From 1 - 10 / 47
  • This dataset contains points of information describing the location and size of illegal oil discharges observed during aerial surveillance flights by HELCOM Contracting Parties during 1998-2017. Further information about illegal discharges of oil in the Baltic Sea area and HELCOM aerial surveillance activities can be found at http://www.helcom.fi/baltic-sea-trends/maritime/illegal-spills/ The dataset contains the following information: Country Year Spill_ID = Spill ID FlightType = The type of flight the detection was made during: National = "N", CEPCO = "C", Super CEPCO = "S" Date = The date of the detection (dd.mm.yyyy) Time_UTC = The time of the detection (hh:mm) Wind_speed = The wind speed at the time of the detection (m/s) Wind_direc = The wind direction at the time of the detection (degrees) Latitude = The latitude of the detection (decimal degrees, WGS84) Longitude = The longitude of the detection (decimal degrees, WGS84) Length__km = The length of the detection (km) Width__km = The width of the detection (km) Area__km2_ = The area of the detection (km2) Spill_cat = The category of the detection: OIL EstimVol_m = Estimated volume of the detection (m3) Polluter = Polluter (rig, ship, other, unknown) Category = Category of the detection: 100m3 = "5" Casefile = The name of the casefile the detection refers to Remarks = Any additional information

  • This dataset contains points of information describing the location and size of other discharges than illegal oil discharges observed during aerial surveillance flights by HELCOM Contracting Parties 2014-2017. Further information about illegal discharges of oil in the Baltic Sea area and HELCOM aerial surveillance activities can be found at http://www.helcom.fi/baltic-sea-trends/maritime/illegal-spills/ The dataset contains the following information: Country Year Spill_ID= Spill ID FlightType= The type of flight the detection was made during: National = "N", CEPCO = "C", Super CEPCO = "S" Date= The date of the detection (dd.mm.yyyy) Time_UTC= The time of the detection (hh:mm) Wind_speed= The wind speed at the time of the detection (m/s) Wind_direc= The wind direction at the time of the detection (degrees) Latitude= The latitude of the detection (decimal degrees) Longitude= The longitude of the detection (decimal degrees) Length__km= The length of the detection (km) Width__km= The width of the detection (km) Area__km2_= The area of the detection (km2) Spill_cat= The category of the detection: other substance = "OS", unknown substance = "UNKNOWN" EstimVol_m= Estimated volume of the detection (m3) Polluter= Polluter (rig, ship, other, unknown) Category= Category of the detection: 100m3 = "5" Casefile= The name of the casefile the detection refers to Remarks= Any additional information

