Tämän aineiston tarkemmat metodikuvaukset löytyvät artikkeleista (Holmberg et al. 2023, Junttila et al. 2023). Tässä on kuvattu aineistoa ja sen valmistelua. Tarkoituksena on ollut tuottaa alueellista tietoa maanpeitteen merkityksestä kasvihuonekaasupäästöihin Suomessa. Lähtöaineisto ja metodit rajoittavat tarkkuutta, mutta aineisto soveltuu paikallisten, esimerkiksi maakuntatason ilmiöiden tarkasteluun. Aineisto edustaa lyhyttä ajanjaksoa. Maanpeiteaineisto perustuu rekisteritietoihin ja kaukokartoitusaineistoon vuosilta 2015-2020, lukuun ottamatta maaperäaineistoa, jokia ja järviä. Aineisto on rasterimuotoista ja tallennettu GeoTiff-formaatissa, joka on yhteensopiva useimpien paikkatieto-ohjelmistojen kanssa. Greenhouse gas net emission intensities by land cover category in Finland The methods related to the data published herein are described in detail in the associated publications (Holmberg et al. 2023, Junttila et al. 2023). This file describes the datasets and the data preparation steps. The aim of this data publication is to provide regional assessments of the role of land cover in greenhouse gas emissions in Finland. The results in the publications are reported for the large administrative divisions, the NUTS 3 regions of mainland Finland (Statistics Finland 2023a). While limited by the accuracy of the methods and source data involved, these data can also be used for more local assessments, e.g., at the scale of municipalities. The data represent a temporal snapshot of land cover. Except for the soil maps, rivers and lakes, all land cover data are from the period 2015-2020 and are based on registry data or remote sensing. Data format. The data are distributed as GeoTiff raster files, which can be read using most GIS-software.

FIN Järvien vesikasvillisuusvyöhykettä kuvaava aineisto 1971 suomalaisesta järvivesimuodostumasta. Aineisto on polygonivektorimuodossa, jossa yksittäisen järven vesikasvivyöhyke esitetään moniosaisena polygonina. Vesikasvillisuusvyöhyke koostuu ilmakuvilta erottuvasta vedenpinnan yläpuolisesta (ilmaversoinen ja kelluslehtinen) ja aivan vedenpinnan tasolle yltävästä uposlehtisestä kasvillisuudesta. Vesikasvillisuusvyöhykkeen ja järven 0–3 metrin syvyysvyöhykkeen perusteella järville on laskettu kasvittumisaste-niminen tunnusluku, jota käytetään järvien ekologisen tilan arvioinnissa kuvaamaan rehevöitymisen aiheuttamaa kasvillisuuden runsastumista. Vesikasvillisuusvyöhyke on analysoitu Picterra-yrityksen koneoppimismalleilla Maanmittauslaitoksen hallinnoimista väri-infra- eli vääräväriortokuvista vuosilta 2012-2023. Vyöhykkeen analysointi on rajattu 1.7.–10.9. otettuihin ortokuviin. Lisäksi analysointi on rajattu seuraaviin vesienhoidon suunnittelun 3. suunnittelukaudella määritettyihin järvityyppeihin: • Pienet humusjärvet • Keskikokoiset humusjärvet • Runsashumuksiset järvet • Matalat humusjärvet • Matalat runsashumuksiset järvet Aineisto sisältää 698 järvivesimuodostumalta ilmakuvatulkinnan useammalta vuodelta. Havaittu kasvittumisaste on laskettu niille 977 järvivesimuodostumalle, joilta oli saatavissa tieto 0–3 metrin syvyysvyöhykkeestä. Aineistoon on jätetty järviä ilman syvyysaineistoa ja siten kasvittumisasteen laskentaa siinä tarkoituksessa, jotta aineistoa voidaan tarvittaessa hyödyntää muuhunkin kuin kasvittumisaste-muuttujaan perustuvaan tila-arviointiin. Aineistolle on tehty silmämääräinen tarkastus virheellisten havaintojen poistamiseksi. Aineisto voi silti sisältää väärintulkintoja. Kasvittumisasteen luontaisen vaihtelun mallintamisesta saadut tunnusluvut, kuten odotetut kasvittumisasteet ja kasvittumisasteeseen