Aineisto sisältää Nautelankosken museon tuottaman maisemamuutosta kuvaavan pisteaineiston. Kohteista on linkki Nautelankosken sivuille kerättyihin valokuvavertailuihin. Aineisto on tuotettu Onks tääl tämmöstäki ollu? – Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihankkeessa. Hanke päivittää ja täydentää Liedon vanhan rakennuskannan inventointiin perustuvaa tietokantaa. Hanke on saanut rahoituksen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Leader-ryhmä Varsin Hyvä ry:n kautta, ja se toteutetaan Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella. Aineisto on tuotettu digitoimalla kohteita QGIS-ohjelmiston avulla. Lisäksi kentällä on käyty kuvaamassa kohteita nykyaikana ja historiallisia valokuvia on etsitty arkistoista.

Kaupunkikarttaesitys on useasta eri kartasta koottu vaihtuvamittakaavainen karttatuote. Sitä voi loitontaa ja lähentää koko Vantaan kartasta yhden tontin kartaksi. Tarkin taso vastaa tarkkuudeltaan asemakaavan pohjakarttaa. Tällä tasolla esitetään maastossa olevat rakennukset, rakenteet, liikenneväylät, korkeussuhteet, kiinteistörajat ja kiinteistötunnukset sekä maa- ja vesialueet nimistöineen. Uloimmalla tarkkuustasolla esitetään koko Vantaan yleiskartta. Väliin jäävillä tasoilla esitetään mittakaavaan sopivasti suhteutettuja osoitekartta ja opaskartta-aineistoja. Tietojen ajantasaisuus: Muuttuneet tiedot taustakarttaan päivitetään lähimmille tasoille päivittäin ja muille tasoille viikoittain tai tarvittaessa. Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25 Korkeusjärjestelmä: N2000 Saatavissa WMS-palvelun kautta, vaatii sopimisen tiedon tuottajan kanssa.

Kelikameratiedot Pirkanmaan aluerajauksella. Keli- ja liikennekameroiden kuvista saadaan tietoa tienpinnan tilasta sekä liikennetilanteesta. Aineisto on pistemuotoista ja ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. Kelikameran kuvat päivittyvät yleensä 10–20 min välein. Kameroista kerrotaan tunnistenumero, nimi (tie ja alue, esim kaupunginosa), suunta ja kuvan päivitysaika. Karttataso tulee Arctic Machine Oy / Infotripla GeoServer-rajapinnalta. Aineisto on katsottavissa julkisesti Oskari-karttapalvelussa sekä Tampereenliikenne.fi-sivustolla. Karttatasojen tuottamisessa on hyödynnetty Fintraffic / Digitraffic-rajapintaa. Karttatason näkyvyydestä Oskari-karttapalvelussa vastaa Tampereen kaupunki, Paikkatietoyksikkö, paikkatieto_tuki@tampere.fi Karttatason palaute ja kehitysideat: asiakaspalvelu@aebi-schmidt.com

Läjitysalue on alue, johon ruoppauksessa syntyneet ruoppausmassat on sijoitettu. Sisältää Väyläviraston vesiväylärekisteriin merkityt läjitysalueet.

Navigointilinja osoittaa väylän ohjeellisen ajolinjan. Sisältää Väyläviraston vesiväylärekisteriin merkityt navigointilinjat.

