Paikkatietohakemisto
2011
Type of resources
Available actions
Topics
Provided by
Years
Formats
Representation types
Update frequencies
Service types
Scale
Resolution
-
Sisältää paikkatietoja Varsinais-Suomen alueen kyläyhdistyksistä, omakotiyhdistyksistä, nuoristoseuroista, yms. kotiseutuyhdistyksistä. Aineisto saattaa olla puutteellinen. Aineisto katsottavissa Lounaistiedon karttapalvelussa https://karttapalvelu.lounaistieto.fi/
-
Turun yliopiston merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen tuottama aineisto kattaa Turun ja Kotkan satamien merialueilla tehdyt vesistö-, kalasto- ja haitta-ainetutkimusraportit. Aineisto sisältää tutkimusraporttien tutkimusaluerajaukset. Aineistossa on yhdistetty Turun ja Kotkan merialueilla tehtyjen vesistö-, kalasto- ja haitta-ainetutkimuksien tutkimusalueet yhdeksi vektoriaineistoksi. Tutkimuksien PDF-dokumentit löytyvät NANNUT karttapalvelusta. Aineisto on katsottavissa Lounaistiedon karttapalvelusta https://karttapalvelu.lounaistieto.fi/
-
Määrävuosin uusittava ortoilmakuvamosaiikki koko Keravan Kaupungin alueesta. Tällä hetkellä uusimmat kuvat ovat vuodelta 2009, maastoresoluutiolla 19cm. Kuvat ovat nähtävissä osoitteessa http://kartta.kuuma.fi/.
-
Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitokselle laadittuun opinnäytetyöhön perustuva aineisto vapaa-ajan asumisen rakennustiheydestä Lounaistiedon toiminta-alueella.
-
Kauhavan ajantasa-asemakaava on koostekartta hyväksytyistä ja lainvoiman saaneista asemakaavoista. Aineisto on tuotettu lainvoimaisten asemakaavojen pohjalta ja sitä ylläpidetään vektorimuodossa. Päivitys ja ylläpito jatkuvaa.
-
Pyhäjärven ja Köyliönjärven linnustoselvityksen aineistoa. Julkaisusta Yrjölä, Kekkonen, Tanskanen, Uppstu 2010. Köyliönjärven linnusto 2010 – kevätmuutto, pesimälinnusto, syysmuutto. Pyhäjärvi-instituutin julkaisuja, nro 18. Aineisto on tuotettu osana KIULU-hanketta (Kilpailukykyä Pyhäjärviseudun luonnosta). Aineisto on katsottavissa Lounaistiedon karttapalvelusta https://karttapalvelu.lounaistieto.fi/
-
Eurooppalaisen maankäyttö- ja ympäristöpolitiikan luomista on vaikeuttanut digitaalisen spatiaalisen maaperätiedon puute. Suomessakin maaperää koskevaa tietoa (dataa) on paljon tarjolla, mutta se on ollut hajallaan eri lähteissä, eikä sen pohjalta ole voitu useinkaan tehdä valtakunnallisia yleistyksiä. Suomen maannostietokanta suunniteltiin vastaamaan tähän tarpeeseen. Tietokannan toteuttivat Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), Geologian tutkimuskeskus (GTK) ja Metsäntutkimuslaitos (Metla). Tietokanta laadittiin Euroopan maaperätoimiston ohjeen mukaisesti.Tekemisessä yhdistettiin uustuotantoa ja olemassa olevia tietovarantoja paikkatietoteknisiä (GIS) menetelmiä käyttäen. Pohjana käytettiin geologista maaperän yleiskarttaa, jonka kuviot edustavat metrin syvyydessä olevaa maalajia (ns. parent material). Keskeiset tutkimuskohteet olivat maalajikuvioiden yleistäminen GIS-menetelmin, tietokantaan tarvittavien suureiden johtaminen olemassa olevasta tiedosta ja muu ICT-menetelmien kehitys. Geofysikaalisten matalalentoaineistojen tulosten tulkinnalla voitiin rajata esimerkiksi liejuiset alueet ja erottaa ohutturpeiset ja syvät suot toisistaan. Suomalaisen luokittelun mukaisille maaperän yleiskartan kuvioille johdettiin maannosnimet WRB-2014 järjestelmän (World Reference Base for Soil Resources) mukaan.Näistä maannoskuvioista poistettiin alle 6,25 hehtaarin karttakuviot yhdistämällä ne viereisiin kuvioihin Euroopan maaperätoimiston ohjeen mukaan. Näin ollen maannoskuviot ja maaperän yleiskartan geometriat ovat varsin yhteneviä, joskaan eivät identtisiä. Kuviot yleistettiin edelleen vähintään 150 hehtaarin suuruisiksi maannosmaisemiksi sääntöjen mukaisella yhdistelyllä. Maalajien ja maannosten ominaisuustiedot koottiin tietokantaan hankkeeseen osallistuvien laitosten tuottamasta aineistosta Maannosmaisema (15833 kuviota) ja maannoskuviot (n.500000 kuviota) koko Suomesta WRB -2014 luokituksella. Maannosmaisema osaa voidaan käyttää Euroopan tasolla maaperän tilaa uhkaavien tekijöiden (orgaanisen aineksen väheneminen, tiivistyminen, eroosio) riskialueiden rajauksessa. Sitä voidaan myös käyttää sovelluksissa, joissa vaaditaan kevyempää aineistoa palvelun nopeuden lisäämiseksi. Maannoskuviot soveltuvat kansalliseen käyttöön kaikissa maannosta ja sen ominaisuuksia hyödyntävissä sovelluksissa: esimerkiksi eloperäisten viljelymaiden osuuden arviointi ja erilaiset mallit. Kansainvälinen WRB-luokitus helpottaa kanssakäymistä tiedeyhteisön kanssa.
-
The file presents ecological status of shallow inlets along the Swedish and Finnish Baltic Sea coast (excluding the Botninan Bay, the Quark and southern Scania County). The ecological status is based on submerged macrophytes and follows guidelines for biological quality elements in the European Union Water Framework Directive. The method was developed by Joakim Hansen (Stockholm University) during the project NANNUT (European Regional Development Fund, Central Baltic Interreg IVa, Archipelago and Islands). Macrophyte surveys were conducted in late July to early September 2001–2010 using the method of Persson & Johansson (2007). The classified inlets have been surveyed with a minimum of three line transects, which were located to represent most of the inlet area. A number of inlets have been surveyed during several years, other inlets just one year. The method for classification of ecological status is described in Hansen (2012), and full data is stored in the database 'GRUNDA' (2011).
-
Luettelo ja kuvaus Kangasalan kunnan yleiskaavoista. Osaan kaavoista löytyy linkit kunnan www-sivulta.
-
Opaskartta on yleistetty karttatuote, jonka ylläpitomittakaava on 1:15 000. Opaskartan alue kattaa koko Salon alueen. Aineisto sisältää mm. seuraavat tiedot: nimistö, kadut, tiet ja rautatieyhteydet, julkiset rakennukset, asuinalueet, teollisuusalueet, metsä-, pelto- ja vesistöalueet sekä kunnan rajat. Aineistoa päivitetään ja ylläpidetään jatkuvasti. Aineiston koordinaatistojärjestelmä on ETRS-GK23.