perustuva ekologinen tilaluokka, ovat ympäristöhallinnon asiantuntijoiden katseltavissa Pisara-järjestelmässä. Käyttötarkoitus: Ympäristöhallinnon tehtävien tueksi vesien tilan arviointiin. Järvien ekologisen tilan arviointia tekevät asiantuntijat käyttävät paikkatietoaineistoa ilmakuvatulkinnan laadun arvioimiseen yksittäisellä järvellä. Asiasanat: kaukokartoitus, ilmakuvat, vesikasvillisuus, seuranta, ekologinen tila Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Jarvien_vesikasvillisuusvyohykkeet.pdf https://vesi.fi/aineistopankki/koneoppimispohjaiseen-ilmakuvatulkintaan-perustuva-jarvien-vesikasvillisuuden-tilanarviointi/ ENG This data describes lake macrophyte zone on 1971 Finnish lake waterbodies. The spatial features are represented as multi-part polygons. The attributes are in Finnish. The zone represents emergent and floating-leaved vegetation plus submerged vegetation just above the surface of water. Together with lake bathymetric data, the percentage of vegetated littoral (PVL) was calculated. The PVL is applied in ecological status assessment. Lake macrophyte zone was detected from color-infrared aerial orthophotos administered by the National Land Survey of Finland. The detections were performed with the help of a custom machine learning model trained using Picterra. The detections were applied to orthophotos in 2012-2013 which were filmed between 1st of July and 10th of September. The detections were limited to humic and humic-rich lake waterbodies. There are detections from multiple years for 698 lake waterbodies. Observed PVL were calculated on 977 lake waterbodies which have bathymetric data to identify the 0 to 3 meters deep littoral zone. To potentially utilize the data for more than just the PVL-based approach, the data also have detections on waterbodies without bathymetric data and therefore observed PVL. A visual inspection of the data has been performed to remove erroneous detections. The data may still contain misinterpretations. Purpose of use: Support of environmental administration in ecological status assessment. More information: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Jarvien_vesikasvillisuusvyohykkeet.pdf https://vesi.fi/aineistopankki/koneoppimispohjaiseen-ilmakuvatulkintaan-perustuva-jarvien-vesikasvillisuuden-tilanarviointi/

Aineisto sisältää luontotyyppitietoa Espoon alueelta niiltä osin, kun selvityksiä on tehty. Kartoituksissa rajatut alueet pyritään luokittelemaan Suomen ympäristökeskuksen ja Ympäristöministeriön julkaisun Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2018: Luontotyyppien punainen kirja mukaisesti. Verkkopalvelun osoite: https://luontotyyppienuhanalaisuus.ymparisto.fi/lutu. Luontoarvojen sekä luonnontilaisuuden ja edustavuuden arvioinnista on erillinen ohje: https://www.espoo.fi/fi/luonnonsuojelun-toimenpiteet-2021-2030#kriteerist-luontoarvojen-luokitteluun-espoossa-53065. Lisää tietoa Espoon luontopaikkatietojen sisällöstä: https://www.espoo.fi/fi/espoon-luontotietoaineistot#paikkatietojen-toimittaminen-luontoselvitysten-yhteydess-61377. KATTAVUUS Kattaa vain selvitetyt alueet, ei koko kaupungin aluetta. PÄIVITYS Päivitetään, kun uusia kartoituksia tehdään. YLLÄPITOSOVELLUS Aineisto on tallennettu PostgreSQL-tietokantaan ja ylläpidetään QGIS-ympäristössä ja Espoon luontotietojärjestelmässä. KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ Aineisto tallennetaan ETRS-GK25 (EPSG:3879) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA Aluemainen SAATAVUUS Aineisto on saatavilla Espoon WFS-rajapinnalta, https://kartat.espoo.fi/avoindata/#WFS. Tason nimi