Reunapaalut (sumupaalut) ovat ajoradan reunalinjan havainnoimisen parantamiseksi tehtäviä turvallisuus- ja suojarakenteita. Tievelhossa hallitaan valtion omistamien reunapaalujen rakenteellisia ja toiminnallisia ominaisuustietoja sekä niihin liittyviä kunto-, toimenpide- ja hallinnollisia tietoja. Kohdeluokassa ilmoitetaan reunapaaluilla varustetut tieosuudet sekä siltojen kaiteissa olevat reunapaalujaksot. Reunapaalujaksot kirjataan maanteille liittymäväleittäin. Jaksoa ei tarvitse katkaista katu- ja yksityistieliittymissä. Kohdeluokka sisältää reunapaalujen lisäksi myös aurausviitat ja liittymäpaalut. Tieto päivittyy Tievelhoon jatkuvasti. Tietoa syntyy maanteiden hoitourakoista, investointihankkeista sekä muista pääasiallisesti ELY:jen teettämistä erillisinventoinneista. Kohdeluokka on versioituva.

Opastusmerkit ja muut liikennemerkit ovat tieliikennelaissa määriteltyjä liikenteenohjauslaitteita. Liikennemerkkejä ovat vakiokokoiset liikennemerkit (vakiomerkit) ja opastusmerkit. Opastusmerkkejä ovat viitoituksessa käytettävät tienviitat, suunnistustaulut, tunnukset ja muut opasteet. Tievelhossa hallitaan valtion omistamien Liikennemerkkien rakenteellisia ja toiminnallisia ominaisuustietoja sekä Liikennemerkkeihin liittyviä kunto-, toimenpide- ja hallinnollisia tietoja. Tieto päivittyy Tievelhoon jatkuvasti. Tietoa syntyy maanteiden hoitourakoista, investointihankkeista sekä muista pääasiallisesti ELY:jen teettämistä erillisinventoinneista. Kohdeluokka on versioituva. Tieto kattaa tiet, rampit sekä kävelyn ja pyöräilynväylät. Liittyvät ohjeet: https://ava.vaylapilvi.fi/ava/Julkaisut/Vaylavirasto/vo_2020-20_liikennemerkkien_kaytto_web.pdf https://www.traficom.fi/fi/liikenne/liikennejarjestelma/liikenteenohjauslaitteiden-varit-rakenne-ja-mitoitus

Ajoradalla ja pientareella sijaitseva, ajoneuvoille tarkoitettu toiminnallinen levennys kuten huoltolevike, bussipysäkki, pysähtymislevike tai väistötila. ELY-keskukset vastaavat tiedon ylläpidosta. Osa tiedoista tuotetaan erillisinvestointien ja -hankkeiden kautta. Kohdeluokka on versioituva ja kattaa tiet.

Tekninen toimenpide kertoo milloin tierakenne on syntynyt ja minkä toimenpiteen seurauksena. Voimaantulopäivämäärän on tarkoitus kertoa minä vuonna ja missä kuussa tie on avattu liikenteelle. Tieto syntyy rakentamisessa ja kunnossapidossa. Toimenpide kertoo milloin rakenne on syntynyt ja minkälaisen toimenpiteen seurauksena. ELY:t vastaavat tiedon ylläpidosta. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa tiet, rampit sekä kävelyn ja pyöräilynväylät.

Pintaukset ovat sidotulle tai sitomattomalle alustalle liimattavia kiviaineskerroksia. ELY-keskukset vastaavat tiedon ylläpidosta. Tieto syntyy investointihankkeilla. Tiedot saadaan suunnitelmista tai urakoitsijoilta. Tietojen päivitys on jatkuvaa. Kohdeluokka ei ole versioituva.

Muuttujat kuvaavat päällysteen pituus- ja poikkiprofiilista laskettujen tietojen avulla päällysteen ominaisuusia. Käytetään päällystyskohteiden ohjelmointiin ja kuntotilan seurantaan. Kaikki maantiet mitataan, ei käpyjä. Mittauskierto vaihtelee pk-luokan mukaan, vilkkaat vuosittain, muut noin 2-4 vuoden kierrolla, vuosittain kevät ja kesämittaukset. Vuosittain karkeasti 40 tkm mittauksia. Kohdeluokka on versioituva. Tieto kattaa päällysteyt tiet. Kaistat on visualisoitu Ura maksimi (skanneri) -arvon mukaan erillään toisistaan päällekkäisyyden välttämiseksi, mutta sijainnit eivät vastaa kaistojen todellista sijaintia tai suhdetta toisiinsa. Kuntoluokittelu on suuntaa-antava, eikä joka kohdassa täysin vastaa käytössä olevaa kuntoluokittelua.

