From 1 - 10 / 50
  • FIN Suomen hiekkarantoja ja niiden taustatekijöitä kuvaava aineisto. Datan taustalla olevan hankkeen pääasiallisena tarkoituksena on hiekkarantojen identifioiminen parhaasta käytettävissä olevasta tiedosta, näiden rantojen ominaispiirteiden kuvaaminen, ympäristöllisen arvon arvioiminen sekä hoitotarpeessa olevien rantojen löytäminen. Aineistosta on julkaistu kaksi erillistä versiota. -HiekkarantojenOminaisuudet_avoin: Avoin versio, jonka lajitietoa on karkeistettu mahdollisista herkistä lajeista johtuen. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0) ja sitä saa käyttää lisenssiehtojen mukaisesti -HiekkarantojenOminaisuudet_kayttorajoitettu: Alkuperäinen karkeistamaton versio. Tämä versio on vain viranomaiskäyttöön eikä kyseistä aineistoa saa jakaa” Aineistosta on tehty tarkempi menetelmäkuvaus https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/RantaPutte_Menetelmakuvaus.pdf sekä muuttujaseloste https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/RantaPutte_VariableDescription.xlsx ENG This data describes Finnish sandy beaches and their background factors. The main purpose of the project underlying the data is to identify sandy beaches from the best available information, to describe the characteristics of these beaches, to assess their environmental value and to find beaches in need of conservation There are two separate versions of the data. -HiekkarantojenOminaisuudet_avoin: Open access version, in which its species-related parts have been simplified due to data restriction issues. The material belongs to Syke's open materials (CC BY 4.0) and may be used in accordance with the license terms. -HiekkarantojenOminaisuudet_kayttorajoitettu: Original version. This version is only for official use and the material in question may not be shared. A more precise description about the data procedures can be found from (In Finnish) https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/RantaPutte_Menetelmakuvaus.pdf All the variables in the data are explained in this bilingual variable description https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/RantaPutte_VariableDescription.xlsx

  • Maatalousmaa vuonna 2021 aineisto kuvaa mahdollisimman kattavasti maankäytöltään maatalouteen kuuluvia alueita vuonna 2021, sisältäen sekä maataloustukia saavat alueet, että tukien ulkopuoliset alueet. Aineisto on koostettu käyttäen Ruokaviraston tuottamia perus- ja kasvulohkoaineistoja sekä Maanmittauslaitoksen tuottamaa maastotietokantaa. Peruslohkoaineisto on komission asetuksen 796/2004 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 20 artiklassa tarkoitettu viljelylohkojen tunnistusjärjestelmä. Järjestelmää käytetään EU:n pinta-alaperusteisen maataloustuen hallinnoinnissa. Aineisto käsittää vuoden 2021 peruslohkojen tilanteen 31.12.2021. Kasvulohkolla tarkoitetaan yhteen peruslohkoon kuuluvaa yhtenäistä aluetta, jossa kasvatat yhtä kasvilajia, useamman kasvilajin seosta tai jota kesannoidaan tai joka on erityiskäytössä. Yhdellä peruslohkolla voi olla yksi tai useampia kasvulohkoja. Kasvulohko voi kuulua vain yhteen peruslohkoon. Kasvulohkojen rajat ja samalla niiden pinta-alat voivat vaihdella peruslohkon sisällä vuosittain. Peltolohkorekisteristä on aineistoon otettu mukaan ne lohkot joihin yhdistyy kasvulohkoista tieto viljellystä kasvista. Aineistosta on tiputettu pois ei-maatalousaluetta olevat lohkot, esimerkiksi metsäiset alueet. Maanmittauslaitoksen Maastotietokanta on koko Suomen kattava maastoa kuvaava aineisto ja se koostuu erilaisista kohderyhmistä. Maastotietokannan Maatalousmaa -aineisto sisältää Maastotietokannan pellot, ja puutarhat. Niityt ovat erillinen kohdeluokka. Mammuttiprojektia varten MTK kohdeluokat Maatalousmaa (pellot ja puutarhat) ja Niitty yhdistettiin yhdeksi aineistoksi. Kohdeluokat on poimittu vuoden 2021 Maastotietokannasta. Kohdeluokat ja niiden kuvaukset löytyvät: https://www.maanmittauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/attachments/2018/03/Maastotietokohteet_0.pdf Peruslohkoaineistosta ja maastotietokannasta poimitut kohteet on yhdistetty siten, että maatalousmaa muodostetaan ensisijaisesti käyttämällä peruslohkoaineistosta poimittuja peruslohkoja. Tämän joukon ulkopuolelle jäävä maatalousmaa tulee maastotietokannasta. Aineistojen yhdistäminen on kuvattu tarkemmin tuotantokuvauksessa. https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/maatalousmaa2021.pdf https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Metatietokuvaus_peltolohkorekisteri.pdf Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0).

