Reunapaalut (sumupaalut) ovat ajoradan reunalinjan havainnoimisen parantamiseksi tehtäviä turvallisuus- ja suojarakenteita. Tievelhossa hallitaan valtion omistamien reunapaalujen rakenteellisia ja toiminnallisia ominaisuustietoja sekä niihin liittyviä kunto-, toimenpide- ja hallinnollisia tietoja. Kohdeluokassa ilmoitetaan reunapaaluilla varustetut tieosuudet sekä siltojen kaiteissa olevat reunapaalujaksot. Reunapaalujaksot kirjataan maanteille liittymäväleittäin. Jaksoa ei tarvitse katkaista katu- ja yksityistieliittymissä. Kohdeluokka sisältää reunapaalujen lisäksi myös aurausviitat ja liittymäpaalut. Tieto päivittyy Tievelhoon jatkuvasti. Tietoa syntyy maanteiden hoitourakoista, investointihankkeista sekä muista pääasiallisesti ELY:jen teettämistä erillisinventoinneista. Kohdeluokka on versioituva.

Kertoo päällysteen paksuuden (ei vain kulutuskerroksen) tierakenteessa. Tuotetaan tietoa rakenteellisen kuntoindeksin (RKI) tarpeisiin. Mittaukset tehdään muutaman vuoden välein. Vuosittain karkeasti 25 tkm mittauksia, joista noin puolet PK1+PK2 verkolle ja loput PK3, ei ramppeja tai kävely- ja pyöräteitä. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa pääsääntöisesti kolme-, neljä- ja viisinumeroiset tiet, mittausohjelmassa voi olla mukana myös vilkkaampia teitä, jos ne tulkitaan raskaan liikenteen riskiteiksi.

Katujen, kaavateiden tai yksityisteiden liittymiin liittyvät hallinnolliset luvat. ELY-keskukset ohjaavat tiealueella ja sen läheisyydessä ulkopuolisia toimijoita lupapäätöksillä ja sopimuksilla sekä antavat lausuntoja. ELY-keskukset myöntävät myös kuljetuksiin liittyviä lupia. Osa lupa-asioiden käsittelystä on keskitetty valtakunnallisesti yhteen toimipisteeseen, osa käsitellään paikallisessa ELY-keskuksessa. Katu ja yksityistieliittymäluvat käsitellään keskitetyssä lupapalvelussa. Tieto syntyy lupapäätöksissä ja päivitetään päätösasiakirjojen perusteella. Kohdeluokka on versioituva. 1.1.2021 alkaen lupapäätökset ovat voimassa kaksi vuotta kerrallaan. Tieto kattaa tiet sekä kävelyn ja pyöräilynväylät. Liittyvät ohjeet: https://ava.vaylapilvi.fi/ava/Julkaisut/Tiehallinto/pdf/2100050-v-07-yksityisten_teiden_liittymat-ohje.pdf

Viherhoitoluokka kuvaa viheralueen yleisilmettä, käyttöä ja hoidon laatutasoa. Hoitotarve ja hoitomenetelmät eri hoitoluokissa vaihtelevat paljon päivittäisestä kerran kasvukaudessa tehtävän. Viherhoitoluokkien tarkempi kuvaus ja laatuvaatimukset löytyvät Väyläviraston julkaisusta ”5/2023 Viherrakentaminen ja -hoito tieympäristössä”. Tieto syntyy tiesuunnitelmavaiheessa, jossa viherhoitoluokka tulisi määritellä. Puuttuvan määrittelyn tai tarvittavan tarkennuksen tekee ELY-keskus ottaessaan maantien hoidon vastuulleen (uusi tie tai valtiolle siirtyvä). Hoitoluokat ovat pysyvästi voimassa, luokitusta tarkistetaan tarvittaessa kunkin maanteiden hoidon urakkakilpailutuksen valmistelun vaiheessa nykyisin 5 vuoden välein. ELY:t vastaavat tiedon ylläpidosta. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa tiet, rampit, kiertoliittymät ja palvelualueet.

Tienrakenteeseen liittyvät toimenpiteet tulee aina kohdistaa oikeaan rakennekerrokseen (Sidotut päällysrakenteet, Sitomattomat päällysrakenteet, Kantavat kerrokset, Jakavat kerrokset ja Päällysrakenteen lujitteet). Sidottujen päällysrakenteiden osalta toimenpide kohdistetaan tyypin avulla oikeaan sidottuun päällysrakenteeseen (esim. kulutuskerros tai alempi päällystekerros 2). Kaikki tienrakennetiedot ovat välikohtaisia ja myös toimenpiteet kerrotaan välikohtaisena tietona käyttäen tarvittavia sijaintitarkenteita. Sijaintitarkenteina käytetään kyseiselle kohdeluokalle määriteltyjä sijaintitarkenteita. Esim. sidotut päällysrakenteet (ajorata+kaista, piennar tai tien keskialue). Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa tiet, rampit sekä kävelyn ja pyöräilynväylät.

