Maakuntakaavojen virkistyskäyttömerkinnät on rajapintapalvelu (WMS ja WFS), jonka kautta on saatavilla seuraavat karttatasot: Virkistyskäyttömerkinnät aluevarauksina, osa-alueina, viivoina ja pisteinä. Palvelu perustuu yhtenäisiin HAME-tietomallin mukaisiin maakuntakaavayhdistelmiin, joista on koottu valtakunnallisiksi tietotuotteiksi virkistyskäyttöön liittyviä kaavamerkintöjä. Virkistyskäyttömerkintöihin sisältyvät yhdistettynä aineistona matkailuun ja virkistykseen liittyviä kaavamerkintöjä sekä virkistyskäytön kehittämiskohteisiin ja yhteystarpeisiin liittyviä merkintöjä. Koosteisiin sisältyy kaavamerkintöjä niistä maakunnista, jotka ovat vieneet aineistojaan yhtenäiseen tietomalliin. Saatavilla on kaava-aineistoja Varsinais-Suomen, Pohjanmaan, Lapin, Etelä-Pohjanmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Pirkanmaan, Uudenmaan, Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Kymenlaakson ja Keski-Suomen maakunnista. Aineistoja päivitetään sitä mukaa, kun maakuntaliitot vievät aineistojaan tietomalliin. Aineistoja hallinnoi Varsinais-Suomen liitto/Lounaistieto. Palvelu on toteutettu syksyllä 2019 osana Paikkatietoalustan Maakunta-osahanketta. Hankkeen tavoitteena on ollut demonstroida yhtenäisen tietomallin tuomia etuja valtakunnallisten tietopalvelujen mahdollistajana. Aineisto on ladattavissa GeoPackage-muodossa. GeoPackage on avoin, OGC:n standardoima tietokantapohjainen tiedostomuoto, jossa eri geometriatyypit on tallennettu omiin tauluihinsa. GeoPackage-tiedosto tietokantatauluineen voidaan tuoda esim. QGIS-ohjelmaan. https://www.geopackage.org/

Helsingin kaupungin kantakartta on sijainniltaan tarkin paikkatietoaineisto Helsingin kaupungin alueelta. Kantakartta sisältää maastoa, rakennettua ympäristöä ja kiinteistöjaotusta kuvaavia tietoja. Aineisto on tuotettu ilmakuvauksien, maastomittauksien ja kiinteistötoimitusten sekä rakennuslupakäsittelyn toimenpiteiden kautta. Päivitys ja ylläpito jatkuvaa. Aineisto sisältää kiinteistöt, rakennukset, liikenneväylät, johtotiedot, nimistöt ja tunnisteet, aluejaotukset, vesistöt, korkeustiedot, maa- ja kasvipeitteen, runkopisteet sekä muut kohteet. Kantakartan pohjalta tuotetaan myös kaavojen pohjakartat. Aineisto on saatavilla WMS- ja WMTS-rajapintapalvelusta tasonimillä Kantakartta Kantakartta_harmaa Kantakartta_valkoinen Kantakartta_varillinen Kantakartta_rajat Kantakartan_maastotiedot Kantakartta_pohja Kantakartta_paakohteet

Jarrujen koettelujärjestelmällä voidaan suorittaa jarrujen puoliautomatisoitu tarkastus. Järjestelmä sisältää maastossa sijaitsevat laitteet: jarrujenkoettelulaite, oikeanlaiset liittimet ja oikean ilmanpaineen. Jarrujen koettelujärjestelmistä ilmoitetaan tunnus, tyyppi, omistaja, käyttöönottopäivämäärä, kuntotieto/lisätietoa ja käytössä olon tila (käytössä, ei käytössä, ei tiedossa) sekä sijaintiin liittyen sijaintiraidetunnus, ratakilometrisijainti ja sijainti arvio. Jarrujen koettelujärjestelmä kuuluu ratapihan palveluihin ja varusteisiin. Aineisto kattaa Väyläviraston omistamat rautatiet. Aineiston lähdejärjestelmä on Ratainfratietojen hallintajärjestelmän ratakohteiden hallintasovellus (RATKO). Aineisto päivitetään Ratkosta kolme kertaa viikossa.

