KUVAUS Herkät vesistöt, joiden rajaus on luotu Viherkertoimen käyttöä varten. Viherkerroinmenetelmä on ekologinen suunnittelutyökalu tonttien viherpinta-alan arviointiin, minkä avulla etsitään vaihtoehtoisia ratkaisutapoja kaupunkivihreän lisäämiseen sekä hulevesien hallintaan. Määritellyillä alueilla huleveden laadulliseen hallintaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Aineisto perustuu hulevesiohjelmassa määritettyihin osavaluma-alueisiin, joiden avulla aineisto on rajattu. Aineisto on päivitetty 12/2023 vastaamaan uuden hulevesiohjelman valuma-alueita. Hulevesiohjelmaan liittyvän aineiston lisäksi rajausta on arvioitu asiantuntijoiden toimesta. KATTAVUUS Koko kaupunki PÄIVITYS Aineisto on laadittu viherkertoimen käyttöön ja päivittyy tiedon tarkentuessa. YLLÄPITOSOVELLUS Aineisto on tallennettu PostgreSQL-tietokantaan ja ylläpidetään QGIS-ympäristössä. KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA Aluemainen SAATAVUUS Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS2-rajapinnoilta. JULKISUUS, TIETOSUOJA. Avoin aineisto. VASTUUTAHO Ympäristönsuojeluyksikkö (ymparistonsuojelu@tampere.fi) KENTÄT vesisto: vesistöalueen nimi

Vaisalan videoista konenäöllä tuotettua kuntotietoa, joka on konenäön avulla luokiteltu kuntoluokkiin 1-5 riippuen väylän uraisuudesta, paikkauksista, raoista ym. 1 on heikoin luokitus, 5 on paras luokitus.

Karttatasolla näytetään ne tonttijaon mukaiset tontit jotka lasketaan mukaan kaupungin kaavavarantoon. Sitovan tonttijaon mukaiset tontit siirtyvät näkymään osana rekisteritonttien tonttivarantoa kun sitovat tontit on rekisteröity. Varannosta poistuneet sitovan tonttijaon mukaiset tontit eivät myöskään näy tällä karttatasolla. Sitovan tonttijaon mukaisilla tonteilla tarkoitetaan asemakaavassa laaditun sitovan tonttijaon tontteja. Sitovan tonttijaon mukainen varanto ei merkitse luovutettavissa olevaa tai välittömästi rakennettavissa olevaa varantoa. Aineistoa ylläpidetään Oracle-ympäristössä. Aineiston päivitys ja ylläpito on jatkuvaa. Karttataso (näkymä) päivittyy kerran päivässä klo 7.00-8.00 välisenä aikana. Tietokannan geometria on alue. Aineiston koordinaatistojärjestelmä on ETRS-GK24 (EPSG:3878). Saatavissa WMS-/WFS-palveluna .

Karttatasolla näytetään ne rekisteritontit jotka lasketaan mukaan kaupungin kaavavarantoon. Varantoon laskettavan tontin on oltava rakentamaton. Tonttirekisteritontti poistuu varannosta kun kaavayksikkö tulkitaan rakennetuksi. Rekisteritonteilla tarkoitetaan kiinteistörekisteriin merkittyjä tontteja. Rekisteritonttien varanto ei merkitse samaa kuin luovutettavissa oleva tai välittömästi rakennettavissa oleva varanto. Aineistoa ylläpidetään Oracle-ympäristössä. Aineiston päivitys ja ylläpito on jatkuvaa. Karttataso (näkymä) päivittyy kerran päivässä klo 7.00-8.00 välisenä aikana. Tietokannan geometria on alue. Aineiston koordinaatistojärjestelmä on ETRS-GK24 (EPSG:3878). Saatavissa WMS-/WFS-palveluna .

