From 1 - 10 / 27
  • The Arctic SDI Geoportal provides access to geospatial data and services available via the Arctic SDI to support and facilitate monitoring, management and decision making, and support sustainable development in the Arctic. Specifically, the Arctic SDI Geoportal facilitates the discovery, visualization, evaluation, download and integration of geographic data from a variety of sources for the Arctic. The Arctic SDI Geoportal is the result of cooperative efforts between the National Mapping Agencies (NMAs) of the eight Arctic Council Member countries - Canada, Denmark, Finland, Iceland, Norway, Russia, Sweden and the United States. The Arctic SDI Geoportal includes reference data (such as the Arctic SDI topographic basemap or Pan-Arctic Digital Elevation Model) and thematic data from various sources. Thematic data section includes themes such as oceans, climatology and geoscientific information. Most of the data covers the Arctic or the involved Arctic countries, but new data sources with a smaller or larger geographical extent may be accepted. The Geoportal allows searching placenames via a circumpolar gazetteer, and embedding interactive maps to any website. Some of the features require registration.

  • Palvelun kautta on saatavilla seuraavat aineistot (suluissa tekninen nimi): Johdot ja putkilinjat (johdot_ja_linjat_v) Ei saatavilla tällä hetkellä Rantarakenteet (rantarakenteet_v) Suomen valtakunnanraja merellä (Ahti_Limit_L) Talousvyöhyke (ExclusiveEconomicZone_A) Talousvyöhykkeen ulkoraja (ExclusiveEconomicZone_L) Sisäisten aluevesien ulkoraja (StraightTerritorialSeaBaseline_L) Aluemeren ulkoraja (TerritorialSeaArea_L) Aluemeri (TerritorialSeaArea_A) Sulut ja kanavat (alue) (sulut_a) Sulut ja kanavat (viiva) (sulut_v) Sulkuportti (Gate_L) Luotsinkohtauspaikka (PilotBoardingPlace_P) Radioilmoituspiste (Rdocal_P) Ilmoittautumislinja (Rdocal_L) VTS-alue (VTSArea_A)

  • Suonenjoen kantakartta on kaupungin ylläpitämä sijaintitarkka kaavan pohjakartta-aineisto, joka sisältää maastoa, rakennettua ympäristöä ja kiinteistöjaotusta kuvaavia tietoja. Aineisto on tuotettu AutoCAD dwg-formaatissa. Aineiston koordinaattijärjestelmä on ETRS-GK27 ja korkeusjärjestelmä N2000. Aineiston ylläpito ja päivitys on jatkuvaa.

  • Yleiskaavaindeksi sisältää lainvoiman saaneiden hyväksyttyjen yleis- ja osayleiskaavojen aluerajat. Aineisto sisältää linkin pdf:än, jossa on kaavakartta ja -määräykset. Lisätietoja Savitaipaleen yleiskaavoituksesta: https://www.savitaipale.fi/asuminen/kaavoitus

  • Yleiskaavaindeksi sisältää lainvoiman saaneiden hyväksyttyjen yleis- ja osayleiskaavojen aluerajat. Aineisto sisältää linkin pdf:än, jossa on kaavakartta ja -määräykset. Lisätietoja Taipalsaaren yleiskaavoituksesta: https://www.taipalsaari.fi/fi/Palvelut/Asuminen-ja-rakentaminen/Kaavoitus-ja-maankaytto/Yleiskaavat

