Opastusmerkit ja muut liikennemerkit ovat tieliikennelaissa määriteltyjä liikenteenohjauslaitteita. Liikennemerkkejä ovat vakiokokoiset liikennemerkit (vakiomerkit) ja opastusmerkit. Opastusmerkkejä ovat viitoituksessa käytettävät tienviitat, suunnistustaulut, tunnukset ja muut opasteet. Tievelhossa hallitaan valtion omistamien Liikennemerkkien rakenteellisia ja toiminnallisia ominaisuustietoja sekä Liikennemerkkeihin liittyviä kunto-, toimenpide- ja hallinnollisia tietoja. Tieto päivittyy Tievelhoon jatkuvasti. Tietoa syntyy maanteiden hoitourakoista, investointihankkeista sekä muista pääasiallisesti ELY:jen teettämistä erillisinventoinneista. Kohdeluokka on versioituva. Tieto kattaa tiet, rampit sekä kävelyn ja pyöräilynväylät. Liittyvät ohjeet: https://ava.vaylapilvi.fi/ava/Julkaisut/Vaylavirasto/vo_2020-20_liikennemerkkien_kaytto_web.pdf https://www.traficom.fi/fi/liikenne/liikennejarjestelma/liikenteenohjauslaitteiden-varit-rakenne-ja-mitoitus

Päällystystyöaineistoissa esitetään päällystyskaudelle suunniteltuja sekä toteutettuja päällystyskohteita. Aineistojen attribuuteissa esitetään päällystystyön ajankohta, nimi sekä sijaintiin liittyviä tietoja. Aineistoja on vuodesta 2024 alkaen. Päällystyskohteet on luokiteltu eri vuositasoille attribuutin "Kohteen tarkentuva aloituspäivä" perusteella. Jos kohteella ei ole kyseistä tietoa, kohde on luokiteltu vuositasolle sen perusteella, milloin kohdetta on viimeksi muokattu lähdejärjestelmässä eli attribuutin "Tiedon viimeisin muokkaus" perusteella. Tiedot päivittyvät joka päivä. Päällystystöistä on tarjolla seuraavat aineistot: - Maanteiden päällystystyöt 2024 - Maanteiden päällystystyöt 2025 - Kävely- ja pyöräilyväylien päällystystyöt 2024 - Kävely- ja pyöräilyväylien päällystystyöt 2025 HUOM! Vuoden alussa meneillään olevaan vuoteen liittyvät tasot saattavat näyttää vielä tyhjiltä, sillä kesän suunniteltuja päällystystöitä ei ole vielä viety lähdejärjestelmiin. Väyläviraston WMS-rajapinnassa maanteiden päällystystyöt on visualisoitu tieluokkien mukaan (valtatiet, kantatiet, seututiet, jne.).

Ajoradasta reunaviivalla erotettu tien pituussuuntainen osa. Reunaviiva on osa piennarta. Piennar jaetaan päällystettyyn pientareeseen ja murskepintaiseen tukipientareeseen. Pientareen tarkoituksena on tukea ajorataa, lisätä ajoturvallisuutta ja tien välityskykyä sekä toimia tilapäisenä pysäköimistilana rikkoutuneille ajoneuvoille. Piennar toimii tarvittaessa myös jalankulku- ja pyöräliikenteen käytössä olevana tien osana. Jalankulku- ja pyöräliikenteen väylän päällysteen viereinen murskepintainen tienosa tulkitaan tukipientareeksi, jonka leveys on yleensä 0,25 m. ELY-keskukset vastaavat tiedon ylläpidosta. Osa tiedoista tuotetaan erillisinvestointien ja -hankkeiden (Geoviite) kautta. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa tiet, rampit sekä jalankulku ja pyöräilynväylät.

