From 1 - 10 / 67
  • Categories  

    Datapaketet Skogsområden med högt biodiversitetsvärde i Finland består av 12 landsomfattande rasterkartor. Dessa 12 kartor är olika versioner av biodiversitetsvärden i Finlands skogar. Rasterkartornas upplösning är 96 x 96 meter. Enkla anvisningar för att läsa rasterkartorna: Ju större numeriskt värde, desto högre biodiversitetsvärde. National = Nationella analyser över biodiversitetsvärden i finska skogar (sex analyser) Regional = Regionala analyser över biodiversitetsvärden i finska skogar (ser ut som en karta men är i själva verket en samling av 13 separata analyser, region = Närings-, trafik- och miljöcentralen i Finland) (sex analyser) Sex olika prioriteringar av naturskydd gjordes med Zonation-programvaran (a) så att varje ny version innefattade allt som fanns med i tidigare, enklare analysversioner. National / Regional 1 Potentiell mängd död ved: Version 1 (V1) innefattade potentiell mängd död ved* på lokal nivå. Områden med många stora träd, många trädslag och ovanliga skogsmiljöer får högt lokalt värde. National / Regional 2 Potentiell mängd död ved och straff: Version 2 = V1 + straff för åtgärder som har negativ inverkan på biodiversiteten. De lokala värdena stämde bättre överens med verkligheten när man tog hänsyn till verkliga förändringar i skogar. National / Regional 3 Potentiell mängd död ved – straff + skogskonnektivitet: Version 3 = V2 + konnektivitet utifrån ekologisk likhet, avstånd och kvalitet mellan skogsområden (genomsnittlig försvagning 400 m). Ofragmenterade skogsområden av hög kvalitet framkommer. National / Regional 4 Potentiell mängd död ved – straff + skogskonnektivitet + RL-arter: Version 4 = V3 + observationer av rödlistade skogsarter. Habitat med rödlistade skogsarter framkommer. National / Regional 5 Potentiell mängd död ved – straff + skogskonnektivitet + RL-arter + skogslagen 10 §: Version 5 = V4 + konnektivitet till särskilt viktiga livsmiljöer enligt skogslagens 10 § (genomsnittlig försvagning 200 m). Värdefulla skogsområden och landskap i närheten av skyddade skogsområden med högt biodiversitetvärde framkommer. National / Regional 6 Potentiell mängd död ved – straff + skogskonnektivitet + RL-arter + skogslagen 10 § + PN-konnektivitet: Version 6 = V5 + konnektivitet till permanenta naturskyddsområden (genomsnittlig försvagning 2 km). Värdefulla skogsområden och landskap i närheten av skyddade områden med högt biodiversitetvärde framkommer. *Uträkning av potentiell mängd död ved (PMDV) PMDV beräknades i två skeden för varje skikt träslag i varje trädskikt: 1) Index för potentiell mängd död ved (PMDVi) togs fram med MOTTI-programmet (b, c, d). • 168 trädslag, fertilitetsklass och latitudkombinationer 2) PMDVi användes för att omvandla diameter och volym till potentiell mängd död ved • Genererades för hela Finland enligt bestånd med en upplösning på 16 x 16 m • Kombinerades sedan i 20 trädslag och fertilitetsklasser och förenades till 96 x 96 m upplösning. Inmatade data Den potentiella mängden död ved beräknades från beståndsdata (trädslag, medeldiameter, volym, vegetationsklass) vilket omfattade hela landet. Bästa möjliga data användes för varje område. - 24 % av Finland täcks av statligt ägda skogs- och naturskyddsområden och privata naturskyddsområden. o Forststyrelsens Naturtjänster: data om fält- och bestånd (5/2015) o Forststyrelsens Skogsbruk: data om fält- och bestånd (5/2015) o Privatägda naturskyddsområden: data om fält- och bestånd (5/2015) - 37 % av Finland täcks av privatägd skog som inte är naturskyddsområden: Skogscentralen, skogsdata (6.5.2005–6.5.2015) - 39 % av Finland täcks av o Naturresursinstitutet: Nationella skogsinventariedata som är tillverkat med skogsinventeringsmetod som utnyttjar information om riksskogstaxeringens provytor och satellitbilder 2013 (volym, trädslag, vegetationsklass och medeldiameter) Spatiella data om skogsbruk med negativ effekt på biodiversitet (till exempel fällning, gallring och dikning) (uppdaterades 10/2017) - Lantmäterivärket och Finlands miljöcentral SYKE: dikning i finsk torvmark (SOJT_09b1) - Forststyrelsens Skogsbruk: utförda anmälningar om användning av skog och dikningsfigurer - Skogscentralen: anmälningar om användning av skog och dikningsfigurer - University of Maryland/Dept. of Geographica Sciences: Global Forest Change/Forest Cover Loss 2000-2014 Observationer av skogsarter som har rödlistats av IUCN (sedan 1990): Finländska miljödatabasen HERTTA Spatiella data om särskilt viktiga livsmiljöer enligt skogslagens 10 § (uppdaterades 10/2017) - Forststyrelsens Skogsbruk och Skogscentralen Spatiella data om permanenta naturskyddsområden (uppdaterades 2/2018) - Forststyrelsens Naturtjänster: databas över naturskyddsområden SATJ Bakgrund Områden som är viktiga för