FIN Järvien vesikasvillisuusvyöhykettä kuvaava aineisto 1971 suomalaisesta järvivesimuodostumasta. Aineisto on polygonivektorimuodossa, jossa yksittäisen järven vesikasvivyöhyke esitetään moniosaisena polygonina. Vesikasvillisuusvyöhyke koostuu ilmakuvilta erottuvasta vedenpinnan yläpuolisesta (ilmaversoinen ja kelluslehtinen) ja aivan vedenpinnan tasolle yltävästä uposlehtisestä kasvillisuudesta. Vesikasvillisuusvyöhykkeen ja järven 0–3 metrin syvyysvyöhykkeen perusteella järville on laskettu kasvittumisaste-niminen tunnusluku, jota käytetään järvien ekologisen tilan arvioinnissa kuvaamaan rehevöitymisen aiheuttamaa kasvillisuuden runsastumista. Vesikasvillisuusvyöhyke on analysoitu Picterra-yrityksen koneoppimismalleilla Maanmittauslaitoksen hallinnoimista väri-infra- eli vääräväriortokuvista vuosilta 2012-2023. Vyöhykkeen analysointi on rajattu 1.7.–10.9. otettuihin ortokuviin. Lisäksi analysointi on rajattu seuraaviin vesienhoidon suunnittelun 3. suunnittelukaudella määritettyihin järvityyppeihin: • Pienet humusjärvet • Keskikokoiset humusjärvet • Runsashumuksiset järvet • Matalat humusjärvet • Matalat runsashumuksiset järvet Aineisto sisältää 698 järvivesimuodostumalta ilmakuvatulkinnan useammalta vuodelta. Havaittu kasvittumisaste on laskettu niille 977 järvivesimuodostumalle, joilta oli saatavissa tieto 0–3 metrin syvyysvyöhykkeestä. Aineistoon on jätetty järviä ilman syvyysaineistoa ja siten kasvittumisasteen laskentaa siinä tarkoituksessa, jotta aineistoa voidaan tarvittaessa hyödyntää muuhunkin kuin kasvittumisaste-muuttujaan perustuvaan tila-arviointiin. Aineistolle on tehty silmämääräinen tarkastus virheellisten havaintojen poistamiseksi. Aineisto voi silti sisältää väärintulkintoja. Kasvittumisasteen luontaisen vaihtelun mallintamisesta saadut tunnusluvut, kuten odotetut kasvittumisasteet ja kasvittumisasteeseen perustuva ekologinen tilaluokka, ovat ympäristöhallinnon asiantuntijoiden katseltavissa Pisara-järjestelmässä. Käyttötarkoitus: Ympäristöhallinnon tehtävien tueksi vesien tilan arviointiin. Järvien ekologisen tilan arviointia tekevät asiantuntijat käyttävät paikkatietoaineistoa ilmakuvatulkinnan laadun arvioimiseen yksittäisellä järvellä. Asiasanat: kaukokartoitus, ilmakuvat, vesikasvillisuus, seuranta, ekologinen tila Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Jarvien_vesikasvillisuusvyohykkeet.pdf https://vesi.fi/aineistopankki/koneoppimispohjaiseen-ilmakuvatulkintaan-perustuva-jarvien-vesikasvillisuuden-tilanarviointi/ ENG This data describes lake macrophyte zone on 1971 Finnish lake waterbodies. The spatial features are represented as multi-part polygons. The attributes are in Finnish. The zone represents emergent and floating-leaved vegetation plus submerged vegetation just above the surface of water. Together with lake bathymetric data, the percentage of vegetated littoral (PVL) was calculated. The PVL is applied in ecological status assessment. Lake macrophyte zone was detected from color-infrared aerial orthophotos administered by the National Land Survey of Finland. The detections were performed with the help of a custom machine learning model trained using Picterra. The detections were applied to orthophotos in 2012-2013 which were filmed between 1st of July and 10th of September. The detections were limited to humic and humic-rich lake waterbodies. There are detections from multiple years for 698 lake waterbodies. Observed PVL were calculated on 977 lake waterbodies which have bathymetric data to identify the 0 to 3 meters deep littoral zone. To potentially utilize the data for more than just the PVL-based approach, the data also have detections on waterbodies without bathymetric data and therefore observed PVL. A visual inspection of the data has been performed to remove erroneous detections. The data may still contain misinterpretations. Purpose of use: Support of environmental administration in ecological status assessment. More information: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Jarvien_vesikasvillisuusvyohykkeet.pdf https://vesi.fi/aineistopankki/koneoppimispohjaiseen-ilmakuvatulkintaan-perustuva-jarvien-vesikasvillisuuden-tilanarviointi/