on GIS:Luontotyyppikuviot selvityksistä. Kentät vuosi = Vuosiluku, jolloin selvitys on tehty ja kuvio rajattu. havaitsija = Inventoinnin tekijän yrityksen virallinen nimi. nimi = Kohteen nimi. Kenttä täytetään, jos se on järkevää ja kohteella on nimi. paaryhma = Luontotyypin pääryhmä, joka on joku seuraavista: Lehdot [’0’], Kangasmetsät [’1’], Muu [’10’], Metsien erikoistyypit [’2’], Suot [’3’], Kalliometsät/kalliot [’4’], Itämeri [’5’], Rannikko [’6’], Sisävedet ja rannat [’7’], Perinnebiotoopit [’8’], Uusympäristö [’9’]. luontotyyppi = Kartoittajan ilmoittama luontotyypin nimi. uhanalaisuusluokka = Uhanalaisen luontotyypin uhanalaisuusluokka. Jos kohteen luontotyypin uhanalaisuutta ei ole arvioitu, sarakkeeseen valitaan ”Arviomatta jätetyt (NE)”. Viimeisin uhanalaisarvio ja Etelä-Suomen uhanalaisuusluokat. Lisätietoa: https://luontotyyppienuhanalaisuus.ymparisto.fi/lutu/#/. edustavuus = Arvioitu erillisen ohjeen mukaisesti asteikolla 1–5: Erinomainen (1), Hyvä (2), Kohtalainen (3), Heikko (4), Muu (5). kuvaus = Sanallinen kuvaus kohteesta ja sen piirteistä. lisatieto = Lisätietoa kohteesta. Muut kuvion luontotyypit, jos kuvio on muodostettu useammasta luontotyypistä, jotka rakenteellisesti muodostavat yhtenäisen kuvion ja jonka vallitseva luontotyyppi on merkitty luontotyyppi-sarakkeeseen. ominaislajit = Kyseistä luontotyyppikuviota indikoivat kenttäkerroksen ominaislajit. uhanalaiset_lajit = Havaitut tai aiemmin tiedossa olleet havainnot huomionarvoisista lajeista. lahopuusto = Kartoittajan arvio kuvion lahopuustoisuudesta. Arvioidaan metsäisten luontotyyppien osalta asteikolla: Runsaasti - Kohtalaisesti - Vähän - Ei lahopuuta. lumo_luokka = Kohteen luokittelu Espoon luontoarvojen kriteeristön perusteella, mikäli se on kohteen kannalta asianmukaista ja toimivaa. Jos kohdetta ei voida luokitella Lumo-luokkiin 1–4, laitetaan arvoksi 0. Arvioitu erillisen ohjeen mukaisesti asteikolla 0–4: 0 (Ei voida / Ei lumo-luokitella), 1 (Ehdoton), 2 (Tiukka), 3 (Huomioitava), 4 (Joustava). pinta_ala = Kuvion pinta-ala hehtaareissa. viite = Luontoselvityksen nimi, jossa kuvio on kartoitettu ja rajattu. selvitys_id = Luontoselvityksen tunniste Espoon luontotietojärjestelmässä.

Pilot scheme for setting values for underwater habitats.This dataset shows a valuation of underwater communities. The dataset is based on three research areas: Archipealgo Sea, Raseborg area and Kotka. The Archipelago dataset is based on dive transects conducted by the NANNUT project in August and September 2010 and 2011 in the Archipelago Sea. The Kotka dataset ataset shows locations where underwater data was collected by the projects NANNUT and VELMU during August 2011 in Kotka near the Mussalo harbor. Archipelago dataset: Each investigated square along the diveline is given a value (1-5) according to a valuation where locations with a high value have high species richness or vegetation cover, red listed species, are potential fish spawning sites, or otherwise representative important habitats. OBS! The valuation is based on vegetation and mussel coverage data. Low value locations can have other nature values that have not been studied here (e.g. rich benthic fauna or be important fish spawning sites). Kotka dataset: The dataset contains information on the occurrence of ecological communities based on the percent coverage of plants and mussels. The communities analysed are vascular plant, stoneworth and seagrass meadows, bladderwrack and redalgae belts, as well as blue mussel/zebra mussel beds and mixtures of the above. The pies show the disribution of communities on each dive transect.