The technical harvesting potential of logging residues and stumps from final fellings can be defined as the maximum potential procurement volume of these available from the Finnish forests based on the prevailing guidelines for harvesting of energy wood. The potentials of logging residues and stumps have been calculated for fifteen NUTS3-based Finnish regions covering the whole country (Koljonen et al. 2017). The technical harvesting potentials were estimated using the sample plots of the eleventh national forest inventory (NFI11) measured in the years 2009–2013. First, a large number of sound and sustainable management schedules for five consecutive ten-year periods were simulated for each sample plot using a large-scale Finnish forest planning system known as MELA (Siitonen et al. 1996; Redsven et al. 2013). MELA simulations consisted of natural processes and human actions. The ingrowth, growth, and mortality of trees were predicted based on a set of distance-independent tree-level statistical models (e.g. Hynynen et al. 2002) included in MELA and the simulation of the stand (sample plot)-level management actions was based on the current Finnish silvicultural guidelines (Äijälä et al. 2014) and the guidelines for harvesting of energy wood (Koistinen et al. 2016). Final fellings consisted of clear cutting, seed tree cutting, and shelter-wood cutting, but only the clear-cutting areas were utilized for energy wood harvesting. As both logging residues and stumps are byproducts of roundwood removals, the technical potentials of chips have to be linked with removals of industrial roundwood. Future potentials were assumed to materialize when the industrial roundwood fellings followed the level of maximum sustainable removals. The maximum sustainable removals were defined such that the net present value calculated with a 4% discount rate was maximized subject to non-declining periodic industrial roundwood and energy wood removals and net incomes, and subject to the saw log removal remaining at least at the level of the first period. There were no constraints concerning tree species selection, cutting methods, age classes, or the growth/drain ratio in order to efficiently utilize the dynamics of forest structure. The felling behaviour of the forest owners was not taken into account either. For the present situation in 2015, the removal of industrial roundwood was assumed to be the same as the average level in 2008–2012. Fourth, the technical harvesting potentials were derived by retention of 30% of the logging residues onsite (Koistinen et al. 2016) and respectively by retention of 16–18% of stump biomass (Muinonen et al. 2013). Next, the regional potentials were allocated to municipalities proportionally to their share of mature forests (MetINFO 2014). Subsequently, the municipality-level potentials were spread evenly on a raster grid at 1 km × 1 km resolution. Only grid cells on Forests Available for Wood Supply (FAWS) were considered in this operation. Here, FAWS was defined as follows: First, forest land was extracted from the Finnish Multi-Source National Forest Inventory (MS-NFI) 2013 data (Mäkisara et al. 2016). Second, restricted areas were excluded from forest land. The restricted areas consisted of nationally protected areas (e.g. nature parks, national parks, protection programme areas). References Äijälä O, Koistinen A, Sved J, Vanhatalo K, Väisänen P (2014) Metsänhoidon suositukset [Guidelines for sustainable forest management]. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisuja. Hynynen J, Ojansuu R, Hökkä H, Salminen H, Siipilehto J, Haapala P (2002) Models for predicting the stand development – description of biological processes in MELA system. The Finnish Forest Research Institute Research Papers 835. Koistinen A, Luiro J, Vanhatalo K (2016) Metsänhoidon suositukset energiapuun korjuuseen, työopas [Guidelines for sustainable harvesting of energy wood]. Metsäkustannus Oy, Helsinki. Koljonen T, Soimakallio S, Asikainen A, Lanki T, Anttila P, Hildén M, Honkatukia J, Karvosenoja N, Lehtilä A, Lehtonen H, Lindroos TJ, Regina K, Salminen O, Savolahti M, Siljander R (2017) Energia ja ilmastostrategian vaikutusarviot: Yhteenvetoraportti. [Impact assessments of the Energy and Climate strategy: The summary report.] Publications of the Government´s analysis, assessment and research activities 21/2017. Mäkisara K, Katila M, Peräsaari J, Tomppo E (2016) The Multi-Source National Forest Inventory of Finland – methods and results 2013. Natural resources and bioeconomy studies 10/2016. Muinonen E, Anttila P, Heinonen J, Mustonen J (2013) Estimating the bioenergy potential of forest chips from final fellings in Central Finland based on biomass maps and spatially explicit constraints. Silva Fenn 47. Redsven V, Hirvelä H, Härkönen K, Salminen O, Siitonen M (2013) MELA2012 Reference Manual. Finnish Forest Research Institute. Siitonen M, Härkönen K, Hirvelä H, Jämsä J, Kilpeläinen H, Salminen O, Teuri M (1996) MELA Handbook. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 622. ISBN 951-40-1543-6.

Liikenteen sujuvuustiedot Tampereen aluerajauksella ja graafisena esityksenä. Aineisto on viivamaista ja ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. Normaali tiedon päivitysväli on noin minuutti. Mittaustiedoista kerrotaan tieosuus ja suunta, sanallinen sujuvuusluokka (sujuvaa/hidastelevaa/pysähtelevää) ja päivityksen aika. Karttataso tulee Arctic Machine Oy / Infotripla GeoServer-rajapinnalta. Aineisto on katsottavissa julkisesti Oskari-karttapalvelussa sekä Tampereenliikenne.fi-sivustolla. Karttatasojen tuottamisessa on hyödynnetty Fintraffic / Digitraffic-rajapintaa. Karttatason näkyvyydestä Oskari-karttapalvelussa vastaa Tampereen kaupunki, Paikkatietoyksikkö, paikkatieto_tuki@tampere.fi Karttatason palaute ja kehitysideat: asiakaspalvelu@aebi-schmidt.com

Kauniaisten WMS-palvelu (Trimble Locus WMS Server) on WMS-rajapintapalvelu, jonka kautta on saatavilla seuraavat karttatasot (suluissa tekninen nimi): Kauniaisten opaskartta (Kauniaisten opaskartta), Kauniaisten ortokuva (Kauniaisten ortokuva), Kauniaisten osoitekartta (Kauniaisten kiinteistökartta),Kauniaisten ajantasa-asemakaava (Kauniaisten ajantasa-asemakaava), Kauniaisten karsittu kantakartta (Kauniaisten karsittu kantakartta). Palvelu perustuu Kauniaisten opaskartta-, ortokuva-, osoitekartta- ja ajantasa-asemakaavakartta-aineistoihin. Opaskartta- ja ortokuva-aineistoja hallinnoi Espoon kaupungin kaupunkimittausyksikkö, muita Kauniaisten kaupungin maankäyttöyksikkö. Palvelun käyttö on maksutonta eikä vaadi autentikointia eli tunnistautumista käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla.

Mittausosasto teettää lähes joka vuosi kartoitusilmakuvauksia eri puolilta kaupunkia. Näitä on tehty kartastojen ylläpitoa ja ympäristön tilan seurantaa varten. Näistä kuvauksista tehdään tarvittaessa ortoilmakuvia kaupungin sisäiseen paikkatietojärjestelmään. Ortokuvien maastoresoluutio on yleensä 10 cm, mutta ne eivät kata koko kaupungin aluetta. Koko Vantaan alueen kattavat ortokuvasarjat ovat vuosilta 1954, 1976, 1986, 1998, 2001, 2004, 2007, 2009, 2011 ja 2013. Kuvien resoluutio on 20-25 cm maastossa. Saatavissa WMS-palvelun kautta ( vuodet: 1954, 1976, 1986, 2011 ja 2013), vaatii sopimisen tiedon tuottajan kanssa.