  • FIN Aineiston tarkoituksena on: -Identifioida tie- ja rata-alueet, joiden varrella esiintyy uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lajeja -Identifioida tie- ja rata-alueet, joiden varrella esiintyy hyviä elinvoimaisia niittyindikaattorilajeja (hyönteisten mesi- ja ravintokasveja) -Identifioida tie- ja rata-alueet, joiden varrella esiintyy suojelualueita -Identifioida tie- ja rata-alueet, joiden varrella esiintyy komealupiinia tai kurtturuusua -Identifioida tie- ja rata-alueet, joiden varrella esiintyy komealupiinia tai kurtturuusua uhanalaisten lajien lisäksi -> Löytää herkät alueet ja paikallistaa vieraslajien uhka Tieto esitetään 1 kilometrin ruuduissa. Aineistosta on julkaistu kaksi erillistä versiota. -VaylanvarsienVieraslajitJaArvokkaatElinymparistot_avoin: Avoin versio, jonka lajitietoa on karkeistettu mahdollisista herkistä lajeista johtuen. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0) ja sitä saa käyttää lisenssiehtojen mukaisesti -VaylanvarsienVieraslajitJaArvokkaatElinymparistot_kayttorajoitettu: Alkuperäinen karkeistamaton versio. Tämä versio on vain viranomaiskäyttöön eikä kyseistä aineistoa saa jakaa Aineistosta on tehty tarkempi menetelmäkuvaus https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/VierasVayla_Menetelmakuvaus.pdf sekä muuttujaseloste https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/VierasVayla_VariableDescription.xlsx ENG The purpose of the material is to: -Identify road and rail areas that have nearby observations of endangered and near threatened species -Identify road and rail areas with good meadow indicator plant species -Identify road and rail areas along which there are protected areas -Identify the road and rail areas along which there are observations of Lupinus polyphyllus or Rosa rugosa observations -Identify the road and rail areas along which there are Lupinus polyphyllus or Rosa rugosa observations in addition to sensitive species -> Finds sensitive areas and identify the overall threat of alien species The data is presented in 1-kilometer square grid cells. There are two separate versions of the data. -VaylanvarsienVieraslajitJaArvokkaatElinymparistot_avoin: Open access version, in which its species-related parts have been simplified due to data restriction issues. The material belongs to Syke's open materials (CC BY 4.0) and may be used in accordance with the license terms. -VaylanvarsienVieraslajitJaArvokkaatElinymparistot_kayttorajoitettu: Original version. This version is only for official use and the material in question may not be shared. A more precise description about the data procedures can be found from (In Finnish) https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/VierasVayla_Menetelmakuvaus.pdf Furthermore, all the variables in the data are explained in this bilingual variable description https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/VierasVayla_VariableDescription.xlsx This dataset was updated with the newest species observations 10/2023. Process code for this can be found from https://github.com/PossibleSolutions/VierasVayla_SpeciesUpdate