Taso on luotu asemakaavan viherkertoimen käyttöä varten. Luontoarvoihin liittyviä aineistoja on suodatettu ja koottu omiksi tasoikseen, jolloin ne ovat helpommin tulkittavissa viherkerroinkriteereitä tarkasteltaessa. Taso sisältää seuraavat aineistot tai suodatetut osat niistä: Arvokkaat lajihavainnot, pisteet ja alueet: - uhanalaiset lajit (uhanalaisuusstatus joko CR – Äärimmäisen uhanalaiset, EN – Erittäin uhanalaiset tai VU – Vaarantuneet), sisältäen erityisesti suojeltavat ja kiireellisesti suojeltavat lajit - EU:n luontodirektiivin IV liitteen lajit - EU:n luontodirektiivin II liitteen lajit - EU:n lintudirektiivin I liitteen lajit - Rauhoitetut hyönteiset. putkilokasvit ja nisäkkäät Lahokaviosammalhavainnot Lahokaviosammalen ydinalueet Elinympäristöt (tummaverkkoperhonen ja viitasammakko) Arvokkaat lepakkoalueet Liito-oravalle soveltuvat elinympäristöt Lisätietoja aineistoista saa kunkin aineiston erillisistä metatiedoista. Aineisto sisältää harvinaisten ja uhanalaisten lajien sensitiivistä esiintymistietoa, jonka käsittelyssä ja esittämisessä tulee huolehtia, ettei näiden lajien suojelu vaarannu. KATTAVUUS Kattaa kunnan alueen niiltä alueilta ja niiden lajien osalta, mistä on tehty selvityksiä ja saatu havaintoja tai aluerajauksia. PÄIVITYS Päivitetään, kun uusia havaintoja tulee tai saadaan uutta selvitystietoa. YLLÄPITOSOVELLUS Aineisto on tallennettu PostgreSQL-tietokantaan ja ylläpidetään QGIS-ympäristössä. KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä GEOMETRIA Piste- ja aluemaista tietoa SAATAVUUS Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS2-rajapinnoilta. JULKISUUS Tarkoitettu kaupungin sisäiseen käyttöön rajatuille yksiköille. Huomioitavaa, että sisältää salassa pidettäviä lajihavaintoja. YHTEYSHLÖ Ympäristönsuojeluyksikkö (ymparistonsuojelu@tampere.fi)

Hauen todennäköisiä lisääntymisalueita eli pienpoikasten esiintymistä kuvaava malli Suomen etelä- ja lounaisrannikolle. Hauen pienpoikasten esiintymisdata kerättiin useana vuonna VELMU- (v. 2004-2009) ja NANNUT-hankkeissa (2010) yhteensä 300 tutkimusalalta Suomen etelä- ja lounaisrannikolta. Hauenpoikasten esiintymistä kartoitettiin touko-kesäkuussa ruovikoissa sijaitsevilla tutkimusaloilla käyttäen valkolevy- ja kauha - menetelmää. Mallinnusta varten mitattiin veden näkösyvyyttä (Secchi-syvyys) ja muita ympäristöparametreja. Aineistoon sovitettiin logistinen regressiomalli, jossa näkösyvyys selittää hauen pienpoikasten esiintymistä. Malli prediktoitiin näkösyvyyden