KUVAUS Tietokanta sisältää pistemuotoista aineistoa mm. haitallisten vieraslajien torjuntakohteista Tampereella. Aineisto on koottu torjujien tekemien raporttien tai muiden ilmoitusten pohjalta. KATTAVUUS; PÄIVITYS; LUOTETTAVUUS Kattaa koko kaupungin alueella tehdyt torjunnat. Uudet torjuntatoimet ja –alueet päivitetään tietokantaan. Pisteet on sijoitettu torjunnoista tehtyjen raporttien ja koosteiden perusteella, joten niiden sijainnin tarkkuus vaihtelee lähteen mukaan. YLLÄPITOSOVELLUS; KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ; GEOMETRIA; Koordinaatistojärjestelmä on ETRS-GK24 (EPSG: 3878), ja tieto on pistemuotoista. SAATAVUUS Saatavilla WMS2- ja WFS-rajapinnoilta. Tallennettu PostgreSQL-tietokantaan. Alkuperäinen aineisto on tallennettuna ympäristönsuojeluyksikön verkkolevylle. YHTEYSHLÖ Ympäristönsuojeluyksikkö (ymparistonsuojelu@tampere.fi) POIKKILEIKKAUS Tallennetaan 2019 alkaen. JULKISUUS Sijaintitiedot julkisia. Osa taulukkotiedoista vain viranomaiskäyttöön. Kentät ID Pisteelle on annettu ID-numero, jos vieraslajitietokannassa on sitä vastaava alue. ID-numero on näillä kohteilla yhteinen, ja helpottaa tietojen liittämistä toisiinsa. LAJI Lajin suomenkielinen nimi. Jättiputkien (kaukasianjättiputki, armenianjättiputki, persianjättiputki) ja jättitattarien (sahalinintatar, japanintatar, tarhatatar) tapauksessa tässä on käytetty ryhmän nimeä (jättiputket tai jättitattaret). SIJAINTI Sijainnin tarkempi kuvaus, jos saatavilla. LUKUMAARA Arvio torjuttavien kasvien lukumäärästä. Täytetään, jos kyse yksittäisistä kasveista tai pinta-ala muuten hankala arvioida. PINTAALA Arvio torjuttavien kasvien pinta-alasta neliömetreinä. TORJUJA (ei julkinen) Torjunnan toteuttanut taho tai urakoitsija. PVM Torjunnan päivämäärä. Tarkkaa tietoa ei ole aina ollut saatavilla, jolloin lisätiedoissa merkintä ”pvm arvio”. TORJTOIM Torjuntatapa ilmaistuna numerokoodilla. Vaihtoehdot: 1. mekaaniset / fysikaaliset (esim. kitkeminen, niitto, murskaus, peittäminen) 2. kemialliset (torjunta-aineet, esim. glyfosaatti) 3. biologiset (esim. laiduntavat eläimet) 4. muut TORJUNTATASO Torjunnan taso ilmaistuna numerokoodilla. Vaihtoehdot: 1. täysin (käytetään, jos esiintymä on saatu täysin hävitettyä niin, että on oletettavissa, ettei sitä tarvitse enää torjua) 2. osittain 3. ei onnistunut 4. ei löytynyt TORJ_LISATIETO (ei julkinen) Torjuntaan käytetty menetelmä, esim. niitto, kitkeminen, glyfosaatti. AIKA(H) (ei julkinen) Torjuntaan kulunut aika tunteina. KUST(E) (ei julkinen) Arvio torjunnan kustannuksista euroina. SEURPVM Arvio kohteelle tarvittavasti seuraavasta torjunta- tai seurantakäynnistä. JATKTOIM T = true tai F = false. Jos kohde on seurattava eli vaatii käyntejä myös jatkossa, merkitään T. Jos kohteesta on saatu vieraslaji kokonaan hävitettyä eikä seurantaa ole tarpeen jatkaa, merkitään F. LISATIEDOT (ei julkinen) Muuta huomionarvoista – vapaa kenttä.

