Lastauslaiturista ilmoitetaan sijaintiin liittyen sijaintiraidetunnus ja ratakilometrisijainti. Lastauslaiturit kuuluvat ratapihan palveluihin ja varusteisiin. Aineisto kattaa Väyläviraston omistamat rautatiet. Aineiston lähdejärjestelmä on Ratainfratietojen hallintajärjestelmän ratakohteiden hallintasovellus (RATKO).

Tampereen autoliikenteen sähkölautauspisteiden suunnittelua ja rakentamista ohjaava tietokanta. Aineiston päivitys ja ylläpito muutosten yhteydessä. Aineiston natiivikoordinaatistojärjestelmä on ETRS-GK24FIN. Aineisto on pistemäistä. Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS-rajapinnoilta, aineisto on tallennettu PostGIS-tietokantaan Selite: Leveyskoordinaatti = kohteen sijaintitieto Pituuskoordinaatti = kohteen sijaintitieto Osoite =katuosoite Määrä = latauspaikkojen määrä Suunniteltu = tieto onko kohteeseen laadittu suunnitelma Tyyppi = tieto latausnopeudesta Pistoketyyppi = tieto latauslaitteen pistoketyypistä Latausteho = tieto latauslaitteen tehosta Lataushinta = tieto lataushinnasta Aikarajoitus = tieto latauspisteen aikarajoituksesta Käyttöönotto = latauspaikan käyttöönottopäivä Kuvaus = taustatietoja asiasta Aineistoa ylläpitää Tampereen kaupunki / Liikennejärjestelmän suunnittelu

Sijaintiraidetunnus on raiteelle annettu yksilöivä tunnus. Sijaintiraidetunnus on pääsääntöisesti sama kuin raiteistokaaviossa näkyvä raidenumero, jonka eteen on lisätty liikennepaikan lyhenne. Esim. HKI 001 = sama kuin Helsingin raiteistokaavion raide 001. Sijaintiraidetunnus annetaan liikennepaikkojen raiteiden lisäksi myös linjaraiteille. Yksiraiteisella linjalla linjan ratanumeron perään lisätään tieto merkittävien liikennepaikkojen välistä, esim. 006. Useampiraiteisella linjalla perään lisätään tieto raiteesta. Raidetieto ilmaistaan ilmansuunnilla, ja kolme- tai useampiraiteisella lisätään myös tieto "keskiraide". Esim. 001 HKI-KE IKR = Itäinen keskiraide ja 001 HKI-KE IsR = Itäisin raide. Sijaintiraide on osa rataosoitteistusta. Aineisto kattaa Väyläviraston omistamat rautatiet. Aineiston lähdejärjestelmä on Ratainfratietojen hallintajärjestelmän ratakohteiden hallintasovellus (RATKO).

Satakunnan rakennusperintö -inventoinnin päivitys on tehty vuosina 2003–2005. Luettelon pohjana on ollut vuosina 1987–88 tehty inventointi, joka on julkaistu Satakunnan rakennusperinne -kirjassa vuonna 1990. Inventoinnissa on koottu kohde- ja aluetiedot Satakunnan maakunnallisesti merkittävistä kulttuuriympäristöistä ja rakennusperinnöstä.

HSY:n jätehuollon asiointipisteet. Asiointipiste voi olla sortti-asema, aluekeräyspiste tai jätteenkäsittelypiste. Aineiston ominaisuustiedoissa kerrotaan pisteen osoite sekä puhelinnumero ja sähköpostiosoite yhteydenottoja varten. Lisätietoja asiointipisteistä ja niiden aukioloista löydät myös www.hsy.fi -sivustolta.

Aineisto kattaa Väyläviraston omistamat rautatiet. Aineiston lähdejärjestelmä on Ratainfratietojen hallintajärjestelmän ratakohteiden hallintasovellus (RATKO). Pehmeiköiden sijainti ilmoitetaan rekisterissä raidenumeron sekä alku- ja loppukohdan (km+m) avulla. Sijaintiraiteina ilmoitetaan ratatiedon rekisterijärjestelmän mukaiset raidetunnukset, joilla pehmeikkö sijaitsee. Pehmeikkörekisterin kilometrijärjestelmä on ratasuunnittelussa käytetty km-järjestelmä, joka perustuu maastossa mitattuihin km-pylväiden paikkoihin. Km+m-tieto liittyy aina pituusmittausraiteeseen. Tämä ilmaisee, minkä pituusmittausjärjestelmän mukainen lukema on. Pehmeikön alku- ja loppupisteen määrittelee geotekniikan asiantuntija. Pehmeikön alku- ja loppupään kilometritiedot ilmoitetaan muodossa 0123+0456. Aineisto päivittyy kerran viikossa.

