Suomen IMAGE2006 satelliittikuvamosaiikki on tuotettu Sykessä osana EU:n IMAGE2006 hanketta, jossa on tuotettu koko Länsi- ja Keski-Euroopan kattava digitaalinen satelliittikuvakartta. Aineisto on koottu IRS P6 ja SPOT-4 satelliittikuvista, jotka on kuvattu vuosina 2005 ja 2006 pääasiassa heinä-elokuussa. Yksittäiset satelliittikuvat on orto-oikaistu kansallisiin karttaprojektioihin, jonka jälkeen kuvat on mosaikoitu yhtenäiseksi satellittikuvamosaiikiksi. Aineistossa vesialueet ja puuttuvan tiedon alueet erottuvat lähes mustina, sulkeutuneet havumetsät tumman vihreinä, lehtimetsät ja kasvipeitteiset peltomaat kirkkaan vihreinä ja niukkakasvipeitteiset alueet punaiset eri sävyinä. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Kuvausajankohta vuosina 2005-2007. Käyttötarkoitus: Taustakarttana ja kuvatulkintaan. Lisätietoja: http://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Tutkimus_ja_kehittamishankkeet/Hankkeet/Maankaytto_ja_maanpeiteaineistojen_tuottaminen_CORINE_Land_Cover_2006_hankkeessa/Maankaytto_ja_maanpeiteaineistojen_tuott(9088) http://www.euromap.de/products/prod_003.html http://spot4.cnes.fr/spot4_gb/index.htm *** Finland's IMAGE2006 satellite image mosaic has been produced at Syke in the EU's IMAGE2006 project. The material consists of IRS, P6 and SPOT4 satellite images taken during the July and August. The individual satellite images have been ortho-corrected into national map projections, after which the images have been tiled into a single satellite image mosaic. The pixel size is 20 m. In the data, water areas and areas of missing information show in black, closed coniferous forests in dark green, deciduous forests and vegetated arable lands in bright green, and sparsely vegetated areas in different shades of red. Acquisition years 2005-2007. Usage as a background map and for image interpretation. This Syke’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0). INSPIRE compatible dataset has been published.

Suomen IMAGE2000 satelliittikuvamosaiikki on tuotettu osana EU:n IMAGE2000 hanketta, jossa on tuotettu koko Länsi- ja Keski-Euroopan kattava digitaalinen satelliittikuvakartta. Aineiston kokoamisessa on käytetty LANDSAT 7 ETM+ satelliittikuvia (n. 1000 kpl), jotka on vastaanotettu vuosina 1999-2001. Yksittäiset satelliittikuvat on orto-oikaistu kansallisiin karttaprojektioihin, jonka jälkeen kuvat on mosaikoitu yhteen Euroopan kattavaksi satelliittikuvakartaksi. Aineistossa vesialueet ja puuttuvan tiedon alueet erottuvat lähes mustina, sulkeutuneet havumetsät tumman vihreinä, lehtimetsät ja kasvipeitteiset peltomaat kirkkaan vihreinä ja niukkakasvipeitteiset alueet punaiset eri sävyinä. Osa mosaiikin satelliittikuvista on vastaanotettu syyskuussa (mm. Pohjanlahden rannikko). Nämä kuvat erottuvat selvästi mosaiikissa vuodenaikaerosta johtuen; varsinkin peltomaalla, jotka erottuvat syyskuvissa punaisen eri sävyinä. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Kuvausajankohta v. 2000 /+ /- 1 v. Käyttötarkoitus: Taustakarttana ja kuvatulkintaan. Lisätietoja: http://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Tutkimus_ja_kehittamishankkeet/Hankkeet/Maankaytto_ja_maanpeiteaineistojen_tuottaminen_CORINE_Land_Cover_2000_hankkeessa/Maankaytto_ja_maanpeiteaineistojen_tuott%289788%29 http://image2000.jrc.it http://landsat.gsfc.nasa.gov/about/landsat7.html *** Finland's IMAGE2000 satellite image mosaic has been produced at Syke in the EU's IMAGE2000 project. LANDSAT 7 ETM + satellite images (approx. 1000) have been used to compile the material. The individual satellite images have been ortho-corrected into national map projections, after which the images have been tiled into a single satellite image mosaic. The pixel size is 22 m. In the data, water areas and areas of missing information show in black, closed coniferous forests in dark green, deciduous forests and vegetated arable lands in bright green, and sparsely vegetated areas in different shades of red. Acquisition years 2000 /+ /- 1 y. Usage as a background map and for image interpretation. This Syke’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0). INSPIRE compatible dataset has been published.

