Kauhajoen kaupungin WMS-palvelu

Kauhajoen kaupungin karttapalvelu on WMS-rajapintapalvelu, jonka kautta on saatavilla seuraavat karttatasot (suluissa tekninen nimi): Opaskartta (opaskartta), Ajantasakaava (ajantasakaava) ja Rakennusjärjestykseen liittyvä suunnittelutarvealue (suunnittelutarvealue). Palvelu perustuu asemakaavatietoja sisältävään ajantasakaava-aineistoon. Aineistoja hallinnoi Kauhajoen kaupungin tekninen toimi. Palvelun käyttö on maksutonta eikä vaadi autentikointia eli tunnistautumista käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla.

Loviisan opaskartta ruotsiksi

Ruotsinkielinen opaskartta 1:20 000, saatavana painettuna ja sähköisissä muodoissa, julkaistu myös internetsivulla kartta.loviisa.fi. Kartassa kuvataan Loviisan katuverkosto, nimistö ja osoitteet sekä karkeasti maankäyttö, julkiset rakennukset, vesistöalueet ja kunnan rajat. Päivitys ja ylläpito jatkuvaa.

Nannut satamaraportit 2000-2011

Turun yliopiston merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen tuottama aineisto kattaa Turun ja Kotkan satamien merialueilla tehdyt vesistö-, kalasto- ja haitta-ainetutkimusraportit. Aineisto sisältää tutkimusraporttien tutkimusaluerajaukset. Aineistossa on yhdistetty Turun ja Kotkan merialueilla tehtyjen vesistö-, kalasto- ja haitta-ainetutkimuksien tutkimusalueet yhdeksi vektoriaineistoksi. Tutkimuksien PDF-dokumentit löytyvät NANNUT karttapalvelusta. Aineisto on katsottavissa Lounaistiedon karttapalvelusta https://karttapalvelu.lounaistieto.fi/

Vapaa-ajan asumisen rakennustiheys (rakennukset/ha) 2011

Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitokselle laadittuun opinnäytetyöhön perustuva aineisto vapaa-ajan asumisen rakennustiheydestä Lounaistiedon toiminta-alueella.

Maannostietokanta 1:250 000, 1.1

Eurooppalaisen maankäyttö- ja ympäristöpolitiikan luomista on vaikeuttanut digitaalisen spatiaalisen maaperätiedon puute. Suomessakin maaperää koskevaa tietoa (dataa) on paljon tarjolla, mutta se on ollut hajallaan eri lähteissä, eikä sen pohjalta ole voitu useinkaan tehdä valtakunnallisia yleistyksiä. Suomen maannostietokanta suunniteltiin vastaamaan tähän tarpeeseen. Tietokannan toteuttivat Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), Geologian tutkimuskeskus (GTK) ja Metsäntutkimuslaitos (Metla). Tietokanta laadittiin Euroopan maaperätoimiston ohjeen mukaisesti.Tekemisessä yhdistettiin uustuotantoa ja olemassa olevia tietovarantoja paikkatietoteknisiä (GIS) menetelmiä käyttäen. Pohjana käytettiin geologista maaperän yleiskarttaa, jonka kuviot edustavat metrin syvyydessä olevaa maalajia (ns. parent material). Keskeiset tutkimuskohteet olivat maalajikuvioiden yleistäminen GIS-menetelmin, tietokantaan tarvittavien suureiden johtaminen olemassa olevasta tiedosta ja muu ICT-menetelmien kehitys. Geofysikaalisten matalalentoaineistojen tulosten tulkinnalla voitiin rajata esimerkiksi liejuiset alueet ja erottaa ohutturpeiset ja syvät suot toisistaan. Suomalaisen luokittelun mukaisille maaperän yleiskartan kuvioille johdettiin maannosnimet WRB-2014 järjestelmän (World Reference Base for Soil Resources) mukaan.Näistä maannoskuvioista poistettiin alle 6,25 hehtaarin karttakuviot yhdistämällä ne viereisiin kuvioihin Euroopan maaperätoimiston ohjeen mukaan. Näin ollen maannoskuviot ja maaperän yleiskartan geometriat ovat varsin yhteneviä, joskaan eivät identtisiä. Kuviot yleistettiin edelleen vähintään 150 hehtaarin suuruisiksi maannosmaisemiksi sääntöjen mukaisella yhdistelyllä. Maalajien ja maannosten ominaisuustiedot koottiin tietokantaan hankkeeseen osallistuvien laitosten tuottamasta aineistosta Maannosmaisema (15833 kuviota) ja maannoskuviot (n.500000 kuviota) koko Suomesta WRB -2014 luokituksella. Maannosmaisema osaa voidaan käyttää Euroopan tasolla maaperän tilaa uhkaavien tekijöiden (orgaanisen aineksen väheneminen, tiivistyminen, eroosio) riskialueiden rajauksessa. Sitä voidaan myös käyttää sovelluksissa, joissa vaaditaan kevyempää aineistoa palvelun nopeuden lisäämiseksi. Maannoskuviot soveltuvat kansalliseen käyttöön kaikissa maannosta ja sen ominaisuuksia hyödyntävissä sovelluksissa: esimerkiksi eloperäisten viljelymaiden osuuden arviointi ja erilaiset mallit. Kansainvälinen WRB-luokitus helpottaa kanssakäymistä tiedeyhteisön kanssa.

