KUVAUS Herkät vesistöt, joiden rajaus on luotu Viherkertoimen käyttöä varten. Viherkerroinmenetelmä on ekologinen suunnittelutyökalu tonttien viherpinta-alan arviointiin, minkä avulla etsitään vaihtoehtoisia ratkaisutapoja kaupunkivihreän lisäämiseen sekä hulevesien hallintaan. Määritellyillä alueilla huleveden laadulliseen hallintaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Aineisto perustuu hulevesiohjelmassa määritettyihin osavaluma-alueisiin, joiden avulla aineisto on rajattu. Aineisto on päivitetty 12/2023 vastaamaan uuden hulevesiohjelman valuma-alueita. Hulevesiohjelmaan liittyvän aineiston lisäksi rajausta on arvioitu asiantuntijoiden toimesta. KATTAVUUS Koko kaupunki PÄIVITYS Aineisto on laadittu viherkertoimen käyttöön ja päivittyy tiedon tarkentuessa. YLLÄPITOSOVELLUS Aineisto on tallennettu PostgreSQL-tietokantaan ja ylläpidetään QGIS-ympäristössä. KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA Aluemainen SAATAVUUS Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS2-rajapinnoilta. JULKISUUS, TIETOSUOJA. Avoin aineisto. VASTUUTAHO Ympäristönsuojeluyksikkö (ymparistonsuojelu@tampere.fi) KENTÄT vesisto: vesistöalueen nimi

Vaisalan videoista konenäöllä tuotettua kuntotietoa, joka on konenäön avulla luokiteltu kuntoluokkiin 1-5 riippuen väylän uraisuudesta, paikkauksista, raoista ym. 1 on heikoin luokitus, 5 on paras luokitus.

Tampereen kaupungin alueella viimeisen viiden vuoden aikana Pelastuslaitoksen tietoon tulleiden liikenneonnettomuuksien perustiedot. Tieliikenneonnettomuuksien lisäksi aineistoon on yhdistetty raitiotieonnettomuudet. Aineiston päivitys ja ylläpito vuosittaista. Aineiston koordinaatistojärjestelmä on ETRS-TM35FIN. Selite: id = juokseva numero objectid = juokseva numero Pronto-tietokannassa nro = pelastuslaitoksen tunniste tapahtumak = tapahtumakunta pelastusla = pelastuslaitos, jonka alueella onnettomuus tapahtui ilmoitusai = onnettomuuden ilmoitusaika osoite = onnettomuuspaikan osoite pk = pisteen koordinaatti ik = pisteen koordinaatti onntyyppi = onnettomjuudet tyyppi (esim. tieliikenne, raideliikenne) tieluokka = onnettomuuspaikan väyläluokitus tie = tien numero risteys = jos onnettomuus risteyksessä niin risteyksen perustiedot rtie = risteävän tien numero vesisto = ajokeli = tieto vallinneesta ajokelistä osall1-osall6 = onnettomuuden osallinen liikennevälineen mukaan maara1-maara6 = onnettomuudessa osallisena olleiden henkilöiden määrä liikennevälineessä kuol = onnettomuudessa kuolleiden määrä vloukk = onnettomuudessa vakavasti loukkaantuneiden määrä lloukk = onnettomuudessa lievästi loukkaantuneiden määrä kuntanro = kuntanumero kkpvm = tapahtumavuosi ja kuukausi tienro = tienumero aosa = aet = vakavuus = onnettomuuden vakavuus

Kuopion meluselvitys 2022 aineistossa on kuvattu tie-, teollisuus ja raideliikenteen melualueet EU-tunnusluvulla (Lden, päivä-ilta-yökeskiäänitaso) ja Lyö (yöajan keskiäänitaso) sekä Suomen kansallisilla tunnusluvuilla (Leq, päiväajan keskiäänitaso ja yöajan keskiäänitaso). Aineiston sisältää myös meluennusteen vuodelle 2035. Suomen kansallisilla tunnusluvuilla näytettävä aineisto on julkaistua Kuopion karttapalveluun.”