skogens biodiversitet identifierades runt om i Finland för att främja hållbar markanvändning genom planering och naturskydd på lokal, regional och nationell nivå genom att informera markägare, ministerier och skogtjästemän. Vikten av sådana analyser beror på ökad användning av naturresurser och skadliga effekter på biodiversiteten tillsammans med begränsade naturskyddsresurser. Dessa betonar vikten av att utveckla kostnadseffektiv, ekologiskt hållbar markanvändning som dessa spatiella prioriteringar av naturskydd för skogar som görs för första gången för hela Finland. Prioriteringsmetoden Zonation användes för att hitta nya skogsområden med potentiellt högt skyddsvärde. Det övergripande målet var att tillämpa rikstäckande prioriteringsanalyser utifrån skogsdata relaterade till biodiversitet och markanvändningsdata som hade samlats in på beståndsnivå. De data som primärt tillämpades på skogsstruktur och -kvalitet (vegetationsklass, trädslag, volym och diameter) gav ekologiskt användbara ersättningar för skyddsvärde i barrskog. Resultaten visar att en betydande andel skog med högt biodiversitetsvärde finns utanför det aktuella nätverket för finska naturskyddsområden. Eftersom största delen av det finska skogsområdet är kommersiellt kan nätverket för naturskyddsområden inte stoppa den pågående nedgången av biodiversitet i skogarna. Nyckelord: biodiversitet, död ved, GIS, Handlingsplanen för den biologiska mångfalden i skogarna i södra Finland METSO, markanvändning, värdering, prioritering, skogar, skogarnas biodiversitet, skogsbruk, skogsskydd, spatiell prioritering av naturskydd,Zonation-programvara Datapaketet innefattar 12 rasterkartor och en .lyr-fil. .lyr-filen innehåller färgade symboler och beskrivningar av olika analysversioner. .lyr-filen är troligen endast genomförbar med GIS-programmet som tillhandahålls av ESRI Inc. Datapaketet kan hämtas från: http://www.syke.fi/en-US/Open_information/Spatial_datasets High Biodiversity Value Forests 2018 (Zonation) nationwide High Biodiversity Value Forests 2018 (Zonation) regional Detailjerad poster på engelska: http://www.syke.fi/en-US/Research__Development/Ecosystem_services/Specialist_work/Zonation_in_Finland/Zonation_materials/Posters eller http://www.syke.fi/download/noname/%7B771FF5A4-DAB6-45EE-8246-F38FC0090CAD%7D/138289 Detailjerad rapport på finska: http://hdl.handle.net/10138/234359 Mikkonen et al. 2018. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 9/2018. Monimuotoisuudelle tärkeät metsäalueet Suomessa - Puustoisten elinympäristöjen monimuotoisuusarvojen Zonation-analyysien loppuraportti. Andra källor: a) Moilanen et al. 2014. Zonation–Spatial Conservation Planning Methods and Software. Version 4. User Manual. See also www.syke.fi/Zonation/en b) Hynynen et al. 2015. Eur. J. For. Res. 134/3. Long-term impacts of forest management on biomass supply and forest resource development: a scenario analysis for Finland. c) Hynynen et al. 2014. Metlan työraportteja 302. Scenario analysis for the biomass supply potential and the future development of Finnish forest resources. d) Salminen et al. 2005. Comput. electron. agr. 49/1. Reusing legacy FORTRAN in the MOTTI growth and yield simulator. Användar lisens: Creative Commons 4.0. © SYKE Datasources: Finnish Forest Centre, Metsähallitus, Natural Resources Institute Finland, National Land Survey of Finland, Hansen/UMD/Google/USGS/NASA

  • Categories  

    Forests of high biodiversity value 2018 (Zonation) datapackage consists of 12 nationwide raster maps from Finland. These 12 maps are all different versions of biodiversity values of Finnish forests. Resolution of these raster maps is 96 meters x 96 meters. Simple instructions for reading the raster maps: The bigger the numeric value the higher the biodiversity value. NAT = National scale analyses of biodiversity values of Finnish forests (6 analysis) REG = Regional scale analyses of biodiversity values of Finnish forests (map looks like one but is in reality a collection of 13 separately done analysis, region = Centre for Economic Development, Transport and the Environment in Finland) (6 analysis) Six different spatial conservation prioritizations were made with Zonation Software (a) so that each new version included everything that had been included in previous, simpler, analysis versions. NAT / REG 1 Decaying wood potential: Version 1 (V1) included the local decaying wood potentials*. Areas with lot of large trees, many tree species and rare forest environments get high local value. NAT / REG 2 Decaying wood potential – penalties: Version 2 = V1 + penalties for forestry operations with negative impact on biodiversity. More realistic local values when taking into account real life changes in forests. NAT / REG 3 Decaying wood potential – penalties + forest connectivity: Version 3 = V2 + connectivity based on ecological similarity, distance and quality between forest patches (attenuation avg. 400m). Unfragmented high value forests areas emerge. NAT / REG 4 Decaying wood potential – penalties + forest connectivity + RL species: Version 4 = V3 + observations of Red List forest species. Red List forest species habitats emerge. NAT / REG 5 Decaying wood potential – penalties + forest connectivity + RL species + FFA 10§: Version 5 = V4 + connectivity to woodland key habitats protected by Finnish Forest Act 10 § (attenuation avg. 200m). Valuable forest areas and landscapes close to protected high biodiversity forest patches emerge. NAT / REG 6 Decaying wood potential – penalties + forest connectivity + RL species + FFA 10§ + PA connectivity: Version 6 = V5 + connectivity to permanent conservation areas (attenuation avg. 2km). Valuable forest areas and landscapes close to protected high biodiversity areas emerge. *Calculation of Decaying wood potential (DWP) DWP was calculated for every strata of tree species in every crown storey class in 2 stages: 1) Decaying wood potential indexes (DWPi) were modelled with MOTTI-program (b, c, d). • 168 tree species, fertility class and latitude combinations 2) DWPis were used for converting diameter and volume into decaying wood potential • Generated for the whole Finland at tree stand level at the resolution of 16 m x 16 m • Eventually combined into 20 tree species & fertility classes and aggregated to 96 m x 96 m resolution. Input data Decaying wood potential was calculated from forest stand level datasets (tree species, diameter, volume, fertility) covering whole Finland. Best possible data was used for every area. - 24 % of Finland covered by state-owned forestry and conservation areas and private conservation areas o Metsähallitus Parks & Wildlife: field and forest stand data (5/2015) o Metsähallitus Forestry Inc.: field and forest stand data (5/2015) o Private owned conservation areas: field and forest stand data (5/2015) - 37 % of Finland covered by privately owned other than protected forest areas: Finnish Forest Centre, forest information (6.5.2005 – 6.5.2015) - 39 % of Finland covered by o Natural Resources Institute Finland: Multi-source national forest inventory data of Finland 2013(volume, tree species, fertility class, diameter) Spatial data on forestry operations with negative impact on biodiversity (e. g. fellings, thinning and ditching) (updated 10/2017) - National Land Survey of Finland & Finnish Environment Institute SYKE: Ditching state of Finnish peatlands (SOJT_09b1) - Metsähallitus Forestry Inc.: Executed forest operations of forest operations from field and forest stand data and ditching status - Finnish Forest Centre: Forest declariations and ditching status - University of Maryland / Dept. of Geographica Sciences: Global Forest Change / Forest Cover Loss 2000-2014 Observations of IUCN Red List forest species (since 1990): Finnish Environmental database HERTTA Spatial data on woodland key habitats protected by The Finnish Forest Act 10§ (updated 10/2017) - Finnish Forest Centre: woodland key habitats protected by Finnish Forest act 10§ Spatial data on permanent conservation areas (updated 2/2018) - Metsähallitus Parks & Wildlife: Conservation area database SATJ Background Areas important to forest biodiversity were identified throughout Finland to support sustainable land using planning and nature conservation at local, regional and national level by informing land owners, ministries and forestry stakeholders. Importance of analyzes like this rise from increased usage of natural resources and consequent harmful impacts on biodiversity together with limited resources for conservation. These highlight the importance of developing cost-effective, ecologically sustainable land use planning approaches such as these spatial conservation prioritizations of forests made for a first time for the whole Finland. Prioritization approach, Zonation, was used to find new forest areas of potential high conservation value. The overall aim was to implement nationwide prioritization analyses based on biodiversity-related forest data and land use data recorded at the level of forest stand. Primarily employed data on forest structure and quality (vegetation class, tree species, volume and diameter) provided ecologically useful surrogates for conservation value in boreal forest. Results show that a significant portion of high biodiversity value forests lay outside the current Finnish protected area (PA) network. As most of the Finnish forest area is under commercial management, PA network cannot halt the on-going decline of forest biodiversity. Keywords: biodiversity value, decaying wood, forest