Suomen ympäristökeskuksen (Syke) laatima valtakunnallinen valuma-aluejako koostuu viidestä hierarkiatasosta, jotka kattavat uomien ja järvien valuma-alueiden lisäksi myös merialueet. Tarkimmalla tasolla valuma-aluejaossa on yli 40 000 valuma-aluetta. Valtakunnallinen valuma-aluejako on osa Vesistöjen perustietovarantoa. Valuma-aluejako on tuotettu mallintamalla hyödyntäen Syken laatimaa virtaussuuntamallia, joka perustuu Maanmittauslaitoksen 10 m:n korkeusmalliin. Virtaussuuntamallin virtausreittien tarkkuutta on parannettu kovertamalla siihen uomaverkostoa ja vesialueita sekä yleisten teiden tierummut. Hierarkkisen perustan valtakunnalliselle valuma-aluejaolle luo Syken Ranta10-rantaviiva-aineiston uomaverkosto ja järvet. Valtakunnallinen valuma-aluejako on luotu palvelemaan hyvin laajasti vesivarojen käyttöä ja hoitoa, vesiensuojelua ja vesientutkimusta sekä vesivaroihin liittyvää kansainvälistä ja kansallista raportointia ja tietojärjestelmätyötä. VALUMA-ALUEJAON HIERARKIATASOT Valtakunnallinen valuma-aluejako koostuu viidestä hierarkiatasosta, joita kuvaamaan on kehitetty laajennettavissa oleva hierarkkinen tunnusjärjestelmä. Uomien ja järvien valuma-alueille on määritetty purkupisteet. TASO1 jakautuu viiteen valuma-alueeseen sen mukaan, mihin mereen pintavesi lopulta virtaa. Erityistapauksena myös Laatokka muodostaa oman osa-alueensa, vaikka se lopulta laskeekin Itämereen. TASO2 kuvaa päävesistöalueita ja rannikkoalueita (yli 80 kpl). Yksittäisen päävesistöalueen muodostaa vähintään 200 km2:n kokoinen yhden tai useamman laskujoen kautta mereen purkautuvien sisävesien muodostama kokonaisuus. Rannikkoalueet kattavat myös merialueet merisaarineen. Päävesistöalueiden ja rannikkoalueiden nimet ja numerointi noudattelevat aiempaa valuma-aluejakoa. TASO3 sisältää yli 200 osa-aluetta, jotka on muodostettu hyödyntämällä soveltuvilta osin Valuma-aluejako1990:n I jakovaiheen osa-alueita ja merenhoidon aluejakoa sekä HELCOM:n allasjakoa. TASO4 on valuma-aluejaon tarkin valtakunnallisesti yhtenäiseen uomahierarkiaan perustuva taso. Se muodostuu yli 20 000 osa-alueesta, jotka on mallinnettu Ranta10:n järville ja uomille/uomajatkumoille. Uomajatkumolla tarkoitetaan peräkkäisten uomien ja alle 50 ha järvien muodostamia uoma-järviketjuja. Yli 50 ha:n kokoiset järvet ja yli 100 metrin pituiset uomat/uomajatkumot omaavat oman valuma-alueen. Merialueilla apuna osa-alueiden muodostamisessa ovat olleet Vesistöjen perustietovarannon meriperusyksiköiden lisäksi osin myös VHS-rannikkovesimuodostumat. Tällä tasolla valuma-alueiden koon alarajaksi on määritetty 50 ha eli sitä pienemmät valuma-alueet on yhdistetty aina alapuoliseen valuma-alueeseen. TASO5 on valtakunnallisen valuma-aluejaon tiheäseulaisin taso, jossa valuma-alueita on jaettu edelleen pienempiin osiin myös vesienhoidollisin perustein. Taso 5 koostuu uomille, järville ja merialueille sekä niiden osille mallinnetuista valuma-alueista (yht. yli 40 000 osa-aluetta). Perustan Taso5:n valuma-aluerajauksille luovat pintavesien osia kuvaavat vesistöjen perusyksiköt. Järvien valuma-alueet (yli 12 000 kpl) on määritetty yli 1 ha:n järviperusyksiköille uomaverkoston varrella sekä yli 50 ha:n järviperusyksiköille uomaverkoston ulkopuolella. Uomien valuma-alueet (yli 28 000 kpl) on määritetty yli 100 m pituisille uomaperusyksiköille. Meri- ja rannikkoalueiden osa-alueet (yli 400 kpl) on määritetty meriperusyksiköiden avulla huomioiden rannikon välialueet ja merisaarten vedenjakajat. VALUMA-ALUEIDEN TIEDONHALLINTA Perustan valtakunnalliselle valuma-aluejaolle ja sen tiedonhallinnalle luo Vesistöjen perustietovaranto, joka koostuu uomia, järviä ja merialueita kuvaavista paikkatietoaineistoista sekä niihin liitettävissä olevasta tietovarastosta (VesiPetoDW). Valuma-aluejaon hierarkiatasoihin ja niiden osa-alueisiin liittyvä tietovarasto on tallennettu Vesistöjen perustietovarannon VesiPetoDW-tietokantaan. Vesistöjen perustietovarannon tauluista löytyvät valmiiksi lasketut fysiografiset ja hierarkkiset tiedot on linkitettävissä paikkatietotuotteeseen tunnusten avulla. Myöhemmin tiedot ovat saatavilla myös API-rajapinnan kautta. PUUTTEET JA EPÄTARKKUUDET VALUMA-ALUEJAOSSA Virtaussuuntamallin laskentaan ja valuma-aluejaon mallintamiseen käytetyissä lähtöaineistoissa voi esiintyä paikoin puutteita, epätarkkuuksia tai virheitä, jotka saattavat vaikuttaa valuma-alueiden rajaustuloksiin sekä niiden ominaisuustietojen laskentaan. Erityisesti Suomen rajojen ulkopuolisilla vesistöalueiden osa-alueilla valuma-alueiden rajaukset eivät ole luotettavia lähtöaineiston epätarkkuudesta johtuen. Samoin valuma-alueille lasketut tilastotiedot ovat puutteellisia ulkomaille sijoittuvien osa-alueiden osalta. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. LISÄTIETOJA Valuma-aluejaon viitedokumentti https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Valumaaluejako.pdf Vesistöjen perustietovaranto https://ckan.ymparisto.fi/dataset/vesistojen-perustietovaranto Vesistöjen perusyksiköt https://ckan.ymparisto.fi/dataset/vesistojen-perusyksikot Virtaussuuntamalli10m https://ckan.ymparisto.fi/dataset/virtaussuuntamalli-10-m Ranta10 https://ckan.ymparisto.fi/dataset/ranta10-rantaviiva-1-10-000 Tämä valtakunnallinen valuma-aluejako tulee korvaamaan 1990-luvulla käyttöönotetun valuma-aluejaon. https://ckan.ymparisto.fi/dataset/valuma-aluejako-1990 THE FINNISH RIVER BASIN SYSTEM The Finnish River basin system made by the Finnish Environment Institute (Syke) consists of five hierarchical levels, which cover not only the catchment areas of river segments and lakes, but also sea areas. At the most precise level, there are more than 40,000 catchment areas in the river basin system. The river basin system is part of the Water database. The river basin system has been produced by modeling using the flow direction model prepared by Syke, which is based on the 10 m digital elevation model (DEM) of the National Land Survey of Finland. The accuracy of the flow paths of the flow direction model has been improved by burning in the river network and lakes as well as road culverts of public roads. The river network and lakes of Syke’s Ranta10 shoreline data set creates the hierarchical basis for the river basin system. The Finnish River basin system has been created to serve very broadly the use and management of water resources, water protection and water research, as well as international and national reporting and information systems related to water resources. THE HIERARCHY LEVELS OF THE RIVER BASIN SYSTEM The Finnish River basin system consists of five hierarchy levels, including expandable hierarchical identification system. Discharge points have been determined for the catchment areas of rivers and lakes. LEVEL 1 is divided into five catchment areas, depending on which sea the surface water eventually flows into. As a special case, Lake Ladoga also forms its own sub-region, even if it eventually flows into the Baltic Sea. LEVEL 2 describes main watershed areas and coastal areas (more than 80 areas). An individual main river basin is formed by inland waters discharging into the sea through one or more tributaries with a size of at least 200 km2. Coastal areas also cover sea areas with sea islands. The names and numbering of the main watershed areas and coastal areas follow the previous river basin system. LEVEL 3 contains more than 200 sub-areas, which have been formed by utilizing, where applicable, the sub-areas of the 1st level of the previous river basin system, as well as the marine management areas and HELCOM's basin division. LEVEL 4 is the most accurate level of the river basin system based on a nationally uniform river network hierarchy. It consists of more than 20,000 sub-catchments modeled on Ranta10's lakes and river segments. Lakes over 50 ha in size and “river segment continuations” over 100 meters long have their own catchment area. In marine areas, in addition to the marine basic units of the Water database, WFD coastal water bodies have also been used to help in the formation of sub-regions. At this level, the lower limit of the size of the catchment areas has been determined to be 50 ha, i.e. catchment areas smaller than that are always connected to the catchment area below. In LEVEL 5 catchment areas have been further divided into smaller parts also based on WFD water bodies. Level 5 consists of catchment areas modeled for river segments, lakes and sea areas and their parts (over 40,000 parts in total). The basis for Level 5 catchment area delineations are the basic units of the Water database. The catchment areas of the lakes (more than 12,000) have been determined for basic lake units of more than 1 ha along the river network and for basic lake units of more than 50 ha outside the river network. The catchment areas of the river segments (more than 28,000 pieces) have been determined for river basic units longer than 100 m. Sub-areas of sea and coastal areas (more than 400 units) have been defined using marine basic units, taking into account the intermediate areas of the coast and watersheds of sea islands. INFORMATION MANAGEMENT OF CATCHMENTS The basis for the river basin system and its data management is the creation of the Water database of water basic units, which consists of spatial data materials describing river segments, lakes and marine areas, as well as a data warehouse that can be connected to them (VesiPetoDW). The pre-calculated physiographical and hierarchical data found in the tables of the Water database can be linked to the spatial data product using unique Ids. Later, the data will also be available via the API interface. DEFICIENCIES AND INACCURACIES IN THE RIVER BASIN SYSTEM The source materials used for the calculation of the flow direction model and the modeling of the catchment area distribution may have some shortcomings, inaccuracies or errors, which may affect the delineation results of the catchment areas and the calculation of their characteristic data. Especially in sub-regions of watersheds outside the borders of Finland, the delineations of catchment areas are not reliable due to the inaccuracy of the source material. Similarly, the statistical data calculated for catchment areas are incomplete for sub-areas located abroad.