  • Categories  

    Datapaketet Skogsområden med högt biodiversitetsvärde i Finland består av 12 landsomfattande rasterkartor. Dessa 12 kartor är olika versioner av biodiversitetsvärden i Finlands skogar. Rasterkartornas upplösning är 96 x 96 meter. Enkla anvisningar för att läsa rasterkartorna: Ju större numeriskt värde, desto högre biodiversitetsvärde. National = Nationella analyser över biodiversitetsvärden i finska skogar (sex analyser) Regional = Regionala analyser över biodiversitetsvärden i finska skogar (ser ut som en karta men är i själva verket en samling av 13 separata analyser, region = Närings-, trafik- och miljöcentralen i Finland) (sex analyser) Sex olika prioriteringar av naturskydd gjordes med Zonation-programvaran (a) så att varje ny version innefattade allt som fanns med i tidigare, enklare analysversioner. National / Regional 1 Potentiell mängd död ved: Version 1 (V1) innefattade potentiell mängd död ved* på lokal nivå. Områden med många stora träd, många trädslag och ovanliga skogsmiljöer får högt lokalt värde. National / Regional 2 Potentiell mängd död ved och straff: Version 2 = V1 + straff för åtgärder som har negativ inverkan på biodiversiteten. De lokala värdena stämde bättre överens med verkligheten när man tog hänsyn till verkliga förändringar i skogar. National / Regional 3 Potentiell mängd död ved – straff + skogskonnektivitet: Version 3 = V2 + konnektivitet utifrån ekologisk likhet, avstånd och kvalitet mellan skogsområden (genomsnittlig försvagning 400 m). Ofragmenterade skogsområden av hög kvalitet framkommer. National / Regional 4 Potentiell mängd död ved – straff + skogskonnektivitet + RL-arter: Version 4 = V3 + observationer av rödlistade skogsarter. Habitat med rödlistade skogsarter framkommer. National / Regional 5 Potentiell mängd död ved – straff + skogskonnektivitet + RL-arter + skogslagen 10 §: Version 5 = V4 + konnektivitet till särskilt viktiga livsmiljöer enligt skogslagens 10 § (genomsnittlig försvagning 200 m). Värdefulla skogsområden och landskap i närheten av skyddade skogsområden med högt biodiversitetvärde framkommer. National / Regional 6 Potentiell mängd död ved – straff + skogskonnektivitet + RL-arter + skogslagen 10 § + PN-konnektivitet: Version 6 = V5 + konnektivitet till permanenta naturskyddsområden (genomsnittlig försvagning 2 km). Värdefulla skogsområden och landskap i närheten av skyddade områden med högt biodiversitetvärde framkommer. *Uträkning av potentiell mängd död ved (PMDV) PMDV beräknades i två skeden för varje skikt träslag i varje trädskikt: 1) Index för potentiell mängd död ved (PMDVi) togs fram med MOTTI-programmet (b, c, d). • 168 trädslag, fertilitetsklass och latitudkombinationer 2) PMDVi användes för att omvandla diameter och volym till potentiell mängd död ved • Genererades för hela Finland enligt bestånd med en upplösning på 16 x 16 m • Kombinerades sedan i 20 trädslag och fertilitetsklasser och förenades till 96 x 96 m upplösning. Inmatade data Den potentiella mängden död ved beräknades från beståndsdata (trädslag, medeldiameter, volym, vegetationsklass) vilket omfattade hela landet. Bästa möjliga data användes för varje område. - 24 % av Finland täcks av statligt ägda skogs- och naturskyddsområden och privata naturskyddsområden. o Forststyrelsens Naturtjänster: data om fält- och bestånd (5/2015) o Forststyrelsens Skogsbruk: data om fält- och bestånd (5/2015) o Privatägda naturskyddsområden: data om fält- och bestånd (5/2015) - 37 % av Finland täcks av privatägd skog som inte är naturskyddsområden: Skogscentralen, skogsdata (6.5.2005–6.5.2015) - 39 % av Finland täcks av o Naturresursinstitutet: Nationella skogsinventariedata som är tillverkat med skogsinventeringsmetod som utnyttjar information om riksskogstaxeringens provytor och satellitbilder 2013 (volym, trädslag, vegetationsklass och medeldiameter) Spatiella data om skogsbruk med negativ effekt på biodiversitet (till exempel fällning, gallring och dikning) (uppdaterades 10/2017) - Lantmäterivärket och Finlands miljöcentral SYKE: dikning i finsk torvmark (SOJT_09b1) - Forststyrelsens