  • Rannikon avoimet dyynit (301023) on Suomen ympäristökeskuksen eri lähteistä kokoama paikkatietoaineisto Suomen rannikon tunnetuista ja mahdollisista avoimista dyynialueista. Tärkeimpiä aineistolähteitä ovat olleet vuosina 2006–2010 tehdyt tuuli- ja rantakerrostumien maastoinventoinnit (ns. Tuura-inventointi, Mäkinen ym. 2011) sekä Metsähallituksen suojelualueiden kuviotietoaineiston (SAKTI) tiedot. Aineistoon on suurpiirteisesti rajattu alueet, joiden sisällä mahdollisesti on uuden luonnonsuojelulain (Luonnonsuojelulaki 9/2023) tarkoittamaa tiukasti suojeltua luontotyyppiä rannikon avoimet dyynit. Lisätietoa rannikkodyynien luontotyypeistä, kasvillisuudesta, lajistosta sekä uhanalaisuudesta löytyy täältä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-4819-4 > SY 5 2018 Osa 2 3 Itämeren rannikko.pdf > R2 Itämeren hiekkarannat ja dyynit sekä R8.01 Itämeren dyynisarjat. Lisätietoja https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/RannikonAvoimetDyynit.pdf Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Open coastal dunes represents areas possibly containing dunes strictly protected by Nature Conservation Act. This SYKE’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0)

  • Serpentiinikallioaineistot on Suomen ympäristökeskuksen eri lähteistä kokoama paikka- ja ominaisuustietoaineisto Suomen tunnetuista ja mahdollisista serpentiinivaikutteisista ympäristöistä, kuten serpentiinikallioista, -kivikoista ja -soraikoista sekä vanhoista serpentiinivaikutteisista louhoksista. Tärkeänä tietolähteenä aineistossa ovat olleet vuosina 2020–2023 tehdyt serpentiinikallioiden maastoinventoinnit (ns. KALTI-inventointi). Aineisto korvaa aiemman aineistoversion (Serpentiinikallioaineistot120623). HUOM. Mukana on myös serpentiinivaikutteisiksi ympäristöiksi aiemmin arvioituja kohteita, jotka on maastoinventoinnin jälkeen todettu muiksi kallioiksi. Aineisto on laajempi kuin uuden luonnonsuojelulain (Luonnonsuojelulaki 9/2023) tiukasti suojeltu luontotyyppi serpentiinikalliot, -kivikot ja -soraikot. Aineistoon sisältyy ominaisuustietona kunkin kohteen status luonnonsuojelulain mahdollisesti tarkoittamana luontotyyppinä. Lisätietoa serpentiinikallioiden, -kivikoiden ja -soraikoiden luontotyypeistä, kasvillisuudesta, lajistosta sekä uhanalaisuudesta löytyy täältä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-4819-4 > SY 5 2018 Osa 2 7 Kalliot ja kivikot.pdf > K3 Serpentiinikalliot, -kivikot ja -soraikot. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineiston tuottamisessa on käytetty Suomen ympäristökeskuksen aineistojen lisäksi Suomen Lajitietokeskuksen, Metsähallituksen Luontopalveluiden sekä Geologian tutkimuskeskuksen GTK tuottamia lähtöaineistoja. Aineiston kenttien selitykset: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Serpentiinikalliot_ja_kivikot.pdf

  • Maatalousmaa vuonna 2020 aineisto kuvaa mahdollisimman kattavasti maankäytöltään maatalouteen kuuluvia alueita vuonna 2020, sisältäen sekä maataloustukia saavat alueet, että tukien ulkopuoliset alueet. Aineisto on koostettu käyttäen Ruokaviraston tuottamia perus- ja kasvulohkoaineistoja sekä Maanmittauslaitoksen tuottamaa maastotietokantaa. Peruslohkoaineisto on komission asetuksen 796/2004 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 20 artiklassa tarkoitettu viljelylohkojen