Maakuntakaavojen virkistyskäyttömerkinnät on rajapintapalvelu (WMS ja WFS), jonka kautta on saatavilla seuraavat karttatasot: Virkistyskäyttömerkinnät aluevarauksina, osa-alueina, viivoina ja pisteinä. Palvelu perustuu yhtenäisiin HAME-tietomallin mukaisiin maakuntakaavayhdistelmiin, joista on koottu valtakunnallisiksi tietotuotteiksi virkistyskäyttöön liittyviä kaavamerkintöjä. Virkistyskäyttömerkintöihin sisältyvät yhdistettynä aineistona matkailuun ja virkistykseen liittyviä kaavamerkintöjä sekä virkistyskäytön kehittämiskohteisiin ja yhteystarpeisiin liittyviä merkintöjä. Koosteisiin sisältyy kaavamerkintöjä niistä maakunnista, jotka ovat vieneet aineistojaan yhtenäiseen tietomalliin. Saatavilla on kaava-aineistoja Varsinais-Suomen, Pohjanmaan, Lapin, Etelä-Pohjanmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Pirkanmaan, Uudenmaan, Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Kymenlaakson ja Keski-Suomen maakunnista. Aineistoja päivitetään sitä mukaa, kun maakuntaliitot vievät aineistojaan tietomalliin. Aineistoja hallinnoi Varsinais-Suomen liitto/Lounaistieto. Palvelu on toteutettu syksyllä 2019 osana Paikkatietoalustan Maakunta-osahanketta. Hankkeen tavoitteena on ollut demonstroida yhtenäisen tietomallin tuomia etuja valtakunnallisten tietopalvelujen mahdollistajana. Aineisto on ladattavissa GeoPackage-muodossa. GeoPackage on avoin, OGC:n standardoima tietokantapohjainen tiedostomuoto, jossa eri geometriatyypit on tallennettu omiin tauluihinsa. GeoPackage-tiedosto tietokantatauluineen voidaan tuoda esim. QGIS-ohjelmaan. https://www.geopackage.org/

The raw materials of forest chips are small-diameter trees from thinning fellings and logging residues and stumps from final fellings. The harvesting potential consists of biomass that would be available after technical and economic constraints. Such constraints include, e.g., minimum removal of energywood per hectare, site fertility and recovery rate. Note that the techno-economic potential is usually higher than the actual availability, which depends on forest owners’ willingness to sell and competitive situation. The harvesting potentials were estimated using the sample plots of the 12th national forest inventory (NFI12) measured in the years 2014–2018. First, a large number of sound and sustainable management schedules for five consecutive ten-year periods were simulated for each sample plot using a large-scale Finnish forest planning system known as MELA (Siitonen et al. 1996; Hirvelä et al. 2017; http://mela2.metla.fi/mela/tupa/index-en.php). MELA simulations consisted of natural processes and human actions. The ingrowth, growth, and mortality of trees were predicted based on a set of distance-independent tree-level statistical models (e.g. Hynynen et al. 2002) included in MELA and the simulation of the stand (sample plot)-level management actions was based on the current Finnish silvicultural guidelines (Äijälä et al. 2014) and the guidelines for harvesting of energy wood (Koistinen et al. 2016). Future potentials were assumed to materialize when the industrial roundwood fellings followed the level of maximum sustained yield (79 mill. m3 in this calculation). The maximum sustained yield was defined such that the net present value calculated with a 4% discount rate was maximized subject to non-declining periodic industrial roundwood and energy wood removals and net incomes, and subject to the saw log removal remaining at least at the level of the first period. There were no constraints concerning tree species selection, cutting methods, age classes, or the growth/drain ratio in order to efficiently utilize the dynamics of forest structure. The potential for energywood from thinnings was calculated separately for all the energywood from thinnings (Stemwood for energy from thinnings) and for material that does not fulfill the size-requirements for pulpwood (Stemwood for energy from thinnings (smaller than pulpwood-sized trees)). Note that the decision whether pulpwood-sized thinning wood is directed to energy or industrial use, is based on the optimisation by MELA. The minimum top diameter of pulpwood in the calculation was 6.3 cm for pine (Pinus sylvestris) and 6.5 cm for spruce (Picea abies) and broadleaved species (mainly Betula pendula, B. pubescens, Populus tremula, Alnus incana, A. glutinosa and Salix spp.). The minimum length of a pulpwood log was assumed at 2.0 m. Energywood could be harvested as whole trees or as delimbed. The dry-matter loss in the supply chain was assumed at 5%. The potentials for logging residues and stumps were calculated as follows: The crown biomass removals of clear fellings were obtained from MELA. According to harvesting guidelines for energywood (Koistinen et al. 2016) mineral soils classified as sub-xeric (or weaker) and peatlands with corresponding low nutrient levels were left out from the potentials. Next, technical recovery rates were applied (70% for logging residues and 82-84% for stumps) (Koistinen et al. 2016; Muinonen et al. 2013). Finally, a dry-matter loss of 20% and 5% was assumed for residues and stumps, respectively. The techno-economical harvesting potentials were first calculated for nineteen Finnish regions and then distributed on a raster grid at 1 km × 1 km resolution by weighting with Multi-Source NFI biomasses as described by Anttila et al. (2018). The potentials represent time period 2026-2035 and are presented as average annual potentials in solid cubic metres over bark. References Äijälä O, Koistinen A, Sved J, Vanhatalo K, Väisänen P. 2014. Metsänhoidon suositukset. [Guidelines for sustainable forest management]. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisuja. Anttila P., Nivala V., Salminen O., Hurskainen M., Kärki J., Lindroos T.J. & Asikainen A. 2018. Regional balance of forest chip supply and demand in Finland in 2030. Silva Fennica vol. 52 no. 2 article id 9902. 20 s. https://doi.org/10.14214/sf.9902 Hirvelä, H., Härkönen, K., Lempinen, R., Salminen, O. 2017. MELA2016 Reference Manual. Natural Resources Institute Finland (Luke). 547 p. Hynynen J, Ojansuu R, Hökkä H, Salminen H, Siipilehto J, Haapala P. 2002. Models for predicting the stand development – description of biological processes in MELA system. The Finnish Forest Research Institute Research Papers. 835. Koistinen A, Luiro J, Vanhatalo K. 2016. Metsänhoidon suositukset energiapuun korjuuseen, työopas. [Guidelines for sustainable harvesting of energy wood]. Tapion julkaisuja. Muinonen E., Anttila P., Heinonen J., Mustonen J. 2013. Estimating the bioenergy potential of forest chips from final fellings in Central Finland based on biomass maps and spatially explicit constraints. Silva Fennica 47(4) article 1022. https://doi.org/10.14214/sf.1022. Siitonen M, Härkönen K, Hirvelä H, Jämsä J, Kilpeläinen H, Salminen O et al. 1996. MELA Handbook. 622. 951-40-1543-6.