Tievelhossa palvelualueet ovat tiealueella sijaitsevia alueita, joille pyritään järjestämään palveluja tienkäyttäjien tarpeiden mukaan. Palvelualueiksi tulkitaan kaikki levähdys- ja pysäköintialueet, ei ainoastaan korkeatasoisia levähdysalueita. Lisäksi kohdeluokkaan luetaan kuuluvaksi yksityiset palvelualueet sekä muut mahdolliset tienkäyttäjiä palvelevat alueet, kuten pyöräparkit sekä raskaan liikenteen tarkastusalueet. Pysäköimis- ja levähdysalueille pyritään järjestämään palveluja tienkäyttäjien tarpeiden mukaan. Pysäköimisalue on tarkoitettu vain lyhytaikaiseen pysähtymiseen ja levähtämiseen. Levähdysalue on tarkoitettu tienkäyttäjien lepoa ja ravitsemista sekä ajoneuvojen huoltoa varten. Vähimmäisvaatimukset täyttävä levähdysalue tarjoaa pysäköimisalueella olevien palvelujen lisäksi enemmän palveluja. Korkeatasoisella alueella (palvelualue) on monipuoliset virkistäytymismahdollisuudet sekä mm. järjestetty polttoainejakelu. Kohteisiin liittyy myös muita kohteita, kuten liikennemerkkejä ja tienvarsikalusteita. Tieto päivittyy Tievelhoon jatkuvasti. Tietoa syntyy investointihankkeista sekä muista pääasiallisesti ELY:jen teettämistä erillisinventoinneista. ELY:t vastaavat tiedon ajantasaisuudesta. Kohdeluokka on versioituva ja kattaa tiet.

Pylväät ovat liikennemerkkien tai liikennevalojen pystytysrakenteita. Jokainen pylväs muodostaa Velhossa oman objektinsa. Tievelhossa hallitaan valtion omistamien pylväiden rakenteellisia ja toiminnallisia ominaisuustietoja sekä niihin liittyviä kunto-, toimenpide- ja hallinnollisia tietoja. Tieto päivittyy Tievelhoon jatkuvasti. Tietoa syntyy maanteiden hoitourakoista, investointihankkeista sekä muista pääasiallisesti ELY:jen teettämistä erillisinventoinneista. Kohdeluokka on versioituva. Tieto kattaa tiet, rampit sekä kävelyn ja pyöräilynväylät.

Kelirikkorajoituksella tarkoitetaan Tievelhossa kelirikon vaivaamalle tiestölle asetettua painorajoitusta. Tällä estetään teiden liiallinen vaurioituminen raskaan liikenteen vaikutuksesta ja turvataan kulkukelpoisuus välttämättömille kuljetuksille. Yleisimmin käytetään 12 tonnin painorajoitusta, poikkeustapauksissa 4 tonnin rajoitusta. Painorajoitukset eivät koske elintärkeiksi katsottuja kuljetuksia. Elintärkeäksi katsottavia kuljetuksia ovat mm: - Hälytysajoneuvo - Tienpitoajoneuvo - Linja-auto ja kirjastoauto reittiliikenteessä - Työmatkaliikenne (työmatka raskaalla ajoneuvolla työkohteeseen ilman kuormaa) - Maidonkuljetus - Energiavoimaloiden päivittäisen toiminnan kannalta säännölliset ja välttämättömät turve-, energiapuukuljetukset ja vastaavat - Teuraseläinten kuljetus - Kevätkylvöihin liittyvien raskaiden maatalouskoneiden siirrot sekä siemenviljan ja lannoitteiden ym. kuljetus maatilan ja peltojen välillä - Eläinrehun ja kuiviketurpeen kuljetus (silloin, kun kulutus suhteessa varastotilojen kokoon ei anna mahdollisuutta kuljetusten ennakointiin) - Talousjätteiden keräily (kunnan järjestämä, lakiin perustuva ja sovitun aikataulun mukaan toimiva) - Tilakohtainen lietelannan ajo - Päivittäistavarakuljetus kauppaan - Myymäläauto Jokainen kelirikkopäätös tulee viedä ELY:jen asianhallintajärjestelmään, josta se siirtyy automaattisesti järjestelmien välisen integraation kautta Tievelhoon. Yhteen päätökseen voi lisätä vain yhden tieosavälin, joka on yhden tienumeron sisällä. Kohdeluokka on versioituva. Kattavuus: Tiet.