Aineisto sisältää vedenhankintaa varten kartoitetut ja luokitellut pohjavesialueet. Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta sekä pohjavesien suojelusuunnitelmista säädetään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) 2 a luvussa. Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain muutos tuli voimaan 1.2.2015. Lain mukaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus luokittelee pohjavesialueen vedenhankintakäyttöön soveltuvuuden ja suojelutarpeen perusteella seuraavasti: - 1-luokkaan vedenhankintaa varten tärkeän pohjavesialueen, jonka vettä käytetään tai jota on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin - 2-luokkaan muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen, joka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella soveltuu 1 kohdassa tarkoitettuun käyttöön - Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus luokittelee lisäksi E-luokkaan pohjavesialueen, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen Aiempi I, II ja III luokkiin jaottelu (Luokka I: vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, Luokka II: vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue, Luokka III: muu pohjavesialue) on voimassa toistaiseksi rinnakkain kunnes pohjavesialueille tehtävät tarkistukset valmistuvat. Numeerinen pohjavesialueaineisto sisältää pohjavesialuerajat, muodostumisalueen rajat, osa-aluerajat, luokitukset ja suojelusuunnitelmatiedot. Pohjavesialueet on rajattu pääsääntöisesti 1:20 000 -mittakaavaisille kartoille ja muutettu numeerisiksi niiltä. Osassa Pohjois-Suomea on käytetty myös 1:50 000 mittakaavaisia pohjakarttoja. Pohjavesialueen raja osoittaa sitä aluetta, jolla on vaikutusta akviferin veden laatuun tai muodostumiseen. Pohjavesialueen muodostumisalueen raja osoittaa alueen, jolla maakerrokset ovat hyvin vettä johtavia ja jolla maaperä mahdollistaa veden merkittävän imeytymisen pohjavedeksi. Muodostumisalueeseen kuuluvat lisäksi sellaiset pohjavesialueen osat, jotka lisäävät olennaisesti pohjavesimuodostuman pohjaveden määrää. Muodostumisalue on alue, jonka perusteella lasketaan arvio muodostuvan pohjaveden määrästä eli uusiutuvan pohjaveden määrä. Lisätietoa pohjavesien kartoituksesta ja luokituksesta: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesiensuojelu/Pohjaveden_suojelu/Pohjavesialueet Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0) lukuunottamatta pistemäisiä pohjavesialueita. Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Tietokanta on valmistunut v. 1996, jonka jälkeen siihen on tehty tarkastusten pohjalta päivityksiä. Aineisto sisältää ne tiedot, jotka on saatu ELY-keskuksilta 31.3.2024 mennessä. Käyttötarkoitus: Pohjavesialueiden kartoituksen ja luokituksen lähtökohta on ollut vedenhankinnassa ja sen turvaamisessa. Tietoja voi hyödyntää myös maankäytön suunnittelussa sekä pohjaveden suojelutehtävissä. Lisäksi aineistoa voidaan hyödyntää EU:n vesipuitedirektiiviin liittyvissä tehtävissä. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Pohjavesialueet.pdf http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi_ja_meri/Vesien_ja_merensuojelu/Pohjaveden_suojelu/Pohjavesialueet/Pohjavesialueet(26765) Groundwater bodies The dataset includes those groundwater bodies, that are investigated and classified for the water supply purposes. The information can also be used to support land use planning and groundwater protection. The main aquifers were mapped and classified in the 1990’s into so called groundwater areas according to the needs of water supply management and protection requirements. The legislation on protecting groundwater was updated in February 2015 and groundwater dependant ecosystems (both terrestrial and surface water) were acknowledged. The digitized spatial dataset includes boundaries of groundwater areas, groundwater recharge areas and sub-areas as well as classifications and information about possible protection plans. As a rule, the groundwater areas are first outlined from the base maps in scale 1:20 000 and then digitized. For some parts of the northern Finland digitizing is done from the base maps in scale 1:50 000. The groundwater area's boundary determines the area which has an impact on the groundwater quality or production. The boundary of a groundwater recharge area determines the area having a good infiltration level with soil that has permeability similar to fine sand. The dataset includes also information on rock and moraine formations having a significant impact on the groundwater formation on the groundwater recharge areas. Estimates on the water yield of the aquifer are made based on the size of the groundwater recharge area. The area residing between the groundwater recharge area boundary and the groundwater area boundary is often called a groundwater area margin. INSPIRE compatible dataset has been published.