KUVAUS Aineisto sisältää tietoa pääasiallisesti haitallisten vieraslajien sijainneista Tampereella. Aineisto perustuu kaupungille tehtyihin ilmoituksiin, maastohavaintoihin, luontoselvityksiin sekä Laji.fi:stä poimittuihin tietoihin. Osalle kohteista on muodostettu maastokäynnillä tarkempi aluerajaus. Osa havainnoista on tehty pistemäisinä, jolloin ne näkyvät aineistossa tasakokoisena neliönä tai ympyränä. Aineisto täydentyy sitä mukaa, kun havaintoja saadaan. Aineistoon on lokakuussa 2023 liitetty saman vuoden kesällä toteutetun Crowdsorsa-mobiilipelin kautta saadut kansalaishavainnot, joihin liittyy tiedon keräämistavasta johtuen sijainnin sekä rajauksen muodon epätarkkuutta. Havainnot tunnistaa siitä, että niillä on hav_lahde -kentässä merkintä "Mobiilipeli Crowdsorsa". KATTAVUUS; PÄIVITYS; LUOTETTAVUUS Kattaa pääasiassa kantakaupungissa sijaitsevat havainnot. Päivitetään sitä mukaa, kun saadaan uusia ilmoituksia tai omia havaintoja. Ei siis ole järjestelmällinen kartoitus minkään lajin osalta. Aluerajaukset ovat silmämääräisesti arvioituja. YLLÄPITOSOVELLUS; KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ; GEOMETRIA; Koordinaatistojärjestelmä on ETRS-GK24 (EPSG: 3878), ja tieto on aluemuotoista. SAATAVUUS Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS2-rajapinnoilta, aineisto on tallennettu PostgreSQL -tietokantaan. Lähtötilanneaineisto on tallennettuna ympäristönsuojelun verkkolevylle. YHTEYSHLÖ Ympäristönsuojeluyksikkö (ymparistonsuojelu@tampere.fi) POIKKILEIKKAUS Tallennetaan 2019 alkaen. JULKISUUS Sijaintitiedot julkisia. Osa taulukkotiedoista vain viranomaiskäyttöön. Kentät ID Alueelle annettu tunniste. ID-numero on yhteinen torjuntatietokannassa olevan vastaavan torjuntapisteen kanssa. LAJI Lajin suomenkielinen nimi. Jättiputkien (kaukasianjättiputki, armenianjättiputki, persianjättiputki) ja jättitattarien (sahalinintatar, japanintatar, tarhatatar) tapauksessa tässä on käytetty ryhmän nimeä (jättiputket tai jättitattaret). TIET_NIMI Lajin tieteellinen nimi. (jättiputket Heracleum persicum –ryhmä ja jättitattaret Reynoutria-ryhmä). SIJAINTI (ei julkinen) Sijainnin tarkempi kuvaus. Esimerkiksi ”Jalkasaarentien päässä” Pispalan valtatien ja Nokiantien risteys” ”Lukonpuiston kaakkoisnurkka” tai ”Tahmelan lähteen ja Tahmelan viertotien välissä”. HAVAINTOPV Päivämäärä, jolloin kartoittaja on havainnoinut kohteen. LUKUMAARA Lajin yksilömäärä. Yhdestä viiteen käytetty todellista yksilömäärää. 6-10 yksilöä = 5+, yli 10 = 10+, n. 20 = 20; n. 50 = 50; 50-100 yksilöä = 50+; n. 100 = 100; yli 100 = 100+; n. 1000 = 1000; yli 1000 = 1000+ ELINVAIHE Verso, ei kuki, kukkii, on kukkinut. UHKATASO (ei julkinen) Sijaintiin liittyvä uhkataso määriteltynä 1-3. 1 merkitsee suurempaa uhkaa. 1 = haitallisten vieraslajien esiintymät luonnonsuojelualueilla ja niiden välittömässä läheisyydessä. 2 = haitalliset vieraslajit luonnonsuojelualueiden ulkopuolella, sekä luonnonsuojelualueilla esiintyvät muut vieraslajit. 3 = muut vieraslajit luonnonsuojelualueiden ulkopuolella. HAITTATASO Lajin haittataso. 1 = haitalliset vieraslajit 2 = muut vieraslajit. SIJ_TYYPPI Havainnon sijainnin tyyppi. Käytettyjä tyyppejä: pihanreuna piha tienvarsi polunvarsi radanvarsi pensasaita ojanvarsi puronvarsi kosteikko metsikkö avomaa pihaistutus tienvarsi-istutus istutus ranta puistonreuna joutomaa puutarhajätekasa maakasa metsänreuna keto HAV_LAHDE (ei julkinen) Havainnon lähde. Joko laji.fi, ilmoitus kaupungille, oma havainto, tai henkilön nimi jolta tieto on peräisin. HAV_TEKIJA (ei julkinen) Kartoittajan nimi. MAANOMISTJ Onko havainto kaupungin maalla vai yksityisellä maalla (kaupunki/yksityinen). LISATIEDOT (ei julkinen) Muuta huomionarvoista – vapaa kenttä. TORJ_KOK Vuosiluku, jolloin vieraslajiesiintymä on saatu hävitettyä kokonaan. PROTIETO_ID (ei julkinen) Protieto-ohjelman kautta raportoidun havainnon tunniste. PROTIETO_LEVEYS (ei julkinen) Alueen leveys Protieto-ohjelman kautta raportoidusta havainnosta. PROTIETO_PITUUS (ei julkinen) Alueen leveys Protieto-ohjelman kautta raportoidusta havainnosta. PINTA_ALA Protieto-ohjelman kautta raportoidun havainnon pinta-ala (pituus x leveys). PROTIETO_MUU_LAJI Laji, mitä Protieto-ohjelman kautta raportoitu havainto koskee, jos se on joku muu kuin valikossa määritelty. LAHIKUVA (ei julkinen) Lähikuva Protieto-ohjelman kautta raportoidusta havainnosta. YLEISKUVA (ei julkinen) Yleiskuva Protieto-ohjelman kautta raportoidusta havainnosta. LISAKUVA1-3 (ei julkinen) Mahdolliset lisäkuvat Protieto-ohjelman kautta raportoidusta havainnosta.