Skogsbruk: utförda anmälningar om användning av skog och dikningsfigurer - Skogscentralen: anmälningar om användning av skog och dikningsfigurer - University of Maryland/Dept. of Geographica Sciences: Global Forest Change/Forest Cover Loss 2000-2014 Observationer av skogsarter som har rödlistats av IUCN (sedan 1990): Finländska miljödatabasen HERTTA Spatiella data om särskilt viktiga livsmiljöer enligt skogslagens 10 § (uppdaterades 10/2017) - Forststyrelsens Skogsbruk och Skogscentralen Spatiella data om permanenta naturskyddsområden (uppdaterades 2/2018) - Forststyrelsens Naturtjänster: databas över naturskyddsområden SATJ Bakgrund Områden som är viktiga för skogens biodiversitet identifierades runt om i Finland för att främja hållbar markanvändning genom planering och naturskydd på lokal, regional och nationell nivå genom att informera markägare, ministerier och skogtjästemän. Vikten av sådana analyser beror på ökad användning av naturresurser och skadliga effekter på biodiversiteten tillsammans med begränsade naturskyddsresurser. Dessa betonar vikten av att utveckla kostnadseffektiv, ekologiskt hållbar markanvändning som dessa spatiella prioriteringar av naturskydd för skogar som görs för första gången för hela Finland. Prioriteringsmetoden Zonation användes för att hitta nya skogsområden med potentiellt högt skyddsvärde. Det övergripande målet var att tillämpa rikstäckande prioriteringsanalyser utifrån skogsdata relaterade till biodiversitet och markanvändningsdata som hade samlats in på beståndsnivå. De data som primärt tillämpades på skogsstruktur och -kvalitet (vegetationsklass, trädslag, volym och diameter) gav ekologiskt användbara ersättningar för skyddsvärde i barrskog. Resultaten visar att en betydande andel skog med högt biodiversitetsvärde finns utanför det aktuella nätverket för finska naturskyddsområden. Eftersom största delen av det finska skogsområdet är kommersiellt kan nätverket för naturskyddsområden inte stoppa den pågående nedgången av biodiversitet i skogarna. Nyckelord: biodiversitet, död ved, GIS, Handlingsplanen för den biologiska mångfalden i skogarna i södra Finland METSO, markanvändning, värdering, prioritering, skogar, skogarnas biodiversitet, skogsbruk, skogsskydd, spatiell prioritering av naturskydd,Zonation-programvara Datapaketet innefattar 12 rasterkartor och en .lyr-fil. .lyr-filen innehåller färgade symboler och beskrivningar av olika analysversioner. .lyr-filen är troligen endast genomförbar med GIS-programmet som tillhandahålls av ESRI Inc. Datapaketet kan hämtas från: http://www.syke.fi/en-US/Open_information/Spatial_datasets High Biodiversity Value Forests 2018 (Zonation) nationwide High Biodiversity Value Forests 2018 (Zonation) regional Detailjerad poster på engelska: http://www.syke.fi/en-US/Research__Development/Ecosystem_services/Specialist_work/Zonation_in_Finland/Zonation_materials/Posters eller http://www.syke.fi/download/noname/%7B771FF5A4-DAB6-45EE-8246-F38FC0090CAD%7D/138289 Detailjerad rapport på finska: http://hdl.handle.net/10138/234359 Mikkonen et al. 2018. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 9/2018. Monimuotoisuudelle tärkeät metsäalueet Suomessa - Puustoisten elinympäristöjen monimuotoisuusarvojen Zonation-analyysien loppuraportti. Andra källor: a) Moilanen et al. 2014. Zonation–Spatial Conservation Planning Methods and Software. Version 4. User Manual. See also www.syke.fi/Zonation/en b) Hynynen et al. 2015. Eur. J. For. Res. 134/3. Long-term impacts of forest management on biomass supply and forest resource development: a scenario analysis for Finland. c) Hynynen et al. 2014. Metlan työraportteja 302. Scenario analysis for the biomass supply potential and the future development of Finnish forest resources. d) Salminen et al. 2005. Comput. electron. agr. 49/1. Reusing legacy FORTRAN in the MOTTI growth and yield simulator. Användar lisens: Creative Commons 4.0. © SYKE Datasources: Finnish Forest Centre, Metsähallitus, Natural Resources Institute Finland, National Land Survey of Finland, Hansen/UMD/Google/USGS/NASA

