Opastusmerkit ja muut liikennemerkit ovat tieliikennelaissa määriteltyjä liikenteenohjauslaitteita. Liikennemerkkejä ovat vakiokokoiset liikennemerkit (vakiomerkit) ja opastusmerkit. Opastusmerkkejä ovat viitoituksessa käytettävät tienviitat, suunnistustaulut, tunnukset ja muut opasteet. Tievelhossa hallitaan valtion omistamien Liikennemerkkien rakenteellisia ja toiminnallisia ominaisuustietoja sekä Liikennemerkkeihin liittyviä kunto-, toimenpide- ja hallinnollisia tietoja. Tieto päivittyy Tievelhoon jatkuvasti. Tietoa syntyy maanteiden hoitourakoista, investointihankkeista sekä muista pääasiallisesti ELY:jen teettämistä erillisinventoinneista. Kohdeluokka on versioituva. Tieto kattaa tiet, rampit sekä kävelyn ja pyöräilynväylät. Liittyvät ohjeet: https://ava.vaylapilvi.fi/ava/Julkaisut/Vaylavirasto/vo_2020-20_liikennemerkkien_kaytto_web.pdf https://www.traficom.fi/fi/liikenne/liikennejarjestelma/liikenteenohjauslaitteiden-varit-rakenne-ja-mitoitus

ELY-keskusten ilmoitukset tienvarsimainosluvista. Jos maantien käyttäjille suunnatun mainoksen sijoituspaikka on asemakaavoitetun alueen ulkopuolella, tulee ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvasta mainoksesta (pysyvä tienvarsimainos) ennen mainoksen sijoittamista tehdä ELY-keskukselle ilmoitus ja saada salliva päätös. Salliva päätös mainoksen sijoittamisesta voidaan antaa, jos mainos ei vaaranna liikenneturvallisuutta, ei aiheuta haittaa tienpidolle ja että se sopeutuu mahdollisimman hyvin ympäristöön. Lisäksi mainoksen sijoituspaikan ja ulkoasun tulee täyttää tienvarsimainnasta ja -ilmoittelusta annetun määräyksen asettamat vaatimukset. ELY-keskusten keskitetty lupapalvelu myöntää mainoksiin liittyvät luvat. Tiedon päivitys tarve syntyy lupapäätöksien perusteella. Tieto ylläpidetään keskitetysti. Kohdeluokka on versioituva. Tieto kattaa kaikki valtion omistamat tieosuudet. Myös lautat ja rampit.

Museotiet edustavat tieliikennehistorian kannalta tieverkkomme arvokkainta osaa. Museotiekohteet säilytetään sellaisina kuin ne museokohteeksi nimeämisen hetkellä ovat. Kohteisiin ei tehdä muutoksia, ellei liikenneturvallisuus tai kohteen säilyminen sitä erityisesti vaadi. Museokohteiden kokoelmaa kehitetään tienpitäjän määrittelemien periaatteiden ja kriteerien mukaan. Museotiet ja -sillat ovat tienpitäjän nimeämiä, kukin kohde nimetään/on nimetty erikseen. Aloite nimeämisestä voi tulla ulkopuoliselta taholta tai tienpitäjän oman selvitystyön tuloksena. Nimeämisiä tehtiin runsaasti v. 1982, jolloin kohdevalinnalla oli tietyt kriteerit (kulttuurihistoriallinen, maisemallinen, matkailullinen arvo). Tievelhon operaattori vastaa tiedon ylläpidosta. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa tiet ja kadut.

Pylväät ovat liikennemerkkien tai liikennevalojen pystytysrakenteita. Jokainen pylväs muodostaa Velhossa oman objektinsa. Tievelhossa hallitaan valtion omistamien pylväiden rakenteellisia ja toiminnallisia ominaisuustietoja sekä niihin liittyviä kunto-, toimenpide- ja hallinnollisia tietoja. Tieto päivittyy Tievelhoon jatkuvasti. Tietoa syntyy maanteiden hoitourakoista, investointihankkeista sekä muista pääasiallisesti ELY:jen teettämistä erillisinventoinneista. Kohdeluokka on versioituva. Tieto kattaa tiet, rampit sekä kävelyn ja pyöräilynväylät.