Tämän aineiston tarkemmat metodikuvaukset löytyvät artikkeleista (Holmberg et al. 2023, Junttila et al. 2023). Tässä on kuvattu aineistoa ja sen valmistelua. Tarkoituksena on ollut tuottaa alueellista tietoa maanpeitteen merkityksestä kasvihuonekaasupäästöihin Suomessa. Lähtöaineisto ja metodit rajoittavat tarkkuutta, mutta aineisto soveltuu paikallisten, esimerkiksi maakuntatason ilmiöiden tarkasteluun. Aineisto edustaa lyhyttä ajanjaksoa. Maanpeiteaineisto perustuu rekisteritietoihin ja kaukokartoitusaineistoon vuosilta 2015-2020, lukuun ottamatta maaperäaineistoa, jokia ja järviä. Aineisto on rasterimuotoista ja tallennettu GeoTiff-formaatissa, joka on yhteensopiva useimpien paikkatieto-ohjelmistojen kanssa. Greenhouse gas net emission intensities by land cover category in Finland The methods related to the data published herein are described in detail in the associated publications (Holmberg et al. 2023, Junttila et al. 2023). This file describes the datasets and the data preparation steps. The aim of this data publication is to provide regional assessments of the role of land cover in greenhouse gas emissions in Finland. The results in the publications are reported for the large administrative divisions, the NUTS 3 regions of mainland Finland (Statistics Finland 2023a). While limited by the accuracy of the methods and source data involved, these data can also be used for more local assessments, e.g., at the scale of municipalities. The data represent a temporal snapshot of land cover. Except for the soil maps, rivers and lakes, all land cover data are from the period 2015-2020 and are based on registry data or remote sensing. Data format. The data are distributed as GeoTiff raster files, which can be read using most GIS-software.

KUVAUS Aineisto sisältää erilaisissa selvityksissä havaittuja alueita, jotka luontoasiantuntija on luokitellut liito-oravalle sopiviksi elinympäristöiksi. Lajia ei siis välttämättä ole havaittu alueella. Aineisto ei sisällä kaikkia kaupungin alueella olevia, liito-oravalle soveltuvia ympäristöjä vaan vain ne, jotka ovat tehtyjen selvitysten alueilla. Aineiston tarkoitus on varmistaa, että maankäytössä ja –suunnittelussa otetaan huomioon liito-oravan kulkureittien ja elinympäristöjen sijainti. Maankäytön suunnittelussa on AINA asiantuntijan selvityksen tarve, kun kyseessä on liito-oravan elinympäristö. Tiedoston nimi on muutettu kuvaamaan paremmin sisältöä (Aineiston vanha nimi Liito-oravan elinympäristö). Lisätiedot ymparistonsuojelu@tampere.fi KATTAVUUS; PÄIVITYS; LUOTETTAVUUS Kattaa vain selvitetyt alueet, ei koko kaupungin aluetta. Aineisto ei sisällä kaikkia kaupungin alueella olevia, liito-oravalle soveltuvia ympäristöjä vaan vain ne, jotka ovat olleet selvitysten alueilla. Päivitetään sitä mukaa, kun liito-oravalle soveltuvia elinympäristöjä havaitaan mm. kaavaselvitysten yhteydessä. YLLÄPITOSOVELLUS; KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ; GEOMETRIA; SAATAVUUS; JULKISUUS Laadittu MapInfossa. Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. Aluemuotoista tietoa. Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS2-rajapinnoilta, aineisto on tallennettu PostgreSQL-tietokantaan. Ei julkinen aineisto. YHTEYSHLÖ Ympäristönsuojeluyksikkö (ymparistonsuojelu@tampere.fi) POIKKILEIKKAUS Tallennettu 2012 alkaen. Kentät ELINYMPARISTON_SOVELTUVUUS (elinym_sov) Kaavaselvityksen kohteena olleiden alueiden biotoopit, jotka soveltuvat liito-oravan elinympäristöksi. Voi saada neljä erilaista arvoa: - LIITO-ORAVA BIO Liito-oravalle erittäin tyypillinen elinympäristö tai havainnoin todettu elinympäristö - HYVIN SOVELTUVA Liito-oravalle hyvin soveltuva elinympäristö - SOVELTUVA Liito-oravalle soveltuva elinympäristö - KULKUREITTI Liito-oravan todennäköinen kulkureitti elinympäristöjen välillä KULKUREITIN_LAATU (kr_laatu) Mahdollinen, todettu. ARVIOIJA (arvioija) Arvioijan nimi. VUOSILUKU (vuosiluku) Havaintovuosi. SELVITYSTARVE (selv_tarve) Tämän kentän täyttäminen lopetetaan, koska merkintätapa on epäyhtenäinen ja voi johtaa harhaan. Selvitystarve on aina tarkistettava YSU:sta. Selvitystarve on aina olemassa kun liito-oravan elinympäristö on maankäytön suunnittelualueella. MUUT_HUOMIOT (huomautus) Esim. kaavaselvityksen nimi, lisätietoja, mahd. merkinnät havainnoista tms. TIETOLAHDE (tietolahde) Viittaus esimerkiksi selvitykseen, josta tieto on peräisin.

