Imutyhjennyspisteellä on alipainetyhjennyslaite jätevesien ja wc-säiliöiden tyhjennykseen. Imutyhjennyspisteistä ilmoitetaan tunnus, tyyppi, omistaja, käyttöönottopäivämäärä, kuntotieto/lisätietoa ja käytössä olon tila (käytössä, ei käytössä, ei tiedossa) sekä sijaintiin liittyen sijaintiraidetunnus, ratakilometrisijainti ja sijaintiarvio. Imutyhjennyspisteet kuuluvat ratapihan palveluihin ja varusteisiin. Aineisto kattaa Väyläviraston omistamat rautatiet. Aineiston lähdejärjestelmä on Ratainfratietojen hallintajärjestelmän ratakohteiden hallintasovellus (RATKO). Aineisto päivitetään Ratkosta kolme kertaa viikossa.

Aineisto sisältää matkustajalaitureiden sijainti- ja rakennetietoja: ratanumero jolla matkustajalaituri sijaitsee, laiturin tunnus (muodostetaan liikennepaikan lyhenteestä ja laiturin numerosta), kuvaus, alkukm+m ja loppukm+m (laiturin alku- ja loppupisteen sijainti ratakilometrijärjestelmässä xxxx+xxxx), matala/korkea (laiturin korkeus), reuna, pinta, pituus (laiturin pituus metreinä kokonaislukuna), vaara-alue ja raiteen suurin nopeus (km/h). Matkustajalaiturit kuuluvat ratapihan paveluihin ja varusteisiin. Aineisto kattaa Väyläviraston omistamat rautatiet. Aineiston lähdejärjestelmä on Ratainfratietojen hallintajärjestelmän ratakohteiden hallintasovellus (RATKO). Aineisto päivitetään Ratkosta kolme kertaa viikossa.

Lipas.fi on Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan hallinnoima valtakunnallinen liikunnan paikkatietojärjestelmä (Domainit www.liikuntapaikat.fi ja www.lipas.fi). Lipas-aineistossa on liikunta- ja ulkoilupaikkojen sijainti- ja ominaisuustietoja pisteinä, reitteinä ja alueina. Tietokannassa on yli 47 000 liikunta- tai ulkoilupaikkaa ja liikuntapaikkaan liittyvää varustustietoa. Lipas-aineistoa ylläpitävät esimerkiksi kuntien liikuntatoimen viranhaltijat, muut liikuntapaikkojen omistajat, virkistysalueyhdistykset ja Jyväskylän yliopisto. Lipas-palvelun ovat kehittäneet Jyväskylän yliopisto, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen Kuntaliitto ja valtion ympäristöhallinto yhteistyössä aluehallintovirastojen, kuntien, liikuntajärjestöjen ja liikuntapaikkojen hoitajien kanssa. Lipas syntyi opetusministeriössä jo 1970-luvulla; myöhemmin se siirrettiin Jyväskylän yliopiston hallintaan. Aineisto on jatkuvasti päivitettävä nykytilanteen kuvaus liikuntapaikoista, liikuntareiteistä ja alueista. Lipas.fi palvelussa on tarjolla myös Tilastokeskuksen keräämät kuntien liikunta- ja nuorisotoimen tilinpäätöstiedot.

Satakunnan rakennusperintö -inventoinnin päivitys on tehty vuosina 2003–2005. Luettelon pohjana on ollut vuosina 1987–88 tehty inventointi, joka on julkaistu Satakunnan rakennusperinne -kirjassa vuonna 1990. Inventoinnissa on koottu kohde- ja aluetiedot Satakunnan maakunnallisesti merkittävistä kulttuuriympäristöistä ja rakennusperinnöstä.