Viherhoitoluokka kuvaa viheralueen yleisilmettä, käyttöä ja hoidon laatutasoa. Hoitotarve ja hoitomenetelmät eri hoitoluokissa vaihtelevat paljon päivittäisestä kerran kasvukaudessa tehtävän. Viherhoitoluokkien tarkempi kuvaus ja laatuvaatimukset löytyvät Väyläviraston julkaisusta ”5/2023 Viherrakentaminen ja -hoito tieympäristössä”. Tieto syntyy tiesuunnitelmavaiheessa, jossa viherhoitoluokka tulisi määritellä. Puuttuvan määrittelyn tai tarvittavan tarkennuksen tekee ELY-keskus ottaessaan maantien hoidon vastuulleen (uusi tie tai valtiolle siirtyvä). Hoitoluokat ovat pysyvästi voimassa, luokitusta tarkistetaan tarvittaessa kunkin maanteiden hoidon urakkakilpailutuksen valmistelun vaiheessa nykyisin 5 vuoden välein. ELY:t vastaavat tiedon ylläpidosta. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa tiet, rampit, kiertoliittymät ja palvelualueet.

Kohdeluokalle tallennetaan opastemerkkeihin liittyvät luvat. Mustapohjaista osoiteviittaa voidaan käyttää taajamassa opastamaan virastoihin, laitoksiin sekä teollisuus- ja liikelaitoksiin. Taajaman ulkopuolella osoiteviittaa voidaan käyttää opastamaan myös muuhun yksittäiseen kohteeseen. Palvelukohdeopasteelle ja mustapohjaiset osoiteviitat sijoitetaan tiealueelle ja niille tulee hakea lupa ELY-keskukselta. ELY-keskusten keskitetty lupapalvelu myöntää opasteisiin liittyvät luvat. Tieto ylläpidetään keskitetysti. Tieto päivitetään lupapäätöksen aiheuttaman tarpeen perusteella. Tievelhoon tallennetaan ainoastaan myönnettyjä lupia. Kohdeluokka on versioituva. Tiet, rampit sekä kävelyn ja pyöräilynväylät.

Tieinfraan kohdistuvien urakoiden ja inventointien sijainteja ja metatietoja voidaan hallita tässä kohdeluokassa. ELY-keskukset vastaavat tiedon ylläpidosta. Tieto syntyy päätöksissä ja sopimuksissa ja päivitetään niiden aiheuttaman tietotarpeen perusteella. Kohdeluokka on versioituva.

Tiemerkinnöin osoitettu tai muu autolle riittävän leveä ajoradan pituussuuntainen osa taikka pyöräkaista. Tiedon ylläpidosta vastaa Väylän tiestötietojärjestelmien operaattori, jolle ELY-keskukset lähettävät tiedon päivityspyynnöt. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa tiet, rampit sekä kävelyn ja pyöräilynväylät.

Kaistatasolle sidotut ajoratojen leveystiedot 5 cm tarkkuudella. Tuotu Tierekisterin tietolajilta '136 Ajoradan leveys' jakamalla ajoradan kaistamäärällä. Jos ajoradalla esiintyy esim. yksi pää- ja ohituskaista, leveys on jaettu puoliksi näille kahdelle kaistalle. Tulevaisuudessa kohdeluokan alla voidaan esittää myös muiden poikkileikkauskohdeluokkien leveystietoja. ELY-keskukset vastaavat tiedon ylläpidosta. Osa tiedoista tuotetaan erillisinvestointien ja -hankkeiden kautta. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa tiet, rampit sekä kävelyn ja pyöräilynväylät.

Muuttujat kuvaavat päällysteen pituus- ja poikkiprofiilista laskettujen tietojen avulla päällysteen ominaisuusia. Käytetään päällystyskohteiden ohjelmointiin ja kuntotilan seurantaan. Kaikki maantiet mitataan, ei käpyjä. Mittauskierto vaihtelee pk-luokan mukaan, vilkkaat vuosittain, muut noin 2-4 vuoden kierrolla, vuosittain kevät ja kesämittaukset. Vuosittain karkeasti 40 tkm mittauksia. Kohdeluokka on versioituva. Tieto kattaa päällysteyt tiet. Kaistat on visualisoitu Ura maksimi (skanneri) -arvon mukaan erillään toisistaan päällekkäisyyden välttämiseksi, mutta sijainnit eivät vastaa kaistojen todellista sijaintia tai suhdetta toisiinsa. Kuntoluokittelu on suuntaa-antava, eikä joka kohdassa täysin vastaa käytössä olevaa kuntoluokittelua.