Liikennelaskennan tarpeisiin maantieverkko on jaettu liikenteellisesti homogeenisiin tiejaksoihin, joista jokaisella liikennemäärän oletetaan pysyvän jokseenkin samana. Jokaiselle homogeeniselle välille tuotetaan yhtenevät tunnusluvut, jotka edustavat mahdollisimman tarkasti kyseisen välin keskimääräisiä liikennemääräarvoja. Kohdeluokka koostuu KVL (keskimääräinen vuorokausiliikenne)-tiedoista, huipputuntiliikenteestä ja vaihteluluokista. Tieto tuotetaan vuosittain Fintrafficin liikennelaskentajärjestelmän kautta. Tieto kuvaa tien poikkileikkauksen liikennettä osuudella, jolla liikennemäärä ja liikenteen koostumus on vakio. Tieto päivitetään Tievelhoon kerran vuodessa tammikuussa. Tieto voi puuttua vuodelta, jolloin hanke luovutetaan yleiselle liikenteelle. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa tiet, lautat ja rampit.

Kuvaa tien verkostollista asemaa eli roolia liikenteen välittäjänä ja alueiden yhdistäjänä. On tienumeroinnin ja viitoituksen perusta. Toiminnallisten luokkien kuvaus on lain liikennejärjestelmästä ja maanteistä 4 §:ssä. Toiminnallisista luokista päätetään LVM:n asetuksella. Uusien yhteyksien toiminnallinen luokka määritellään suunnittelun yhteydessä. Muutosehdotukset tulevat tyypillisesti alueilta. Tievelhon operaattori vastaa tiedon ylläpidosta. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa tiet, rampit sekä kiertoliittymät.

Soratiet luokitellaan kahteen luokkaan: vilkkaat ja verkollisesti merkittävät soratiet sekä perussoratiet. Luokittelun perusteena käytetään liikennemäärärajaa KVL 150 ja luokittelussa pyritään pitkiin yhtenäisiin jaksoihin. Verkollisesti merkittäviä teitä voidaan nostaa ylempään soratieluokkaan, vaikka KVL jää alle 150:een. Soratieluokitus määritetään ELY-keskuksissa, jotka tekevät luokitteluesitykset Väylävirastolle, joka hyväksyy luokitukset. Verkollisesti merkittävien teiden määrittely voidaan esittää ELY-keskusten merkitsevyysselvityksissä. ELY-keskukset ovat laatineet teiden merkittävyysselvitykset osittain eri lähtökohdista. Soratieluokat ovat ns. jatkuvasti voimassa olevia eli niitä ei määritetä joka vuosi erikseen. Kuitenkin soratieluokkiin voidaan tehdä tarkistuksia tarpeen vaatiessa, jos ympäristössä (esim. rakennetaan tai parannetaan tietä tai liikenne oleellisesti muuttuu). ELY:t vastaavat tiedon ylläpidosta. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa soratiet (pois lukien kadut ja kävely- ja pyörätiet).

Suoja-alue määritellään laissa liikennejärjestelmästä ja maanteistä (44 §). Alue, joka ulottuu 20 metrin etäisyydelle maantien tai, jos ajoratoja on useampia, lähimmän ajoradan keskilinjasta. Erityisestä syystä voidaan tiesuunnitelmassa määritetyllä tiellä tai tieosalla osoittaa etäisyys 20 metriä lyhyemmäksi taikka pidentää etäisyyttä enintään 50 metriksi sekä enintään 300 metriksi tiehen kuuluvan varalaskupaikan kohdalla ja pituussuunnassa sen kummastakin päästä 750 metrin etäisyydelle ulottuvalla jatkeella. Suoja-alueella ei saa pitää rakennusta. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella on liikenneturvallisuuden sitä vaatiessa ja varalaskupaikan vuoksi oikeus poistaa suoja-alueelta kasvillisuutta. Suoja-alueelle rakentaminen vaatii maantielain mukaisen poikkeamispäätöksen. Lähtökohtaisesti suoja-alue ei ole voimassa asemakaava-alueella. Tievelhoon viedään tieto suoja-alueista vain, jos lähimmän ajoradan keskiviivasta mitatusta normaalileveydestä (20 metriä) on poikettu. Tiedon päivittäminen on jatkuvaa. ELY:t vastaavat tiedon ylläpidosta. Kohdeluokka on versioituva ja kattaa tiet sekä rampit.

Museotiet edustavat tieliikennehistorian kannalta tieverkkomme arvokkainta osaa. Museotiekohteet säilytetään sellaisina kuin ne museokohteeksi nimeämisen hetkellä ovat. Kohteisiin ei tehdä muutoksia, ellei liikenneturvallisuus tai kohteen säilyminen sitä erityisesti vaadi. Museokohteiden kokoelmaa kehitetään tienpitäjän määrittelemien periaatteiden ja kriteerien mukaan. Museotiet ja -sillat ovat tienpitäjän nimeämiä, kukin kohde nimetään/on nimetty erikseen. Aloite nimeämisestä voi tulla ulkopuoliselta taholta tai tienpitäjän oman selvitystyön tuloksena. Nimeämisiä tehtiin runsaasti v. 1982, jolloin kohdevalinnalla oli tietyt kriteerit (kulttuurihistoriallinen, maisemallinen, matkailullinen arvo). Tievelhon operaattori vastaa tiedon ylläpidosta. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa tiet ja kadut.