KUVAUS Tampereen lahokaviosammalselvitys on laadittu Tampereen kaupungin tilauksesta vuonna 2021. Selvityksen tavoitteena oli lahokaviosammalen yleisyyden ja suotuisan suojelutason arviointi Tampereella. Selvitys perustuu kantakaupungin yleiskaavan viherverkon alueella ja tietyillä Pohjois-Tampereen kohteilla tehtyihin, laajoihin maastokartoituksiin. Mahdollisesti kartoitettavat, lahokaviosammalelle soveltuvat alueet määriteltiin paikkatietomenetelmillä työn esiselvitysvaiheessa. Lajin asema erittäin uhanalaisena (EN), rauhoitettuna ja luontodirektiivin liitteen II(b) lajina velvoittaa huomioimaan lajin kasvupaikat muun muassa maankäytön suunnittelussa siten, että lajin suojelutaso ei vaarannu. KARTOITUSALUEET: Ne soveltuvat alueet, jotka sijoittuvat kantakaupungin yleiskaavan viherverkon alueelle. OSA-ALUERAJAT: Maastotöiden kohdentamista varten tehty osa-aluejako. SOVELTUVAT ALUEET: Esiselvityksessä tunnistettu lahokaviosammalelle mahdollisesti soveltuva alue. ERITYISEN SOVELTUVAT ALUEET: Esiselvityksessä tunnistettu lahokaviosammalelle mahdollisesti erittäin soveltuva alue. LOPULLISET HAVAINNOT: Maastotöiden aikana tehdyt havainnot. Aineistosta on erillinen kuvaus. YDINALUEET: Lajille tärkeät ydinalueet on tunnistettu ja rajattu kartoille jo maastotöiden yhteydessä lahokaviosammalen itujyväsryhmien ja itiöpesäkkeiden esiintyvyyden ja kasvupaikkojen ominaisuuksien perusteella. Lopulliset rajaukset on tehty myöhemmin paikkatieto-ohjelmalla havaintojen, itujyväsryhmien elinvoimaisuuden (runsausluokat 1-3) ja esiintymisalueen ominaispiirteiden (muun muassa kosteusolosuhteet, puuston rakenne ja lahopuujatkumo sekä maastonmuodot) perusteella. KATTAVUUS; PÄIVITYS; LUOTETTAVUUS Kattaa Tampereen lahokaviosammalselvityksen 2021 kartoitusalueiden havainnot. YLLÄPITOSOVELLUS; KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ; GEOMETRIA; SAATAVUUS; JULKISUUS Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS2-rajapinnoilta, aineisto on tallennettu PostgreSQL-tietokantaan. Aineisto tarkoitettu kaupungin sisäiseen käyttöön. YHTEYSHLÖ Ympäristönsuojeluyksikkö (ymparistonsuojelu@tampere.fi) ja yleiskaavoitus. POIKKILEIKKAUS Tallennettu vuoden 2021 aikana. KENTÄT NIMI (nimi) Ydinalueen nimi NUMERO (nro) Ydinalueen tunnunumero OSA_ALUE_NUMERO (osa_a_nro) Ydinalueen osa-aluenumero. Erotetaan pilkulla esim. 1,1. Sarake jätetään tyhjäksi, jos ei osa-aluetta. PINTA_ALA_HEHTAAREINA (p_ala_ha) Ydinalueen pinta-ala KASVUPAIKKATYYPPI (kp_tyyppi) Ydinalueen kasvupaikan tyyppi. Käytetään seuraavia vaihtoehtoja: karukko kuiva kuivahko tuore lehtomainen lehto Jos useita kasvupaikkatyyppejä, kirjataan kaikki esim: tuore, lehtomainen, lehto LAHOPUUMAARA (lahop_m3) Ydinalueen lahopuumäärä. Vaihtoehdot: 1 = <5m3 /ha 2 = 5-20m3 /ha 3 = >20m3 /ha PINTA_ALA_PISTEET (p_ala_p) Pinta-ala hehtaareissa (ha) mukaiset pisteet 1 piste: < 6ha 2 pistettä: 6-12 ha 3 pistettä: > 12 ha KASVUPAIKKOJEN_MAARA (ip_kp_p) Itiöpesäkkeiden kasvupaikkojen (esim. lahopuurunko / kanto) lukumäärän mukaiset pisteet 1 piste: 2 kasvupaikkaa 2 pistettä: 3-4 kasvupaikkaa 3 pistettä: > 4 kasvupaikkaa ITIOPESAKKEIDEN_MAARA (ip_lkm_p) Itiöpesäkkeiden kokonaislukumäärä ydinalueella -pisteet 1 piste: 1-10 itiöpesäkettä 2 pistettä: 11-30 itiöpesäkettä 3 pistettä: > 30 itiöpesäkettä ITUJYVASRYHMIEN_KASVUPAIKKOJEN_MAARA (ijr_kp_p) Itujyväsryhmien kasvupaikkojen kokonaislukumäärä ydinalueella -pisteet 0 pistettä: 0-5 kasvupaikkaa 1 piste: 6-49 kasvupaikkaa 2 pistettä: > 49 kasvupaikkaa YDINALUEET_LAHELLA (lah_ydin_p) Alle 1km:n päässä olevat lahokaviosammalen ydinalueet -pisteet 1 piste: 1 ydinalue 2 pistettä: 2 ydinaluetta 3 pistettä: > 2 ydinaluetta LUONNONSUOJELUALUEET_LAHELLA (lah_sl_p) Alle 500 metrin päässä olevat luonnonsuojelualueet -pisteet 1 piste: 1 luonnonsuojelualue 2 pistettä: 2 luonnonsuojelualuetta 3 pistettä: > 2 luonnonsuojelualuetta ELINYMPARISTON_RAKENNEPIIRTEET (elinymp_p) Elinympäristön rakennepiirteet -pisteet: lahopuusto ja metsärakenne 0 pistettä: Kohteen lahopuuston laatu tulee heikkenemään jatkossa merkittävästi. Käytännössä kohde, jossa kasvupaikat ovat vanhoilla kannoilla eikä uutta lahopuuta ole muodostumassa lähivuosikymmeninä. 1 pistettä: Metsänrakenne ja lahopuujatkumo kohtalaisen hyviä lajille. On odotettavissa, että lahopuustoa syntyy merkittävästi lisää, jos kohteen annetaan kehittyä rauhassa. 2 pistettä: Lahopuun määrä ja jatkumo on erinomainen ja tilanne pysyy samana tai paranee jatkossa. Usein kyseessä on suojelualue tai muu erityisen laadukas ja vakaa kohde. KARTOITUKSET_TARKKUUS (tark_p) 0 pistettä: Kohde on hyvin tutkittu. Suurin osa kaikista potentiaalisista kasvupaikoista (kasvupaikka=erillinen lahopuuyksikkö kuten maapuurunko, runko tai muu lahopuukappale) on tutkittu sekä itiöpesäkkeiden että itujyväsryhmien osalta. 1 piste: Tarkasti tutkittu kohde sekä itujyväsryhmien että itiöpesäkkeiden osalta, mutta silti arviolta alle puolet kaikista potentiaalisista kasvupaikoista tutkittu. 2 pistettä: Hyvin tarkka itiöpesäkkeiden etsintä tai osittainen itujyväsryhmät huomioiva kartoitus. Alle 10% potentiaalisista kasvupaikoista tutkittu. 3 pistettä: Melko tarkka itiöpesäkkeiden etsintä tai yleispiirteinen nopea kartoitus, jossa sekä itiöpesäkkeitä että itujyväsryhmiä etsittiin. 4 pistettä: Suurpiirteinen itiöpesäkkeiden / itujyväsryhmä -runkojen etsintä laajalla alueella tai vain yksittäishavainto pienehköllä kohteella. MAASTON_KULUMINEN (kulum_p) Maaston kuluminen virkistyskäytön takia 0 pistettä: Maaston kuluminen ja lahopuiden vaurioituminen ei ole kohteella ongelma tai se koskee vain yksittäisiä runkoja laajalla alueella. 1 piste: Lievää kulumista koko alueella tai raskasta kulumista pienellä osalla aluetta. 2 pistettä: Virkistyskäyttö vaikuttaa oleellisesti kohteen laatuun ja lahopuustoon. Mekaaniset vauriot potentiaalisille tai tunnistetuille kasvupaikoille ovat merkittävä uhka esiintymälle tällä hetkellä tai tulevaisuudessa. KOKONAISPISTEMAARA (kok_p) Ydinalueen pisteytyksen kriteerikohtaisten pisteiden summa. Kokonaispistemäärään ei lasketa lahopuumäärä (lahop_m3) - sarakkeen pisteitä. LISAYS_PVM (lisays_pvm) Ydinalueen lisäyspäivämäärä. TIETOLAHDE (tietolahde) Selvityksen Donna-ID-numero tai muu viite raporttiin tai muuhun tietolähteeseen.