tunnistusjärjestelmä. Järjestelmää käytetään EU:n pinta-alaperusteisen maataloustuen hallinnoinnissa. Aineisto käsittää vuoden 2020 peruslohkojen tilanteen 31.12.2020. Kasvulohkolla tarkoitetaan yhteen peruslohkoon kuuluvaa yhtenäistä aluetta, jossa kasvatat yhtä kasvilajia, useamman kasvilajin seosta tai jota kesannoidaan tai joka on erityiskäytössä. Yhdellä peruslohkolla voi olla yksi tai useampia kasvulohkoja. Kasvulohko voi kuulua vain yhteen peruslohkoon. Kasvulohkojen rajat ja samalla niiden pinta-alat voivat vaihdella peruslohkon sisällä vuosittain. Peltolohkorekisteristä on aineistoon otettu mukaan ne lohkot joihin yhdistyy kasvulohkoista tieto viljellystä kasvista. Aineistosta on tiputettu pois ei-maatalousaluetta olevat lohkot, esimerkiksi metsäiset alueet. Maanmittauslaitoksen Maastotietokanta on koko Suomen kattava maastoa kuvaava aineisto ja se koostuu erilaisista kohderyhmistä. Maastotietokannan Maatalousmaa -aineisto sisältää Maastotietokannan pellot, ja puutarhat. Niityt ovat erillinen kohdeluokka. Mammuttiprojektia varten MTK kohdeluokat Maatalousmaa (pellot ja puutarhat) ja Niitty yhdistettiin yhdeksi aineistoksi. Kohdeluokat on poimittu vuoden 2020 Maastotietokannasta, joka on saatavissa Paituli-palvelusta (poiminta tehty 19.04.2021). Kohdeluokat ja niiden kuvaukset löytyvät: https://www.maanmittauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/attachments/2018/03/Maastotietokohteet_0.pdf Peruslohkoaineistosta ja maastotietokannasta poimitut kohteet on yhdistetty siten, että maatalousmaa muodostetaan ensisijaisesti käyttämällä peruslohkoaineistosta poimittuja peruslohkoja. Tämän joukon ulkopuolelle jäävä maatalousmaa tulee maastotietokannasta. Aineistojen yhdistäminen on kuvattu tarkemmin tuotantokuvauksessa. https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/maatalousmaa2020.pdf https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Metatietokuvaus_peltolohkorekisteri.pdf Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0).

  • Maanmittauslaitoksen KM2-korkeusmallin kanssa yhteensopiva korkeusmalli, jossa alkuperäisiä korkeusarvoja on alennettu erityisesti virtavesikohteiden (viivamaiset sekä aluemaiset) ja tieverkoston risteyskohdissa. Alennetut korkeusarvot pyrkivät kuvaamaan virtausreittejä, kuten tierumpuja ja putkia, joita alkuperäisessä KM2:ssa ei ole. Aineisto on tuotettu yhdistämällä useita eri valtakunnan kattavia lähtöaineistoja, joita ovat - korkeusmalli KM2 (Maanmittauslaitos) - Siltojen kansien korkeudet (Syke) - Maastotietokanta (Maanmittauslaitos) - DIGIROAD-tieverkosto (Väylävirasto) - Rumpurekisteri (Väylävirasto) Lisäksi jotkin kunnat ja kaupungit ovat digitoineet Maastotietokannasta puuttuvia virtausreittejä. Korkeusarvot ovat ilmoitettu N2000-korkeusjärjestelmässä. Aineisto on avoin (lisenssi CC BY 4.0). Käyttötarkoitus: Korvaamalla KM2:n korkeusarvot uomakorjausaineiston arvoilla saadaan korkeusmalli, joka soveltuu mm. pintaveden virtauksen mallinnukseen alkuperäistä korkeusmallia paremmin. Tämä mahdollistaa esim. hulevesitulvariskien luotettavamman arvioinnin. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Lähde: Syke, Maanmittauslaitos (perustuu Syken, MML:n ja Väyläviraston aineistoihin).