Tampereen kaupungin alueella viimeisen viiden vuoden aikana Poliisin tietoon tulleiden tieliikenneonnettomuuksien perustiedot. Tilastokeskuksen julkaisemaa valtakunnallista aineistoa on täydennetty kaupungin omilla taustatiedoilla. Aineisto sisältää tiedot tapauksista, joissa oli mukana vähintään yksi ajoneuvolla liikkunut henkilö. (Aineistossa ei ole mukana jalankulkijoiden kaatumisia.) Aineiston päivitys ja ylläpito vuosittaista Aineiston koordinaatistojärjestelmä on ETRS-TM35FIN. Selite: id = juokseva numero vuosi = tapahtumavuosi kk = tapahtumakuukausi pvm = päivämäärä kuol = onnettomuudessa kuolleiden lukumäärä louk =onnettomuudessa loukkaantuneiden lukumäärä kuoljoht = kuolemaan johtanut onnettomuus (1 = kyllä) loukjoht = loukkaantumiseen johtanut onnettomuus (1 = kyllä) ilmnro = poliisin ilmoitusnumero tunti = tunti, jolloin onnettomuus tapahtui vpvm = viikonpäivän numero ontyyppi = onnettomuuden tyyppi onnluokka = onnettomuuden luokka (esim. jalankulkija, peräänajo, ohitus yms.) osallkm = onnettomuudessa osallisten määrä nopraj = onnettomuuden aikana voimassa ollut nopeusrajoitus tietyo = tieto mahdollisesta työmaasta lampotila = onnettomuuden tapahtumahetkellä vallinnut lämpötila valoisuus = tapahtumapaikan valoisuus onnettomuuden tapahtumahetkellä saa = onnettomuuden tapahtumahetkellä vallinnut sää onnpaikka = onnettomuuden tapahtumapaikka (esim. ajorata, suojatie) liikvalo = tieto oliko kohteessa liikennevalo-ohjaus ristvar = tieto liittymän risteysvarustuksesta osoite = onnettomuuspaikan osoite vakavuus = onnettomuuden vakavuus symboli = koodisarake, joka ohjaa onnettomuussympolien esittämistä kartalla toiminnallinen_luokka = kaupungin väyläluokitus potkulauta = tieto onko kyseessä potkulautaonnettomuus (1 = kyllä)

Kuopion meluselvitys 2022 aineistossa on kuvattu tie-, teollisuus ja raideliikenteen melualueet EU-tunnusluvulla (Lden, päivä-ilta-yökeskiäänitaso) ja Lyö (yöajan keskiäänitaso) sekä Suomen kansallisilla tunnusluvuilla (Leq, päiväajan keskiäänitaso ja yöajan keskiäänitaso). Aineiston sisältää myös meluennusteen vuodelle 2035. Suomen kansallisilla tunnusluvuilla näytettävä aineisto on julkaistua Kuopion karttapalveluun.”

Karttatasolla (eli näkymässä) näytetään kaikki Tampereen kaupungin alueella vireillä olevat asemakaavat. Kohde poistuu karttatasolta kun se saa lainvoiman tai mikäli se perutaan. Karttatasolla näkyvien kohteiden varanto sisältyy ”vireillä olevien asemakaavojen varanto”-näkymän tilastoalueittain esitettäviin varantotietoihin. Vireillä olevien kohteiden arvioitu varanto ei merkitse luovutettavissa olevaa tai välittömästi rakennettavissa olevaa varantoa. Aineistoa ylläpidetään Oracle-ympäristössä. Aineiston päivitys ja ylläpito on jatkuvaa. Karttataso (näkymä) päivittyy tasatunnein. Tietokannan geometria on alue. Aineiston koordinaatistojärjestelmä on ETRS-GK24 (EPSG:3878). Saatavissa WMS-/WFS-palveluna .

Aineisto sisältää Tampereen seurakuntayhtymään kuuluvien seurakuntien rajat polygoneina. Ominaisuustietoina seurakunnan nimi, seurakunnan verkkosivujen osoite, kirkkoherran nimi, seurakunnan jäsenmäärä sekä seurakunnan rajojen sisällä asuvan väestön kokonaismäärä. Aineisto päivittyy satunnaisesti.