biodiversity, Forest Biodiversity Programme for Southern Finland (METSO), forest conservation, forestry, geographical information system (GIS), land use, spatial conservation prioritization, Zonation software Datapackage includes all 12 raster maps and a .lyr -file. .lyr -file contains coloured symbology and descriptions of different analysis versions. .lyr -file is probably operable only with GIS-software prvided by ESRI Inc. Datapackage can be loaded from: http://www.syke.fi/en-US/Open_information/Spatial_datasets High Biodiversity Value Forests 2018 (Zonation) nationwide High Biodiversity Value Forests 2018 (Zonation) regional Detailed poster available: http://www.syke.fi/en-US/Research__Development/Ecosystem_services/Specialist_work/Zonation_in_Finland/Zonation_materials/Posters OR http://www.syke.fi/download/noname/%7B771FF5A4-DAB6-45EE-8246-F38FC0090CAD%7D/138289 Detailed report (only in Finnish): http://hdl.handle.net/10138/234359 Mikkonen et al. 2018. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 9/2018. Monimuotoisuudelle tärkeät metsäalueet Suomessa - Puustoisten elinympäristöjen monimuotoisuusarvojen Zonation-analyysien loppuraportti. Other references: a) Moilanen et al. 2014. Zonation–Spatial Conservation Planning Methods and Software. Version 4. User Manual. See also www.syke.fi/Zonation/en b) Hynynen et al. 2015. Eur. J. For. Res. 134/3. Long-term impacts of forest management on biomass supply and forest resource development: a scenario analysis for Finland. c) Hynynen et al. 2014. Metlan työraportteja 302. Scenario analysis for the biomass supply potential and the future development of Finnish forest resources. d) Salminen et al. 2005. Comput. electron. agr. 49/1. Reusing legacy FORTRAN in the MOTTI growth and yield simulator. Availability: Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0) Creative Commons 4.0. © SYKE Datasources: Finnish Forest Centre, Metsähallitus, Natural Resources Institute Finland 2015, National Land Survey of Finland, Hansen/UMD/Google/USGS/NASA

  • Väylän rajoitettu WFS on WMS-rajapintapalvelu, jonka kautta on saatavilla seuraavat karttatasot: Syvyysalueet (Syvyysalue_a) Syvyyskäyrät (Syvyyskayra_v) Syvyyspisteet (Syvyyspiste_p) Reittijakojärjestelmä (Reittijakojarjestelma_a) Reittijakojärjestelmä (Reittijakojarjestelmä_v)

  • Väestörekisterikeskuksen ja maistraattien ylläpitämässä väestötietojärjestelmässä (VTJ) on tiedot Suomen valtakunnan alueella olevista rakennuksista ja niissä olevista huoneistoista. Aineisto tunnetaan myös nimellä Rakennus- ja huoneistorekisteri (RHR). Tiedot perustuvat kuntien toimittamiin tietoihin myönnetyistä rakennusluvista. Ennen vuotta 1980 valmistuneista rakennuksista tiedot on pääsääntöisesti saatu vuoden 1980 väestö- ja asuntolaskennasta. Väestö- ja asuntolaskennassa kerättiin tiedot vain asuin- tai loma-asuinkäytössä olevista rakennuksista, sekä elinkeinotoiminnan harjoittamiseen käytettävistä rakennuksista. Osa kunnista on täydentänyt ja täydentää edelleen ns. vanhaan rakennuskantaan kuuluvien rakennusten tietoja väestötietojärjestelmään. Väestötietojärjestelmässä on tällä hetkellä (2016) tiedot 3,5 miljoonasta rakennuksesta. Uusi rakennettava rakennus lisätään kohteena väestötietojärjestelmään ja se saa yksilöivän tunnuksen, kun kunta ilmoittaa sitä koskevan rakennusluvan myöntämisestä. Tietoja puretuista tai tuhoutuneista rakennuksista ei poisteta väestötietojärjestelmästä, vaan tiedot niistä säilytetään pysyvästi. Tieto ja syy rakennuksen poistumisesta rakennuskannasta merkitään järjestelmään. Rakennuksen yksilöivänä tietona käytetään pysyvää rakennustunnusta (PRT), joka sisältää yksilöivän järjestysnumeron ja siitä lasketun tarkistusmerkin. Uusi tunnusjärjestelmä otettiin käyttöön marraskuussa 2014. Pysyvän rakennustunnuksen rinnalla käytetään toistaiseksi ns. perinteistä kiinteistötunnuspohjaista rakennustunnusta, joka muodostuu rakennuksen sijaintikiinteistön tunnuksesta, kiinteistötunnuksesta lasketusta tarkistusmerkistä sekä kiinteistöyksikkökohtaisesta rakennuksen järjestysnumerosta (001-999). Rakennuksista on saatavana seuraavia tietoja (luettelo ei kattava): pysyvä rakennustunnus, perinteinen kiinteistötunnuspohjainen rakennustunnus (rakennuksen sijaintikiinteistön tunnus), rakennuksen sijainti koordinaattipisteenä ilmoitettuna, rakennuksen sijaintiosoite/osoitteet, valmistumisaika, käyttötarkoitus, käytössäolotilanne, kerrosluku, tilavuus ja pinta-alat, rakennustapa ja materiaali, varusteet ja verkostoliittymät sekä tiedot omistajista. Huoneistoista on saatavana pinta-ala, huoneluku, keittiötyyppi, varusteet ja toimitilan haltija. Tietojen keskeisiä käyttötarkoituksia ovat rakentamista ja asumista koskevat tilastot, kiinteistöverotuksen toimittaminen sekä erilaiset suunnittelutehtävät.

