Type of resources
Available actions
Topics
Keywords
Contact for the resource
Provided by
Years
Formats
Representation types
Update frequencies
status
Service types
Scale
Resolution
From 1 - 10 / 1962
  • Tämän aineiston tarkemmat metodikuvaukset löytyvät artikkeleista (Holmberg et al. 2023, Junttila et al. 2023). Tässä on kuvattu aineistoa ja sen valmistelua. Tarkoituksena on ollut tuottaa alueellista tietoa maanpeitteen merkityksestä kasvihuonekaasupäästöihin Suomessa. Lähtöaineisto ja metodit rajoittavat tarkkuutta, mutta aineisto soveltuu paikallisten, esimerkiksi maakuntatason ilmiöiden tarkasteluun. Aineisto edustaa lyhyttä ajanjaksoa. Maanpeiteaineisto perustuu rekisteritietoihin ja kaukokartoitusaineistoon vuosilta 2015-2020, lukuun ottamatta maaperäaineistoa, jokia ja järviä. Aineisto on rasterimuotoista ja tallennettu GeoTiff-formaatissa, joka on yhteensopiva useimpien paikkatieto-ohjelmistojen kanssa. Greenhouse gas net emission intensities by land cover category in Finland The methods related to the data published herein are described in detail in the associated publications (Holmberg et al. 2023, Junttila et al. 2023). This file describes the datasets and the data preparation steps. The aim of this data publication is to provide regional assessments of the role of land cover in greenhouse gas emissions in Finland. The results in the publications are reported for the large administrative divisions, the NUTS 3 regions of mainland Finland (Statistics Finland 2023a). While limited by the accuracy of the methods and source data involved, these data can also be used for more local assessments, e.g., at the scale of municipalities. The data represent a temporal snapshot of land cover. Except for the soil maps, rivers and lakes, all land cover data are from the period 2015-2020 and are based on registry data or remote sensing. Data format. The data are distributed as GeoTiff raster files, which can be read using most GIS-software.

  • Paikkatiedon tiedostopalvelu (OGC API Processes) tarjoaa kyselyrajapinnan, jonka kautta voi hakea Maanmittauslaitoksen avoimia paikkatietoaineistoja tiedostopaketteina. Aineistot ovat samat, joita voi hakea käyttöliittymän kautta Karttapaikka-palvelun Lataa paikkatietoaineistoja -osiosta. Aineistojen tarkemmat tiedot ovat luettavissa tuotekuvauksista https://www.maanmittauslaitos.fi/kartat-ja-paikkatieto/aineistot-ja-rajapinnat/tuotekuvaukset Palvelu sopii esimerkiksi käyttöön, jossa on tarvetta hakea paikkatietoaineistoja koordinaateilla eli suorakaiteella (Bounding Box) tai polygonirajauksella. Karttapaikan Lataa paikkatietoaineistoja-osiossa nämä valinnat piirretään kartalla, mutta OGC API Processes -palvelussa koordinaatit voi syöttää kyselyparametreina. Hakuparametrit vaihtelevat aineistosta riippuen. Osaa aineistoista voi hakea myös karttalehden, kunnan tai teeman perusteella, tai koko Suomen alueelta. Palvelusta saatavat aineistot ovat Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston Nimeä CC 4.0 -lisenssin alaisia. Palvelu tarjotaan avoimena rajapintana, jonka käyttö on maksutonta. Käyttäjä tunnistetaan API-avaimella. https://www.maanmittauslaitos.fi/rajapinnat/api-avaimen-ohje https://www.maanmittauslaitos.fi/paikkatiedon-tiedostopalvelu

