2018
Type of resources
Available actions
Topics
Provided by
Years
Formats
Representation types
Update frequencies
status
Service types
Scale
Resolution
-
Porin kaupungin WMS-palvelu on WMS-rajapintapalvelu, jonka kautta on saatavilla seuraavat karttatasot opaskartta, ajantasa-asemakaava ja ilmakuva. Aineistoja hallinnoi Porin kaupunki. Palvelun käyttö on maksutonta eikä autentikointia eli tunnistautumista käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla.
-
Field biomass sidestreams GIS data describes the maximum harvestable sidestream potential based on current tillage. Sidestreams has been calculated by crop statistics, cultivation area, solid content and harvest index. Harvest index describes the part of the plant that is utilized as a crop. Rest of the plant is considered sidestream. In many cases the maximum sidestream cannot be necessarily utilized as whole, because of technical and economical constraints for harvest. Part of the sidestream is also wise to plough in to field to maintain its fertility. Field crop data is conducted from Luke's crop production statistics. The crop statistics in ELY centre level is divided into the Biomass Atlas grid weighting by the crop area of that certain plant. Crop area is from IACS-register, used to manage subsidies in agriculture. Farmers report their cultivation plans there every spring. Crop area and amount are from same year, usually previous year.
-
Vihdin ajantasa-asemakaava on yhdistelmä lainvoimaisista asemakaavoista. Aineisto käsittää koko Vihdin kunnan asemakaavoitetut alueet sisältäen myös ranta-asemakaavat. Kaavoitetun alueen yhteispinta-ala on n. 28,5 km2, joka on n. 5% koko kunnan pinta-alasta. Aineisto on jatkuvassa ylläpidossa vektorimuotoisena Trimble Locus sovelluksella Oracle tietokannassa. Ylläpidossa tasokoordinaatistona on ETRS-GK24 (EPSG:3878), ja korkeusjärjestelmänä N2000 (EPSG:3900).
-
Virtain kaupungin (Virrat) WFS-palvelu on WFS-rajapintapalvelu, jonka kautta on saatavilla seuraavat karttatasot: Ajantasa-asemakaava, yleiskaava, suunnittelutarvealue. Aineistoja hallinnoi Virtain kaupunki. Palvelun käyttö On maksutonta eikä vaadi autentikointia. Asiasanat: Virrat Virtain
-
Luonnonsuojelu- ja erämaa-alueet -aineisto sisältää valtion alueille luonnonsuojelulain nojalla lailla tai asetuksella perustetut luonnonsuojelualueet ja erämaalailla perustetut erämaa-alueet. Lisäksi aineisto sisältää yksityisalueille luonnonsuojelulain nojalla elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (aiemmin lääninhallitusten) perustamat yksityiset luonnonsuojelualueet (YSA), määräaikaiset rauhoitusalueet (MRA), suojellut luontotyypit (LTA) ja erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikat (ERA). 1.9.2014 alkaen aineisto on tuotettu kokonaisuudessaan Metsähallituksen SATJ-järjestelmässä. Muutokset päivittyvät aineistoon joka yö, myös latauspaketteihin ja rajapintapalveluihin. Luonnonsuojelualueaineistosta on olemassa myös erillinen INSPIRE-tietotuote, joka päivitetään kahdesti vuodessa. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Käyttötarkoitus: Luonnonsuojelualueiden tiedon hallintaan. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Luonnonsuojelujaeramaaalueet.pdf The nature protected areas and wilderness reserves dataset includes nationally designated protected areas established on state owned land in accordance with the Nature Conservation Act or Nature Conservation decree, and areas established on private lands with a decision from the local Centres for Economic Development, Transport and the Environment (ELY-Centres). The dataset includes also extensive wilderness areas which are maintained in natural state and are at least partially naturally managed. The data on reserves on State-owned lands is produced by Metsähallitus. Protected sites established on private lands are digitized in ELY-Centres (by the responsibility area for Environment and natural resources). This Syke’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0). INSPIRE compatible dataset has been published.