  • Opaskartta 1:20 000, saatavana sähköisissä muodoissa, julkaistu myös internetsivulla kartat.espoo.fi sekä paikkatietoikkunassa. Kartassa kuvataan Espoon katuverkosto ja osoitteet sekä karkeasti maankäyttö ja julkiset rakennukset. Saatavissa avoimena WMS-palveluna, WFS-palveluna sopimuksen mukaan.

  • Peltokasvien pinta-alat kertoo viljelykäytössä olevien peltojen pinta-alat 1 km ruutuaineistona. Aineisto perustuu maataloustukien hallinnoinnissa käytettävään IACS-rekisteriin ja viljelijöiden sinne ilmoittamiin viljelysuunnitelmiin. Yksittäiset peltolohkot on yleistetty 1 km ruudulle ja tietoja ryhmitelty yleisempiin luokkiin. Luokan perässä on IACS-rekisterin luokat, jotka luokittelu sisältää: Syysvehnä – 1110 Syysvehnä; Syysspelttivehnä Kevätvehnä – 1120 Kevätvehnä; 1142 Kevätspelttivehnä Kevätruis – 1120 Kevätruis Ruis - 1230 Syysruis Ruisvehnä – 1210 Syysruisvehnä; 1211 Kevätruisvehnä Mallasohra – 1320 Mallasohra Muu ohra – 1310 Rehuohra; 1330 Syysohra Kaura – 1400 Kaura Seosvilja – 1545 Seoskasvusto (viljat); 1555 Seoskasvusto (vilja+öljykasvit) Vihantavilja - 1601 Vihantavilja (ohra); 1602 Vihantavilja (kaura); 1603 Vihantavilja (vehnä); 1604 Vihantavilja (ruis); 1605 Vihantavilja (viljaseos) Herne – 2110 Ruokaherne; 2120 Rehuherne Seoskasvustot - 2170 Seoskasvusto (valkuaiskasvit+öljykasvit); 2175 Seos (herne/härkäpapu/makea lupiini/öljykasvit); 2180 Seos herne/härkäpapu/makea lupiini yli 50 %+viljaa; 2185 Seoskasvusto (valkuaiskasvit+vilja); 2195 Seoskasvusto (valkuaiskasvit) Härkäpapu - 2200 Härkäpapu Peruna - 3110 Ruokaperuna; 3120 Ruokateollisuusperuna; 3130 Tärkkelysperuna; 3150 Varhaisperuna (katteenalainen); 3160 Siemenperuna (sertifioidun siemenen tuotantoon); 3190 Tärkkelysperunan oma siemenlisäys Sokerijuurikas - 3210 Sokerijuurikas, sokerintuotantoon; 3230 Sokerijuurikas, energiantuotantoon Rypsi - 4110 Kevätrypsi; 4120 Syysrypsi Rapsi - 4210 Kevätrapsi; 4220 Syysrapsi Erikoiskasvit – 1700 Tattari; 1750 Kvinoa (kinua); 1800 Maissi; 1810 Sokerimaissi; 2300 Soijapapu; 2400 Virna; 2410 Mesikkä; 2420 Mailanen; 2430 Apila; 2440 Vuohenherne; 2450 Linssi; 2500 Makealupiini; 2510 Muut lupiinit; 4010 Tupakka; 4300 Auringonkukka; 4400 Humala; 4620 Kuitupellava; 4810 Siemenmausteet ja lääkekasvit (pl kumina, sinappi); 5824 Sinappi; 6060 Siirtonurmi; 9060 Hunajantuotantoon tarkoitettu kasvusto; 9061 Aitohunajakukka Öljykasvit - 4030 Ruistankio (Camelina, Kitupellava); 4390 Seoskasvusto (öljykasvit); 4530 Öljyhamppu; 4610 Öljypellava Kuitu- ja energiakasvit - 4020 Kuitunokkonen; 4525 Kuituhamppu; 4904 Ruokohelpi (kuivike/rehu); 4905 Ruokohelpi (energia); 4913 Energiapuu, lyhytkiertoinen (haapa ja paju); 4914 Energiapuu, lyhytkiert. (hybriidihaapa ja poppeli); 4930 Ahdekaunokki, energiantuotantoon Avomaan vihannekset ja juurekset – 5101 Tarhaherne; 5102 Pensaspapu; 5103 Valko- eli keräkaali; 5104 Kiinankaali; 5105 Kukkakaali; 5106 Porkkana; 5108 Lanttu; 5109 Nauris; 5110 