mitatuista arvoista interpoloidulle rannikon kattavalle pinnalle ja leikattiin ruovikkojen sijaintidatalla (tulkittu satelliittikuvista). Tämä aineisto sopii hauen lisääntymisalueiden sijainnin ja laajuuden (pienpoikasten esiintymisen) tarkasteluun Suomen etelä- ja lounaisrannikolla. Aineistoa voidaan käyttää rannikkovyöhykkeen suunnittelun, kaavoituksen yms. lisätietona, sillä lisääntymisalueiden tunteminen helpottaa osaltaan rannikkoalueen käytön suunnittelua ja suojelua. Lisätiedot mallista: Kallasvuo, M. 2010. Coastal environmental gradients – Key to reproduction habitat mapping of freshwater fish in the Baltic Sea, Helsingin yliopisto. http://www.doria.fi/handle/10024/63103 Aineisto on katsottavissa Lounaistiedon karttapalvelusta https://karttapalvelu.lounaistieto.fi/

KUVAUS Aineiston tiedot on haettu SYKEn ja LUKEn ylläpitämästä ja hallinnoimasta valtakunnallisesta koekalastusrekisteristä. Aineisto sisältää perustietoja Tampereen alueen virtavesien kalastosta eli koekalastusrekisteristä löytyvien sähkökoekalastusten paikat, ajankohdat ja saaliit (kalalajit ja lukumäärä ja ikäryhmittäin). Aineisto palvelee kaupungin työntekijöitä, jotka tarvitsevat koekalastustietoja kaupunkisuunnittelussa ja hankkeiden tai suunnitelmien vaikutusten arvioinnissa. KATTAVUUS Tampereen kaupungin alueella tehdyt sähkökoekalastukset, joista on tiedot koekalastusrekisterissä. PÄIVITYS Tiedot haetaan koekalastusrekisteristä kerran vuodessa. YLLÄPITOSOVELLUS Aineisto on tallennettu PostgreSQL-tietokantaan ja ylläpidetään QGIS-ympäristössä. KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA Pistemäinen SAATAVUUS Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS-rajapinnoilta, JULKISUUS Rajattu kaupungin sisäiseen viranomaiskäyttöön tietyille yksiköille. VASTUUTAHO Ympäristönsuojeluyksikkö (ymparistonsuojelu@tampere.fi) Kentät virtavesi Virtavesi, jossa koekalastus on tehty nimi Koekalastuspaikan nimi pvm Koekalastuksen päivämäärä laji Koekalastuksessa saaliiksi saatu kalalaji alkupera Koekalastuksessa saaliiksi saadun kalalajin alkuperä, mikäli tiedossa ika Koekalastuksessa saaliiksi saadun kalalajin ikä, mikäli määritetty lkm Koekalastuksessa saaliiksi saadun kalalajin lukumäärä ikävuosittain eriteltynä, mikäli ikä määritetty lkm_2 Toisella koekalastuskerralla saaliiksi saadun kalalajin lukumäärä ikävuosittain eriteltynä, mikäli ikä määritetty.

Aineisto sisältää Saaristomeren suuret kutualueet. Kutualueiden alkuperäinen sijaintitieto on määritelty merikartalta.