Aineisto sisältää Tampereen urakka-alueiden aluejaon ja tyhjennysurakan ilmansuuntatiedon.

Satakunnan rakennusperintö – inventoinnin päivitys on tehty vuosina 2003 – 2005. Luettelon pohjana on ollut vuosina 1987 – 88 tehty inventointi, joka on julkaistu Satakunnan rakennusperinne -kirjassa vuonna 1990. Inventoinnissa on koottu kohde- ja aluetiedot Satakunnan maakunnallisesti merkittävistä kulttuuriympäristöistä ja rakennusperinnöstä. Aluerajaukset ovat osittain päällekkäisiä valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen rajausten kanssa. Lähtöaineistona on ollut ”Satakunnan rakennusperintö 2005” (Lauri Putkonen). Alueet ja kohteet on digitoitu Satakuntaliitossa.

Suunniteltujen maalämpökaivojen ja maalämpöalueiden sijainti määritetään lupahakemuksen asemapiirroksesta. Kun kaivot tai alueet ovat valmistuneet saadaan lopullinen sijainti ja ominaisuustiedot rakentajien porausraporteista. Sijainti tallennetaan ETRS-GK24(EPSG:3878) ja ETRS-TM35FIN (EPSG:3067) koordinaattijärjestelmissä. Päivitys ja ylläpito jatkuvaa. Tuote on avointa aineistoa.

Karttatasolla näytetään ne ohjeellisen tonttijaon tontit jotka lasketaan mukaan kaupungin kaavavarantoon. Ohjeelliset tontit poistuvat varantonäkymästä silloin kun alueelle aletaan laatia sitovaa tonttijakoa. Ennen kuin sitova tonttijako on valmistunut, ne eivät näy tai tule lasketuksi osaksi varantoa. Sitovan tonttijaon valmistuttua tontit tulevat näkyviin ja lasketaan osaksi sitovan tonttijaon varantoa. Varannosta poistuneet ohjeelliset tontit eivät myöskään näy tällä karttatasolla. Ohjeellisen tonttijaon tonteilla tarkoitetaan asemakaavassa laaditun ohjeellisen tonttijaon mukaisia tontteja. Ohjeellisen tonttijaon mukainen varanto ei merkitse luovutettavissa olevaa tai välittömästi rakennettavissa olevaa varantoa. Aineistoa ylläpidetään Oracle-ympäristössä. Aineiston päivitys ja ylläpito on jatkuvaa. Karttataso (näkymä) päivittyy kerran päivässä klo 7.00-8.00 välisenä aikana. Tietokannan geometria on piste. Aineiston koordinaatistojärjestelmä on ETRS-GK24 (EPSG:3878). Saatavissa WMS-/WFS-palveluna .