-
Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämässä väestötietojärjestelmässä (VTJ) on tiedot Suomen valtakunnan alueella olevista rakennuksista ja niissä olevista huoneistoista. Aineisto tunnetaan myös nimellä Rakennus- ja huoneistorekisteri (RHR). Tiedot perustuvat kuntien toimittamiin tietoihin myönnetyistä rakennusluvista. Ennen vuotta 1980 valmistuneista rakennuksista tiedot on pääsääntöisesti saatu vuoden 1980 väestö- ja asuntolaskennasta. Väestö- ja asuntolaskennassa kerättiin tiedot vain asuin- tai loma-asuinkäytössä olevista rakennuksista, sekä elinkeinotoiminnan harjoittamiseen käytettävistä rakennuksista. Osa kunnista on täydentänyt ja täydentää edelleen ns. vanhaan rakennuskantaan kuuluvien rakennusten tietoja väestötietojärjestelmään. Väestötietojärjestelmässä on tällä hetkellä (2020) tiedot n. 3,7 miljoonasta rakennuksesta. Uusi rakennettava rakennus lisätään kohteena väestötietojärjestelmään ja se saa yksilöivän tunnuksen (PRT), kun kunta ilmoittaa sitä koskevan rakennusluvan myöntämisestä. Tietoja puretuista tai tuhoutuneista rakennuksista ei poisteta väestötietojärjestelmästä, vaan tiedot niistä säilytetään pysyvästi. Tieto ja syy rakennuksen poistumisesta rakennuskannasta merkitään järjestelmään. Rakennuksen yksilöivänä tietona käytetään pysyvää rakennustunnusta (PRT), joka sisältää yksilöivän järjestysnumeron ja siitä lasketun tarkistusmerkin. Uusi tunnusjärjestelmä otettiin käyttöön marraskuussa 2014. Rakennuksista on saatavana seuraavia tietoja (luettelo ei kattava): pysyvä rakennustunnus, rakennuksen sijaintikiinteistön tunnus, rakennuksen sijainti koordinaattipisteenä ilmoitettuna, rakennuksen sijaintiosoite, valmistumisaika, rakennusluokka/käyttötarkoitus, käytössäolotilanne, kerrosluku, tilavuus ja pinta-alat, rakennustapa ja materiaali, varusteet ja verkostoliittymät sekä tiedot omistajista. Huoneistoista on saatavana pinta-ala, huoneluku, keittiötyyppi ja varusteet. Tietojen keskeisiä käyttötarkoituksia ovat rakentamista ja asumista koskevat tilastot, kiinteistöverotuksen toimittaminen sekä erilaiset suunnittelutehtävät.
-
Biomassa-atlaksen yritystoiminnan jätetiedot kuvaavat ympäristölupavelvollisten yritysten vuosittain tuottamien biohajoavien jätteiden määriä 1 km ruutuaineistona. Aineisto perustuu ympäristöhallinnon YLVA-tietojärjestelmään (ent. VAHTI)) kirjattuihin asiakaskohtaisiin jätetietoihin, joita on jatkokäsitelty Suomen ympäristökeskuksessa. Tiedot koskevat vuotta 2018. Jätemäärät (t/v) on ilmoitettu kansallisen jäteluokituksen mukaisiin kuusinumeroisiin EWC/LoW- jäteluokkiin. Luokitus perustuu valtioneuvoston asetukseen jätteistä (179/2012, liite 4). EWC/LoW-jäteluokkakoodi (EWC=European waste catalogue, LoW = List of Wastes) on muotoa xx.yy.zz, jossa neljä ensimmäistä numeroa kuvaavat jätteen alkuperätoimintaa ja sen alatoimialoja ja kaksi viimeistä numeroa jätteen laatua. Kansallisessa jäteluokituksessa on toimialaluokkia kaikkiaan 20. YLVAssa on lisäksi lietteille käytössä kirjaintarkenne A-G, joka ilmaisee lietteen käsittelytavan. YLVA-tietojärjestelmässä asiakaskohtaiset jätetiedot kirjataan kolmeen eri jätevirtaan: lähtevä ja tuleva jätevirta sekä varastotilanne. Biomassa-atlaksen yritystoiminnan jätemäärätiedot perustuvat YLVA-asiakkaiden lähtevään jätevirtaan kirjattuihin, biohajoavia jätejakeita koskeviin määrätietoihin (t/v), pois lukien jätteenkäsittelylaitoksilta lähtenyt jätevirta. YLVA-tietojärjestelmä ei mahdollista jätemäärien aukotonta tasetarkastelua, sillä se on pääasiallisesti kehitetty viranomaisten valvontatehtävää, ei tilastointia varten. Kaikkia jätteiden (esi)käsittelyketjuja koskevia määrätietoja ei tule kirjatuksi YLVAan. Koska jätteenkäsittelylaitoksetkin ovat yritystoimintaa, Biomassa-atlaksen tietojenkäsittelyprosessissa on poistettu yritysten jätemääristä jätteenkäsittelylaitoksilta lähtenyt jätevirta, jotta vältyttäisiin päällekkäiseltä yritysten