Mukulaselleri;5111 Palsternakka;5113 Sipulin pikkuistukkaat;5114 Purjo; 5115 Avomaankurkku; 5116 Kurpitsa; 5117 Pinaatti; 5119 Raparperi; 5120 Punajuurikas ja keltajuurikas; 5121 Ruokasipuli (sis. punasipuli ja jättisipuli); 5124 Punakaali; 5125 Savoijinkaali (kurttukaali); 5127 Ruusukaali; 5128 Parsakaali; 5129 Kyssäkaali; 5131 Lehtiselleri; 5133 Lamopinaatti; 5134 Retiisi; 5140 Salaatti (Lactuca-suku); 5141 Salaattisikurit (Cichorium-suku); 5142 Salaattifenkoli; 5143 Kesäkurpitsa; 5148 Lehtikaali; 5149 Tilli; 5150 Persilja; 5157 Valkosipuli; 5158 Piparjuuri; 5165 Maa-artisokka; 5173 Meloni; 5176 Latva-artisokka; 5198 Muut vihannekset; 5816 Parsa; 5831 Korianteri; 5845 Ratamot; 5846 Yrttikasvit alle 5 v. (ei tilli eikä persilja); 5847 Yrttikasvit väh. 5 v.; 9630 Kasvimaa Marjapensaat, hedelmäpuut ja mansikka - 5210 Omena; 5212 Pihlaja (marjantuotanto); 5213 Päärynä; 5220 Muut hedelmät; 5221 Luumu; 5222 Viinirypäle; 5301 Mustaherukka; 5302 Punaherukka; 5303 Valkoherukka; 5305 Karviainen; 5310 Vadelma ja mesivadelma; 5311 Mansikka; 5312 Mesimarja; 5313 Pensasmustikka; 5314 Marja-aronia; 5318 Saskatoon (Marjatuomipihlaja); 5319 Muut marjakasvit; 5410 Koristekasvit, alle 5 v.; 5420 Koristekasvit, 5 v. ja yli, jatkuva sato avomaalta; 5440 Leikkovihreä ja leikkohavu, alle 5 v. kasveista; 5441 Leikkovihreä ja leikkohavu, väh. 5 v. kasveista; 5442 Koristepaju punontatarkoitukseen, alle 5 v.; 5443 Koristepaju punontatarkoitukseen, 5 - 20 v.; 5451 Tyrni; 5452 Kirsikka; 5512 Taimitarhat, alle 5 v. marja-, hedelmä-, koristek.; 5537 Taimitarhat, väh. 5 v. marja-, hedelmä-, koristek. Kumina - 5806 Kumina Viherlannoitusnurmi - 6050 Viherlannoitusnurmi; 6051 Viherlannoitusnurmi (ei ympäristösitoumusta) Viljelty laidun - 6112 1-vuotiset laidunnurmet; 6122 Monivuotiset laidunnurmet Säilörehunurmi – 6111 1-vuot. kuivaheinä-, säilörehu-, tuorerehunurmet; 6121 Moniv. kuivaheinä-, säilörehu- ja tuorerehunurmet; 6210 Pysyvä kuivah.,säilör., tuorer. (väh 5, alle10 v) Luonnonlaidun – 6220 Pysyvä laidunnurmi (väh 5, alle 10 v); 6300 Luonnonlaidun ja –niitty; 6303 Luonnonlaidun jolla korkea luontoarvo (Ahvenanmaa); 6304 Luonnonlaidun jolla kohd. toim.pit. (Ahvenanmaa); 6305 Luonnonlaidun kulttuurialueella (Ahvenanmaa); 6307 Muu luonnonlaidun (Ahvenanmaa); 6600 Metsälaidun; 6710 Hakamaa, avoin; 6720 Hakamaa, puustoinen; 9801 Erityistukisopimusala, pysyvä laidun Siemennurmi 6113 1-vuotiset siemennurmet; 6115 1-vuotinen siemennurmi, yksilajinen; 6123 Monivuotiset siemennurmet; 6125 Monivuotinen siemennurmi, yksilajinen; 6545 Englannin raiheinän siemen, valvottu tuotanto; 6546 Italianraiheinän (westerw.) siemen, valv. tuotanto; 6550 Ruokonadan siemen, valvottu tuotanto; 6561 Apilan siemen, valvottu tuotanto; 6562 Timotein siemen, valvottu tuotanto; 6565 Nurminadan siemen, valvottu tuotanto Kesanto, viljelemätön, ym. erityisalat – 9101 20 v. erityistukisopimus, pelto; 9102 20 v. erityistukisopimus, muu ala; 9403 Sänkikesanto; 