Tämä tietokanta sisältää kaikki Tampereen yleis- ja osayleiskaavojen voimassa olevat aluevaraukset. Aluevarausmerkinnöillä osoitetaan alueen pääasiallinen käyttötarkoitus. Alueiden käyttötarkoitukset on yleiskaavamerkinnöissä ryhmitelty 11 pääluokkaan, jotka ovat: A: Asuminen C: Keskustatoiminnot E: Erityisalueet L: Liikenne M: Maa- ja metsätalous P: Palvelut R: Loma-asuminen S: Suojelu T: Työ ja tuotanto V: Virkistys W: Vesialueet . Aineistoa ylläpidetään PostgreSQL-ympäristössä. Tiedot päivitetään tietokantaan, kun kaava on saanut lainvoiman. Päivitys ja ylläpito jatkuvaa. Tietokannan geometria on moniosainen alue. Aineiston koordinaattijärjestelmä on ETRS-GK24 (EPSG:3878). Saatavissa Tampereen WMS2-/WFS-palveluista sekä kaupungin avoimen datan portaalissa data.tampere.fi. Aineiston suositeltava tarkastelumittakaava on 1:60000.

Satakunnan rakennusperintö -inventoinnin päivitys on tehty vuosina 2003–2005. Luettelon pohjana on ollut vuosina 1987–88 tehty inventointi, joka on julkaistu Satakunnan rakennusperinne -kirjassa vuonna 1990. Inventoinnissa on koottu kohde- ja aluetiedot Satakunnan maakunnallisesti merkittävistä kulttuuriympäristöistä ja rakennusperinnöstä.

The raw materials of forest chips in Biomass Atlas are small-diameter trees from first thinning fellings and logging residues and stumps from final fellings. The harvesting potential consists of biomass that would be available after technical and economic constraints. Such constraints include, e.g., minimum removal of energywood per hectare, site fertility and recovery rate. Note that the techno-economic potential is usually higher than the actual availability, which depends on forest owners’ willingness to sell and competitive situation. The harvesting potentials were estimated using the sample plots of the 11th and 12th national forest inventory (NFI11 and NFI12) measured in the years 2013–2017. First, a large number of sound and sustainable management schedules for five consecutive ten-year periods were simulated for each sample plot using a large-scale Finnish forest planning system known as MELA (Siitonen et al. 1996; Hirvelä et al. 2017). MELA simulations consisted of natural processes and human actions. The ingrowth, growth, and mortality of trees were predicted based on a set of distance-independent tree-level statistical models (e.g. Hynynen et al. 2002) included in MELA and the simulation of the stand (sample plot)-level management actions was based on the current Finnish silvicultural guidelines (Äijälä et al. 2014) and the guidelines for harvesting of energy wood (Koistinen et al. 2016). Future potentials were assumed to materialize when the industrial roundwood fellings followed the level of maximum sustainable removals (80.7 mill. m3 in this calculation). The maximum sustainable removals were defined such that the net present value calculated with a 4% discount rate was maximized subject to non-declining periodic industrial roundwood and energy wood removals and net incomes, and subject to the saw log removal remaining at least at the level of the first period. There were no constraints concerning tree species selection, cutting methods, age classes, or the growth/drain ratio in order to efficiently utilize the dynamics of forest structure. The potential for energywood from first thinnings was calculated separately for all the wood from first thinnings (Small-diameter trees from first thinnings) and for material that does not fulfill the size-requirements for pulpwood (Small-diameter trees from first thinnings, smaller than pulpwood). The minimum top diameter of pulpwood in the calculation was 6.3 cm for pine (Pinus sylvestris) and 6.5 cm for spruce (Picea abies) and broadleaved species (mainly Betula pendula, B. pubescens, Populus tremula, Alnus incana, A. glutinosa and Salix spp.). The minimum length of a pulpwood log was assumed at 2.0 m. The potentials do not include branches. The potentials for logging residues and stumps were calculated as follows: The biomass removals of clear fellings were obtained from MELA. According to harvesting guidelines for energywood (Koistinen et al. 2016) mineral soils classified as sub-xeric (or weaker) and peatlands with corresponding low nutrient levels were left out from the potentials. Finally, technical recovery rates were applied (70% for logging residues and 82-84% for stumps) (Koistinen et al. 2016; Muinonen et al. 2013) The techno-economical harvesting potentials were first calculated for nineteen Finnish regions and then distributed on a raster grid at 1 km × 1 km resolution by weighting with Multi-Source NFI biomasses as described by Anttila et al. (2018). The potentials represent time period 2025-2034 and are presented as average annual potentials in solid cubic metres over bark. References Äijälä O, Koistinen A, Sved J, Vanhatalo K, Väisänen P. 2014. Metsänhoidon suositukset. [Guidelines for sustainable forest management]. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisuja. Anttila P., Nivala V., Salminen O., Hurskainen M., Kärki J., Lindroos T.J. & Asikainen A. 2018. Regional balance of forest chip supply and demand in Finland in 2030. Silva Fennica vol. 52 no. 2 article id 9902. 20 s. https://doi.org/10.14214/sf.9902 Hirvelä, H., Härkönen, K., Lempinen, R., Salminen, O. 2017. MELA2016 Reference Manual. Natural Resources Institute Finland (Luke). 547 p. Hynynen J, Ojansuu R, Hökkä H, Salminen H, Siipilehto J, Haapala P. 2002. Models for predicting the stand development – description of biological processes in MELA system. The Finnish Forest Research Institute Research Papers. 835. Koistinen A, Luiro J, Vanhatalo K. 2016. Metsänhoidon suositukset energiapuun korjuuseen, työopas. [Guidelines for sustainable harvesting of energy wood]. Tapion julkaisuja. Muinonen E., Anttila P., Heinonen J., Mustonen J. 2013. Estimating the bioenergy potential of forest chips from final fellings in Central Finland based on biomass maps and spatially explicit constraints. Silva Fennica 47(4) article 1022. https://doi.org/10.14214/sf.1022. Siitonen M, Härkönen K, Hirvelä H, Jämsä J, Kilpeläinen H, Salminen O et al. 1996. MELA Handbook. 622. 951-40-1543-6.