  • Ortokuvien ja korkeusmallien kyselypalvelun (WCS) kautta voit hakea rasterimuotoisia ortokuvia ja korkeusmalleja. Palvelussa voit poimia haluttuja paloja aineistoista omalla aluerajauksellasi. Ortokuvien osalta palvelu sisältää Maanmittauslaitoksen väri-, vääräväri- ja mustavalkoisia ortokuvia eri vuosilta. Korkeusmalli on 2 m korkeusmallia, joka on tuotettu laserkeilausaineiston pohjalta. Korkeusmallia pystyy hakemaan palvelusta myös karkeammilla kuin 2m resoluutioilla. Tarjolla ovat seuraavat resoluutiot: 2 m, 4 m, 8 m, 16 m, 32 m, 64 m, 128 m, 256 m ja 512 m. Ortokuvat ovat saatavilla palvelusta GeoTIFF-formaatissa ja korkeusmalli GeoTIFF- tai ASCII Grid -formaatissa. Palvelun käyttäminen edellyttää perehtyneisyyttä paikkatietorajapintojen ohjelmalliseen hyödyntämiseen. Yksittäisten latausten tekeminen onnistuu myös selaimella. Ladatut tiedostot saat auki ja voit jatkokäsitellä paikkatieto-ohjelmalla. Toistaiseksi palvelua ei pysty käyttämään esimerkiksi QGIS -ohjelmalla. Aineistot ovat Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston Nimeä CC 4.0 -lisenssin alaisia. Palvelu tarjotaan avoimena rajapintana, jonka käyttö on maksutonta. Käyttäjä tunnistetaan API-avaimella. Lue lisää Maanmittauslaitoksen avoimen rajapinnan käyttöehdoista ja API-avaimen luomisesta ja käyttämisestä. https://www.maanmittauslaitos.fi/rajapinnat/api-avaimen-ohje https://www.maanmittauslaitos.fi/ortokuvien-ja-korkeusmallien-kyselypalvelu

  • Maatalousmaa vuonna 2021 aineisto kuvaa mahdollisimman kattavasti maankäytöltään maatalouteen kuuluvia alueita vuonna 2021, sisältäen sekä maataloustukia saavat alueet, että tukien ulkopuoliset alueet. Aineisto on koostettu käyttäen Ruokaviraston tuottamia perus- ja kasvulohkoaineistoja sekä Maanmittauslaitoksen tuottamaa maastotietokantaa. Peruslohkoaineisto on komission asetuksen 796/2004 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 20 artiklassa tarkoitettu viljelylohkojen tunnistusjärjestelmä. Järjestelmää käytetään EU:n pinta-alaperusteisen maataloustuen hallinnoinnissa. Aineisto käsittää vuoden 2021 peruslohkojen tilanteen 31.12.2021. Kasvulohkolla tarkoitetaan yhteen peruslohkoon kuuluvaa yhtenäistä aluetta, jossa kasvatat yhtä kasvilajia, useamman kasvilajin seosta tai jota kesannoidaan tai joka on erityiskäytössä. Yhdellä peruslohkolla voi olla yksi tai useampia kasvulohkoja. Kasvulohko voi kuulua vain yhteen peruslohkoon. Kasvulohkojen rajat ja samalla niiden pinta-alat voivat vaihdella peruslohkon sisällä vuosittain. Peltolohkorekisteristä on aineistoon otettu mukaan ne lohkot joihin yhdistyy kasvulohkoista tieto viljellystä kasvista. Aineistosta on tiputettu pois ei-maatalousaluetta olevat lohkot, esimerkiksi metsäiset alueet. Maanmittauslaitoksen Maastotietokanta on koko Suomen kattava maastoa kuvaava aineisto ja se koostuu erilaisista kohderyhmistä. Maastotietokannan Maatalousmaa -aineisto sisältää Maastotietokannan pellot, ja puutarhat. Niityt ovat erillinen kohdeluokka. Mammuttiprojektia varten MTK kohdeluokat Maatalousmaa (pellot ja puutarhat) ja Niitty yhdistettiin yhdeksi aineistoksi. Kohdeluokat on poimittu vuoden 2021 Maastotietokannasta. Kohdeluokat ja niiden kuvaukset löytyvät: https://www.maanmittauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/attachments/2018/03/Maastotietokohteet_0.pdf Peruslohkoaineistosta ja maastotietokannasta poimitut kohteet on yhdistetty siten, että maatalousmaa muodostetaan ensisijaisesti käyttämällä peruslohkoaineistosta poimittuja peruslohkoja. Tämän joukon ulkopuolelle jäävä maatalousmaa tulee maastotietokannasta. Aineistojen yhdistäminen on kuvattu tarkemmin tuotantokuvauksessa. https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/maatalousmaa2021.pdf https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Metatietokuvaus_peltolohkorekisteri.pdf Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0).