Kunnossapitourakoiden kilpailutuksia varten VANHA urakka-alueen raja, tilapäinen taso, ei päivity.

Kurikan kaupungin ylläpitämä sijaintitarkka kaavan pohjakartta-aineisto. Aineisto pitää sisällään tietoa rakennuksista, liikenneväylistä, johtotiedoista, nimistöistä, tunnisteista, aluejaotuksista, vesistöistä, korkeustiedoista, maa- ja kasvipeitteestä sekä muista rakennetun ympäristön kohteista. Kurikan ja Jalasjärven taajama-alueiden aineisto on tuotettu ilmakuvaushankkeella vuosina 2021 ja 2022, jonka pohjalta urakoitsija on digitoinut pohjakartan vektorimuotoon. Osa kantakartasta on tuotettu esimerkiksi skannaamalla ilmakuvia tiff-kuviksi sekä digitoimalla alueita piirtämällä. Aineistoa päivitetään jatkuvin mittauksin sekä epäsäännöllisin väliajoin suoritettavin ilmakuvauksin. Kantakartta on mittakaavassa 1:2000. Aineistoa ylläpidetään vektorimuodossa AutoCAD dwg-formaatissa ja Esri shapefile -formaatissa. Aineiston koordinaattijärjestelmä on ETRS-GK22. Korkeusjärjestelmä N2000.

KUVAUS: Asemakaavoitetujen kaupungin omistamien puistojen ja suojaviheralueiden kunnossapitoluokitus. Viheralueet on jaettu erilaisiin kunnossapitoluokkiin alueen käyttötarkoituksen ja käyttäjien, luonnonolojen sekä viheralueen laatu- ja kustannustavoitteiden mukaan. Kunnossapitoluokitus ohjaa toiminnallisesti monipuolisen ja luonnonoloiltaan monimuotoisen viherverkon ylläpitoa. Samalla se tukee tasapainoisen ja kestävän kaupunkirakenteen tavoitetta. Kaupungin omistamat viheralueet on jaettu erilaisiin kunnossapitoluokkiin alueen käyttötarkoituksen ja käyttäjien, luonnonolojen sekä viheralueen laatu- ja kustannustavoitteiden mukaan. Kunnossapitoluokitus ohjaa toiminnallisesti monipuolisen ja luonnonoloiltaan monimuotoisen viherverkon ylläpitoa. Samalla se tukee tasapainoisen ja kestävän kaupunkirakenteen tavoitetta. Viheralueiden hoitoluokitus ja hoitotavoitteet perustuvat julkaisuun Viheralueiden hoitoluokitus 2007, Viherympäristöliitto ry:n julkaisu 36 Helsinki. Viheralueiden kunnossapitoluokitus RAMS 2020, Viherympäristöliitto ry:n julkaisu 67 (luokat päivitetään ja hoitoluokituksesta siirrytään kunnossapitoluokitukseet v. 2021 aikana) Lisätietoa: Viheralueiden kunnossapitoluokitus RAMS: https://www.vyl.fi/ohjeet/kunnossapitoluokitus/ KATTAVUUS: Tampere PÄIVITYS: Aineiston ylläpito jatkuvaa YLLÄPITOSOVELLUS: Trimble Locus KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA: Aineisto on aluemaista. SAATAVUUS: Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS-rajapinnoilta sekä kaupungin datapalvelusta, ja katsottavissa Oskari-karttapalvelussa sekä kansallisessa Paikkatietoikkunassa, aineisto on tallennettu SQL-tietokantaan. JULKISUUS JATIETOSUOJA: Aineisto on julkinen. KENTÄT: • Viheralueen nimi ja tunnus: Viheralueen virallinen nimi (kaavassa tai yhdyskuntalautakunnan päätös) tai virallisluontoinen nimi sekä karttalehtinumero ja järjestysnumero esim. 1989-013 • Viheralueosalaji: Kuvaa alueen käyttöä/tyyppiä esim. nurmi, perenna, leikkialue, pensas, kenttä, kuntoilualue • Viheralueen käyttöluokka: Esim. yleiset viheralueet, suojaviheralueet • Kunnossapitoluokka: alueen hoito tai kunnossapitoluokka, esim. R1, R2, R3, A1, A2 • Kunnossapitoluokka selite: Kunnossapitoluokan tarkempi selite esim. R1 Rakennettu arvoviheralue • Tilaaja: Alueen kunnossapidon tilaaja • Kunnossapitäjä: Alueen kunnossapitäjä • Pinta-ala m2: Pinta-ala neliömetreinä • Alueurakka-alue: Kunnossapidon urakka-alue, johon viheralue kuuluu AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki, viheralueet ja hulevedet -yksikkö