9404 Avokesanto; 9620 Tilapäisesti viljelemätön ala; 9700 Pysyvästi viljelemätön Viherkesanto ja luonnonhoitopelto - 9405 Luonnonhoitopelto (nurmikasvit, väh. 2 v.); 9412 Viherkesanto (nurmi ja niitty); 9413 Viherkesanto (riista ja maisema); 9422 Monimuotoisuuspelto, riista; 9423 Monimuotoisuuspelto, maisema; 9424 Monimuotoisuuspelto, niitty 1. ja 2. vuosi; 9806 Kurki-, hanhi- ja joutsenpelto (sopimus) Suojavyöhykkeet ja –kaistat - 9810 Suojavyöhykenurmi (sopimukset ennen 2015); 9811 Suojavyöhyke (sitoumus alkaen 2015); 9820 Suojakaista Peltojen kokonaispinta-ala sisältää yllä lueteltujen luokkien lisäksi seuraavat IACS-luokat: 1410 Syyskaura; 3330 Rehujuurikasvit; 3340 Rehukaali; 5534 Metsäpuiden taimitarhat pellolla; 5850 Saneerauskasvi (valkosinappi); 5851 Saneerauskasvi (öljyretikka); 5852 Saneerauskasvi (samettikukka); 5853 Saneerauskasviseos; 6401 Muut rehukasvit; 6402 Rehurapsi; 9802 Erityistukisopimusala, muu ala; 9803 Erityistukisopimusala, pelto; 9804 Erityistukisopimusala, metsämaa; 9805 Ympäristösopimusala, pysyvä nurmi; 9807 Ympäristösopimusala, muu ala; 9808 Ympäristösopimusala, metsämaa; 9812 Monivuotinen ympäristönurmi; 9830 Maisemapiirre

  • Porvoon kaupungin opaskartta on yleissilmäyskartta mittakaavassa 1:10 000. Kartassa kuvataan Porvoon kaupungin katuverkostoa, nimistöä, osoitteita, palvelukohteita sekä karkeasti maankäyttöä ja julkisia rakennuksia. Porvoon kaupunkimittaus ylläpitää opaskarttaa vektorimuotoisena jatkuvasti. Opaskartta kattaa Porvoon kaupungin keskeiset alueet sekä taajamat Kerkkoo, Epoo ja Hinthaara. Opaskarttaa on saatavissa painettuna opaskarttatuotteena, karttatulosteina ja digitaalisena aineistona. Painettu opaskartta toteutetaan noin neljän vuoden välein. Viimeisin painettu opaskartta on vuodelta 2014. Karttaa on saatavissa sekä suorana että taitettuna. Taitettu opaskartta on muovitaskussa, ja se sisältää kohde- ja katunimistöluettelon.

  • Aineisto sisältää koskiensuojelulain (nro 35/87 (1987-01-23)) nojalla suojellut kosket ja joet sekä valuma-alueet, joiden sisällä sijaitsevat vesistöt ja vesistön osat on suojeltu. Suojelluille vesistöille tai vesistön osille ei voida antaa vesilaissa tarkoitettua lupaa voimalaitoksen rakentamiseen. Aineisto sisältää myös kohteet, jotka on suojeltu Ounasjoen ja Kyröjoen suojelemisesta voimalarakentamisella säädetyillä erillislaeilla. Koskiensuojelulailla on kielletty uuden vesivoimalaitoksen rakentaminen 53 vesistöön tai vesistön osaan. Lain mukaan uuden voimalaitoksen rakentamiseen ei saa myöntää vesilaissa tarkoitettua lupaa. Suojellut alueet on rajattu siten, että ne käsittävät yhtenäisiä luonnontaloudellisia kokonaisuuksia. Alueiden valintaperusteina käytettiin vesistöjen virtavesiluonnon luonnontilaisuutta, edustavuutta, uhanalaisuutta ja harvinaisuutta sekä tieteellistä, kalataloudellista, virkistyskäytöllistä ja maisemallista merkitystä. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0).