  • This dataset contains the ship accidents in the Baltic Sea during the period 1989 to 2017. It is constructed from the annual data collected by HELCOM Contracting Parties on ship accidents in the Baltic Sea. The accident data has been compiled by the HELCOM Secretariat. According to the decision of the HELCOM SEA 2/2001 shipping accident data compilation will include only so called conventional ships according to the Regulation 5, Annex I of MARPOL 73/78 - any oil tanker of 150 GT and above and any other ships of 400 GT and above which are engaged in voyages to ports or offshore terminals under the jurisdiction of other Parties to the Convention. According to the agreed procedure all accidents (including but not limited to grounding, collision with other vessel or contact with fixed structures (offshore installations, wrecks, etc.), disabled vessel (e.g. machinery and/or structure failure), fire, explosions, etc.), which took place in territorial seas or EEZ of the Contracting Party irrespectively if there was pollution or not, are reported. The dataset contains the following information: Country Year Latitude = Latitude (decimal degrees) Longitude = Longitude (decimal degrees) Cause_details = Details on the accident cause Offence = Offence against Rule Damage = Damage Assistance = assistance after the accident Pollution = Pollution (Yes/No) Date = Date (dd.mm.yyyy) Time = Time (hh:mm) Location = Location of the accidents (open sea / port approach / at port) Sh1_Categ = Ship 1 type (according to AIS category) Sh1_Type = Ship 1 more detail ship type category Sh1_Hull = Ship 1 hull construction Sh1Size_gt = Ship 1 GT Sh1Sizedwt = Ship 1 DWT Ship1Draug_m = Ship 1 draught in meters Sh2_Categ = Ship 2 type (according to AIS category) Sh2_Type = Ship 2 more detail ship type category Sh2_Hull = Ship 1 hull construction Sh2Size_gt = Ship 2 GT Sh2Sizedwt = Ship 2 DWT Ship2Draug_m = Ship 2 draught in meters Acc_type = Type of accidents Colli_type = Type of collisions Acc_Detail = More information on the accident Cause_Sh1 = Cause of accidents from ship 1 Cause_Sh2 = Cause of accidents from ship 2 HumanEleme = Reason of human error IceCondit = Ice conditions CrewIceTra = Crew trained for ice conditions Pilot_Sh1 = Presence of pilot on ship 1 Pilot_Sh2 = Presence of pilot on ship 2 Pollu_m3 = Pollution in m3 Pollu_t = Pollution in t Pollu_type = Type of pollution RespAction = Response actions after the accidents Add_info = Additionnal information Ship1_name = Ship 1 identification Ship2_name = Ship 2 identification Cargo_type = cargo type ship 1 For more information about shipping accidents in the Baltic Sea, see the HELCOM annual reports: http://www.helcom.fi/action-areas/shipping/publications/