KUVAUS Aineisto sisältää luontotyyppitietoa Tampereen alueelta niiltä osin, kun selvityksiä on tehty. Kartoituksissa rajatut alueet luokitellaan Suomen ympäristökeskuksen ja Ympäristöministeriön julkaisun Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2018: Luontotyyppien punainen kirja mukaisesti. Verkkopalvelun osoite: https://luontotyyppienuhanalaisuus.ymparisto.fi/lutu. Luonnontilaisuuden ja edustavuuden arvioinnista on erillinen ohje: https://kartat.tampere.fi/luontotyypit/Tampere_luontotyyppien_edustavuuden_ja_luonnontilaisuuden_luokittelu.pdf KATTAVUUS Kattaa vain selvitetyt alueet, ei koko kaupungin aluetta. PÄIVITYS Päivitetään, kun uusia kartoituksia tehdään. YLLÄPITOSOVELLUS Aineisto on tallennettu PostgreSQL-tietokantaan ja ylläpidetään QGIS-ympäristössä. KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA Aluemainen SAATAVUUS Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS2-rajapinnoilta. JULKISUUS, TIETOSUOJA. Avoin aineisto. Osa saraketiedoista rajattu vain kaupungin sisäiseen käyttöön. VASTUUTAHO Ympäristönsuojeluyksikkö (ymparistonsuojelu@tampere.fi) Kentät lutu_koodi Luontotyypin koodi luontotyyppien punaisen kirjan mukaisesti tai X00 = muu (ei punaisen kirjan luontotyyppi) lututyyppi Kartoittajan ilmoittama luontotyypin nimi. kuvaus Kohteen yleispiirteinen kuvaus lajisto Kohteen oleellinen indikaattorilajisto ja yleistä lajistoa luonnontil Arvioitu erillisen ohjeen mukaisesti asteikolla 1-4 (1 = Luonnontilainen, 2 = Vähän heikentynyt, 3 = Heikentynyt, 4 = Täysin muuttunut) edustavuus Arvioitu erillisen ohjeen mukaisesti asteikolla 0-4 (0 = Ei luontotyyppi, 1 = Erinomainen, 2 = Hyvä, 3 = Kohtalainen, 4 = Heikko) lisatiedot Mahdollinen selventävä kuvausteksti luonnontilaisuudesta ja edustavuudesta (esim. kuluminen, metsänkäsittely, ojitukset, roskaisuus ym.) huomautus Kuvaus muista luontotyypillä huomionarvoisista asioista (esim. motocrossrata) hall_luok Mahdollinen hallinnollinen luokitus (esim. LsL=luonnonsuojelulaji, ML=metsälaki, VL=vesilaki) vuosiluku Maastokäynnin vuosi tietolahde Selvityksen nimi, johon tiedot perustuvat. arvioija (ei julkinen) Arvioija tai havainnon tekijä ja yritys selvitysid (ei julkinen) Selvitysraportin ID-numero tarkkuus Selvityksen tarkkuustaso: 1 = asemakaavatasoinen, 2 = osayleisaavatasoinen, 3 = yleiskaavatasoinen vanhentunut Arvona joko true tai false(=tyhjä). Jos true, kohteesta on ajantasaisempaa tai tarkempaa tietoa olemassa. True-arvon saaneet eivät näy Oskarin ajantasaisessa oletusnäkymässä. kir_tyyppi Luontotyypin nimi luontotyyppien punaisen kirjan mukaisesti. Tieto haetaan erillisestä luontotyyppikirjasto-aineistosta. uhanal2018 Luontotyypin uhanalaisuus vuoden 2018 arvioinnin mukaan. Tieto haetaan erillisestä luontotyyppikirjasto-aineistosta. es_2018 Luontotyypin uhanalaisuus Etelä-Suomessa vuoden 2018 arvioinnin mukaan. Tieto haetaan erillisestä luontotyyppikirjasto-aineistosta.