Tiivistelmä KUVAUS Tampereen kaupungin alueella olevia arvokkaita lepakkoalueita. Muodostettu useiden kartoitusten tuloksista, mm. kaavaselvitykset. Käytännössä useimmat lepakkohavainnot merkitään arvokkaaksi alueeksi. Muista lajiryhmistä poiketen havaintoja ei ole yleensä viety Lajihavainto-tietokantaan. Kaikki lepakkolajit ovat Suomessa luonnonsuojelulailla rauhoitettuja ja ne kuuluvat EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajilistaan (lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty). Lisätiedot ymparistonsuojelu@tampere.fi KATTAVUUS; PÄIVITYS; LUOTETTAVUUS Kattaa koko kaupungin, mutta vain niiltä osin missä selvityksiä on tehty. Päivitetään kun uusia havaintoja ja kartoituksia tehdään. Aluerajaukset ovat ohjeellisia. YLLÄPITOSOVELLUS; KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ; GEOMETRIA; SAATAVUUS; JULKISUUS Laadittu MapInfossa. Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. Aluemuotoista tietoa. Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS2-rajapinnoilta, aineisto on tallennettu PostgreSQL-tietokantaan. Salainen aineisto, sisältää salassa pidettäviä pesähavaintoja. YHTEYSHLÖ Ympäristönsuojeluyksikkö (ymparistonsuojelu@tampere.fi) POIKKILEIKKAUS Tallennettu 2012 alkaen. Kentät ALUE (alue) Alueen nimi. TUNNUS (tunnus) Ei täytetä. Siivosen raportissa käytettävät tunnukset ruutukartoituksen ruuduille. LUOKKA (luokka) HUOM: UUDET Lepakkotieteellisen yhdistyksen LUOKITUKSET 2011 alkaen: - Luokka I: Lisääntymis- tai levähdyspaikka. Ehdottomasti säilytettävä (LsL), hävittämiselle tai heikentämiselle haettava lupa ELY-keskukselta. - Luokka II: Tärkeä ruokailualue tai siirtymäreitti. Huomioitava maankäytössä. - Luokka III: Muu lepakoiden käyttämä alue. Mahdollisuuksien mukaan huomioitava maankäytössä. Vanha käytössä ollut luokitus noin vuoteen 2012 asti oli Yrjö Siivosen laatima (löytyy mm. Kantakaupungin lepakkoselvityksestä). LAJIT (lajit) Havaitut lepakkolajit. ERITYISPIIRTEET (erit_piirt) Erityisiä havaintoja paikasta tai lajeista. VUOSILUKU (vuosiluku) Havaintovuosi. UHKATEKIJAT (uhkatekija) Esiintymää mahdollisesti uhkaavat toimenpiteet. TIETOLAHDE (tietolahde) Raportti tai selvitys mistä tieto on peräisin. Selvityksen DONNAn ID-nro. SELVITYSTARVE (selv_tarve) Tämän kentän täyttäminen lopetetaan, koska merkintätapa on epäyhtenäinen ja voi johtaa harhaan. Selvitystarve on aina tarkistettava YSU:sta. HAVAINNON_TEKIJA (hav_tekija) Havainnon tekijä. KUVAUS (kuvaus) Lyhyt kuvaus kohteesta. LISATIEDOT (lisatiedot) Muita lisätietoja. ARVOPERUSTE (arvoperust) Esiintymän laadusta tarkempia mainintoja tai muu arvoperuste (hot spot, lisääntymiskolonia, ruokailualue tms). MUUTOKSET (muutos) Jos kohteessa on tapahtunut muutoksia (esim. alue rakennettu tms.) kohdetta/tietoja ei poisteta vaan merkitään kohteen tietoihin että se on muuttunut, tuhoutunut, tms. MUUTOKSEN_VUOSILUKU (muutos_vl) Vuosiluku, jolloin edellisen kentän muutos on havaittu. Merkitään 0000, jos vuosi ei tiedossa.