The raw materials of forest chips are small-diameter trees from thinning fellings and logging residues and stumps from final fellings. The harvesting potential consists of biomass that would be available after technical and economic constraints. Such constraints include, e.g., minimum removal of energywood per hectare, site fertility and recovery rate. Note that the techno-economic potential is usually higher than the actual availability, which depends on forest owners’ willingness to sell and competitive situation. The harvesting potentials were estimated using the sample plots of the 12th national forest inventory (NFI12) measured in the years 2014–2018. First, a large number of sound and sustainable management schedules for five consecutive ten-year periods were simulated for each sample plot using a large-scale Finnish forest planning system known as MELA (Siitonen et al. 1996; Hirvelä et al. 2017; http://mela2.metla.fi/mela/tupa/index-en.php). MELA simulations consisted of natural processes and human actions. The ingrowth, growth, and mortality of trees were predicted based on a set of distance-independent tree-level statistical models (e.g. Hynynen et al. 2002) included in MELA and the simulation of the stand (sample plot)-level management actions was based on the current Finnish silvicultural guidelines (Äijälä et al. 2014) and the guidelines for harvesting of energy wood (Koistinen et al. 2016). Future potentials were assumed to materialize when the industrial roundwood fellings followed the level of maximum sustained yield (79 mill. m3 in this calculation). The maximum sustained yield was defined such that the net present value calculated with a 4% discount rate was maximized subject to non-declining periodic industrial roundwood and energy wood removals and net incomes, and subject to the saw log removal remaining at least at the level of the first period. There were no constraints concerning tree species selection, cutting methods, age classes, or the growth/drain ratio in order to efficiently utilize the dynamics of forest structure. The potential for energywood from thinnings was calculated separately for all the energywood from thinnings (Stemwood for energy from thinnings) and for material that does not fulfill the size-requirements for pulpwood (Stemwood for energy from thinnings (smaller than pulpwood-sized trees)). Note that the decision whether pulpwood-sized thinning wood is directed to energy or industrial use, is based on the optimisation by MELA. The minimum top diameter of pulpwood in the calculation was 6.3 cm for pine (Pinus sylvestris) and 6.5 cm for spruce (Picea abies) and broadleaved species (mainly Betula pendula, B. pubescens, Populus tremula, Alnus incana, A. glutinosa and Salix spp.). The minimum length of a pulpwood log was assumed at 2.0 m. Energywood could be harvested as whole trees or as delimbed. The dry-matter loss in the supply chain was assumed at 5%. The potentials for logging residues and stumps were calculated as follows: The crown biomass removals of clear fellings were obtained from MELA. According to harvesting guidelines for energywood (Koistinen et al. 2016) mineral soils classified as sub-xeric (or weaker) and peatlands with corresponding low nutrient levels were left out from the potentials. Next, technical recovery rates were applied (70% for logging residues and 82-84% for stumps) (Koistinen et al. 2016; Muinonen et al. 2013). Finally, a dry-matter loss of 20% and 5% was assumed for residues and stumps, respectively. The techno-economical harvesting potentials were first calculated for nineteen Finnish regions and then distributed on a raster grid at 1 km × 1 km resolution by weighting with Multi-Source NFI biomasses as described by Anttila et al. (2018). The potentials represent time period 2026-2035 and are presented as average annual potentials in solid cubic metres over bark. References Äijälä O, Koistinen A, Sved J, Vanhatalo K, Väisänen P. 2014. Metsänhoidon suositukset. [Guidelines for sustainable forest management]. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisuja. Anttila P., Nivala V., Salminen O., Hurskainen M., Kärki J., Lindroos T.J. & Asikainen A. 2018. Regional balance of forest chip supply and demand in Finland in 2030. Silva Fennica vol. 52 no. 2 article id 9902. 20 s. https://doi.org/10.14214/sf.9902 Hirvelä, H., Härkönen, K., Lempinen, R., Salminen, O. 2017. MELA2016 Reference Manual. Natural Resources Institute Finland (Luke). 547 p. Hynynen J, Ojansuu R, Hökkä H, Salminen H, Siipilehto J, Haapala P. 2002. Models for predicting the stand development – description of biological processes in MELA system. The Finnish Forest Research Institute Research Papers. 835. Koistinen A, Luiro J, Vanhatalo K. 2016. Metsänhoidon suositukset energiapuun korjuuseen, työopas. [Guidelines for sustainable harvesting of energy wood]. Tapion julkaisuja. Muinonen E., Anttila P., Heinonen J., Mustonen J. 2013. Estimating the bioenergy potential of forest chips from final fellings in Central Finland based on biomass maps and spatially explicit constraints. Silva Fennica 47(4) article 1022. https://doi.org/10.14214/sf.1022. Siitonen M, Härkönen K, Hirvelä H, Jämsä J, Kilpeläinen H, Salminen O et al. 1996. MELA Handbook. 622. 951-40-1543-6.