  • Categories  

    Forests of high biodiversity value 2018 (Zonation) datapackage consists of 12 nationwide raster maps from Finland. These 12 maps are all different versions of biodiversity values of Finnish forests. Resolution of these raster maps is 96 meters x 96 meters. Simple instructions for reading the raster maps: The bigger the numeric value the higher the biodiversity value. NAT = National scale analyses of biodiversity values of Finnish forests (6 analysis) REG = Regional scale analyses of biodiversity values of Finnish forests (map looks like one but is in reality a collection of 13 separately done analysis, region = Centre for Economic Development, Transport and the Environment in Finland) (6 analysis) Six different spatial conservation prioritizations were made with Zonation Software (a) so that each new version included everything that had been included in previous, simpler, analysis versions. NAT / REG 1 Decaying wood potential: Version 1 (V1) included the local decaying wood potentials*. Areas with lot of large trees, many tree species and rare forest environments get high local value. NAT / REG 2 Decaying wood potential – penalties: Version 2 = V1 + penalties for forestry operations with negative impact on biodiversity. More realistic local values when taking into account real life changes in forests. NAT / REG 3 Decaying wood potential – penalties + forest connectivity: Version 3 = V2 + connectivity based on ecological similarity, distance and quality between forest patches (attenuation avg. 400m). Unfragmented high value forests areas emerge. NAT / REG 4 Decaying wood potential – penalties + forest connectivity + RL species: Version 4 = V3 + observations of Red List forest species. Red List forest species habitats emerge. NAT / REG 5 Decaying wood potential – penalties + forest connectivity + RL species + FFA 10§: Version 5 = V4 + connectivity to woodland key habitats protected by Finnish Forest Act 10 § (attenuation avg. 200m). Valuable forest areas and landscapes close to protected high biodiversity forest patches emerge. NAT / REG 6 Decaying wood potential – penalties + forest connectivity + RL species + FFA 10§ + PA connectivity: Version 6 = V5 + connectivity to permanent conservation areas (attenuation avg. 2km). Valuable forest areas and landscapes close to protected high biodiversity areas emerge. *Calculation of Decaying wood potential (DWP) DWP was calculated for every strata of tree species in every crown storey class in 2 stages: 1) Decaying wood potential indexes (DWPi) were modelled with MOTTI-program (b, c, d). • 168 tree species, fertility class and latitude combinations 2) DWPis were used for converting diameter and volume into decaying wood potential • Generated for the whole Finland at tree stand level at the resolution of 16 m x 16 m • Eventually combined into 20 tree species & fertility classes and aggregated to 96 m x 96 m resolution. Input data Decaying wood potential was calculated from forest stand level datasets (tree species, diameter, volume, fertility) covering whole Finland. Best possible data was used for every area. - 24 % of Finland covered by state-owned forestry and conservation areas and private conservation areas o Metsähallitus Parks & Wildlife: field and forest stand data (5/2015) o Metsähallitus Forestry Inc.: field and forest stand data (5/2015) o Private owned conservation areas: field and forest stand data (5/2015) - 37 % of Finland covered by privately owned other than protected forest areas: Finnish Forest Centre, forest information (6.5.2005 – 6.5.2015) - 39 % of Finland covered by o Natural Resources Institute Finland: Multi-source national forest inventory data of Finland 2013(volume, tree species, fertility class, diameter) Spatial data on forestry operations with negative impact on biodiversity (e. g. fellings, thinning and ditching) (updated 10/2017) - National Land Survey of Finland & Finnish Environment Institute SYKE: Ditching state of Finnish peatlands (SOJT_09b1) - Metsähallitus Forestry Inc.: Executed forest operations of forest operations from field and forest stand data and ditching status - Finnish Forest Centre: Forest declariations and ditching status - University of Maryland / Dept. of Geographica Sciences: Global Forest Change / Forest Cover Loss 2000-2014 Observations of IUCN Red List forest species (since 1990): Finnish Environmental database HERTTA Spatial data on woodland key habitats protected by The Finnish Forest Act 10§ (updated 10/2017) - Finnish Forest Centre: woodland key habitats protected by Finnish Forest act 10§ Spatial data on permanent conservation areas (updated 2/2018) - Metsähallitus Parks & Wildlife: Conservation area database SATJ Background Areas important to forest biodiversity were identified throughout Finland to support sustainable land using planning and nature conservation at local, regional and national level by informing land owners, ministries and forestry stakeholders. Importance of analyzes like this rise from increased usage of natural resources and consequent harmful impacts on biodiversity together with limited resources for conservation. These highlight the importance of developing cost-effective, ecologically sustainable land use planning approaches such as these spatial conservation prioritizations of forests made for a first time for the whole Finland. Prioritization approach, Zonation, was used to find new forest areas of potential high conservation value. The overall aim was to implement nationwide prioritization analyses based on biodiversity-related forest data and land use data recorded at the level of forest stand. Primarily employed data on forest structure and quality (vegetation class, tree species, volume and diameter) provided ecologically useful surrogates for conservation value in boreal forest. Results show that a significant portion of high biodiversity value forests lay outside the current Finnish protected area (PA) network. As most of the Finnish forest area is under commercial management, PA network cannot halt the on-going decline of forest biodiversity. Keywords: biodiversity value, decaying wood, forest biodiversity, Forest Biodiversity Programme for Southern Finland (METSO), forest conservation, forestry, geographical information system (GIS), land use, spatial conservation prioritization, Zonation software Datapackage includes all 12 raster maps and a .lyr -file. .lyr -file contains coloured symbology and descriptions of different analysis versions. .lyr -file is probably operable only with GIS-software prvided by ESRI Inc. Datapackage can be loaded from: http://www.syke.fi/en-US/Open_information/Spatial_datasets High Biodiversity Value Forests 2018 (Zonation) nationwide High Biodiversity Value Forests 2018 (Zonation) regional Detailed poster available: http://www.syke.fi/en-US/Research__Development/Ecosystem_services/Specialist_work/Zonation_in_Finland/Zonation_materials/Posters OR http://www.syke.fi/download/noname/%7B771FF5A4-DAB6-45EE-8246-F38FC0090CAD%7D/138289 Detailed report (only in Finnish): http://hdl.handle.net/10138/234359 Mikkonen et al. 2018. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 9/2018. Monimuotoisuudelle tärkeät metsäalueet Suomessa - Puustoisten elinympäristöjen monimuotoisuusarvojen Zonation-analyysien loppuraportti. Other references: a) Moilanen et al. 2014. Zonation–Spatial Conservation Planning Methods and Software. Version 4. User Manual. See also www.syke.fi/Zonation/en b) Hynynen et al. 2015. Eur. J. For. Res. 134/3. Long-term impacts of forest management on biomass supply and forest resource development: a scenario analysis for Finland. c) Hynynen et al. 2014. Metlan työraportteja 302. Scenario analysis for the biomass supply potential and the future development of Finnish forest resources. d) Salminen et al. 2005. Comput. electron. agr. 49/1. Reusing legacy FORTRAN in the MOTTI growth and yield simulator. Availability: Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0) Creative Commons 4.0. © SYKE Datasources: Finnish Forest Centre, Metsähallitus, Natural Resources Institute Finland 2015, National Land Survey of Finland, Hansen/UMD/Google/USGS/NASA