NANNUT-hankkeessa tehty kuhan pienpoikasten esiintymistä kuvaava malli Saaristomeren tutkimusalueelle. Pienpoikasten esiintymisdata kerättiin kesä-heinäkuussa käyttäen Olympia-gulf haavipyydyksiä. Mallinnusta varten poikaskartoitusten aikana mitattiin sameutta ja muita ympäristöparametreja. Aineistoon sovitettiin R- ohjelmassa (versio 2.12.1) logistinen regressiomalli, jossa sameus (alkukesän maksimiarvo) selittää kuhan pienpoikasten esiintymistä. Mallin ennuste on tehty mitatuista sameuden arvoista interpoloidulle sameuspinnalle ArcGIS:ssä. Lisätiedot mallista RKTL:n työraportissa www.nannut.fi. Tämä aineisto sopii kuhan lisääntymisalueiden sijainnin ja laajuuden (pienpoikasten esiintymisen todennäköisyyden) tarkasteluun Saaristomeren alueella (Airisto-Velkuan kalastusalueella). Aineistoa voidaan käyttää rannikkovyöhykkeen suunnittelun, kaavoituksen yms. lisätietona, sillä lisääntymisalueiden tunteminen helpottaa osaltaan rannikkoalueen käytön suunnittelua ja suojelua. Aineisto on katsottavissa Lounaistiedon karttapalvelusta https://karttapalvelu.lounaistieto.fi/

Kaukokartoituksen ja paikkatiedon avulla tulkittiin inventointiluokkia Metsähallituksen Luontopalvelujen hallinnassa olevilla valtion suojelualueilla ja suojelutarkoituksiin varatuilla Ylä-Lapin alueilla. Inventointiluokka kuvaa kuviolla esiintyvää luontoa yleispiirteisesti. Se kuvaa pohja- ja kenttäkerroksen vallitsevaa kasvillisuutta ja soilla vedenpinnan tasoa eli mätäs-, väli- ja rimpipintoja. Aineisto on 10x10 m rasteri. Luokitukset erillisessä dokumentissa https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Ylalappi_luokitus.xls. Ylä-Lapin kaukokartoitushankkeen loppuraportti https://julkaisut.metsa.fi/julkaisu/yla-lapin-luonnon-kaukokartoitus-projektin-loppuraportti-osa-1-aineistot-ja-menetelmat/ Aineistoja on käytetty Ylä-Lapin biotooppitiedon päivitykseen. Aineistoja voi käyttää erilaissa selvityksissä ja ympäristöhallinnon tehtävien tukena. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0) --- Northern Lapland: Inventory classes is produced by combining satellite-based remote sensing and field observations with GIS data. The data is a 10x10 m raster. The dataset will be available in the next Habitats Directive reporting and in the assessment of threatened habitats as well as in other surveys, assessments and studies, and they can be used in the implementation of the EU Biodiversity Strategy. More information: https://www.metsa.fi/en/project/remote-sensing-northern-lapland/ This SYKE’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0)

Alueita, joilla lumi viipyi muuta ympäristöä pidempään tunnistettiin Sentinel 2 -satelliittikuvilta käyttäen Google Earth Engine Sentinel 2 satelliittikuva-arkistoa vuosilta 2018-2021. Kuvia verrattiin vaiheittain kahden viikon välein eri alueilta. Pikseli on tulkittu lumenviipymäksi, jos vuosien 2018-2020 satelliittikuvissa pikselin keskiarvo ylittää tietyn raja-arvon Normalized Difference Snow Index:ssä (NDSI). Aineisto on 10x10 m rasteri. Lisätietoja Ylä-Lapin kaukokartoitushankkeen loppuraportissa https://julkaisut.metsa.fi/julkaisu/yla-lapin-luonnon-kaukokartoitus-projektin-loppuraportti-osa-1-aineistot-ja-menetelmat/ Aineistoja on käytetty Ylä-Lapin biotooppitiedon päivitykseen. Aineistoja voi käyttää erilaissa selvityksissä ja ympäristöhallinnon tehtävien tukena. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0) --- Northern Lapland: Snowbeds is produced by combining of satellite-based remote sensing and field observations. The data is a 10 x10 m raster. The dataset will be available in the next Habitats Directive reporting and in the assessment of threatened habitats as well as in other surveys, assessments and studies, and they can be used in the implementation of the EU Biodiversity Strategy. More information: https://www.metsa.fi/en/project/remote-sensing-northern-lapland/ This SYKE’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0)

Euroopan unionin jäsenmaat raportoivat komissiolle kuuden vuoden välein lintudirektiivin toimeenpanosta. Raportti sisältää arvioinnin kaikkien direktiivin tarkoittamien lajien populaatiokoosta sekä populaatiokoon kehityssuunnasta. Arviointi vuosilta 2008–2012 tehtiin vuonna 2013 ja vuosilta 2103-2018 vuonna 2019. Raportoiduista tiedoista voidaan päätellä muun muassa, kuinka tehokkaita toteutetut suojelutoimet ovat olleet. Lajeista raportoidaan erikseen tiedot pesivästä, muuttavasta ja talvehtivasta populaatiosta. Aineisto sisältää kunkin lajin osalta keskeisimmät EU:n komissiolle raportoidut tiedot. Aineistossa ovat mukana tiedot lajeista, joiden raporttiin liittyy kartta ja joiden tiedot eivät ole suojattuja. Muuttavista linnuista ei aineistossa ole tietoja. Vuoden 2019 raportoinnissa ei enää raportoitu lintujen levinneisyyttä. Linnut, lintudirektiivin raportointi 2019 sisältää yhden paikkatietoaineiston: - Linnut esiintymät, lintudirektiivin raportointi 2019 Linnut, lintudirektiivin raportointi 2013 sisältää kaksi paikkatietoaineistoa: - Linnut esiintymät, lintudirektiivin raportointi 2013 - Linnut levinneisyys, lintudirektiivin raportointi 2013 Tiedot ovat osa EU:n komissiolle toimitettuja raportointiaineistoja. Vuoden 2013 raportoinnin tiedot löytyvät kokonaisuudessaan: https://www.eionet.europa.eu/etcs/etc-bd/activities/reporting/article-12/art-12-reporting-2008-2012 Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). V. 2019 aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Käyttötarkoitus: Ympäristöhallinnon tehtävien tueksi ja yleiseen käyttöön. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Luontojalintudirektiivi_raportointi2019_Ominaisuustiedot.pdf https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Luontojalintudirektiivi_raportointi2013_Ominaisuustiedot.pdf http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Lajit/Luonto_ja_lintudirektiivien_lajit *** Reporting of Birds Directive Member states report the implementation of Birds Directive (Directive 2009/147/EC) to EU every six years. The report includes evaluation of population size and population size trends of the bird species. Efficiency of protection measures can be deduced from the report. The data from the 2013 reporting contains both range and distribution of the species. The data from the 2019 reporting contains only range of the species.

