From 1 - 10 / 18
  • The Superficial deposits 1:20 000 / 1:50 000 data include material produced during the period 1972-2007 for land use planning, for the mapping and inventory of the natural resources as well as for environmental management and for scientific research. The main mapping scale has been 1:10 000. The data contains a sediment as a basal deposit at a depth of one metre. The minimum size of the basal deposit polygon is two hectares, with islands, mire and field enclosures, as well as geologically significant sites as an exception. The 0.4-0.9 m thick layers are described as overlying the basal deposit and, in geologically or economically significant cases, such layers could be even thicker. The minimum polygon size of the overlying deposit is usually four hectares. Thin covering layers under 0.4 m in thickness, which are difficult to delimit but effect an area of at least four hectares, are displayed as point data. Besides the deposits Quaternary geological formations formed in different ways, such as eskers and hummocky moraines, are described in the data. Other mapping sites such as small rock exposures, dunes and raised beaches are shown as point or line data. Coordinate reference system of the Superficial deposits 1:20 000 / 1:50 000 was transformed in March 2013. The transformation from Finnish National Grid Coordinate System (Kartastokoordinaattijärjestelmä, KKJ) Uniform Coordinate Frame to ETRS-TM35FIN projection was done by using the three-dimensional transformation in accordance with the recommendations for the public administration JHS154.

  • The Topographic map series is a dataset depicting the terrain of all of Finland. The key elements in it are the road network, buildings and constructions, geographic names, waterways, land use and elevation. The more precise levels of the Topographic map series consist of the same map objects and map symbols depicted in the same way as in the familiar Basic map. Basic map raster is applicable to be used, for instance, as a base map for planning land use or for excursion and outdoor recreational purposes in mobile devices and in various Internet services associated with nature. When going over to the more general datasets in the Topographic map series, the number and visualisation of objects and map symbols changes. The generalised small-scale Topographic maps raster are applicable to be used as approach maps in e.g. mobile devices and Internet services. The product belongs to the open data of the National Land Survey of Finland. More information: Topographic data and how to acquire it http://www.maanmittauslaitos.fi/en/maps-and-spatial-data/expert-users/topographic-data-and-how-acquire-it

  • The EMODnet (European Marine Observation and Data network) Geology project (http://www.emodnet-geology.eu/) collects and harmonizes marine geological data from the European sea areas to support decisionmaking and sustainable marine spatial planning. The partnership includes 39 marine organizations from 30 countries. The partners, mainly from the marine departments of the geological surveys of Europe (through the Association of European Geological Surveys- EuroGeoSurveys), have assembled marine geological information at a scale of 1:50 000 from all European sea areas (e.g. the White Sea, Baltic Sea, Barents Sea, the Iberian Coast, and the Mediterranean Sea within EU waters). This data includes the EMODnet seabed substrate map at a scale of 1: 50 000 from the European marine areas. Traditionally, European countries have conducted their marine geological surveys according to their own national standards and classified substrates on the grounds of their national classification schemes. These national classifications are harmonized into a shared EMODnet schema using Folk's sediment triangle with a hierarchy of 16, 7 and 5 substrate classes. The data describes the seabed substrate from the uppermost 30 cm of the sediment column. The smallest cartographic unit within the data is about 0.01 km2. Further information about the EMODnet-Geology project is available on the portal (http://www.emodnet-geology.eu/).

  • Tämä aineisto sisältää Suomen päävesistöalueet, valuma-aluejaon sekä purkupisteet. Hierarkinen valuma-aluejako sisältää enimmillään 3 jakovaihetta. Valuma-aluejaon hierarkisuutta voidaan kuvata käyttämällä aineistoon liittyviä valuma-alueiden reunaviivoja sekä valuma-aluetunnusta. Päävesistöalueita on 74 kappaletta, niiden pinta-ala on yli 200 km2 ja numerointi alkaa Laatokkaan laskevista vesistöalueista ja kiertää rannikkoalueet myötäpäivään päättyen Vienan mereen laskeviin vesistöihin. Kussakin osajaossa aina kolmanteen jakovaiheeseen asti on käsiteltävä alue jaettu enintään 9 osa-alueeseen, jolloin yhdellä vesistöalueella on enintään 729 osa-aluetta. Näin on tehty päävesistöalueen koon ollessa yli 10 000 km2. Kooltaan 1 000-10 000 km2 suuruiset päävesistöalueet on jaettu kahteen jakovaiheeseen, jolloin osa-alueita on vesistöalueella enintään 81 kappaletta. Alle 1 000 km2 suuruiset päävesistöalueet on jaettu enimmillään yhdeksään osa-alueeseen. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0).

  • EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin mukaiset vesienhoitoalueet Suomessa. Suomessa vesipuitedirektiivi on toimeenpantu keskeisiltä osin lailla vesienhoidon järjestämisestä eli vesienhoitolailla (N:o 1299, annettu 30.12.2004, voimaantulo 31.12.2004) sekä valtioneuvoston asetuksella vesienhoitoalueista (N:o 1303, annettu 30.12.2004, voimaantulo 1.1.2005). Suomen vesienhoitoalueet ovat 1) Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue, 2) Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue, 3) Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue sekä 4) Kemijoen vesienhoitoalue. Lisäksi Ruotsin kanssa muodostetaan kansainvälinen vesienhoitoalue Tornionjoen vesistöalueelle ja Norjan kanssa Tenon, Näätämöjoen ja Paatsjoen vesistöalueille. Vesienhoitolain täytäntöönpanon tehtävistä huolehtivat Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset. Ahvenanmaan maakunta muodostaa oman vesienhoitoalueensa ja siellä vesipuitedirektiivin toimeenpano pohjautuu Ahvenanmaan maakunnan omaan lainsäädäntöön. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0).

  • Liiterissä julkaistava asemakaavayhdelmä sisältää kuntien rajapinnoista luettavat ajantasa-asemakaavat, jotka kootaan yhteen. Asemakaava-aineistot luetaan kuntien wfs- ja wms-rajapinnoista ja sisältö vaihtelee kunnittain. Aineistot päivittyvät kuntien palveluissa kuntien omaan tahtiin. Rajapintaosoitteiden päivitykset tehdään kerran vuodessa syksyisin. Viimeisin päivitys 10/2018. Aineiston lähde: kukin kunta. Palveluntarjoaja ei vastaa mistään vahingoista tai muista haitallisuuksista, joita virheelliset tai riittämättömät aineistot ja tiedot mahdollisesti aiheuttavat Käyttäjälle tai kolmansille osapuolille. Käyttäjän tulee tarvittaessa varmistaa aineiston oikeellisuus ja riittävyys asiasta vastaavalta viranomaiselta.

  • Havaittu tulva-alue on jonkun tietyn toteutuneen tulvan veden peittämä alue, joka on rajattu maastohavaintojen (tulva-alueen reunan merkitseminen tai kuvaaminen) tai kaukokartoitusaineiston (ilmakuvaus (stillkuvat/videointi) tai satelliittikuvat) perusteella. Tulkitulta tulvarajalta voidaan käydä mittaamassa myöhemmin tulvatilanteessa vallinneiden vedenkorkeuksien korkeusasemat. Satelliittikuvista voidaan tuottaa lähes reaaliaikaisia havaittuja tulva-alueita. Havaitut tulva-alueet on saatavilla koko Suomen kattavina vuosittaisina paikkatietoaineistoina. Kullakin vuodella on siis oma karttatasonsa – lähtökohtaisesti tallennetaan samalta alueelta vain yksi tulva-alue per vuosi. Paikkatietoaineisto sisältää myös havainnoidun/tulkitun alueen rajauksen (esim. ilmakuvan rajaama alue). Havaitut tulva-alueet on rajattu maastohavaintojen tai kaukokartoitusaineiston perusteella. Havaittujen tulva-alueiden käytössä on huomioitava lähtötietojen luotettavuus ja tarkkuus. Yleensä havaitut tulva-alueet eivät ole riittävän tarkkoja rakennuskohtaiseen tarkasteluun. Lisätietoja tulvakartoituksesta on saatavilla ympäristöhallinnon verkkopalvelun tulvakartoitus-sivulta http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi_ja_meri/Tulviin_varautuminen/Tulvariskien_hallinta/Tulvariskien_hallinnan_suunnittelu/Tulvakartoitus Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0).