  • Categories  

    EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin mukaiset vesienhoitoalueet Suomessa. Suomessa vesipuitedirektiivi on toimeenpantu keskeisiltä osin lailla vesienhoidon järjestämisestä eli vesienhoitolailla (N:o 1299, annettu 30.12.2004, voimaantulo 31.12.2004) sekä valtioneuvoston asetuksella vesienhoitoalueista (N:o 1303, annettu 30.12.2004, voimaantulo 1.1.2005). Suomen vesienhoitoalueet ovat 1) Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue, 2) Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue, 3) Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue sekä 4) Kemijoen vesienhoitoalue. Lisäksi Ruotsin kanssa muodostetaan kansainvälinen vesienhoitoalue Tornionjoen vesistöalueelle ja Norjan kanssa Tenon, Näätämöjoen ja Paatsjoen vesistöalueille. Vesienhoitolain täytäntöönpanon tehtävistä huolehtivat Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset. Ahvenanmaan maakunta muodostaa oman vesienhoitoalueensa ja siellä vesipuitedirektiivin toimeenpano pohjautuu Ahvenanmaan maakunnan omaan lainsäädäntöön. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0).

  • Categories  

    Field biomass sidestreams GIS data describes the maximum harvestable sidestream potential based on current tillage. Sidestreams has been calculated by crop statistics, cultivation area, solid content and harvest index. Harvest index describes the part of the plant that is utilized as a crop. Rest of the plant is considered sidestream. In many cases the maximum sidestream cannot be necessarily utilized as whole, because of technical and economical constraints for harvest. Part of the sidestream is also wise to plough in to field to maintain its fertility. Field crop data is conducted from Luke's crop production statistics. The crop statistics in ELY centre level is divided into the Biomass Atlas grid weighting by the crop area of that certain plant. Crop area is from IACS-register, used to manage subsidies in agriculture. Farmers report their cultivation plans there every spring. Crop area and amount are from same year, usually previous year.

  • KUVAUS: Kemikaalionnettomuusvaaran aiheuttavat laitokset. Kartassa on esitetty vyöhyke, jossa maankäytön muutoksiin tarvitaan TUKES:n konsultaatio. Direktiivin 2012/18/EU mukaiset laitokset Suomessa. TUKESin julkaisemassa liitteessä luetellaan ne vaarallisia kemikaaleja käsittelevät laitokset (tehdas tai varasto), joihin sovelletaan ympäristöministeriön kirjeessä dnro YM4/501/2015 kuvattuja lausuntomenettelyitä kaavoitukseen ja rakentamisen lupiin liittyen. Konsultointivyöhykkeellä tapahtuvista kaavamuutoksista tai merkittävämmästä rakentamisesta on pyydettävä lausunto. Kaavoittajan täytyy pyytää lausunto Tukesilta ja pelastusviranomaiselta. Kaavan valmisteluvaiheessa järjestetään myös viranomaisneuvotteluja. Konsultoinnin tarkoitus on, ettei suuronnettomuusvaarallisen kohteen läheisyyteen kaavoiteta sinne soveltumatonta toimintaa, esimerkiksi sairaaloita, kouluja, hoitolaitoksia tai muita vaikeasti evakuoitavia kohteita. Tukes päättää konsultointivyöhykkeen laajuuden kunkin laitoksen suuronnettomuusvaarojen perusteella. Laajuus voi olla 500 m – 2 km. Taulukossa mainittu etäisyys (laitosta ympäröivän konsultointivyöhykkeen laajuus) mitataan tehdasalueen tai tontin rajalta. KATTAVUUS; PÄIVITYS; LUOTETTAVUUS: Koko kaupunki. Lähtöaineisto (=laitoslista) on TUKESin julkaisema, kohteet on laitettu kartalle suunnittelutyön helpottamiseksi. Aineisto päivitetään TUKESin netistä löytyvän laitoslistan mukaan. Aineisto päivitetään, kun uusista laitoslistoista tiedotetaan, noin kerran vuodessa. Kentät ID Kemikaalilaitoksen yksilöllinen tunnus LAITOS Kemikaalilaitoksen yrityksen nimi. OSOITE Kemikaalilaitoksen postiosoite POSTINRO Kemikaalilaitoksen sijainnin postinumero KUNTA Kemikaalilaitoksen sijaintikunta TOIMINTA Toiminnan laajuus. Seveso III -direktiivin mukaiset laitokset ovat laitoksia, joiden toiminnan laajuus on turvallisuusselvityslaitos tai toimintaperiaateasiakirjalaitos VYOHYKE_KM Konsultointivyöhykkeen leveys, kilometriä SEVESO Mikäli laitos on Seveso-laitos, tiedoissa lukee Seveso-laitos. Muiden kemikaalilaitosten kohdalla lukee Ei