Aineisto sisältää Tampereen seurakuntayhtymään kuuluvien seurakuntien rajat polygoneina. Ominaisuustietoina seurakunnan nimi, seurakunnan verkkosivujen osoite, kirkkoherran nimi, seurakunnan jäsenmäärä sekä seurakunnan rajojen sisällä asuvan väestön kokonaismäärä. Aineisto päivittyy satunnaisesti.

---- Tampereen liikennemerkit --- Pistemäistä tietoa Tampereen kaupungin liikennemerkeistä. Tietosisältö on luotu Digiroadin tarpeita ajatellen. Sopii monenlaisiin käyttötarkoituksiin, kuten suunnitelmien pohjatiedoksi, selvityksiin sekä analyyseihin.

Valtakunnallisessa yhdyskuntarakenteen seurannassa (YKR) kaupunkiseutu muodostuu suurimpien kaupunkikeskusten keskustaajamasta, siihen fyysisesti ja toiminnallisesti tiiviisti liittyvistä lähitaajamista sekä näitä ympäröivästä lievealueesta, joka on haja-asutusaluetta. Kaikkiaan Suomessa kaupunkiseutuja on 34, joista kolme on kaksoiskaupunkeja. Keskustaajamia ovat sellaiset taajamat, joissa väestömäärä oli vuoden 2000 taajamarajauksessa yli 15 000 ja taajama ei ole kaupunkiseudun lähitaajama. Näille keskustaajamille muodostetaan kaupunkiseudut ja joiden kehitystä rajauksella seurataan. Kaksoiskaupungit muodostuvat sellaisista keskustaajamista, joiden reunat ovat alle viiden kilometrin päässä toisistaan ja jotka ovat väestömäärältään samaa kokoluokkaa. Lähitaajama kuuluu kaupunkiseutuun aina siinä tapauksessa jos etäisyys keskustaajaman reunaan on enintään kolme kilometriä. Lähitaajama kuuluu kaupunkiseutuun myös siinä tapauksessa, jos se on yli kolmen kilometrin päässä keskustaajamasta, mutta sen työllisistä yli 20 % käy töissä keskustaajamassa ja lähitaajaman ja keskustaajaman välillä on yhtenäinen alue, jossa talotiheys yhden kilometrin säteellä on yli 45 ja lähitaajaman reuna on alle 40 kilometrin päässä keskustaajaman toiminnallisesta keskipisteestä. Lähitaajaman ja keskustaajaman välillä on oltava myös suora tieyhteys ja kaupunkiseudun on muodostettava lievealueineen yhtenäinen kokonaisuus. Lähitaajama voi kuulua ainoastaan yhteen kaupunkiseutuun ja ollessaan kriteereiltään osa useampaa kuin yhtä kaupunkiseutu, taajama katsotaan kuuluvaksi suurempaan kaupunkiseutuun. Lievealue on kaupunkiseuduille muodostuva yhtenäinen alue, joka ulottuu viiden kilometrin päähän keskustaajaman ulkoreunasta ja kolmen kilometrin päähän kaupunkiseudun lähitaajaman ulkoreunasta. Lievealueeseen eivät kuulu vesistöt, Suomen rajojen ulkopuoliset alueet, eivätkä kaupunkiseutujen ulkopuoliset taajama-alueet. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Avoin tieto -palvelussa jaossa on aina uusin versio, joka päivitetään keskimäärin kahden vuoden välein sekä joka viidennen vuoden versio alkaen vuodesta 2010. Ympäristöhallinnon sisäiseen käyttöön aineisto on saatavissa viisivuosittain alkaen vuodesta 1990 lukuunottamatta vuotta 1995. Kaupunkiseutujen muodostamisen lähtötietoina käytetään aina uusimpia mahdollisia YKR-tietoja. Kuitenkin muun muassa työmatkatieodot ovat siihen vuoteen nähden, jota kaupunkiseudut kuvaavat yleensä kaksi vuotta vanhoja. Tämä johtuu aineistojen tuotannossa olevasta viiveestä. Käyttötarkoitus: YKR-kaupunkiseudut on rajattu SYKEssä yhdyskuntarakenteen seurannan tarpeisiin. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/YkrKaupunkiseutu.pdf The YKR Urban Regions is a spatial dataset based on the Monitoring System of Spatial Structure and Urban Form (YKR). The definition of urban regions is based on the delineation of localities. The Urban regions consist of the urban localities, which exceed population threshold of 15 000 inhabitants, neighboring localities, which are physically and functionally connected to the urban localities and surrounding urban fringe areas with sparse population. In total there are 34 urban regions in Finland, out of which three are so called twin cities. Twin cities are formed from two urban localities having less than a 5 km distance between their borders and share approximately the same amount of inhabitants. An urban locality is formed of a locality (densely populated area) with a population of at least 15 000 inhabitants and which is not categorized as a neighboring locality of another larger urban region. If the distance from the border of a neighboring locality is less than three kilometers to the border of an urban locality, it is invariably included in an urban region. If the distance from the neighboring locality to the functional center of the urban locality is more than three kilometers, but less than 40 kilometers, and at least 20% of the working population is commuting to the urban locality, the area is included in the urban region. However, in these cases, there has to be also a continuous residential area, with more than 45 residential buildings per km² between the urban locality and the neighboring locality. There must also be direct road access between the urban and neighboring locality. If these criteria are met, the area is included in the urban region. A neighboring locality can be connected to only one urban locality at a time. In conflict situations the locality in question is joined to the largest of the urban regions. The urban fringe area is a continuous area surrounding urban regions. It extends five kilometers from the border of the urban locality and three kilometers from the border of the neighboring locality. The urban fringe area does not include water areas, areas outside Finnish national borders or localities outside urban regions. The Finnish title of the dataset is YKR Kaupunkiseudut. This dataset belongs to SYKE’s open data collection (CC BY 4.0). Syke’s open information service delivers the most current version of the dataset, which is updated at five year intervals. For the internal use in environmental administration the data is available at five year intervals from 1990 onwards with the exception of 1995. Urban regions are always formed using the most current YKR-data available. In some cases (e.g. YKR-commuting data) YKR-data is outdated compared to the year that the urban regions represent. This results from the delays in the data production processes. Purpose of use: The urban regions dataset is used internally in Finnish Environmental Institute for tasks related to the monitoring of urban changes.