Rautatieliikennepaikoista ilmoitetaan liikennepaikan toinen nimi, kaupallinen nimi, rautatieliikennepaikan id, liikennepaikan lyhenne, UIC-koodi, tyyppilyhenne, tyyppi, mahdolliset lisätiedot, kunta, liikenteenohjaus, radanpito, kohtaus, yksityisraiteet, vaihtotyömahdollisuus, VAK-ratapiha, mitoittava raidepituus (tavaraliikenne) sekä tavaraliikenne. Aineisto kattaa Väyläviraston omistamat rautatiet. Aineiston lähdejärjestelmä on Ratainfratietojen hallintajärjestelmän ratakohteiden hallintasovellus (RATKO). Aineisto päivitetään Ratkosta kolme kertaa viikossa.

Vuoden 2012 virkistys- ja viheralueet -teema sisältää seuraavat aineistot: Lähivirkistykseen soveltuvat alueet, joiden pinta-ala on vähintään 1.5 hehtaaria. Mitä suurempi pinta-ala on, sitä paremmin virkistysmahdollisuuksia on tarjolla. Aineisto sisältää Corinen 3-tason luokat 311 lehtimetsät; 312 havumetsät; 313 sekametsät; 321 luonnonniityt; 322 varvikot ja nummet; 324 harvapuustoiset alueet; 3321 rantahietikot ja dyynialueet; 332 kalliomaat; 333 niukkakasvustoiset kangasmaat, sekä 4-tason luokat 4111 sisämaan kosteikot maalla; 4121 avosuot; 4211 merenrantakosteikot maalla, sekä luokan 1422 muut urheilu- ja vapaa-ajan toiminta –alueet. Laajemmat, virkistykseen soveltuvat alueet, joiden pinta-ala on vähintään 20 hehtaaria. Mitä suurempi pinta-ala on, sitä paremmin virkistysmahdollisuuksia on tarjolla. Aineisto sisältää Corinen 3-tason luokat 311 lehtimetsät; 312 havumetsät; 313 sekametsät; 321 luonnonniityt; 322 varvikot ja nummet; 324 harvapuustoiset alueet; 3321 rantahietikot ja dyynialueet; 332 kalliomaat; 333 niukkakasvustoiset kangasmaat, sekä 4-tason luokat 4111 sisämaan kosteikot maalla; 4121 avosuot; 4211 merenrantakosteikot maalla, sekä luokan 1422 muut urheilu- ja vapaa-ajan toiminta –alueet. Laajat yli 10 000 hehtaarin kokoiset yhtenäiset luontoalueet, jotka ovat merkittäviä toimivan ekologisen verkoston ja luonnon monimuotoisuuden kannalta juuri laaja-alaisuutensa ja yhtenäisyytensä takia. Aineisto sisältää Corinen maankäyttöluokat 231 laidunmaat; 243 pienipiirteinen maatalousmosaiikki; 244 Puustoiset pelto- ja laidunmaat; 311 lehtimetsät; 312 havumetsät; 313 sekametsät; 321 luonnonniityt; 322 varvikot ja nummet; 324 harvapuustoiset alueet; 332 kalliomaat; 333 niukkakasvustoiset kangasmaat, sekä 4-tason luokat 4111 sisämaan kosteikot maalla; 4112 sisämaan kosteikot vedessä; 4121 avosuot; 4211 merenrantakosteikot maalla; 511 joet. Vähintään 1 hehtaarin kokoiset metsät ja suot, jotka kertovat alueen hiilinielupotentiaalista: mitä suurempi pinta-ala on, sitä enemmän hiilinielupotentiaalia alueella on. Aineisto sisältää Corinen maankäyttöluokat 311 lehtimetsät; 312 havumetsät; 313 sekametsät; 4121 avosuot. Luonnon ydinalueet, joiden ytimen pinta-ala on vähintään 100 ha, kun niiden 250 m leveä reunavyöhyke on poistettu. Aineisto sisältää Corinen maankäyttöluokat 231 laidunmaat; 243 pienipiirteinen maatalousmosaiikki; 244 Puustoiset pelto- ja laidunmaat; 311 lehtimetsät; 312 havumetsät; 313 sekametsät; 321 luonnonniityt; 322 varvikot ja nummet; 324 harvapuustoiset alueet; 332 kalliomaat; 333 niukkakasvustoiset kangasmaat, sekä 4-tason luokat 4111 sisämaan kosteikot maalla; 4112 sisämaan kosteikot vedessä; 4121 avosuot; 4211 merenrantakosteikot maalla; 511 joet. Vähintään 1 hehtaarin kokoisten luontoalueiden reunavyöhykkeet. Aineisto kertoo luontoalueiden pirstoutuneisuudesta ekologisen yhtenäisyyden, ekologisen verkoston ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kannalta: mitä pienempi pinta-ala ja mitä vähemmän reunavyöhykettä on, sitä yhtenäisempiä luontoalueet ovat. Aineisto sisältää Corinen maankäyttöluokat 231 laidunmaat; 243 pienipiirteinen maatalousmosaiikki; 244 Puustoiset pelto- ja laidunmaat; 311 lehtimetsät; 312 havumetsät; 313 sekametsät; 321 luonnonniityt; 322 varvikot ja nummet; 324 harvapuustoiset alueet; 332 kalliomaat; 333 niukkakasvustoiset kangasmaat, sekä 4-tason luokat 4111 sisämaan kosteikot maalla; 4112 sisämaan kosteikot vedessä; 4121 avosuot; 4211 merenrantakosteikot maalla; 511 joet. Virkistys- ja viheralueteeman -aineistot perustuvat Corine maanpeiteaineistoihin Corine-aineisto on tuotettu yhdistämällä satelliittikuvatulkintatuloksia, olemassa olevia paikkatietoaineistoja sekä maastossa mitattua tietoa. Eri vuosien aineistojen erot eivät ole kaikki todellisia maankäytön muutoksia, vaan osa johtuu menetelmällisistä muutoksista ja aineistojen laadun parantumisesta. Corinen resoluutio vuoden 2012 on 20 m. Lisätietoa aineistoista: Kopperoinen ym. 2012. Kriteereitä ja mittareita kestävien kaupunkiseutujen suunnittelun työvälineiksi–paikkatietomenetelmien kuvaukset. Suomen Ympäristökeskuksen raportteja 28. Suomen ympäristökeskus ympäristökeskus. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Käyttötarkoitus: Maankäytön suunnittelun tueksi Lisätietoja: http://hdl.handle.net/10138/39843 https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/VirkistysViheralueet2012.pdf