  • Categories  

    EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin mukaiset vesienhoitoalueet Suomessa. Suomessa vesipuitedirektiivi on toimeenpantu keskeisiltä osin lailla vesienhoidon järjestämisestä eli vesienhoitolailla (N:o 1299, annettu 30.12.2004, voimaantulo 31.12.2004) sekä valtioneuvoston asetuksella vesienhoitoalueista (N:o 1303, annettu 30.12.2004, voimaantulo 1.1.2005). Suomen vesienhoitoalueet ovat 1) Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue, 2) Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue, 3) Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue sekä 4) Kemijoen vesienhoitoalue. Lisäksi Ruotsin kanssa muodostetaan kansainvälinen vesienhoitoalue Tornionjoen vesistöalueelle ja Norjan kanssa Tenon, Näätämöjoen ja Paatsjoen vesistöalueille. Vesienhoitolain täytäntöönpanon tehtävistä huolehtivat Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset. Ahvenanmaan maakunta muodostaa oman vesienhoitoalueensa ja siellä vesipuitedirektiivin toimeenpano pohjautuu Ahvenanmaan maakunnan omaan lainsäädäntöön. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0).

  • Biomassa-atlaksen jätteenkäsittelylaitoksia koskeva aineisto pohjautuu ympäristöhallinnon valvonta- ja kuormitustietojärjestelmään (YLVA) kirjattuihin kompostointi-, biokaasu- ja jätepolttoaineen valmistuslaitoksilta lähteneeseen biohajoavien jätteiden jätevirtaan. Aineistoa on jatkokäsitelty Suomen ympäristökeskuksessa. Kompostointi-, biokaasu- ja jätepolttoaineen valmistuslaitokset ovat ympäristölupavelvollisia toimijoita, ja ne raportoivat jätetietoja YLVAan. Laitokset vastaanottavat biohajoavaa jätettä yrityksiltä, mutta myös niiltä toimijoilta, joiden jätemääriä ei ole mukana Biomassa-atlaksen yritysten jätemäärissä (esimerkiksi kotitalouksien, kauppojen, sairaaloiden, koulujen jne. jätteet). Jätteenkäsittelystä lähtevät jätemäärät ovat osittain päällekkäisiä yritysten biohajoavien jätemäärien kanssa. Tästä syystä em. jätemääriä ei pidä tarkastella kartalla yhtä aikaa, summaten. Kompostointi-, biokaasu- ja jätepolttoaineen valmistuslaitoksien biohajoava jätemäärätieto antaa kuitenkin lisäinformaatiota, kun tavoitteena on biohajoavien jätevirtojen ohjaaminen entistä enemmän materiahyödyntämiseen. Lisäksi em. jätteenkäsittelyn jälkeinen jäte on ominaisuuksiltaan erilaista kuin yrityksiltä jätteenkäsittelyyn lähtenyt jätemäärä (esimerkiksi yrityksiltä jätteenkäsittelyyn lähtenyt biojäte/kompostointilaitoskäsittelyn jälkeinen kompostituote). Biomassa-atlaksen jätteenkäsittelylaitosten biohajoava jätemäärätieto (t/v) on ilmoitettu jäteasetuksen (Vna jätteistä 179/2012, liite 4) mukaisten jäteluokkien mukaan. Lisäksi lietteille on käytössä kirjaintarkenne A-G, joka ilmaisee lietteen käsittelytavan. Biomassa-atlaksessa jätetiedot on edelleen luokiteltu viiteen pääluokkaan edellä mainittujen EWC-jäteluokkakoodien perusteella: 1) eläin- ja kasvijäte, 2) liete, 3) paperi- ja pahvijäte, 4) puujäte ja 5) sekajäte. Pääluokkien lisäksi jätemäärätiedot jakautuvat vielä tarkemmin 62 alaluokkaan. Jäteluokitus on esitetty Biomassa-atlaksen verkkosivulla. Tiedot päivitetään Biomassa-atlakseen kerran vuodessa. Viimeisin päivitys koskee vuotta 2016. Jätemäärätiedoista ei käy ilmi yksittäisen jätteentuottajan nimeä.