Kohdeluokalle viedään tieto niiden tieosuuksien pituus, joilla näkemäpituus ylittää 150 metriä summataan yhteen ja lasketaan montako prosenttia summa on tieosan koko pituudesta. Vastaavasti lasketaan 300 ja 460 metriä ylittävien näkemien prosenttiosuudet. Varsinaiset mittaustulokset löytyvät kohdeluokasta Näkemäpituus. Tieto syntyy tiehankkeiden valmistumisen yhteydessä tai nopeusrajoitusten muuttuessa. Osa määrittelyistä tehdään erillisinventoinneilla. Tietojen päivitys hoidetaan keskitetysti. Päätiet ja seututiet ylläpidetään kattavasti, muut tiet vain ELY:n erikoistarpeiden mukaan. 2- ajorataisilla teillä tietoja ei ylläpidetä. Kohdeluokka ei ole versioituva. Kattaa tiet.

Ajoradasta reunaviivalla erotettu tien pituussuuntainen osa. Reunaviiva on osa piennarta. Piennar jaetaan päällystettyyn pientareeseen ja murskepintaiseen tukipientareeseen. Pientareen tarkoituksena on tukea ajorataa, lisätä ajoturvallisuutta ja tien välityskykyä sekä toimia tilapäisenä pysäköimistilana rikkoutuneille ajoneuvoille. Piennar toimii tarvittaessa myös jalankulku- ja pyöräliikenteen käytössä olevana tien osana. Jalankulku- ja pyöräliikenteen väylän päällysteen viereinen murskepintainen tienosa tulkitaan tukipientareeksi, jonka leveys on yleensä 0,25 m. ELY-keskukset vastaavat tiedon ylläpidosta. Osa tiedoista tuotetaan erillisinvestointien ja -hankkeiden kautta. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa tiet, rampit sekä jalankulku ja pyöräilynväylät.

Eurooppatiet on numeroitu numerosta E01 eteenpäin. Numero merkitään tieopasteisiin valkoisella tekstillä vihreälle pohjalle. Perus- ja välitiet ovat kaksinumeroisia, joskin Itä-Euroopassa ja Aasiassa on myös kolminumeroisia perus- ja väliteitä. Yleisesti LVM vastaa TEN-T ja E-teiden valmistelusta Suomessa. Päätökset tehdään EU-tasolla Euroopan Unionin asetus TEN-T teistä tai AGR sopimus, joka määrittelee E-tiet ja niiden numerot. Kansainvälisiä verkkoja koskevat päätökset ja mahdolliset muutokset tulevat LVM:n kautta Väylävirastoon tiedoksi. Ja sen pohjalta muutokset, numerointi viedään Tievelhoon, Velhoon päätöksen mukaisesti. Tievelhon operaattori vastaa tiedon ylläpidosta. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaaa tiet ja rampit.

Kohdeluokka sisältää tiedot asukastiheydestä asukasta kohden neliökilometrillä. Tiedot tuotetaan keskitetysti VTT:n toimesta käyttäen rakennus- ja huoneistorekisterin asutustietoja. Asukastiheys lasketaan paikkatieto-ohjelmalla kaikille maanteille. Laskettaessa tieverkko jaetaan kunkin tieosan alusta lukien sadan metrin jaksoiksi. Kussakin tiejakson päässä lasketaan asukastiheys 399 m säteellä eli puolen neliökilometrin alueella. 100 metrin tiejakson asukastiheydeksi merkitään keskiarvo sen päiden asukastiheyksistä. Arvoja alle 15 asukasta/km2 ei viedä Tievelhoon tietosuojasyistä. Sadan metrin jaksoja on yhdistetty niin että arvot, jotka suurempia kuin 99, esitetään kahden merkitsevän numeron tarkkuudella. Kohdeluokka ei ole versioituva. Kattaa tiet.