Havaittu tulva-alue on jonkun tietyn toteutuneen tulvan veden peittämä alue, joka on rajattu maastohavaintojen (tulva-alueen reunan merkitseminen tai kuvaaminen) tai kaukokartoitusaineiston (ilmakuvaus (stillkuvat/videointi) tai satelliittikuvat) perusteella. Tulkitulta tulvarajalta voidaan käydä mittaamassa myöhemmin tulvatilanteessa vallinneiden vedenkorkeuksien korkeusasemat. Satelliittikuvista voidaan tuottaa lähes reaaliaikaisia havaittuja tulva-alueita. Havaitut tulva-alueet on saatavilla tulva- ja tulkintakohtaisina karttatasoina. Samastakin tulvasta voi olla saatavilla useita eri karttatasoja, jos siitä on tulkittu tulva-alueet useista eri satelliitti- ja ilmakuvista. Toisaalta jostakin vanhemmasta tulvasta voi olla saatavilla tulvarajaus, josta on tiedossa vain pelkkä vuosi. Paikkatietoaineisto sisältää myös havainnoidun/tulkitun alueen rajauksen (esim. satelliitti- tai ilmakuvan rajaama alue). Lisäksi saatavilla on valtakunnallinen kooste kattaen kaikki aluerajaukset. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineiston kuvaus: HavaittuTulva (havannoitu / tulkittu alue / detected area): HavTlv_id Kohteen numero / site number Nimi Kohteen nimi / site name Havaintovuosi Havaintovuosi / observation year HavaintoAika Havaintoaika (pvm ja aika / date and time) DigOrg Digitoinnin tehnyt organisaatio / organization where the digitization was done DigPohja Digitointimittakaava tai aineisto, jolta tulkinta tehty / scale MuutosPvm Pvm jolloin kohdetta tai siihen liittyviä tietoja on muokattu / date, when the data has been changed or updated Tietyn toteutuneen tulvan veden peittämä alue, esim. HavTlv_19660503_9999_Vantaa_Ortoilmakuva HavTlv_id Kohteen numero PeittavLuokka_id Peittävyysluokka Luokitus: 0 = kuiva maa (ei kaikissa) 1 = tulva-alue / flooded area 99 = vesistö/vesialue / water body -9 = tieto puuttuu / no data PeittavLuokka Peittävyysluokka DigOrg Digitoinnin tehnyt organisaatio DigPohja Digitointimittakaava tai aineisto, jolta tulkinta tehty MuutosPvm Pvm jolloin kohdetta tai siihen liittyviä tietoja on muokattu Lisätietoja: https://www.ymparisto.fi/tulvakartat http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Tulviin_varautuminen/Tulvariskien_hallinta/Tulvariskien_hallinnan_suunnittelu/Tulvakartoitus *** Brief in English The historic flood maps dataset (in Finnish Havaitut tulvat) includes data on detected (observed) floods indicating areas that have been covered by observed floods in some point of time. The historic flood maps can also be produced near real time using satellite images. The observed flood covered area has been outlined based on a field visits (marking or photographing the border area of the flood on site) or outlining has been done using remote sensing data (aerial photographs or satellite images). The border data can later be combined with information on water levels on marked water level measuring stations. Additional information and the flood map service: https://www.environment.fi/floodmaps

Virtavesien lohikalakannat on aineisto, joka kuvaa lohikalakantojen esiintyvyyttä virtavesissä. Se on laadittu SYKEn tuottaman ranta10:n uomaverkoston ja VALUE-hankkeessa laadittujen uusien valuma-alueiden (ehdotus) ja Maanmittauslaitoksen tuottamien ELY-keskusten ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueiden rajojen pohjalta. Aineistot vastaavat 11.8.2020 tilannetta. Aineisto kattaa kaikki vähintään yli 10 km2 yläpuolisen valuma-alueen omaavat uomat, joihin on myös lisätty muita vesienhoidollisesti merkittäviä uomia. Aineisto on tuotettu SYKEn ja ELY-keskusten yhteistyönä. SYKE tuotti tietomallin, johon ELY-keskukset täyttivät tiedot lohikalakantojen esiintyvyydestä. Aineistosta on tehty kaksi versioita, joiden ominaisuustietojen tarkkuudet vaihtelevat. Tarkempi aineisto on tarkoitettu ympäristöhallinnon sisäiseen käyttöön. Ominaisuustiedoiltaan suppeampi aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0) ja on saatavissa SYKEn Avoin-tieto palvelussa. Käyttötarkoitus: Aineistoa voidaan käyttää kaikessa maankäytön ja muun toiminnan suunnittelussa lohikalakantojen elinmahdollisuuksien parantamiseksi ja kantojen voimistamiseksi. Lisätietoja aineistosta ja kalastusrajoituksista: http://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/VirtavesienLohikalakannat.pdf

Kaikki asemakaavoissa ja viranomaispäätöksissä annetut nimet ja suunnitellut nimet