jätemäärätiedolta. Aineistossa on näin ollen mukana yrityksiltä jätteenkäsittelyyn (esikäsittelyyn, hyödyntämiseen ja loppukäsittelyyn) lähteneet jätemäärät, mutta ei jätteenkäsittelylaitoksilta hyödyntämiseen/loppukäsittelyyn lähteneet jätemäärät. Käytännössä osa yritystoiminnan jätteistä kulkee jätteenkäsittelylaitosten, kuten kuljetus-, keräys- ja lajittelutoimintaa harjoittavien yritysten tai muiden esikäsittelylaitosten kautta varsinaiseen hyödyntämiseen. Osa yritysten jätteistä on YLVAssa kirjattu toimitetuksi suoraan varsinaisiin jätteen käsittely-/hyödyntämispaikkoihin ilman esikäsittelytoimintoja koskevia jätemääräkirjauksia. Myös nämä yritysten jätemäärät ovat aineistossa mukana. Biomassa-atlaksessa yritystoiminnan jätetiedot on YLVAn EWC-jäteluokkakoodien perusteella jaoteltu viiteen pääluokkaan: 1) eläin- ja kasvijäte, 2) liete, 3) paperi- ja pahvijäte, 4) puujäte ja 5) sekajäte. Pääluokkien lisäksi määrätiedot jakautuvat vielä tarkemmin 62 alaluokkaan. Jäteluokitus on esitetty Biomassa-atlaksen verkkosivulla. Tiedot päivitetään Biomassa-atlakseen kerran vuodessa. Viimeisin päivitys koskee vuotta 2020. Jätemäärätiedoista ei käy ilmi yksittäisen jätteentuottajan nimeä. Yritysten biohajoavien jätteiden ja laskennallisesti tuotettujen yhdyskuntien biohajoavien jätteiden määrätietoja ei pidä tarkastella kartalla samanaikaisesti, koska osa tiedoista on päällekkäistä. Laskennallisiin biohajoaviin yhdyskuntajätteisiin sisältyy myös yritysten yhdyskuntajätteen kaltainen biohajoava jäte, jota esimerkiksi on toimistoista peräisin oleva paperi- ja pahvijäte ja henkilöstöruokaloista peräisin oleva biojäte.
-
Iisalmen kaupungin WMS- palvelu on WMS-rajapintapalvelu, jonka kautta on saatavilla seuraavat karttatasot: kantakartta, ajantasa-asemakaava, osayleiskaavojen rajaukset, rakennuskieltoalueet, kiinteistorekisterikartta ja rakennukset . Palvelu perustuu vastaaviin paikkatietoaineistohin. Aineistoja hallinnoi Iisalmen kaupunki. Palvelun käyttö on pääosin maksutonta, mutta osa aineistoista vaatii maksullisen käyttäjätunnuksen ja salasanan .
-
Aineisto koostuu keskusta-alue ja kaupan alue rajauksista. Rajaukset perustuvat 250 m x 250 m tilastoruutuihin. Molemmat aluerajaukset ovat valtakunnallisesti yhdenmukaisia. Keskusta-alueet ovat alueita, joissa sijaitsee ympäröivää aluetta selkeästi tiiviimmin palveluiden työpaikkoja, vähittäiskaupan työpaikkoja sekä väestöä.Lisäksi keskusta-alueen tulee olla palveluiltaan monipuolinen, eli siellä tulee sijaita useita erityyppisiä julkisia ja yksityisiä palveluja. Keskusta-alueet myös luokitellaan sijainnin ja koon perusteella, jolloin voidaan erottaa ydinkeskustat alakeskuksista. Kaupan alueet on rajattu keskusta-alueiden ulkopuolelta. Kaupan alue on määritetty lähellä toisiaan sijaitsevien kauppojen muodostamaksi toiminnalliseksi alueeksi, jossa kauppojen asiakkailla voi olla mahdollisuus käyttää samaa pysäköintialuetta tai joukkoliikenneyhteyttä ja liikkua kaupasta toiseen jalkaisin. Alueet on luokiteltu sen mukaan, mikä on alueen koko ja sijainti suhteessa keskusta-alueisiin. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Keskusta-alueista on saatavilla vuosien 2010 ja 2015 versiot. 2015 alkaen aineisto on saatavilla kahden vuoden välein. Tietyn vuoden aineiston valmistuu aina noin kahden vuoden viiveellä. Kaupan alueet ovat saatavilla vuosille 2012 ja 2017 ja 2017 alkaen aineisto on saatavilla kahden vuoden välein. Käyttötarkoitus: Maankäytön suunnittelun tueksi. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/KeskustaKaupanAlueet.pdf https://helda.helsinki.fi/handle/10138/44971
-
Jämsän kaupungin ylläpitämä ajantasa-asemakaava on koostekartta hyväksytyistä ja lainvoiman saaneista asemakaavoista. Aineisto on tuotettu lainvoimaisten asemakaavojen pohjalta ja sitä ylläpidetään vektorimuodossa. Päivitys ja ylläpito jatkuvaa. Aineisto on käytettävissä WMS-palvelun sekä karttapalvelun kautta.