The raw materials of forest chips are small-diameter trees from thinning fellings and logging residues and stumps from final fellings. The harvesting potential consists of biomass that would be available after technical and economic constraints. Such constraints include, e.g., minimum removal of energywood per hectare, site fertility and recovery rate. Note that the techno-economic potential is usually higher than the actual availability, which depends on forest owners’ willingness to sell and competitive situation. The harvesting potentials were estimated using the sample plots of the 12th national forest inventory (NFI12) measured in the years 2014–2018. First, a large number of sound and sustainable management schedules for five consecutive ten-year periods were simulated for each sample plot using a large-scale Finnish forest planning system known as MELA (Siitonen et al. 1996; Hirvelä et al. 2017; http://mela2.metla.fi/mela/tupa/index-en.php). MELA simulations consisted of natural processes and human actions. The ingrowth, growth, and mortality of trees were predicted based on a set of distance-independent tree-level statistical models (e.g. Hynynen et al. 2002) included in MELA and the simulation of the stand (sample plot)-level management actions was based on the current Finnish silvicultural guidelines (Äijälä et al. 2014) and the guidelines for harvesting of energy wood (Koistinen et al. 2016). Future potentials were assumed to materialize when the industrial roundwood fellings followed the level of maximum sustained yield (79 mill. m3 in this calculation). The maximum sustained yield was defined such that the net present value calculated with a 4% discount rate was maximized subject to non-declining periodic industrial roundwood and energy wood removals and net incomes, and subject to the saw log removal remaining at least at the level of the first period. There were no constraints concerning tree species selection, cutting methods, age classes, or the growth/drain ratio in order to efficiently utilize the dynamics of forest structure. The potential for energywood from thinnings was calculated separately for all the energywood from thinnings (Stemwood for energy from thinnings) and for material that does not fulfill the size-requirements for pulpwood (Stemwood for energy from thinnings (smaller than pulpwood-sized trees)). Note that the decision whether pulpwood-sized thinning wood is directed to energy or industrial use, is based on the optimisation by MELA. The minimum top diameter of pulpwood in the calculation was 6.3 cm for pine (Pinus sylvestris) and 6.5 cm for spruce (Picea abies) and broadleaved species (mainly Betula pendula, B. pubescens, Populus tremula, Alnus incana, A. glutinosa and Salix spp.). The minimum length of a pulpwood log was assumed at 2.0 m. Energywood could be harvested as whole trees or as delimbed. The dry-matter loss in the supply chain was assumed at 5%. The potentials for logging residues and stumps were calculated as follows: The crown biomass removals of clear fellings were obtained from MELA. According to harvesting guidelines for energywood (Koistinen et al. 2016) mineral soils classified as sub-xeric (or weaker) and peatlands with corresponding low nutrient levels were left out from the potentials. Next, technical recovery rates were applied (70% for logging residues and 82-84% for stumps) (Koistinen et al. 2016; Muinonen et al. 2013). Finally, a dry-matter loss of 20% and 5% was assumed for residues and stumps, respectively. The techno-economical harvesting potentials were first calculated for nineteen Finnish regions and then distributed on a raster grid at 1 km × 1 km resolution by weighting with Multi-Source NFI biomasses as described by Anttila et al. (2018). The potentials represent time period 2026-2035 and are presented as average annual potentials in solid cubic metres over bark. References Äijälä O, Koistinen A, Sved J, Vanhatalo K, Väisänen P. 2014. Metsänhoidon suositukset. [Guidelines for sustainable forest management]. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisuja. Anttila P., Nivala V., Salminen O., Hurskainen M., Kärki J., Lindroos T.J. & Asikainen A. 2018. Regional balance of forest chip supply and demand in Finland in 2030. Silva Fennica vol. 52 no. 2 article id 9902. 20 s. https://doi.org/10.14214/sf.9902 Hirvelä, H., Härkönen, K., Lempinen, R., Salminen, O. 2017. MELA2016 Reference Manual. Natural Resources Institute Finland (Luke). 547 p. Hynynen J, Ojansuu R, Hökkä H, Salminen H, Siipilehto J, Haapala P. 2002. Models for predicting the stand development – description of biological processes in MELA system. The Finnish Forest Research Institute Research Papers. 835. Koistinen A, Luiro J, Vanhatalo K. 2016. Metsänhoidon suositukset energiapuun korjuuseen, työopas. [Guidelines for sustainable harvesting of energy wood]. Tapion julkaisuja. Muinonen E., Anttila P., Heinonen J., Mustonen J. 2013. Estimating the bioenergy potential of forest chips from final fellings in Central Finland based on biomass maps and spatially explicit constraints. Silva Fennica 47(4) article 1022. https://doi.org/10.14214/sf.1022. Siitonen M, Härkönen K, Hirvelä H, Jämsä J, Kilpeläinen H, Salminen O et al. 1996. MELA Handbook. 622. 951-40-1543-6.