Aineisto sisältää tiedot hydrologisista havaintopaikoista, joilla seurataan Suomen vesistöjen hydrologiaa. Seurattavia suureita ovat vedenkorkeus, virtaama, valunta, lumilinjamittaus, jäänpaksuus, pintaveden lämpötila sekä lämpötilaluotaus. Kts. lisätietoja hydrologisen kierron seurannasta http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kartat_ja_tilastot/Hydrologiset_havainnot Hydrologiset havaintopaikat, vedenkorkeus Aineisto sisältää tiedot valtakunnalliseen havaintoverkkoon kuuluvista järvien ja jokien vedenkorkeuden havaintopaikoista Suomessa. Vedenkorkeutta mitataan automaattilaitteilla, ja tuoreita tietoja saadaan useita kertoja päivässä. Vedenkorkeudet ilmoitetaan ympäristöhallinnon hydrologisten havaintojen HYDRO-tietokannassa yleensä havaintopaikan mitta-asteikon nollapisteestä ylöspäin. Joillakin paikoilla käytetään valtakunnallista korkeusjärjestelmää (N2000, N60, N43, NN tai LN). Vedenkorkeuden yksikkö on cm. Vedenkorkeustietoja käytetään Suomen vesivarojen ja ajankohtaisen vesitilanteen kuvaukseen ja arviointiin. Lisäksi niitä käytetään monipuolisesti vesivarojen käytön ja hoidon tukemiseen (mm. vesistöennusteisiin ja säännöstelypäätöksiin), tulvariskien hallintaan sekä vesiensuojeluun ja -tutkimukseen liittyvissä tehtävissä. Ympäristöhallinnon sisäinen käyttö on hyvin laajaa ja monipuolista, ja tietoja käytetään paljon myös ympäristöhallinnon ulkopuolella. Vedenkorkeutta mitataan nykyään noin 700 havaintopaikalla. Havaintopaikat jakautuvat tasaisesti eri puolille Suomea. Hydrologiset havaintopaikat, virtaama Aineisto sisältää tiedot valtakunnalliseen havaintoverkkoon kuuluvista virtaaman havaintopaikoista Suomen joissa. Valtaosalla havaintopaikoista virtaama määritetään purkautumiskäyrän avulla laskennallisesti vedenkorkeushavainnoista. Osalta paikoista tietoja saadaan ulkopuolisilta toimijoilta, esim. vesivoimalaitosten juoksutustiedoista. Itse virtaamat ilmoitetaan ympäristöhallinnon hydrologisten havaintojen HYDRO-tietokannassa yksikössä m3/s. Virtaamatietoja käytetään Suomen vesivarojen ja ajankohtaisen vesitilanteen kuvaukseen ja arviointiin. Lisäksi niitä käytetään monipuolisesti vesivarojen käytön ja hoidon tukemiseen (mm. vesistöennusteisiin ja säännöstelypäätöksiin), tulvariskien hallintaan sekä vesiensuojeluun ja -tutkimukseen liittyvissä tehtävissä. Ympäristöhallinnon sisäinen käyttö on hyvin laajaa ja monipuolista, ja tietoja käytetään paljon myös ympäristöhallinnon ulkopuolella. Virtaamaa seurataan nykyään noin 280 havaintopaikalla, ja aikaisemmin näiden lisäksi on ollut käytössä noin 200 havaintopaikkaa. Havaintopaikat jakautuvat melko tasaisesti eri puolille Suomea. Hydrologiset havaintopaikat, valunta Aineisto sisältää tiedot valunnan havaintopaikoista. Valuntaa seurataan ns. pienillä valuma-alueilla, joiden pinta-ala vaihtelee välillä 0,10–130 km2. Valunta määritetään valuma-alueen purkautumispisteessä olevan padon vedenkorkeusmittausten ja purkautumistietojen sekä valuma-alueen pinta-alan avulla. Vedenkorkeusmittaukset tehdään mittapadoilla nykyään pääosin jatkuvatoimisilla automaattilaitteilla. Itse valuntatiedot ilmoitetaan ympäristöhallinnon hydrologisten havaintojen HYDRO-tietokannassa yksikössä l/s/km2. Valuntatietoja käytetään erityisesti vesiensuojeluun ja -tutkimukseen liittyvissä tehtävissä. Ympäristöhallinnon sisäinen käyttö on laajaa ja monipuolista, ja tietoja käytetään myös ympäristöhallinnon ulkopuolella. Valuntatietoja on kerätty eri puolilta Suomea yhteensä 80 pieneltä valuma-alueelta, joista n. 40:llä mittauksia jatketaan edelleen. Pohjois-Suomessa havaintoverkko on harvin. Hydrologiset havaintopaikat, lumilinjamittaus Aineisto sisältää tiedot Suomen lumilinjoista, joilla mitataan lumen vesiarvoa ja lumikuormaa. Lumen vesiarvo ilmaisee lumessa olevan veden määrän eli sen vesikerroksen paksuuden, joka saataisiin, jos lumikerros sulatettaisiin. Lumikuorma kertoo lumen painon neliömetrin alueella. Lumen vesiarvo määritetään kerran tai kahdesti kuussa ns. lumilinjamittauksilla, joihin kuuluu lumen syvyysmittauksia ja punnituksia. Mittauspäivien välille lumen vesiarvo lasketaan säähavaintoihin perustuvalla mallilla. Itse lumen vesiarvotiedot ilmoitetaan ympäristöhallinnon hydrologisten havaintojen HYDRO-tietokannassa. Lumen vesiarvon yksikkö on tietokannassa mm. Sen lukuarvo vastaa lumikuormaa yksikössä kg/m2. Tietoja lumen vesiarvosta ja lumikuormasta käytetään mm. Suomen ajankohtaisen vesitilanteen kuvaukseen ja arviointiin sekä ympäristötutkimukseen. Yksi tärkeimmistä käyttökohteista on vesistöennusteet, erityisesti keväiset tulvaennusteet. Myös kattojen lumikuormavaroitukset perustuvat lumilinjahavaintoihin. Ympäristöhallinnon sisäinen käyttö on laajaa ja monipuolista, ja tietoja käytetään paljon myös ympäristöhallinnon ulkopuolella. Tietokannassa on lumen vesiarvoja eri puolilta Suomea yhteensä yli 200 lumilinjalta, joista n. 140:llä mittauksia jatketaan edelleen. Lumilinjat jakautuvat melko tasaisesti eri puolille Suomea. Osaa