  • Valtakunnalliset luonnonsuojeluohjelmat ovat valtioneuvoston hyväksymiä periaatepäätöksiä. Suojeluohjelmat on rajattu pääosin ohjeellisesti ja kukin kohde rajataan lopullisesti maastossa siinä vaiheessa, kun luonnonsuojelualue perustetaan. Suojeluohjelmapaikkatietokanta on poikkileikkaustilanteen mukainen eli se sisältää kulloisenkin päätöksen mukaiset rajaukset. Aineistosta ei poisteta alueita, vaikka niistä perustetaan varsinaisia suojelualueita. Aineisto sisältää seuraavat suojeluohjelmakokonaisuudet: 1. AMO Vanhojen metsien suojeluohjelmat: 1.1. Etelä-Suomen vanhojen metsien suojeluohjelma. Valtioneuvoston periaatepäätös 3.6.1993, kohteet valtion mailla. 1.2. Etelä-Suomen vanhojen metsien täydennysohjelma. Aineistossa on sekä valtion että yksityisten mailla olevia kohteita. Valtion mailla olevat kohteet on hyväksytty suojeluohjelmaan 7.12.1995 ja yksityisten mailla olevat suojelukohteet 27.06.1996 Pohjois-Suomen vanhojen metsien suojeluohjelman yhteydessä. 1.3. Pohjois-Suomen vanhojen metsien suojeluohjelma. Valtioneuvoston periaatepäätös 27.6.1996, kohteet valtion mailla. 2. HSO Harjujen suojeluohjelma. Valtioneuvoston periaatepäätös 3.5.1984 3. LHO Lehtojen suojeluohjelma. Valtioneuvoston periaatepäätös 13.4.1989 4. LVO Lintuvesien suojeluohjelma*. Valtioneuvoston periaatepäätös 3.6.1981 5. MAO Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. Valtioneuvoston periaatepäätös 5.1.1995 6. PMO Valtioneuvoston periaatepäätös Mikkelinsaarten saariryhmän suojelemiseksi 24.8.1989 7. KLO Kansallis- ja luonnonpuistojen kehittämisohjelma. Valtioneuvoston periaatepäätös 24.2.1978 8. RSO Rantojen suojeluohjelma. Valtioneuvoston periaatepäätös 20.12.1990 9. SSO Soiden suojeluohjelma. Valtioneuvoston periaatepäätös 26.3.1981 * Lintuvesien suojeluohjelmaan sisältyvät ehdolliset alueet eivät ole mukana paikkatietoaineistossa, sillä valtioneuvoston periaatepäätös ei sisältänyt karttoja ehdollisten alueiden rajauksista. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Käyttötarkoitus: Aineisto on luotu ympäristöhallinnon käyttöön luonnonsuojelualueiden tiedon hallinnan tehtävien tueksi. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/LuonnonsuojeluOhjelmaAlueet.pdf

  • Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (VAMA 2021) on hyväksytty valtioneuvoston päätöksellä 18.11.2021. Suomessa on 186 valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Ne ovat maaseutumme edustavimpia kulttuurimaisemia, joiden arvo perustuu monimuotoiseen kulttuurivaikutteiseen luontoon, hoidettuun viljelymaisemaan ja perinteiseen rakennuskantaan. Ylä-Lapin kohteet ovat pääpiirteiltään saamelaisia kulttuurimaisemia, jotka edustavat poronhoitoon ja muihin luontaiselinkeinoihin perustuvia maisematyyppejä. Merialueiden kohteisiin sisältyy saaristoalueiden elinkeinojen maisematyyppejä. Mukana on myös metsätalouden maisematyyppejä sekä historiallisesti ja maisemallisesti huomattavia maisemanähtävyyksiä. Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999, MRL) valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) edellyttävät, että valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvojen turvaamisesta huolehditaan. Tämä on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 24 §:n mukaan otettava huomioon valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa. VAMA on viranomaisten laatima valtakunnallinen inventointi, joka muodostaa tietopohjan valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden mukaisten kulttuuriympäristön arvojen huomioimiselle. Käyttötarkoitus: Kartta-aineisto on luotu maisemiin liittyvän tiedon hallintaa ja sen soveltamista varten. Aineisto on tarkoitettu kuntien, maakuntien liittojen sekä muiden maankäytön suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaavien viranomaisten ja muiden tahojen käyttöön. Digitointimittakaava vaihtelee eri alueilla. Maisema ilmiönä ei ole luonteeltaan tarkkarajainen. Aineisto korvaa edellisen, vuodelta 1995 olevan aineiston. Lisätietoja: www.ymparisto.fi/fi-Fi/luonto/Maisemat/Arvokkaat_maisemaalueet Alueiden nimet Excel-taulukkona: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/VAMA.xls Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Nationellt värdefulla landskapsområden Nationellt värdefulla landskapsområden (VAMA 2021) har godkänts genom statsrådets beslut den 18 november 2021. I Finland finns det 186 nationellt värdefulla landskapsområden. De utgör de mest representativa kulturlandskapen på landsbygden. Deras värde baserar sig på en mångformig kulturpåverkad natur, ett vårdat odlingslandskap och