuotta kerrallaan. Tieto kattaa tiet sekä kävelyn ja pyöräilynväylät. Liittyvät ohjeet: https://ava.vaylapilvi.fi/ava/Julkaisut/Tiehallinto/pdf/2100050-v-07-yksityisten_teiden_liittymat-ohje.pdf

Reunapaalut (sumupaalut) ovat ajoradan reunalinjan havainnoimisen parantamiseksi tehtäviä turvallisuus- ja suojarakenteita. Tievelhossa hallitaan valtion omistamien reunapaalujen rakenteellisia ja toiminnallisia ominaisuustietoja sekä niihin liittyviä kunto-, toimenpide- ja hallinnollisia tietoja. Kohdeluokassa ilmoitetaan reunapaaluilla varustetut tieosuudet sekä siltojen kaiteissa olevat reunapaalujaksot. Reunapaalujaksot kirjataan maanteille liittymäväleittäin. Jaksoa ei tarvitse katkaista katu- ja yksityistieliittymissä. Kohdeluokka sisältää reunapaalujen lisäksi myös aurausviitat ja liittymäpaalut. Tieto päivittyy Tievelhoon jatkuvasti. Tietoa syntyy maanteiden hoitourakoista, investointihankkeista sekä muista pääasiallisesti ELY:jen teettämistä erillisinventoinneista. Kohdeluokka on versioituva.

Korjausluokan määräytymisessä otetaan huomioon tien yleinen standardi, raskaan liikenteen määrä, liikenteen määrän poikkeamat yhteysvälillä, liikenteen luonne ja sen edellyttämät tarpeet, tien talvihoitoluokka ja vallitseva nopeusrajoitus sekä tien merkittävyys. Sorateiden siltojen kohdilla olevat päällystetyt osuudet ja alkuosien "tumpit", "lipat" luokitellaan pääsääntöisesti luokkaan PK3. Pyrkimyksenä on, että yhtenäisillä tiejaksoilla on myös yhtenäinen korjausluokka. Ramppien korjausluokka määräytyy päätien mukaan. Päällysteiden korjausluokat määräytyvät julkaisun "Päällystettyjen teiden korjauksen toimintalinjat" määritysten mukaisesti (kohta 2.2.2): https://www.ely-keskus.fi/documents/10191/56469/P%C3%A4%C3%A4llystettyjen+teiden+korjauksen+toimintalinjat.pdf/dfcf772a-e1cc-7d93-170b-8221c8aad077?t=1652454250354 Päällysteen korjausluokat ovat ns. jatkuvasti voimassa olevia eli niitä ei määritetä joka vuosi erikseen. Luokkiin voidaan tehdä kuitenkin tarkistuksia tarpeen vaatiessa jos ympäristössä esim. rakennetaan tai parannetaan tietä tai liikenne oleellisesti muuttuu. ELY:t vastaavat tiedon ylläpidosta. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa päällystetyt tiet ja rampit (pois lukien kadut ja kävely- ja pyöräilyväylät).

Ajoradasta reunaviivalla erotettu tien pituussuuntainen osa. Reunaviiva on osa piennarta. Piennar jaetaan päällystettyyn pientareeseen ja murskepintaiseen tukipientareeseen. Pientareen tarkoituksena on tukea ajorataa, lisätä ajoturvallisuutta ja tien välityskykyä sekä toimia tilapäisenä pysäköimistilana rikkoutuneille ajoneuvoille. Piennar toimii tarvittaessa myös jalankulku- ja pyöräliikenteen käytössä olevana tien osana. Jalankulku- ja pyöräliikenteen väylän päällysteen viereinen murskepintainen tienosa tulkitaan tukipientareeksi, jonka leveys on yleensä 0,25 m. ELY-keskukset vastaavat tiedon ylläpidosta. Osa tiedoista tuotetaan erillisinvestointien ja -hankkeiden kautta. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa tiet, rampit sekä jalankulku ja pyöräilynväylät.

Kasvillisuusrakenne on viherrakenteen osa, joka muodostuu kasvillisuudesta, kasvualustasta ja mahdollisista katteista. Kasvillisuusrakenteiden tarkoituksena on edistää rakennetun ympäristön viihtyisyyttä. Kasvillisuusrakenteet sitovat niiden alustana olevaa pintamaata. Tietoa käytetään pääasiassa välialueiden niitto- ja raivaustarpeen määrittämiseen. Kasvillisuusrakenne kirjataan erotusalueilta, liikennesaarekkeilta ja keskialueilta. Kasvillisuusrakenteiden leveyttä ei kirjata. Leveydet kirjataan erotusalueille, liikennesaarekkeille ja keskialueille. Kasvillisuusrakenteiden sijaintitarkenteena käytetään erotusalueita, liikennesaarekkeita ja keskialueita. Kaikki erityistä hoitoa vaativat kasvillisuusrakenteet kirjataan viherhoitokuviot-kohdeluokalle. Kasvillisuusrakenteet tulee kirjata kohdeluokalle myös sellaisilla kohdilla, jossa on viherhoitokuvioita. ELY-keskukset vastaavat tiedon ylläpidosta. Tietojen päivitys on jatkuvaa. Kohdeluokka on versioituva. Tieto kattaa tiet, rampit sekä kävelyn ja pyöräilynväylät.

Tieto kuvaa tieosuuden tiealueenpoikkileikkaus suuntaista rakennetta ja sen toiminnallista tarkoitusta. Mikäli tiellä on useita toiminnallisia käyttötarkoituksia, voidaan kirjata niistä tärkein kenttään Väylän luonne ja toissijainen käyttötarkoitus kenttään Väylän luonteen tarkenne. Tieto kirjataan kaikille tieosoitteellisille maanteille tie- ja rakennussuunnitelmia hyödyntäen.

Velhoon viedään kaikki maanteillä olevat alikulkukorkeutta rajoittavat esteet (paitsi sähköjohdot). Korkeusrajoituksen osoitteena käytetään alikulkupaikan osoitetta. Sallittu alikulkukorkeus määritellään ajosuunnittain. Näin 1-ajorataisilla teillä voi olla 2 eri arvoa, jolloin ilmoitetaan tarkennuksena puoli suhteessa tien kasvusuuntaan. 2-ajorataisilla osuuksilla ilmoitetaan aina kummankin ajoradan korkeusrajoitus erikseen. Mahdollinen kiertoreitin korkeusrajoitus ilmoitetaan tarvittaessa myös suunnittain. ELY-keskukset vastaavat tiedon ylläpidosta. Kohdeluokka on versioituva. Tieto kattaa tiet, lautat ja rampit.

Sitomattomat pintarakenteet ovat sorapäällysteitä tms. sitomattomista materiaaleista tehtäviä päällysteitä. Sitomattomat pintarakenteet ovat sorapäällysteitä tms. sitomattomista materiaaleista tehtäviä päällysteitä. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa soratiet.

Ajoradalla ja pientareella sijaitseva, ajoneuvoille tarkoitettu toiminnallinen levennys kuten huoltolevike, bussipysäkki, pysähtymislevike tai väistötila. ELY-keskukset vastaavat tiedon ylläpidosta. Osa tiedoista tuotetaan erillisinvestointien ja -hankkeiden kautta. Kohdeluokka on versioituva ja kattaa tiet.