Helsingin kaupungin WMTS-palvelu on standardin mukainen WMTS-rajapintapalvelu, jonka kautta voi katsella kaupungin ylläpitämia kartta- ja paikkatietoaineistoja rasterimuodossa. Aineistoja hallinnoi ja palvelua ylläpitää Helsingin kaupungin kaupunkimittauspalvelut. Helsingin kaupungin avoimen datan WMTS-palvelun osoite on https://kartta.hel.fi/ws/geoserver/avoindata/gwc/service/wmts. WMTS-rajapinta sisältää seuraavat Inspire-aineistot ja niitä vastaavat karttatasot Inspire-aineisto WMTS-tasonimi Ajantasa-asemakaava Ajantasa_asemakaava Ajantasa-asemakaava Ajantasa_asemakaava_maanalainen Ajantasa-asemakaava Ajantasa_asemakaava_maanpaallinen Ajantasa-asemakaava Ajantasa_asemakaava_maanpaallinen_varillinen Osoitteet Opaskartta_Helsinki

Tämä tietokanta sisältää kaikki Tampereen yleis- ja osayleiskaavojen voimassa olevat aluevaraukset. Aluevarausmerkinnöillä osoitetaan alueen pääasiallinen käyttötarkoitus. Alueiden käyttötarkoitukset on yleiskaavamerkinnöissä ryhmitelty 11 pääluokkaan, jotka ovat: A: Asuminen C: Keskustatoiminnot E: Erityisalueet L: Liikenne M: Maa- ja metsätalous P: Palvelut R: Loma-asuminen S: Suojelu T: Työ ja tuotanto V: Virkistys W: Vesialueet . Aineistoa ylläpidetään PostgreSQL-ympäristössä. Tiedot päivitetään tietokantaan, kun kaava on saanut lainvoiman. Päivitys ja ylläpito jatkuvaa. Tietokannan geometria on moniosainen alue. Aineiston koordinaattijärjestelmä on ETRS-GK24 (EPSG:3878). Saatavissa Tampereen WMS2-/WFS-palveluista sekä kaupungin avoimen datan portaalissa data.tampere.fi. Aineiston suositeltava tarkastelumittakaava on 1:60000.