ett traditionellt byggnadsbestånd. De berörda områdena i övre Lappland består i huvudsak av samiska kulturlandskap, som representerar landskapstyper baserade på renskötsel och andra naturnäringar. De berörda områdena i havsområdena inbegriper landskapstyper baserade på skärgårdsnäringar. I helheten ingår även skogsbrukets landskapstyper, samt historiskt och landskapsmässigt betydelsefulla landskapssevärdheter. De riksomfattande målen för områdesanvändningen enligt markanvändnings- och bygglagen (132/1999) förutsätter att den nationellt värdefulla kulturmiljöns och naturarvets värden tryggas. Detta ska enligt 24 § i ovannämnda lag beaktas i de statliga myndigheternas verksamhet, vid planeringen på landskapsnivå och vid annan områdesplanering. VAMA är en riksomfattande inventering utförd av myndigheterna och utgör informationsunderlag för beaktandet av kulturmiljöernas värden i enlighet med de riksomfattande målen för områdesanvändningen. Syfte: Kartmaterial har skapats för hantering och tillämpning av landskapsrelaterad information. Materialet är avsett för att användas av kommuner, landskapsförbund och andra myndigheter samt andra som har ansvar för planering och genomförande av markanvändning. Digitaliseringens skala varierar inom olika områden. Landskap som fenomen är inte skarpt avgränsade till sin natur. Materialet ersätter det tidigare materialet från år 1995. Läs mer: www.ymparisto.fi/sv-FI/Natur/Landskap/Vardefulla_landskapsomraden SYKEs öppna geodata kan användas i enlighet med öppen datalicens (CC BY 4.0). Nationally valuable landscapes Nationally valuable landscapes (VAMA 2021) has been approved based on Government Decision on 18 November 2021. There are 186 areas in Finland that have been classified as nationally valuable landscapes. They represent the cultural landscapes of our country, and their value is based on culturally significant natural diversity, cultivated agricultural landscape and traditional architecture. The sites in Northern Lapland are mainly Sámi cultural landscapes that represent landscape types typical to reindeer husbandry and other natural livelihoods. Marine sites include landscape types characteristic to archipelago livelihoods. They also include landscape types marked by forestry as well as historically and scenically notable attractions. The national land use objectives provided for in the Land Use and Building Act (132/1999) require ensuring that the values of nationally valuable cultural environments and natural heritage are safeguarded. In accordance with Section 24 of the Act, this shall be taken into account in the activities of state authorities, regional planning and other land use planning. VAMA is a national inventory prepared by the authorities. It forms a knowledge base for taking note of the cultural environment values in accordance with the national land use objectives. Purpose: The map data has been compiled for the management and application of landscape-related data. The data is intended for use by municipalities, regional councils and other authorities and parties responsible for land use planning and implementation. The digitalisation scale varies from region to region. Landscape as a phenomenon is not specific in nature. The data replaces the previous data from 1995. Read more: https://www.ymparisto.fi/en-US/Nature/Landscapes/Nationally_valuable_landscapes This SYKE’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0).

  • Valtakunnallisessa yhdyskuntarakenteen seurannassa (YKR) kaupunkiseutu muodostuu suurimpien kaupunkikeskusten keskustaajamasta, siihen fyysisesti ja toiminnallisesti tiiviisti liittyvistä lähitaajamista sekä näitä ympäröivästä lievealueesta, joka on haja-asutusaluetta. Kaikkiaan Suomessa kaupunkiseutuja on 34, joista kolme on kaksoiskaupunkeja. Keskustaajamia ovat sellaiset taajamat, joissa väestömäärä oli vuoden 2000 taajamarajauksessa yli 15 000 ja taajama ei ole kaupunkiseudun lähitaajama. Näille keskustaajamille muodostetaan kaupunkiseudut ja joiden kehitystä rajauksella seurataan. Kaksoiskaupungit muodostuvat sellaisista keskustaajamista, joiden reunat ovat alle viiden kilometrin päässä toisistaan ja jotka ovat väestömäärältään samaa kokoluokkaa. Lähitaajama kuuluu kaupunkiseutuun aina siinä tapauksessa jos etäisyys keskustaajaman reunaan on enintään kolme kilometriä. Lähitaajama kuuluu kaupunkiseutuun myös siinä tapauksessa, jos se on yli kolmen kilometrin päässä keskustaajamasta, mutta sen työllisistä yli 20 % käy töissä keskustaajamassa ja lähitaajaman ja keskustaajaman välillä on yhtenäinen