  • MÄÄRITELMÄ: Tieosoitejärjestelmän avulla määritetään rekisteritietojen sijainti tietokannassa ja maastossa. Tieosoitejärjestelmä käsittää tietyn ajanhetken mukaiset tieosoitteet ja kuvauksen teiden välisistä yhteyksistä (tierekisterin solmut ja liittymät). Varsinainen tieosoite perustuu neljään tunnistetietoon, joiden avulla mikä tahansa tien piste voidaan paikantaa metrin tarkkuudella tietä pitkin tietyn tieosan alusta mitattuna. Nämä tunnistetiedot ovat tien numero, tieosan numero, ajoradan numero ja etäisyys tieosan alusta. Lisäksi eräiden tietolajien kohdalla käytetään sijainnin tarkennuksena tietoa puolesta ja tieosoitteen kasvusuuntaan nähden osa päällystetiedoista kerätään kaistan perusteella. Numeron lisäksi jokaisella tiellä on oma nimi. Tienumerokartat: Väylävirasto tuottaa tienumerokartat vuosittain 1. tammikuuta tilanteesta. Tienumerokartalla esitetään tieosoitejärjestelmän tiet ja tieosat numeroineen, sekä jakopisteiden paikat. Tienumeroita käytetään paikantamisen osoitetietona ja ne näkyvät tienkäyttäjille viitoituksessa. Tienumerointi perustuu tieluokkiin ja tieverkon muodostamiin yhteysväleihin, kun taas tieosanumeroinnilla jaetaan tie lyhyempiin hallittaviin tieosuuksiin. Liikenteellisen merkityksensä mukaan maantiet luokitellaan valtateiksi, kantateiksi, seututeiksi tai yhdysteiksi. - Valtatiet (1-39), palvelevat valtakunnallista ja maakuntien välistä pitkämatkaista liikennettä. - Kantatiet (40-99), täydentävät valtatieverkkoa ja palvelevat maakuntien liikennettä. - Seututiet (100-999), palvelevat seutukuntien liikennettä ja liittävät näitä valta- ja kantateihin. - Yhdysteihin kuuluvat ne muut maantiet, jotka eivät kuulu edellä mainittuihin tieluokkiin. Yhdysteistä merkittävimmät 4-numeroiset saattavat tapauskohtaisesti esiintyä viitoituksessa. 5-numeroisia ja mahdollisesti sitä suurempia numerosarjoja ei esiinny muualla kuin rekistereissä. Valta- ja kantateiden numeroinnista vastaa liikenne- ja viestintäministeriö, seututeiden numeroinnista vastaa Väylävirasto ja yhdysteiden numeroinnista paikallisen ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri ‐vastuualue. Osoitejärjestelmään liittyvän tiennimen antamisesta maanteiden, katujen ja yksityisteiden eri jaksoille vastaa kunta. Edellä selostetun numerointijärjestelmän lisäksi Suomeen ulottuu Eurooppa-tienumerointi - E8 (Turku-Vaasa-Oulu-Kilpisjärvi) - E12 (Helsinki-Tampere-Vaasa) - E18 (Turku-Helsinki-Vaalimaa) - E45 (Karesuvanto-Palojoensuu-Hetta-Kivilompolo) - E63 (Turku-Tampere-Jyväskylä-Kuopio-Kajaani-Sodankylä) - E75 (Helsinki-Lahti-Jyväskylä-Kemi-Rovaniemi-Utsjoki) Maanteillä E-numero on vain lisänumeron ja eräänlaisen reittiopasteen asemassa, sillä kaikilla E-teillä Suomessa on viitoituksessa myös kansallinen tienumero näkyvissä. Tiet kulkevat paikoitella kaupunkien hoitoalueiden läpi, jolloin tieosoitejärjestelmään tulee myös katuosuuksia mukaan. Tienumerokartoissa on kuvaustekniikalla erotettu maantienumeroilla olevat katuosuudet. Katso myös seuraavasta linkistä teemakartta Suomen päällysteiden kunnosta: https://suomenvaylat.vayla.fi/theme/0/471798/7051886/1/?lang=fi

  • Categories  

    Ortokuva on lentokoneesta kohtisuoraan alaspäin otettu ilmakuva, josta on poistettu kameran kuvaprojektion ja maaston korkeusvaihteluiden aiheuttamat vääristymät. Ortokuvien yleinen maastopikselikoko eli maastoerottelukoko on 10 cm. Vanhimpien ilmakuvien maastoerottelokoko on välillä 10 cm ja 50 cm. Kuopion kaupungin tekemät ilmakuvaukset kattavat asemakaava-alueet. Ilmakuvauksen suoritti Blom kartta Oy 27.5-28.5.2009. Ortoilmakuvien maasterottelukyky on 10 cm. Ortokuvat kattavat Kuopion keskustasta osan, Pihkainmäen, Kurkimäen, Ritoniemen, Karttulan, Syvänniemen sekä Riistaveden taajama-alueet. Ilmakuvauksen aikaisen vedenpinnan korkeuden voit tarkistaa osoitteesta http://wwwi3.ymparisto.fi/i3/paasivu/FIN/Vedenkorkeus/Vedenkorkeus.htm. Aineisto saatavissa ETRS-GK27 koordinaatistossa.

  • Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin rajoitettu WMS on WMS-rajapintapalvelu, jonka kautta on saatavilla seuraavat karttatasot. Syvyysalueet (Syvyysalue_a) Syvyyskäyrät (Syvyyskayra_v) Syvyyspisteet (Syvyyspiste_p) Reittijakojärjestelmä (Reittijakojarjestelma_a) Reittijakojärjestelmä (Reittijakojarjestelmä_v)

  • Virastokartta on asemakaavan pohjakartasta johdettu maastokartta, joka on laadittu 1:2 000 mittakaavaan. Tietosisältönä virastokartta sisältää kadunnimet asemakaava-alueella, tonttien ja kiinteistöjen osoitenumerot, kiinteistöjaotuksen, asemakaava-alueiden rakennukset, tiestön sekä vesistöt. Rakenteilla olevilla alueilla virastokartalle merkitään ennakkoon katunimiä ja suunniteltuja osoitenumeroita, joten paikoin merkinnät voivat olla ristiriitaisia. Aineisto sisältää tunnuksettomina sinisinä aluerajauksina muodostamattomat hyväksyttyjen asemakaava-alueiden tontinrajat. Virastokartan ylläpito ja päivitys on jatkuvaa. Karttassa näkyy aina aineistojen edellisen päivän tilanne. Aineisto julkaistaan Kuopion internet-karttapalvelussa ja on saatavissa WMS-rajapintapalveluna. Aineiston käyttö vaatii autentikoinnin eli tunnistautumisen käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla.

  • Aineistossa esitetään tieverkon solmukohtia sekä niihin liittyviä liittymiä. Solmut ovat pistemäisiä kohteita, jotka yhdistävät tielinkkejä. Jokaisen tielinkin molemmissa päissä on solmu. Solmupiste muodostuu aina mm.: - Tieosan alussa ja lopussa - Numeroitujen teiden risteyskohdassa - Katuosuuden ja maantien rajalla (tietyypin muuttuessa) Edellä mainittu ei koske kävely- ja pyöräteitä, joilla ei muodosteta solmuja eikä liittymiä. Liittymä- ja liityntäteiden ja ramppien liittymien katsotaan kuuluvan varsinaisten pääteiden muodostamaan solmupisteeseen. Solmupisteet antavat tieverkon osille maantieteellisen sijainnin ja kokoavat yhteen samassa sijainnissa kohtaavat tieosoitteet, eli kuvaavat tieverkon topologian. Risteysalueella solmun paikka ja tieosoitteet määräytyvät risteävien teiden keskilinjojen leikkauspisteen mukaan. Solmulla ei ole ajoratatietoa ja kaksiajorataisella tiellä solmu voi sijaita ajoratojen välissä. Solmutyypit ovat: 1 = Normaali tasoliittymä 3 = Kiertoliittymä 4 = Y-liittymä (ns. vapaat oikeat) 5 = Eritasoliittymä (liityntämahdollisuus tieltä toiselle esim. rampin kautta) 7 = Hoitoraja (hallinnollinen luokka muuttuu) 8 = ELY-raja 10 = Moniajoratainen liittymä 12 = Liityntätie (Levähdysalueet, raskaan liikenteen tarkastuspisteet yms. rampin omaiset tiet) 13 = Tien alku/loppu 14 = Silta 15 = Huoltoaukko 16 = Yksityistie- tai katuliittymä 17 = Porrastettu liittymä 18 = Lautta Aineistojen lähteenä on Viite. Tiedot päivittyvät kerran kuukaudessa.