Lastauslaiturista ilmoitetaan sijaintiin liittyen sijaintiraidetunnus ja ratakilometrisijainti. Lastauslaiturit kuuluvat ratapihan palveluihin ja varusteisiin. Aineisto kattaa Väyläviraston omistamat rautatiet. Aineiston lähdejärjestelmä on Ratainfratietojen hallintajärjestelmän ratakohteiden hallintasovellus (RATKO). Aineisto päivitetään Ratkosta kolme kertaa viikossa.

Tampereen autoliikenteen sähkölautauspisteiden suunnittelua ja rakentamista ohjaava tietokanta. Aineiston päivitys ja ylläpito muutosten yhteydessä. Aineiston natiivikoordinaatistojärjestelmä on ETRS-GK24FIN. Aineisto on pistemäistä. Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS-rajapinnoilta, aineisto on tallennettu PostGIS-tietokantaan Selite: Leveyskoordinaatti = kohteen sijaintitieto Pituuskoordinaatti = kohteen sijaintitieto Osoite =katuosoite Määrä = latauspaikkojen määrä Suunniteltu = tieto onko kohteeseen laadittu suunnitelma Tyyppi = tieto latausnopeudesta Pistoketyyppi = tieto latauslaitteen pistoketyypistä Latausteho = tieto latauslaitteen tehosta Lataushinta = tieto lataushinnasta Aikarajoitus = tieto latauspisteen aikarajoituksesta Käyttöönotto = latauspaikan käyttöönottopäivä Kuvaus = taustatietoja asiasta Aineistoa ylläpitää Tampereen kaupunki / Liikennejärjestelmän suunnittelu