alue, jossa talotiheys yhden kilometrin säteellä on yli 45 ja lähitaajaman reuna on alle 40 kilometrin päässä keskustaajaman toiminnallisesta keskipisteestä. Lähitaajaman ja keskustaajaman välillä on oltava myös suora tieyhteys ja kaupunkiseudun on muodostettava lievealueineen yhtenäinen kokonaisuus. Lähitaajama voi kuulua ainoastaan yhteen kaupunkiseutuun ja ollessaan kriteereiltään osa useampaa kuin yhtä kaupunkiseutu, taajama katsotaan kuuluvaksi suurempaan kaupunkiseutuun. Lievealue on kaupunkiseuduille muodostuva yhtenäinen alue, joka ulottuu viiden kilometrin päähän keskustaajaman ulkoreunasta ja kolmen kilometrin päähän kaupunkiseudun lähitaajaman ulkoreunasta. Lievealueeseen eivät kuulu vesistöt, Suomen rajojen ulkopuoliset alueet, eivätkä kaupunkiseutujen ulkopuoliset taajama-alueet. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Avoin tieto -palvelussa jaossa on aina uusin versio, joka päivitetään keskimäärin kahden vuoden välein sekä joka viidennen vuoden versio alkaen vuodesta 2010. Ympäristöhallinnon sisäiseen käyttöön aineisto on saatavissa viisivuosittain alkaen vuodesta 1990 lukuunottamatta vuotta 1995. Kaupunkiseutujen muodostamisen lähtötietoina käytetään aina uusimpia mahdollisia YKR-tietoja. Kuitenkin muun muassa työmatkatieodot ovat siihen vuoteen nähden, jota kaupunkiseudut kuvaavat yleensä kaksi vuotta vanhoja. Tämä johtuu aineistojen tuotannossa olevasta viiveestä. Käyttötarkoitus: YKR-kaupunkiseudut on rajattu SYKEssä yhdyskuntarakenteen seurannan tarpeisiin. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/YkrKaupunkiseutu.pdf The YKR Urban Regions is a spatial dataset based on the Monitoring System of Spatial Structure and Urban Form (YKR). The definition of urban regions is based on the delineation of localities. The Urban regions consist of the urban localities, which exceed population threshold of 15 000 inhabitants, neighboring localities, which are physically and functionally connected to the urban localities and surrounding urban fringe areas with sparse population. In total there are 34 urban regions in Finland, out of which three are so called twin cities. Twin cities are formed from two urban localities having less than a 5 km distance between their borders and share approximately the same amount of inhabitants. An urban locality is formed of a locality (densely populated area) with a population of at least 15 000 inhabitants and which is not categorized as a neighboring locality of another larger urban region. If the distance from the border of a neighboring locality is less than three kilometers to the border of an urban locality, it is invariably included in an urban region. If the distance from the neighboring locality to the functional center of the urban locality is more than three kilometers, but less than 40 kilometers, and at least 20% of the working population is commuting to the urban locality, the area is included in the urban region. However, in these cases, there has to be also a continuous residential area, with more than 45 residential buildings per km² between the urban locality and the neighboring locality. There must also be direct road access between the urban and neighboring locality. If these criteria are met, the area is included in the urban region. A neighboring locality can be connected to only one urban locality at a time. In conflict situations the locality in question is joined to the largest of the urban regions. The urban fringe area is a continuous area surrounding urban regions. It extends five kilometers from the border of the urban locality and three kilometers from the border of the neighboring locality. The urban fringe area does not include water areas, areas outside Finnish national borders or localities outside urban regions. The Finnish title of the dataset is YKR Kaupunkiseudut. This dataset belongs to SYKE’s open data collection (CC BY 4.0). Syke’s open information service delivers the most current version of the dataset, which is updated at five year intervals. For the internal use in environmental administration the data is available at five year intervals from 1990 onwards with the exception of 1995. Urban regions are always formed using the most current YKR-data available. In some cases (e.g. YKR-commuting data) YKR-data is outdated compared to the year that the urban regions represent. This results from the delays in the data production processes. Purpose of use: The urban regions dataset is used internally in Finnish Environmental Institute for tasks related to the monitoring of urban changes.