Taso on luotu asemakaavan viherkertoimen käyttöä varten. Luontoarvoihin liittyviä aineistoja on suodatettu ja koottu omiksi tasoikseen, jolloin ne ovat helpommin tulkittavissa viherkerroinkriteereitä tarkasteltaessa. Taso sisältää Arvokkaista lajihavainnoista (pisteet ja alueet) alueellisesti uhanalaiset lajit sekä ne, joiden uhanlaisuusstatus on NT – Silmälläpidettävä. Lisätietoja saa Arvokkaat lajihavainnot -aineiston erillisistä metatiedoista. Aineisto sisältää harvinaisten ja uhanalaisten lajien sensitiivistä esiintymistietoa, jonka käsittelyssä ja esittämisessä tulee huolehtia, ettei näiden lajien suojelu vaarannu. KATTAVUUS Kattaa kunnan alueen niiltä alueilta ja niiden lajien osalta, mistä havaintoja on saatu. Ei siis ole järjestelmällinen kartoitus minkään lajin osalta. PÄIVITYS Päivitetään aina kun uusia havaintoja tulee tietoon. YLLÄPITOSOVELLUS Aineisto on tallennettu PostgreSQL-tietokantaan ja ylläpidetään QGIS-ympäristössä. KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä GEOMETRIA Erikseen piste- ja aluemuotoiset aineistot SAATAVUUS Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS2-rajapinnoilta. JULKISUUS Tarkoitettu kaupungin sisäiseen käyttöön rajatuille yksiköille. Huomioitavaa, että sisältää salassa pidettäviä lajihavaintoja (Lajikoodistossa ONSALAINEN=T). YHTEYSHLÖ Ympäristönsuojeluyksikkö (ymparistonsuojelu@tampere.fi) Kenttien kuvaukset Arvokkaat lajihavainnot-aineiston mukaan: ID Havainnon tunnus, juokseva numerointi LAJIKOODI Yksilöllinen koodi jokaiselle lajille. Koodin avulla haetaan Eliölajikirjasto-aineistosta tietoja lajista. HAVAINTOPAIVAMAARA (havaintopv) Viimeisimmän havainnon päivämäärä mahdollisimman tarkkaan. Tähän merkitään aina viimeisin päivämäärä. Aiemmat päivämäärät siirretään kohtaan ”HUOMAUTUS” muotoon (xx.xx.xxxx). HAVAINNON_TEKIJA (hav_tekija) (ei julkinen) Havainnoitsijan nimi. ESIINTYMA P = pysyvä esiintymä. Laji esiintyy alueella jatkuvasti tai luontaisen muuttorytmin mukaan säännöllisesti S = satunnaishavainto. Havainto on tehty läpimuuttajasta tai harhautuneesta yksilöstä YKSILOMAARA (maara) Jos yksilömäärä ei ole tarkasti tiedossa, merkitään yksilömääräksi 0. Huomautus-kenttään voi merkitä lisätietoja yksilömäärästä. (Vanhoissa merkinnöissä saattaa olla eroja merkitsemistavassa.) HAVAINTOTAPA (hav_tapa) SN = suora näköhavainto SJ = suora jätöshavainto EJ = epäsuora jätöshavainto SP = suora pesähavainto EP = epäsuora pesähavainto SR = suora ruokailupaikka ER = epäsuora ruokailupaikka SK = suora kuulohavainto TODENNAKOISYYS (tod_nak) Esiintymän todennäköisyyttä arvioidaan sen mukaan, onko havaintoympäristö kyseiselle lajille sopiva elinympäristö. Pysyvän esiintymän todennäköisyys voi olla todennäköinen tai mahdollinen. 3 = todennäköinen havainto, 2 = mahdollinen 1 = epätodennäköinen 0 = mahdoton SIJAINTI Esiintymän sijainti on tarkka, kun havainnon koordinaatit ovat tiedossa tai jos kyseessä on selkeästi paikkaan sidottu kohde (kuten kasvit tai liito-oravan pesäkolo). Jos havainto ei ole kiinteästi sidottu paikkaan, havainnon sijainti määritetään todennäköiseksi. 