G 13 Sipoon yleiskaava 2025

Oikeusvaikutteinen Sipoon yleiskaava 2025 on luonteeltaan strateginen yleiskaava, joka osoittaa yhdyskuntarakenteen kehittämisen ja alueiden käytön periaatteet. Yleiskaava kuvaa asumisen, palvelujen, työpaikkojen, liikenteen, virkistyksen ja suojelun yhteensovittamisen. Yleiskaava toimii yksityiskohtaisemman suunnittelun perustana sekä asemakaava-alueella että sen ulkopuolella (MRL 35 ja 42 §). Yleiskaava käsittää koko Sipoon kunnan alueen, lukuun ottamatta saaristoa. Sipoon valtuusto hyväksyi Sipoon yleiskaava 2025:n 15.12.2008 ja kaava sai lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä 23.12.2011. Yleiskaavaa toteutetaan yksityiskohtaisempien osayleiskaavojen sekä asemakaavoituksen kautta. Yleiskaavassa 2025 käytetään yleispiirteisiä kaavamerkintöjä.

Kauhajoen kaupungin WMS-palvelu

Kauhajoen kaupungin karttapalvelu on WMS-rajapintapalvelu, jonka kautta on saatavilla seuraavat karttatasot (suluissa tekninen nimi): Opaskartta (opaskartta), Ajantasakaava (ajantasakaava) ja Rakennusjärjestykseen liittyvä suunnittelutarvealue (suunnittelutarvealue). Palvelu perustuu asemakaavatietoja sisältävään ajantasakaava-aineistoon. Aineistoja hallinnoi Kauhajoen kaupungin tekninen toimi. Palvelun käyttö on maksutonta eikä vaadi autentikointia eli tunnistautumista käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla.

Vapaa-ajan asuntojen sijoittuminen 2011

Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitokselle laadittuun opinnäytetyöhön perustuva aineisto vapaa-ajan asuntojen sijainnista Lounaistiedon toiminta-alueella.

Loviisan opaskartta suomenksi

Suomenkielinen opaskartta 1:20 000, saatavana painettuna ja sähköisissä muodoissa, julkaistu myös internetsivulla kartta.loviisa.fi. Kartassa kuvataan Loviisan katuverkosto, nimistö ja osoitteet sekä karkeasti maankäyttö, julkiset rakennukset, vesistöalueet ja kunnan rajat. Päivitys ja ylläpito jatkuvaa. Aineisto on tarjolla myös WMS-palvelussa.

Maannostietokanta 1:250 000, 1.1

Eurooppalaisen maankäyttö- ja ympäristöpolitiikan luomista on vaikeuttanut digitaalisen spatiaalisen maaperätiedon puute. Suomessakin maaperää koskevaa tietoa (dataa) on paljon tarjolla, mutta se on ollut hajallaan eri lähteissä, eikä sen pohjalta ole voitu useinkaan tehdä valtakunnallisia yleistyksiä. Suomen maannostietokanta suunniteltiin vastaamaan tähän tarpeeseen. Tietokannan toteuttivat Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), Geologian tutkimuskeskus (GTK) ja Metsäntutkimuslaitos (Metla). Tietokanta laadittiin Euroopan maaperätoimiston ohjeen mukaisesti.Tekemisessä yhdistettiin uustuotantoa ja olemassa olevia tietovarantoja paikkatietoteknisiä (GIS) menetelmiä käyttäen. Pohjana käytettiin geologista maaperän yleiskarttaa, jonka kuviot edustavat metrin syvyydessä olevaa maalajia (ns. parent material). Keskeiset tutkimuskohteet olivat maalajikuvioiden yleistäminen GIS-menetelmin, tietokantaan tarvittavien suureiden johtaminen olemassa olevasta tiedosta ja muu ICT-menetelmien kehitys. Geofysikaalisten matalalentoaineistojen tulosten tulkinnalla voitiin rajata esimerkiksi liejuiset alueet ja erottaa ohutturpeiset ja syvät suot toisistaan. Suomalaisen luokittelun mukaisille maaperän yleiskartan kuvioille johdettiin maannosnimet WRB-2014 järjestelmän (World Reference Base for Soil Resources) mukaan.Näistä maannoskuvioista poistettiin alle 6,25 hehtaarin karttakuviot yhdistämällä ne viereisiin kuvioihin Euroopan maaperätoimiston ohjeen mukaan. Näin ollen maannoskuviot ja maaperän yleiskartan geometriat ovat varsin yhteneviä, joskaan eivät identtisiä. Kuviot yleistettiin edelleen vähintään 150 hehtaarin suuruisiksi maannosmaisemiksi sääntöjen mukaisella yhdistelyllä. Maalajien ja maannosten ominaisuustiedot koottiin tietokantaan hankkeeseen osallistuvien laitosten tuottamasta aineistosta Maannosmaisema (15833 kuviota) ja maannoskuviot (n.500000 kuviota) koko Suomesta WRB -2014 luokituksella. Maannosmaisema osaa voidaan käyttää Euroopan tasolla maaperän tilaa uhkaavien tekijöiden (orgaanisen aineksen väheneminen, tiivistyminen, eroosio) riskialueiden rajauksessa. Sitä voidaan myös käyttää sovelluksissa, joissa vaaditaan kevyempää aineistoa palvelun nopeuden lisäämiseksi. Maannoskuviot soveltuvat kansalliseen käyttöön kaikissa maannosta ja sen ominaisuuksia hyödyntävissä sovelluksissa: esimerkiksi eloperäisten viljelymaiden osuuden arviointi ja erilaiset mallit. Kansainvälinen WRB-luokitus helpottaa kanssakäymistä tiedeyhteisön kanssa.

