farming
Type of resources
Topics
Keywords
Contact for the resource
Provided by
Years
Formats
Representation types
Update frequencies
Scale
Resolution
-
-
-
-
-
Harvester Seasons is a service designed to help with estimating evolving trafficability conditions in forested terrain based on weather and model forecast information. The full service is currently provided for the geographical area of Finland.
-
-
-
Field biomass sidestreams GIS data describes the maximum harvestable sidestream potential based on current tillage. Sidestreams has been calculated by crop statistics, cultivation area, solid content and harvest index. Harvest index describes the part of the plant that is utilized as a crop. Rest of the plant is considered sidestream. In many cases the maximum sidestream cannot be necessarily utilized as whole, because of technical and economical constraints for harvest. Part of the sidestream is also wise to plough in to field to maintain its fertility. Field crop data is conducted from Luke's crop production statistics. The crop statistics in ELY centre level is divided into the Biomass Atlas grid weighting by the crop area of that certain plant. Crop area is from IACS-register, used to manage subsidies in agriculture. Farmers report their cultivation plans there every spring. Crop area and amount are from same year, usually previous year.
-
Maatalousmaa koostuu seuraavista aloista: • pelto (AL) • pysyvä nurmi (PG) • pysyvä kasvi (PC) Peltoala on kasvien tuotantoa varten viljeltyä maata tai viljelyyn käytettävissä olevaa kesantomaata Kesanto on viljelykelpoista maatalousmaata, jota ei käytetä maataloustuotantoon. Kesanto voi olla joko peltoa tai pysyvää nurmea. Kesanto on säilytettävä avoimena, jotta se soveltuu laitumeksi tai viljelyyn ilman, että sitä pitäisi valmistella muutoin kuin tavanomaisilla maatalousmenetelmillä ja -koneilla. Huolehdi alan avoimena pysymisestä tarvittaessa esim. niittämällä tai laiduntamalla. Pysyvää nurmea on lohko, jota käytetään yli 5 vuotta samalla paikalla olleiden heinä- ja nurmikasvien kasvattamiseen joko itseuudistuvasti tai kylvämällä. Pysyvä nurmi voi olla maankäyttölajiltaan peltoa tai luonnonlaidunta ja -niittyä. Pysyvillä nurmilla saa kasvaa hajanaisesti puita enintään 50 kappaletta hehtaarilla. Puuksi katsotaan yli kahden metrin korkuiset puuvartiset kasvit, joilla on yksi runko tai tyvestä yhteen liittyneenä useampi runko. Puita ovat myös tuotantoeläinten ravinnoksi soveltumattomat puuvartiset kasvit, jotka ovat 0,5–2 metrin korkuisia. Alalla saa kasvaa tuotantoeläinten ravinnoksi soveltuvia lehtipensaita ja lehtipuiden taimia, jos niitä on alle 50 prosenttia tukikelpoisen kasvulohkon pinta-alasta. Heinä- ja nurmirehukasvien osuuden on oltava yli 50 prosenttia kasvulohkon tukikelpoisesta alasta myös sellaisilla pysyvän nurmen lohkolla, jolla on joko puita tai lehtipensaita taikka näitä molempia. Luonnonlaitumet ovat pysyvän nurmen aloja, joiden maankäyttölaji on luonnonlaidun ja – niitty. Pysyvällä kasvilla tarkoitetaan maankäyttölajiltaan peltoa olevaa lohkoa, jossa on viljelykiertoon kuulumattomia kasveja, joita kasvatetaan vähintään 5 vuoden ajan ja joista saadaan toistuvaa satoa. Näitä kasveja ovat esimerkiksi hedelmäpuut, marjapensaat ja koristekasvit. Lisätietoa: https://ruokavirasto.mobiezine.fi/zine/618/pdf
-
Peltobiomassat mallintaa viljelyssä olevien kasvien potentiaalisen määrän tonneina neliökilometrin ruudulla. Peltobiomassat on johdettu Luken satotilastosta kertomalla Ely-keskustason satotaso (t/ha) vastaavan kasvin pinta-alatiedolla. Luku ei siten kuvaa todellista saatua satotasoa, vaan sitä, paljonko viljellyltä pinta-alalta voi odottaa saatavan satoa. Pinta-alatiedot perustuvat maataloustukien hallinnoinnissa käytettävään IACS-rekisteriin ja viljelijöiden sinne ilmoittamiin viljelysuunnitelmiin. Yksittäiset peltolohkot on yleistetty 1 km ruudulle ja tietoja ryhmitelty yleisempiin, yleensä satotilastoa vastaaviin luokkiin. Kaikilla kasveilla ja maankäyttömuodoilla ei ole suoraa yhteyttä pinta-alojen ja satotilaston välillä. Näin on usein erityisesti nurmien sekä erilaisten monimuotoisuutta lisäävien kohteiden osalta. Esimerkiksi säilörehu- kuivaheinä ja tuorerehunurmet on jaettu kyseiselle alalle satotilastosta painotetulla keskiarvolla. Viljojen ja palkokasvien kohdalla on ilmoitettu vain kuivana korjattu sato. Satotilasto ja lisätietoja: http://statdb.luke.fi/PXWeb/pxweb/fi/LUKE/LUKE__02%20Maatalous__04%20Tuotanto__14%20Satotilasto/01_Viljelykasvien_sato.px/?rxid=dc711a9e-de6d-454b-82c2-74ff79a3a5e0