  • Categories  

    CORINE Land Cover 2018 kuvaa koko Suomen maankäyttöä ja maanpeitettä vuonna 2018. SYKEssä EU:n Copernicus Land -hankkeessa tuotettiin Suomen alueelta maanpeiteaineistot sekä laadittiin maanpeitteen muutoksia välillä 2012-2018 kuvaavat aineistot. Aineistot luotiin kahdella tarkkuustasolla: toinen EU-vaatimusten mukaisesti ja toinen kansalliseen käyttöön. Aineisto koostuu rasterimuotoisesta paikkatietokannasta (erotuskyky 20 * 20 m) ja vektorimuotoisesta paikkatietokannasta, jossa pienin maastossa erottuva alue on vähintään 25 ha ja kapeimmillaan 100 metriä. Kansallisen muutosaineiston 2012-2018 pienin kuvio on 0,5 ha ja eurooppalaisen 5 ha. Aineisto on tuotettu SYKEssä olemassa oleviin paikkatietoaineistoihin sekä satelliittikuvatulkintaan perustuen. Vektoriaineisto tuotettiin yleistämällä rasteriaineistoa EEA:n CORINE-sääntöjen mukiseksi. Vektoriaineistoissa maankäyttöä/maanpeitettä kuvataan kolmitasoisella hierarkisella luokittelulla. Viisi pääluokkaa (rakennetut alueet; maatalousalueet; metsät sekä avoimet kankaat ja kalliomaat; kosteikot ja avoimet suot sekä vesialueet) jaetaan toisella tasolla yhteensä 15 alaluokkaan.. Kolmannella luokittelutasolla luokat jaetaan edelleen yhteensä 44 alaluokkaan. Rasteriaineistossa on joidenkin luokkien kohdalla vielä neljännen tason kansallisia luokkia. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0).