  • The raw materials of forest chips are small-diameter trees from thinning fellings and logging residues and stumps from final fellings. The harvesting potential consists of biomass that would be available after technical and economic constraints. Such constraints include, e.g., minimum removal of energywood per hectare, site fertility and recovery rate. Note that the techno-economic potential is usually higher than the actual availability, which depends on forest owners’ willingness to sell and competitive situation. The harvesting potentials were estimated using the sample plots of the 12th national forest inventory (NFI12) measured in the years 2014–2018. First, a large number of sound and sustainable management schedules for five consecutive ten-year periods were simulated for each sample plot using a large-scale Finnish forest planning system known as MELA (Siitonen et al. 1996; Hirvelä et al. 2017; http://mela2.metla.fi/mela/tupa/index-en.php). MELA simulations consisted of natural processes and human actions. The ingrowth, growth, and mortality of trees were predicted based on a set of distance-independent tree-level statistical models (e.g. Hynynen et al. 2002) included in MELA and the simulation of the stand (sample plot)-level management actions was based on the current Finnish silvicultural guidelines (Äijälä et al. 2014) and the guidelines for harvesting of energy wood (Koistinen et al. 2016). Future potentials were assumed to materialize when the industrial roundwood fellings followed the level of maximum sustained yield (79 mill. m3 in this calculation). The maximum sustained yield was defined such that the net present value calculated with a 4% discount rate was maximized subject to non-declining periodic industrial roundwood and energy wood removals and net incomes, and subject to the saw log removal remaining at least at the level of the first period. There were no constraints concerning tree species selection, cutting methods, age classes, or the growth/drain ratio in order to efficiently utilize the dynamics of forest structure. The potential for energywood from thinnings was calculated separately for all the energywood from thinnings (Stemwood for energy from thinnings) and for material that does not fulfill the size-requirements for pulpwood (Stemwood for energy from thinnings (smaller than pulpwood-sized trees)). Note that the decision whether pulpwood-sized thinning wood is directed to energy or industrial use, is based on the optimisation by MELA. The minimum top diameter of pulpwood in the calculation was 6.3 cm for pine (Pinus sylvestris) and 6.5 cm for spruce (Picea abies) and broadleaved species (mainly Betula pendula, B. pubescens, Populus tremula, Alnus incana, A. glutinosa and Salix spp.). The minimum length of a pulpwood log was assumed at 2.0 m. Energywood could be harvested as whole trees or as delimbed. The dry-matter loss in the supply chain was assumed at 5%. The potentials for logging residues and stumps were calculated as follows: The crown biomass removals of clear fellings were obtained from MELA. According to harvesting guidelines for energywood (Koistinen et al. 2016) mineral soils classified as sub-xeric (or weaker) and peatlands with corresponding low nutrient levels were left out from the potentials. Next, technical recovery rates were applied (70% for logging residues and 82-84% for stumps) (Koistinen et al. 2016; Muinonen et al. 2013). Finally, a dry-matter loss of 20% and 5% was assumed for residues and stumps, respectively. The techno-economical harvesting potentials were first calculated for nineteen Finnish regions and then distributed on a raster grid at 1 km × 1 km resolution by weighting with Multi-Source NFI biomasses as described by Anttila et al. (2018). The potentials represent time period 2026-2035 and are presented as average annual potentials in solid cubic metres over bark. References Äijälä O, Koistinen A, Sved J, Vanhatalo K, Väisänen P. 2014. Metsänhoidon suositukset. [Guidelines for sustainable forest management]. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisuja. Anttila P., Nivala V., Salminen O., Hurskainen M., Kärki J., Lindroos T.J. & Asikainen A. 2018. Regional balance of forest chip supply and demand in Finland in 2030. Silva Fennica vol. 52 no. 2 article id 9902. 20 s. https://doi.org/10.14214/sf.9902 Hirvelä, H., Härkönen, K., Lempinen, R., Salminen, O. 2017. MELA2016 Reference Manual. Natural Resources Institute Finland (Luke). 547 p. Hynynen J, Ojansuu R, Hökkä H, Salminen H, Siipilehto J, Haapala P. 2002. Models for predicting the stand development – description of biological processes in MELA system. The Finnish Forest Research Institute Research Papers. 835. Koistinen A, Luiro J, Vanhatalo K. 2016. Metsänhoidon suositukset energiapuun korjuuseen, työopas. [Guidelines for sustainable harvesting of energy wood]. Tapion julkaisuja. Muinonen E., Anttila P., Heinonen J., Mustonen J. 2013. Estimating the bioenergy potential of forest chips from final fellings in Central Finland based on biomass maps and spatially explicit constraints. Silva Fennica 47(4) article 1022. https://doi.org/10.14214/sf.1022. Siitonen M, Härkönen K, Hirvelä H, Jämsä J, Kilpeläinen H, Salminen O et al. 1996. MELA Handbook. 622. 951-40-1543-6.