Turun ja ympäristön päivittäistavarakaupan palvelut 2011

Päivittäistavarakaupan palvelut Turussa ja ympäristökunnissa vuonna 2011. Aineisto on laadittu vuoden 2011 alun kaupan palveluverkon mukaan. Aineisto kattaa ainoastaan osan Paraisten palveluista, vaikka ko. kunta kuuluu kattavuusalueeseen. Aineisto koostuu kahdesta tasosta, toinen sisältää palveluyksiköiden sijainnin pistetietona ja toinen kyseisten palveluyksiköiden saavutettavuuden 500 metrin säteellä. Aineistoa ei päivitetä. Lähtöaineistona ovat olleet vuoden 2011 päivittäistavaramyymäläketjujen verkkosivut, joten listaus ei ole täydellinen.

Keravan Kaupungin ortokuvamosaiikki

Määrävuosin uusittava ortoilmakuvamosaiikki koko Keravan Kaupungin alueesta. Tällä hetkellä uusimmat kuvat ovat vuodelta 2009, maastoresoluutiolla 19cm. Kuvat ovat nähtävissä osoitteessa http://kartta.kuuma.fi/.

Hillshade (elevation model)

Hillshade (elevation model) is a raster dataset visualising the elevation of the terrain. There are five product versions available in which the pixel sizes are 2, 8, 32, 64, 128 and 512 metres. Pixel size 2 m has been produced of the dataset Elevation model 2 m. The other sizes have been produced of the dataset Elevation model 10 m. The material does not contain elevation values; it is a greyscale image that visualises the direction and steepness of hills. The product belongs to the open data of the National Land Survey of Finland.

Itämeren suojelualueet (HELCOM BSPA)

Karttataso kuvaa Itämeren suojelualueita (HELCOM BSPA tietokanta), jotka HELCOMin jäsenvaltiot ovat raportoineet HELCOM BSPA tietokantaan (http://bspa.helcom.fi). Tietokanta on selattavissa osoitteessa: http://bspa.helcom.fi Karttadata on ladattavissa HELCOM Map and Data Service:n kautta osoitteesta: http://maps.helcom.fi/website/mapservice/index.html. Tarkempaa tietoa suojelualueverkostosta löytyy: http://www.helcom.fi/stc/files/Publications/Proceedings/bsep124B.pdf

Köyliönjärven linnustollisesti arvokkaimmat alueet 2010

Pyhäjärven ja Köyliönjärven linnustoselvityksen aineistoa. Julkaisusta Yrjölä, Kekkonen, Tanskanen, Uppstu 2010. Köyliönjärven linnusto 2010 – kevätmuutto, pesimälinnusto, syysmuutto. Pyhäjärvi-instituutin julkaisuja, nro 18. Aineisto on tuotettu osana KIULU-hanketta (Kilpailukykyä Pyhäjärviseudun luonnosta). Aineisto on katsottavissa Lounaistiedon karttapalvelusta https://karttapalvelu.lounaistieto.fi/