  • Categories  

    Analyysien tarkempi kuvaus ja tulosten käyttöohje on ladattavissa osoitteessa http://hdl.handle.net/10138/234359 . Aineisto koostuu 12 koko metsäisen Suomen kattavasta Zonation-analyysien tuloskartasta, jotka kuvaavat Suomen metsien monimuotoisuusarvoja. Tulosten hilakoko on 96 metriä x 96 metriä. Tulokset kattavat 15.5.2018 lähtien koko puustoisen Suomen (tämä poiketen raportissa kerrotusta ja aiemmin käytetystä rajauksesta, jossa aineistosta oli poistettu Metsähallitus Metsätalous Oy:n hallinnoimat alueet). Aineisto sisältää SYKEn latauspalvelun kautta aineiston ladanneille lisäksi .lyr-tiedoston, johon on määritetty valmiiksi värit ja analyysien kuvaukset aineistojen käyttöönoton sujuvoittamiseksi. Tämä auennee vain ESRIn paikkatieto- ohjelmilla. Jos et saa .lyr-tiedostoa auki, tässä selitteet: AMA = ELY-alueelle tehty metsien monimuotoisuusarvojen analyysi VMA= valtakunnallinen metsien monimuotoisuusarvojen analyysi Alueellinen analyysi = jokainen ELYy-keskus analysoitu erikseen (kaikki koottu samaan karttaan, jolloin näyttää yhdeltä) Valtakunnallinen analyysi = kaikki Suomen puustoa kasvavat alueet samassa analyysissä Tuloskarttojen yksinkertainen lukuohje: mitä suurempi numeerinen arvo, sitä korkeampi prioriteetti metsien monimuotoisuuden näkökulmasta, ja vastaavasti mitä pienempi numeerinen arvo, sitä pienempi prioriteetti metsien monimuotoisuuden näkökulmasta. Versio 1 = Paikallinen laatu lahopuupotentiaalin perusteella Versio 2 = Paikallinen laatu lahopuupotentiaalin perusteella, jolle on tehty arvonalennus toteutuneiden tai ilmoitettujen metsänkäsittelyiden ja ojitustiedon perusteella Versio 3 = edellinen + kytkeytyvyys metsikkötasolla metsän lahopuupotentiaaliin ja samankaltaisuuteen perustuen Versio 4 = edellinen + punaisen listan metsälajihavainnot Versio 5 = edellinen + kytkeytyvyys metsälain tärkeisiin elinympäristöihin kohteiden lahopuupotentiaaliin perustuen Versio 6 = edellinen + kytkeytyvyys pysyville suojelualueille niiden kohteiden lahopuupotentiaaliin perustuen Analyysiin valittiin metsien monimuotoisuutta kuvaaviksi muuttujiksi kasvillisuusluokka, puulaji, puuston keskiläpimitta ja tilavuus puusto-ositteittain, sekä punaisen listan metsälajien esiintymät. Kasvillisuusluokan ja puustotunnusten perusteella laskettiin koko Suomeen puuta kasvaville alueille kohteiden lahopuupotentiaali Luonnonvarakeskuksen MOTTI-ohjelman (puuston kehitysennusteita kasvu- ja tuotosmallien avulla tuottava ohjelma) avulla (katso raportin s. 24). Analyysien pääaineiston muodostivat näistä lahopuupotentiaaleista muodostetut 20 kasvillisuusluokka/puulaji -syöttöaineistoa (katso raportti s. 27). Zonation-ohjelmistolla tehtiin kuusi erilaista analyysiversiota (katso raportti s. 22-24) ja kustakin näistä valtakunnallinen ja alueellinen (ELYy-keskusalueittainen) analyysi. Ensimmäisessä versiossa käytetyt syöttöaineistot olivat mukana myös kaikissa seuraavissa versioissa. Näin pystyttiin tarkastelemaan kahden peräkkäisen version muutoksia ja ymmärtämään paremmin miten tulokset ovat syntyneet. Lähtöaineistot olivat (katso tarkemmin raportti s. 20) Metsähallituksen Luontopalveluiden kuvio- ja puustotiedot (irrotettu 5 / 2015), Metsähallitus Metsätalous Oy:n kuvio-, puusto- ja toimenpidetiedot (irrotettu 5 / 2015), yksityisten suojelualueiden kuvio- ja puustotiedot (irrotettu 5 / 2015), Luonnonvarakeskuksen monilähteinen valtakunnan metsien inventointiaineisto 2013, Luonnonvarakeskuksen monilähteiseen valtakunnanmetsien inventointiaineistoon perustuva metsikkökohtainen puulajittainen läpimittatietoaineisto (2013), Suomen metsäkeskuksen metsävaratieto (6.5.2005-6.5.2015 + monimuotoisuustiedot ja metsänkäsittelyilmoitukset 10 / 2017 asti, kaikki metsälain tärkeät elinympäristöt), Maanmittauslaitoksen ja SYKEn ojitustilanneaineisto (SOJT_09b1), University of Maryland / Dept. of Geographicla Sciences: Global Forest Change / Forest Cover Loss 2000-2014 -satelliittiaineisto ja ensisijaisesti metsäisissä elinympäristöissä elävien punaisen listan lajien havainnot Uhanalaisten lajien tietokanta Ympäristötietojärjestelmä HERTTA:sta. Lisätietoa: https://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Ekosysteemipalvelut/Asiantuntijatyo/METSOohjelma/Zonation_METSOn_tukena https://www.syke.fi/zonation Moilanen et al. 2014. Zonation–Spatial Conservation Planning Methods and Software. Version 4. User Manual MOTTI-ohjelmasta: Hynynen et al. 2015. Eur. J. For. Res. 134/3. Long-term impacts of forest management on biomass supply and forest resource development: a scenario analysis for Finland. Hynynen et al. 2014. Metlan työraportteja 302. Scenario analysis for the biomass supply potential and the future development of Finnish forest resources. Salminen et al. 2005. Comput. electron. agr. 49/1. Reusing legacy FORTRAN in the MOTTI growth and yield simulator.