Talvihoitoluokka määritellään ottaen huomioon tien liikennemäärä (KVL), raskaan liikenteen määrä (KVLrask) ja yhdistelmäajoneuvojen määrä (KVLyhd), sekä toiminnallinen luokka. Hoitoluokkaa Ib / Ic valittaessa on huomioitava, onko tie kesto- vai kevytpäällysteinen sekä ilmasto. Hoitoluokan määräytymisestä on ohjeet talvihoidon toimintalinjoissa. Pyrkimyksenä on yhtenäinen hoitoluokitus, jossa hoitoluokka ei vaihdu liian tiheästi. Ramppien hoitoluokka määräytyy päätien mukaan paitsi hoitoluokassa Ise, jossa rampin hoitoluokka on pääsääntöisesti Is. Palvelualueilla, huoltoaukoilla yms. käytetään hoitoluokkia 11-13. Hoitoluokat määritellään toimintalinjan määritysten mukaisesti. Soratie- ja talvihoitoluokat ovat ns. jatkuvasti voimassa olevia eli ei määritetä joka vuosi erikseen. Hoitoluokat pyritään tekemään yhtenäisesti järkeville tiejaksoille (ei vaihdu koko ajan kvl:n mukaan). Kuitenkin luokkiin voidaan tehdä tarkistuksia tarpeen vaatiessa, jos ympäristössä (esim. rakennetaan tai parannetaan tietä tai liikenne oleellisesti muuttuu). Kuitenkin ennen hoitourakan kilpailutusta (5 vuoden välein) hoitoluokat tarkistetaan ja tehdään tarvittavat muutokset. https://ava.vaylapilvi.fi/ava/Julkaisut/Liikennevirasto/lto_2018-01_talvihoidon_toimintalinjat_web.pdf ELY:t vastaavat tiedon ylläpidosta. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa tiet, rampit sekä kävelyn ja pyöräilynväylät.

Museotiet edustavat tieliikennehistorian kannalta tieverkkomme arvokkainta osaa. Museotiekohteet säilytetään sellaisina kuin ne museokohteeksi nimeämisen hetkellä ovat. Kohteisiin ei tehdä muutoksia, ellei liikenneturvallisuus tai kohteen säilyminen sitä erityisesti vaadi. Museokohteiden kokoelmaa kehitetään tienpitäjän määrittelemien periaatteiden ja kriteerien mukaan. Museotiet ja -sillat ovat tienpitäjän nimeämiä, kukin kohde nimetään/on nimetty erikseen. Aloite nimeämisestä voi tulla ulkopuoliselta taholta tai tienpitäjän oman selvitystyön tuloksena. Nimeämisiä tehtiin runsaasti v. 1982, jolloin kohdevalinnalla oli tietyt kriteerit (kulttuurihistoriallinen, maisemallinen, matkailullinen arvo). Tievelhon operaattori vastaa tiedon ylläpidosta. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa tiet ja kadut.

Päällysrakenteen lujitteet ovat sitomattomiin tai sidottuihin rakennekerroksiin asennettavia teräsverkkoja tms. materiaaleja, joiden tarkoitus on ensisijaisesti estää routanousun aiheuttamien päällysteen pituus- ja poikkihalkeamisten syntyminen ja toissijaisesti lisätä tierakenteen kantavuutta, jolloin päällysteen verkkohalkeilu ja urautuminen vähenevät. Tieto rekisteröidään aina, kun koko kaistan leveydelle on asennettu verkko. ELY-keskukset vastaavat tiedon ylläpidosta. Tieto syntyy investointihankkeilla ja päällystysprosesseissa (päällystysilmoitukset). Tiedot saadaan suunnitelmista tai urakoitsijoilta. Tietojen päivitys on jatkuvaa. Kohdeluokka on versioituva. Tieto kattaa tiet, rampit sekä kävelyn ja pyöräilynväylät.

Tiealueella sijaitseva, kaksi eri korkeudella olevaa tasoa yhdistävä, maanpinnan kalteva rakenne. Lisätietoja: HUOM! Määritelmä ei kata varusteobjektin (esim. reunatuki) tai pinnoitteen aiheuttamaa korkeuden muutosta. Myöskään rakennekerrosten luiskat eivät lukeudu tähän kohdeluokkaan. ELY-keskukset vastaavat tiedon ylläpidosta. Osa tiedoista tuotetaan erillisinvestointien ja -hankkeiden (Geoviite) kautta. Kohdeluokka ei ole versioituva. Kattavuus: Tiet.