vanhoista lumilinjamittauksista ei ole vielä ehditty tallentaa sähköiseen muotoon, eli historiatiedot tulevat täydentymään jatkossakin. Hydrologiset havaintopaikat, jäänpaksuus Aineisto sisältää tiedot valtakunnalliseen havaintoverkkoon kuuluvista jäänpaksuuden havaintopaikoista Suomessa. Jäänpaksuutta mitataan kolme kertaa kuukaudessa pääasiassa järvillä mutta myös muutamalla joella. Kokonaispaksuuden lisäksi mitataan jään eri kerrosten paksuudet sekä lumen syvyys jään päällä. Mittaustulokset eivät kerro koko järven tilanteesta, koska jäänpaksuus vaihtelee vesialueen eri kohdissa. Yleensä jäänpaksuuden sijaitsevat vähintään 50 metrin päässä rannasta. Ohutjäisissä kapeikoissa ja virtapaikoilla mittauksia ei tehdä. Jäänpaksuustietoja käytetään mm. Suomen ajankohtaisen vesitilanteen kuvaukseen ja arviointiin sekä vesistö- ja ympäristötutkimukseen. Jäänpaksuushavainnot ovat tärkeitä myös kaikille jäällä liikkujille, ja tiedotusvälineet sekä kansalaiset kuuluvatkin tärkeimpiin tiedon käyttäjäryhmiin. Jäänpaksuutta on mitattu eri puolilta Suomea yhteensä noin 150 havaintopaikalla, joista 50 on käytössä edelleen. Lapissa havaintoverkko on harvin. Hydrologiset havaintopaikat, pintaveden lämpötila Aineisto sisältää tiedot valtakunnalliseen havaintoverkkoon kuuluvista veden pintalämpötilan havaintopaikoista Suomen järvillä ja muutamalla joella. Veden lämpötila mitataan päivittäin n. 20 cm:n syvyydestä automaattilaitteella tai manuaalisesti lähellä rantaa kohdassa, jossa vesi pääsee sekoittumaan. Tietoja veden pintalämpötilasta käytetään mm. Suomen ajankohtaisen vesitilanteen kuvaukseen ja arviointiin sekä vesistö- ja ympäristötutkimukseen. Tiedotusvälineet sekä kansalaiset kuuluvat kesäisin tärkeimpiin tiedon käyttäjäryhmiin. Veden pintalämpötilaa on mitattu eri puolilta Suomea yhteensä noin 80 havaintopaikalla, joista 34 on käytössä edelleen. Pohjois-Suomessa havaintoverkko on harvin. Hydrologiset havaintopaikat, lämpötilaluotaus Aineisto sisältää tiedot Suomen järvillä sijaitsevista havaintopaikoista, joilla tehdään ns. lämpötilaluotauksia eli mitataan järven pystysuuntainen lämpötilajakauma. Mittaus tehdään kolme kertaa kuukaudessa järvisyvänteen kohdalla eri syvyyksissä mittanauhan päähän kiinnitetyllä digitaalimittarilla. Vain heikkojen jäiden aikaan mittaukset jäävät tekemättä. Tietoja veden lämpötilaprofiilista käytetään mm. Suomen ajankohtaisen vesitilanteen kuvaukseen ja arviointiin sekä vesistö- ja ympäristötutkimukseen. Lämpötilaluotauksia on tehty eri puolilla Suomea kahdeksalla suurella järvellä 10 havaintopaikalla. Kaikki havaintopaikat ovat käytössä edelleen. Hydrologiset havaintopaikat, haihdunta-asemat Aineisto sisältää tiedot haihdunnan havaintopaikoista Suomessa. Niillä mitataan Class A –astioilla, jotka ovat pinta-alaltaan 1,1 m2 ja joiden vesisyvyys on noin 20 cm. Haihduntahavainnot ilmaisevat, kuinka paljon Class A -astioiden vedenpinnasta haihtuu vettä. Haihduntaa mitataan kesäkaudella yleensä toukokuun alusta syyskuun loppuun tai lokakuun alkupuolelle. Mittauksia tehdään useimmilla havaintopaikoilla päivittäin ja mittaustulokset ilmoitetaan ympäristöhallinnon hydrologisten havaintojen HYDRO-tietokannassa. Tietokannassa on Class A -haihduntahavaintoja eri puolilta Suomea lähes 50 havaintoasemalta, joista n. 10:llä mittauksia jatketaan edelleen. Eteläisin havaintopaikka on nykyään Jyväskylässä, pohjoisin Utsjoella. Tietoja haihdunnasta käytetään mm. Suomen ajankohtaisen vesitilanteen kuvaukseen ja arviointiin sekä ympäristötutkimukseen. Yksi tärkeimmistä käyttökohteista on vesistöennusteet. Myös esimerkiksi varastoaltaita suunnitellessa haihduntatiedot ovat hyödyllisiä. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on tehty INSPIRE-tietotuote. Lisätietoja: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kartat_ja_tilastot/Hydrologiset_havainnot http://metatieto.ymparisto.fi:8080/geoportal/catalog/search/resource/details.page?uuid=%7B86FC3188-6796-4C79-AC58-8DBC7B568827%7D Hydrological observation sites The data includes hydrological observation sites, which measures the hydrology of Finnish water bodies. Current hydrological observations measure water level, discharge, runoff, water equivalent of snow, thickness of ice cover and surface water temperature. See for more information: https://www.ymparisto.fi/en-US/Maps_and_statistics/Hydrological_observations

Vesienhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) 9 §:n mukaan vesienhoitoalueella pohjavesien seuranta on järjestettävä niin, että niiden tilasta saadaan yhtenäinen ja monipuolinen kokonaiskuva. Vesienhoidosta annetun asetuksen (1040/2006) mukaisesti seurantaohjelmassa on oltava riittävästi seuranpaikkoja, jotta pohjavesien tila ja tilan luontainen tai ihmisen toiminnasta aiheutuva lyhyen ja pitkän ajan vaihtelu voidaan arvioida luotettavasti. Tämä aineisto sisältää EUlle 2016 raportoidut valtakunnalliset pohjaveden seurantapaikat. Seurantapaikkoja ovat sekä valtakunnalliset pohjavesiasemat että vesienhoitoon liitetyt pohjavesialueiden VHS-seurantapaikat. Seurantapaikat kuuluvat joko perusseurantaan tai toiminnalliseen seurantaan tai molempiin. Pohjavesiasemilta saadaan perusseurannan tietoja mm. pohjaveden korkeudesta ja pohjaveden laadusta. Pohjavesiasemilta on tietoja koottu systemaattisesti vuodesta 1975 alkaen. Pohjavesialueiden VHS-seurantapaikoilla tehdään vesienhoitoseurantaan liittyvää toiminnallista velvoitetarkkailua, mutta niitä käytetään myös perusseurantaan. Pohjavesialueilta saadaan pohjaveden laatuun ja määrään liittyviä havaintotietoja sekä alueen tutkimuksiin, riskikohteisiin ja maankäyttöön liittyviä tietoja. Tarkemmat tiedot seurantapaikkojen vedenlaadusta on löydettävissä ympäristöhallinnon Pohjavesitietojärjestelmästä (POVET). Aineisto kattaa 13 ELY-keskusta. Seuranta-asemilta tietoa pohjaveden laadusta ja määrästä on kerätty 1970-luvulta alkaen. VHS-seurantapaikkojen ikä vaihtelee. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Käyttötarkoitus: Aineisto sisältää valtakunnalliset pohjavesiasemat ja vesienhoitoon liitetyt pohjavesialueiden VHS-seurantapaikat Lisätietoja: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Pohjavesien_tila/Pohjavesien_tilan_seuranta https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/VHS_seurantapisteet.pdf According to 9 § of the Act on the Organization of Water Management (1299/2004), the monitoring of groundwaters in a River Basin District (RBD) must be organized in such a way that a uniform and diverse overall picture of their status is obtained. According to the Decree on Water Resources Management (1040/2006), the monitoring programme must include a sufficient number of monitoring sites in order to reliably assess the status of groundwaters and natural or anthropogenic short- and long-term variations in the status. The data includes national groundwater monitoring sites reported to the EU in 2016. The monitoring sites comprise national groundwater monitoring stations and monitoring sites associated with the water management of groundwater areas (VHS monitoring sites). The monitoring sites include either surveillance monitoring or operational monitoring, or both. The groundwater monitoring stations provide information e.g. on groundwater levels and groundwater quality. Data has been collected systematically from the groundwater monitoring stations since 1975. Operational statutory monitoring is carried out at the VHS monitoring sites in groundwater areas, but the VHS monitoring sites are also used for surveillance monitoring. Information on the qualitative and quantitative state of groundwater areas is collected in the database, as well as research results on risk factors and land use. More detailed information on the water quality of the monitoring sites can be found in the Environmental Administration’s Groundwater Information System (POVET). The data covers 13 Centres for Economic Development, Transport and the Environment (ELY Centres). Groundwater quality and quantity data have been gathered since the 1970s from the monitoring stations. The VHS monitoring sites have varying ages.

Luonnonsuojelu- ja erämaa-alueet -aineisto sisältää valtion alueille luonnonsuojelulain nojalla lailla tai asetuksella perustetut luonnonsuojelualueet ja erämaalailla perustetut erämaa-alueet. Lisäksi aineisto sisältää yksityisalueille luonnonsuojelulain nojalla elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (aiemmin lääninhallitusten) perustamat yksityiset luonnonsuojelualueet (YSA), määräaikaiset rauhoitusalueet (MRA), suojellut luontotyypit (LTA) ja erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikat (ERA). 1.9.2014 alkaen aineisto on tuotettu kokonaisuudessaan Metsähallituksen SATJ-järjestelmässä. Muutokset päivittyvät aineistoon joka yö, myös latauspaketteihin ja rajapintapalveluihin. Luonnonsuojelualueaineistosta on olemassa myös erillinen INSPIRE-tietotuote, joka päivitetään kahdesti vuodessa. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Käyttötarkoitus: Luonnonsuojelualueiden tiedon hallintaan. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Luonnonsuojelujaeramaaalueet.pdf The nature protected areas and wilderness reserves dataset includes nationally designated protected areas established on state owned land in accordance with the Nature Conservation Act or Nature Conservation decree, and areas established on private lands with a decision from the local Centres for Economic Development, Transport and the Environment (ELY-Centres). The dataset includes also extensive wilderness areas which are maintained in natural state and are at least partially naturally managed. The data on reserves on State-owned lands is produced by Metsähallitus. Protected sites established on private lands are digitized in ELY-Centres (by the responsibility area for Environment and natural resources). This Syke’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0). INSPIRE compatible dataset has been published.