Euroopan unionin jäsenmaat raportoivat komissiolle kuuden vuoden välein luontodirektiivin toimeenpanosta. Raportti sisältää arvioinnin kaikkien direktiivin tarkoittamien luontotyyppien ja lajien suojelutasosta. Suojelutason arviointi vuosilta 2001–2006 tehtiin vuonna 2007, vuosilta 2007–2012 vuonna 2013 ja vuosilta 2013-2018 vuonna 2019. Suojelutason kehityksestä voidaan päätellä muun muassa, kuinka tehokkaita toteutetut suojelutoimet ovat olleet. Lajit, luontodirektiivin raportointi 2019 sisältää yhden paikkatietoaineiston: - Lajit esiintymät, luontodirektiivin raportointi 2019 Lajit, luontodirektiivin raportointi 2013 sisältää kaksi paikkatietoaineistoa: - Lajit esiintymät, luontodirektiivin raportointi 2013 - Lajit levinneisyys, luontodirektiivin raportointi 2013 Raportti sisältää kunkin lajin osalta tiedot arviointikriteereistä, joiden perusteella kokonaisarvio suojelun tasosta on laadittu. Arviointikriteerejä ovat levinneisyys, esiintymisalue, rakenne ja toiminta sekä suojelutason odotettavissa oleva kehitys. Vuoden 2019 raportoinnissa ei enää raportoitu lajien levinneisyyttä. Suojelutason arvioinnissa käytetään neljää luokkaa: - suotuisa; - epäsuotuisa riittämätön; - epäsuotuisa huono; - ei tiedossa. Lisäksi on ollut käytössä kehityssuuntaa kuvaava määrite heikkenevä, vakaa, paraneva tai kehitys tuntematon. Tiedot ovat osa EU:n komissiolle toimitettuja raportointiaineistoja. Aineistoissa ovat mukana tiedot lajeista, joiden raporttiin liittyy kartta ja joiden tiedot eivät ole suojattuja. Vuoden 2013 raportoinnin tiedot löytyvät kokonaisuudessaan https://www.eionet.europa.eu/etcs/etc-bd/activities/reporting/article-17/outcomes-2007-2012 Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). V. 2019 aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Käyttötarkoitus: Ympäristöhallinnon käyttöön / tehtävien tueksi ja yleiseen käyttöön. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Luontojalintudirektiivi_raportointi2019_Ominaisuustiedot.pdf https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Luontojalintudirektiivi_raportointi2013_Ominaisuustiedot.pdf http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Lajit/Luonto_ja_lintudirektiivien_lajit/Luontodirektiivin_lajiraportit *** Reporting of Habitats Directive, Species Member states report the implementation of Habitats Directive (Directive 92/43/EEC) to EU every six years. The report includes evaluation of conservation status of species and habitats. Efficiency of protection measures can be deduced from the report. The data from the 2013 reporting contains both range and distribution of the species. The data from the 2019 reporting contains only range of the species.

Aineisto sisältää monimuotoisuuden kannalta merkittäviä tulvametsien ja metsäluhtien mallinnettuja esiintymiä. Potentiaalisia kohteita mallinnettiin vesistötulvavaarakarttojen lisäksi myös uuden valuma-aluetasoisen tulvakartan kattamilta alueilta. Aineistossa esitetään potentiaalisen kohteen esiintymisen todennäkösyysindeksi ja tietoja tulvan syvyydestä, maanpeitteestä ja maankäytöstä. Aineisto on vektorimuotoinen ja sen luokitus on erillisessä dokumentissa https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Potut2023_luokat.pdf. Tulvametsille ja metsäluhdille tyypilliset kohteet haetaan puuston, kasvupaikan, maankäytön perusteella. Tulkinta perustuu paikkatieto- ja kaukokartoitusaineistojen prosessointiin ja yhdistämiseen. Aluksi asiantuntijoiden tekemän ns. päätöspuun avulla rajataan tulva-alueilta ne alueet, jotka ovat potentiaalisia tulvametsiä tai metsäluhtia. Koneoppimisalgoritmin, jossa hyödynnetään myös kaukokartoitusaineistoja, avulla puolestaan priorisoidaan edellä rajatut alueet tulvametsien tai metsäluhtien esiintymisen todennäköisyyden perusteella. Kohteita voidaan ottaa huomioon suojeluohjelmissa, arvokkaiden elinympäristöjen luonnonhoidossa ja suunniteltaessa vesitaloutta. Tulvaiset alueet ja niiden ennallistaminen tarjoavat parhaimmillaan useita hyötyjä, kuten tulvahuippujen tasaaminen, ravinteiden pidättäminen ja luonnon monimuotoisuuden lisääminen. Aineistoa kannattaa tarkastella myös muiden tulva-aineistojen kanssa esimerkiksi vesisyvyyden suhteen. Lisätietoja Tiima-hanke https://www.syke.fi/hankkeet/tiima Loppuraportti https://www.syke.fi/download/noname/%7B154EF89D-D213-4A1E-B638-2E971A39775B%7D/181907 Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0).