Tampereen vesihuollon toiminta-alueet

KUVAUS: Vesihuoltolain mukaiset vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. KATTAVUUS: Tampere PÄIVITYS: Päivitetään yhdyskuntalautakunnan päätösten mukaan, käytännössä muutamien vuosien välein. YLLÄPITOSOVELLUS: Uusi aineisto toimitetaan paikkatietoyksikölle lautakunnan päätöksen jälkeen ja sillä korvataan vanha. KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA: Aineisto on aluemaista SAATAVUUS: Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS-rajapinnoilta, aineisto on tallennettu PostgreSQL/PostGIS-tietokantaan. JULKISUUS ja TIETOSUOJA: Aineisto on julkinen. KENTÄT: nimi Toiminta-alueen nimi tavoiteaik Tietokenttää ei ole käytetty huom Lisätietoa, esim. milloin toiminta-alueesta päätetty AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki, paikkatietoyksikkö sekä viheralueet ja hulevedet

Kauhavan ajantasa-asemakaava Ylihärmä

Kauhavan ajantasa-asemakaava on koostekartta hyväksytyistä ja lainvoiman saaneista asemakaavoista. Aineisto on tuotettu lainvoimaisten asemakaavojen pohjalta ja sitä ylläpidetään vektorimuodossa. Päivitys ja ylläpito jatkuvaa.

Shallow inlets - Vegetation and mussel communities 2011

The file contains data on submerged macrophytes in shallow inlets along the Swedish and Finnish Baltic Sea coast (excluding the Botninan Bay, the Quark and southern Scania County). The data was compiled and analysed by Joakim Hansen (Stockholm University) during the project NANNUT (European Regional Development Fund, Central Baltic Interreg IVa, Archipelago and Islands). Macrophyte surveys were conducted in late July to early September 2001–2010 using the method of Persson & Johansson (2007. Manual för basinventering av marina habitat [1150, 1160 och 1650]. Metoder för kartering av undervattensvegetation, version 5. Swedish environmental protection agency [In Swedish]). Values are averages per inlet and year and are based on a minimum of 3 survey transects. Filamentous algae is expressed as the percentage of survey squares with a high cover of filamentous algae. The other macrophyte groups are expressed as mean percentage cover. Levels should be read as ≥10%<20% (i.e. 10 – 20). Full data is stored in the database 'GRUNDA' (2011).

Itämeren suojelualueet (HELCOM BSPA)

Karttataso kuvaa Itämeren suojelualueita (HELCOM BSPA tietokanta), jotka HELCOMin jäsenvaltiot ovat raportoineet HELCOM BSPA tietokantaan (http://bspa.helcom.fi). Tietokanta on selattavissa osoitteessa: http://bspa.helcom.fi Karttadata on ladattavissa HELCOM Map and Data Service:n kautta osoitteesta: http://maps.helcom.fi/website/mapservice/index.html. Tarkempaa tietoa suojelualueverkostosta löytyy: http://www.helcom.fi/stc/files/Publications/Proceedings/bsep124B.pdf

Keravan Kaupungin ortokuvamosaiikki

Määrävuosin uusittava ortoilmakuvamosaiikki koko Keravan Kaupungin alueesta. Tällä hetkellä uusimmat kuvat ovat vuodelta 2009, maastoresoluutiolla 19cm. Kuvat ovat nähtävissä osoitteessa http://kartta.kuuma.fi/.