  • Categories  

    Air traffic network-product is a link-knot routing dataset compliant with INSPIRE requirements. It includes f.ex. flight routes and aerodromes. Data shall not be used for operational flight activities or flight planning. INSPIRE Air Traffic Network-product includes spatial information of air traffic network in accordance with the INSPIRE Directive. The data has been retrieved from the EAD database maintained by Eurocontrol. Information is updated regularly but is not constantly up to date. Data can be used for purposes that are in accordance with the INSPIRE Directive, but shall not be used for operational flight activities or flight planning. ANS Finland www.ais.fi –site provides information for operational flight activities or flight planning

  • Division into administrative areas (raster) is a dataset depicting the municipal Division of Finland. The dataset Municipal Division is produced in scales 1:10,000, 1:100,000, 1:250,000, 1:1,000,000 and 1:4,500,000. The data included in the dataset in scale 1:10,000 are taken from the Cadastre. Regarding other scales, municipal boundaries have been generalised to suit the scale in question. Division into administrative areas products in raster format include municipal boundaries only. The product is a part of the open data of the National Land Survey.

  • The data includes traffic volumes in Finland from 2012 to 2022. Data contains traffic volumes of all traffic and truck traffic.

  • The Superficial deposits 1:20 000 / 1:50 000 data include material produced during the period 1972-2007 for land use planning, for the mapping and inventory of the natural resources as well as for environmental management and for scientific research. The main mapping scale has been 1:10 000. The data contains a sediment as a basal deposit at a depth of one metre. The minimum size of the basal deposit polygon is two hectares, with islands, mire and field enclosures, as well as geologically significant sites as an exception. The 0.4-0.9 m thick layers are described as overlying the basal deposit and, in geologically or economically significant cases, such layers could be even thicker. The minimum polygon size of the overlying deposit is usually four hectares. Thin covering layers under 0.4 m in thickness, which are difficult to delimit but effect an area of at least four hectares, are displayed as point data. Besides the deposits Quaternary geological formations formed in different ways, such as eskers and hummocky moraines, are described in the data. Other mapping sites such as small rock exposures, dunes and raised beaches are shown as point or line data. Coordinate reference system of the Superficial deposits 1:20 000 / 1:50 000 was transformed in March 2013. The transformation from Finnish National Grid Coordinate System (Kartastokoordinaattijärjestelmä, KKJ) Uniform Coordinate Frame to ETRS-TM35FIN projection was done by using the three-dimensional transformation in accordance with the recommendations for the public administration JHS154.

  • The Baltic Sea Impact Index is an assessment component that describes the potential cumulative burden on the environment in different parts of the Baltic Sea. The BSII is based on georeferenced datasets of human activities (36 datasets), pressures (18 datasets) and ecosystem components (36 datasets), and on sensitivity estimates of ecosystem components (so-called sensitivity scores) that combine the pressure and ecosystem component layers, created in <a href="http://www.helcom.fi/helcom-at-work/projects/holas-ii" target="_blank">HOLAS II</a> project. Cumulative impacts are calculated for each assessment unit (1 km2 grid cells) by summing all pressures occurring in the unit for each ecosystem component. Highest impacts are found from the cells where both are abundant, but high impacts can be caused also by a single pressure if there are diverse and sensitive habitats in the grid cell. All data sets and methodologies used in the index calculations are approved by all HELCOM Contracting Parties in review and acceptance processes. This data set covers the time period 2011-2016. Please scroll down to "Lineage" and visit <a href="http://stateofthebalticsea.helcom.fi/cumulative-impacts/" target="_blank">State of the Baltic Sea website</a> for more info.