Suokasvillisuuden aluejako perustuu suoyhdistymätyyppeihin. Jako on digitoitu teoksesta Suomen kartasto, vihko 141-143, Ruuhijärvi, R.1988: Suokasvillisuus. Merialueen vyöhykerajat on digitoitu R. Ruuhijärven erikseen määritteleminä v.2002. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Käyttötarkoitus: Aineistoa käytetään taustakarttojen tuottamiseen ja karkeisiin analyyseihin. The mire vegetation zones dataset includes information on vegetation zones based on combinations of different mire types. The distribution of zones has been digitized from the mire vegetation maps of the Finnish map book (Suomen kartasto, book 141-143, Ruuhijärvi, R 1998: Suokasvillisuus). The mire zones are extended to outer sea areas based on the identification made by R. Ruuhijärvi on 2002. The Finnish national borders are based on the Digital Chart of the World (DCW) dataset with coastline corrections done by Syke. The dataset has been fitted to match the outer borders of the national waters (digitized in Syke). This Syke’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0). INSPIRE compatible dataset has been published.

Suomen EU:n uimavesidirektiivin asettamat kävijämääräkriteerit ylittävät uimarannat vuodesta 2006 alkaen. Uimarannat on luokiteltu aineistossa entisiin, olemassa oleviin ja uusiin (ko. vuonna). Aineisto on saatu Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL), mutta sitä on korjattu Sykessä ja aluekeskuksissa. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/EuUimavesi.pdf The Bathing Waters dataset, includes information on those bathing water areas that are monitored in accordance to the EU bathing water directive. In Finland areas with more than 100 visitors per day are included in the monitoring programme. The dataset is originally produced by the Kansanterveyslaitos (KTL) and it has been later corrected in Finnish Environment Institute and in local ELY-Centres. The dataset has information from 2006. This Syke’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0). INSPIRE compatible dataset has been published.

Aineistossa Suomen merialueet on luokiteltu neljään eri aluetasoon: - MHtaso1: Suomen merialue talousvyöhykkeen ulkorajaan asti. - MHtaso2: Suomen merialue talousvyöhykkeen ulkorajaan asti on jaettu HELCOM-sopimuksella kuuteen merialueeseen. - MHtaso3: Aluetason 2 kuusi merialuetta jakautuvat vesienhoidon rannikkovesialueeseen ja avomereen. - MHtaso4: Aluetason 2 kuusi merialuetta jakautuvat rannikkovesityyppeihin ja avomereen. Rannikkovesityypit on määritetty vesienhoidossa 14 alueeseen, joissa kullakin mittatason 2 merialueella on sekä sisempiä että ulompia rannikkovesiä. Tarkimmalla tasolla (MHtaso4) Suomen rannikkovesityypit sekä avomerialueet ovat seuraavat. Rannikkovesityypit (coastal water types): Suomenlahden sisemmät rannikkovedet (Ss) Suomenlahden ulommat rannikkovedet (Su) Lounainen sisäsaaristo (Ls) Lounainen välisaaristo (Lv) Lounainen ulkosaaristo (Lu) Selkämeren sisemmät rannikkovedet (Ses) Selkämeren ulommat rannikkovedet (Seu) Merenkurkun sisäsaaristo (Ms) Merenkurkun ulkosaaristo (Mu) Perämeren sisemmät rannikkovedet (Ps) Perämeren ulommat rannikkovedet (Pu) Ahvenanmaan sisäsaaristo (Aai) Ahvenanmaan välisaaristo (Aam) Ahvenanmaan ulkosaaristo (Aay) Avomerialueet (offshore waters): Pohjois-Itämeri Suomenlahden avomeri Ahvenanmeren avomeri Selkämeren avomeri Merenkurkun avomeri Perämeren avomeri Meridirektiivin tavoitteena on meriympäristön hyvä tila. Ympäristöministeriö laatii yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön sekä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa Suomen kansallisen merenhoitosuunnitelman, joka kattaa Suomen aluevedet ja talousvyöhykkeen. Työhön osallistuvat keskeisesti myös useat valtion tutkimuslaitokset ja virastot. Merenhoitosuunnitelma on EU:n meristrategiapuitedirektiivin edellyttämä meristrategia ja Valtioneuvosto hyväksyy merenhoitosuunnitelman. Suomessa meridirektiivi on toimeenpantu lailla vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (30.12.2004/1299) ja tarkennettu Valtioneuvoston asetuksella merenhoidon järjestämisestä (980/2011). Syke on raportoinut Suomen merenhoitosuunnitelman mukaisesti arvion meren tilasta, hyvän meriympäristön tilan määritelmät ja ympäristötavoitteet raportointikaudelta 2012-2018. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. *** In this dataset Finland’s marine areas are classified to 4 levels: - Level1: Finland’s marine area including the exclusive economic zone. - Level2: Finland’s marine area including the exclusive economic zone is divided to six sub-basins by a HELCOM agreement. - Level3: The six sub-basins on level 2 are divided to offshore waters and coastal waters as defined in the implementation of the EU water framework directive. - Level4: The coastal waters as defined on level 3 are further divided to coastal water types as defined in the implementation of the EU water framework directive. The 14 water types include inner and outer (and sometimes to middle) coastal waters. This Syke’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0).