2 = tarkka 1 = todennäköinen 0 = ei havaintoa VAIKUTUSALUE (vaik_alue) Lajihavainnon tarvitseman suojavyöhykkeen halkaisija, mikäli voidaan määrittää. TIETOLAHDE (ei julkinen) Selvityksen DONNA:n ID-nro. Kirjallisuusviite tai tiedon lähde (yhdistys, selvitys tai henkilö). HUOMAUTUS (ei julkinen) Lisätietoja, aiemmat havaintovuodet tms. MUUTOKSET (muutos) Jos kohteessa on tapahtunut muutoksia (esim. alue rakennettu tms.) kohdetta/tietoja ei poisteta vaan merkitään kohteen tietoihin että se on muuttunut, tuhoutunut, tms. MUUTOKSEN_VUOSILUKU (muutos_vl) Vuosiluku, jolloin edellisen kentän muutos on havaittu. Merkitään 0000, jos vuosi ei tiedossa. SEURAAVAT TIEDOT HAETAAN ELIÖLAJIKIRJASTO -AINEISTOSTA: SUOMI Lajin suomalainen nimi/nimet. TIETEELINEN_NIMI (tiet_nimi) Lajin tieteellinen nimi/nimet. ONSALAINEN (ei julkinen) T = true tai F = false. Määritetty Lajitietokeskuksen sensitiivisyyslinjausten mukaan. F-arvot saavat havainnot julkaistaan aineiston julkisessa versiossa. LAJITYYPPI Lajin eliöryhmä (ylätaso) Suomen lajitietokeskuksen Laji.fi -palvelun mukaisesti. UHANLAISUUS (uhanal) Lajin uhanalaisuus Suomessa Punaisen kirjan mukaisesti kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokittelua noudattaen: RE- Suomesta hävinneet CR – Äärimmäisen uhanalaiset EN – Erittäin uhanalaiset VU – Vaarantuneet NT – Silmälläpidettävät DD – Puutteellisesti tunnetut LC – Elinvoimaiset NA – Arviointiin soveltumattomat NE – Arvioimatta jätetyt UHANALAISUUS_VUOSI (uhanal_vuosi) Viimeisimmän uhanalaisuusarvioinnin vuosi, jolloin laji on ollut arvioinnissa mukana. STATUS Lajin hallinnollinen tai muuten erityinen asema: - Rauhoitettu -> Luonnonsuojelulain tai -asetuksen mukaan rauhoitettu eläin- tai kasvilaji. Rauhoitetun lajin tahallinen vahingoittaminen on kiellettyä -Erityisesti suojeltava -> Luonnonsuojelusetuksella voidaan säätää erityisesti suojeltavaksi lajiksi sellainen uhanalainen eliölaji, jonka häviämisuhka on ilmeinen. Erityisesti suojeltavan lajin säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen tai heikentäminen on kielletty. - EU:n luontodirektiivin II liitteen laji -> Yhteisön tärkeinä pitämät eläin- ja kasvilajit, joiden suojelemiseksi on osoitettava erityisen suojelutoimien alueita. - EU:n luontodirektiivin IV liitteen laji -> Yhteisön tärkeinä pitämät eläin- ja kasvilajit, jotka edellyttävät tiukkaa suojelua. - EU:n lintudirektiivin I liitteen laji -> Yhteisön tärkeinä pitämät, Suomessa esiintyvät lajit, joiden elinympäristöjä on suojeltava erityistoimin. - Kiireellisesti suojeltava -> Lajisuojelun alueellisen suunnittelun priorisoimiseksi uhanalaisista lajeista on valittu pikaisimpia suojelutoimia vaativat lajit omalle listalle ns. kiireellisesti suojeltaviksi lajeiksi (SYKE 2020). - Alueellisesti uhanalainen laji -> Alueellinen uhanalaisuusarviointi 2020 on tehty valtakunnallisessa arvioinnissa elinvoimaisiksi (LC) ja silmälläpidettäviksi (NT) luokitelluille sammal-, putkilokasvi-, sieni-, jäkälä-, perhos- ja lintulajeille. - Suomen kansainvälinen vastuulaji -> Vastuulajien luettelon on laatinut ympäristöministeriön uhanalaisten lajien seurantatyöryhmä vuonna 2001 - Pirkanmaan vastuulaji -> Selvityksessä Pirkanmaan uhanalaiset lajit ja luontotyypit (SYKE 2021) mainitut lajit, joiden säilymisen kannalta pirkanmaalaiset esiintymät ovat erityisen merkittäviä. - Tampereelle tärkeä laji -> Muut Tampereelle tärkeät lajit, mm. kulttuuri-, historia- tms syistä. LINKKI Osoitteesta pääsee kyseisen lajin lajikortille Laji.fi -palveluun.