Helsingin kaupungin WMS-palvelu on standardin mukainen WMS-rajapintapalvelu, jonka kautta voi katsella kaupungin ylläpitämia kartta- ja paikkatietoaineistoja rasterimuodossa. Aineistoja hallinnoi ja palvelua ylläpitää Helsingin kaupungin kaupunkimittauspalvelut. Helsingin kaupungin avoimen datan WMS-palvelun osoite on http://kartta.hel.fi/ws/geoserver/avoindata/wms. WMS-rajapinta sisältää seuraavat Inspire-aineistot ja niitä vastaavat karttatasot Inspire-aineisto WMS-tasonimi Ajantasa-asemakaava Ajantasa_asemakaava Ajantasa-asemakaava Ajantasa_asemakaava_maanalainen Ajantasa-asemakaava Ajantasa_asemakaava_maanpaallinen Ajantasa-asemakaava Ajantasa_asemakaava_maanpaallinen_varillinen Ajantasa-asemakaava Kaavahakemisto_kaava_voimassa Ajantasa-asemakaava Kaavahakemisto_maanalainenkaava_voimassa Ajantasa-asemakaava Kaavahakemisto_KHn_nimenmuutoskaava_voimassa Ajantasa-asemakaava Kaavahakemisto_nimenmuutoskaava_voimassa Osoitteet Opaskartta_Helsinki Osoitteet Opaskartta_Helsinki_harvanimi Osoitteet Opaskartta_Helsinki_harmaa Osoitteet Helsinki_osoiteluettelo Rakennukset Rakennukset_alue Rakennukset Rakennukset_alue_rekisteritiedot Rakennukset Rakennukset_piste_rekisteritiedot Rakennuskieltokartta Rakennuskieltoalue_asemakaavan_laatimiseksi Rakennuskieltokartta Rakennuskieltoalue_yleiskaavan_laatimiseksi Yleiskaavat Osayleiskaava_10350 Yleiskaavat Osayleiskaava_10541 Yleiskaavat Osayleiskaava_11350 Yleiskaavat Osayleiskaava_11356 Yleiskaavat Osayleiskaava_11640 Yleiskaavat Osayleiskaava_11650 Yleiskaavat Osayleiskaava_11756 Yleiskaavat Osayleiskaava_12199 Yleiskaavat Yleiskaava_2002 Yleiskaavat Yleiskaava_2002_ruotsinkielinen Yleiskaavat Yleiskaava_maanalainen_1 Yleiskaavat Yleiskaava_maanalainen_2 Yleiskaavat Osayleiskaavahakemisto_alueet

Lastauslaiturista ilmoitetaan sijaintiin liittyen sijaintiraidetunnus ja ratakilometrisijainti. Lastauslaiturit kuuluvat ratapihan palveluihin ja varusteisiin. Aineisto kattaa Väyläviraston omistamat rautatiet. Aineiston lähdejärjestelmä on Ratainfratietojen hallintajärjestelmän ratakohteiden hallintasovellus (RATKO). Aineisto päivitetään Ratkosta kolme kertaa viikossa.