From 1 - 10 / 15
  • Categories  

    MapAnt kartta on Maanmittauslaitoksen avoimiin aineistoihin (Maastotietokanta ja laserkeilausaineistot) perustuva maastoa suunnistuskarttamaisesti kuvaamaan pyrkivä kartta. Se on generoitu automaattisesti Karttapullautin -ohjelmistolla harrasteprojektina. Pääosa aineistosta on tehty 2016 syksyllä ja perustuu silloin Maanmittauslaitokselta saatavissa olleisiin aineistoihin. Se karttaa noin 80% Suomesta (keilaustilanne 2016). Kesäkeilauksiin perustuvilla alueilla kasvillisuuskuvaus on keskimääräistä vihreämpää. Kartta soveltuu suunnistamiseen, luonnossa liikkumiseen ja erilaisten reittiesitysten taustakartaksi. Aineisto julkaistaan Creative Commons lisenssillä https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/legalcode ja on käytettävissä suoraan mapant.fi palvelun WMTS ja WMS rajapinnoista, jotka ovat ilmaiset eivätkä vaadi autentikointia. Aineisto ja rajapinnat ovat käytettävissä "as-it-is" periaateella. Emme vastaa tietojen oikeellisuudesta, kattavuudesta tai rajapinnan savutettavuudesta millään tavalla.

  • Opaskartta on yleistetty karttatuote, jonka ylläpitomittakaava on 1:15 000. Opaskartta kattaa koko Lappeenrannan kaupungin alueen sekä lisäksi osia naapurikuntien alueista. Aineisto sisältää mm. seuraavia kohteita: nimistö, kadut, tiet ja rautatieyhteydet, julkisia rakennuksia, asuinalueet, teollisuusalueet, puisto-, metsä-, pelto- ja vesistöalueet sekä kunnan- ja valtakunnanrajat. Aineistoa ylläpidetään jatkuvasti.

  • Opaskartta on yleistetty karttatuote, jonka ylläpitomittakaava on 1:15 000. Opaskartan alue kattaa koko Salon alueen. Aineisto sisältää mm. seuraavat tiedot: nimistö, kadut, tiet ja rautatieyhteydet, julkiset rakennukset, asuinalueet, teollisuusalueet, metsä-, pelto- ja vesistöalueet sekä kunnan rajat. Aineistoa päivitetään ja ylläpidetään jatkuvasti. Aineiston koordinaatistojärjestelmä on ETRS-GK23.

  • Opaskartta on yleistetty karttatuote, jonka ylläpitomittakaava on 1:15000. Opaskartta kattaa Joensuun kantakaupungin ja liitoskuntien taajamien alueet. Kartassa kuvataan mm. kaupunginsosien ja osa-alueiden nimet, kadut, tiet ja rautatieyhteydet, julkiset rakennukset, maankäyttö sekä kunnan rajat. Aineistoa päivitetään jatkuvasti

  • Opaskartta on yleistetty karttatuote, jonka ylläpitomittakaava on 1:15000. Opaskartta on laadittu koko Porin kaupungin alueelta. Saatavissa sähköisissä muodoissa. Opaskartassa on esitetty nimistö, kadut, osoitenumerointi, tiet ja rautatieyhteydet, julkishallinnolliset rakennukset, teollisuusrakennukset, teollisuusalueet, pääpiirteittäinen maankäyttö ja kunnan rajat. Opaskartassa on myös esitetty kaupunginosien nimet. Aineistoa päivitetään jatkuvasti.

  • Opaskartta on yleistetty karttatuote, jonka ylläpitomittakaava on 1:15000. Aineisto käsittää kantakaupungin ja erillisen keskustaosan lisäksi myös Anttolan, haukivuoren ja Otavan taajama alueet. Tietoaineistoa ylläpidetään jatkuvasti

  • Opaskartta on yleistetty karttatuote, jonka ylläpitomittakaava on 1:15000. Osa saariston opaskartasta ylläpidetään mittakaavassa 1:60000. Opaskartta kattaa lähes koko kunnan alueen pl. osan pohjoista Pyhtään kuntaa vasten olevaa rajaa. Opaskartalla on esitetty mm.: - kaupunginosien ja kylien nimet - matkailukohteita - katujen ja teiden nimet ja osoitenumeroita sekä teemoina: - kadut ja tiet - viheralueet (pellot, metsät, puistot) - teollisuusalueet - vesialueet - asuinalueet/taajamat ja - satama-alueet Opaskarttaa ylläpidetään omalla palvelimella rasterimuotoisena jatkuvasti. Opaskartta on painettu keskimäärin 4-6- vuoden välein. Internetissä (karttapalvelu.kotka.fi) julkaistavaa opaskarttaa päivitetään n. kerran vuodessa tai tarpeen mukaan.

  • Sisältää Raision kaupungin yleiskaavan ja osayleiskaavat.

  • Categories  

    Virtausmallikartoissa kuvataan tieto yläpuoleisen valuma-alueen pinta-alasta, kaltevuudesta sekä veden virtausnopeudesta. Virtausmallikartat on tarkoitettu avuksi vesiensuojelun suunnitteluun esimerkiksi kunnostusojitusten ja maanmuokkauksen yhteydessä. Ne soveltuvat hyvin käytettäväksi tukiaineistona eri maankäyttömuotojen toimenpiteitä suunniteltaessa. Virtausmallikartat ovat käytettävissä WMS-rajapinnan kautta. Aineiston ovat tuottaneet yhteistyössä Suomen metsäkeskus, Metsähallitus ja Otso-metsäpalvelut. Aineiston kuvaus Virtausmalli on laskettu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan sekä Suomen ympäristökeskuksen valuma–aluejaon perusteella. Aineisto on kuvattu tietojen perusteella teemoittain eri karttatasoilla. Ominaisuustiedot on esitetty jokaiselle kymmenelle metrille. Tulokset kuvaavat tilannetta, jossa ojat on kaivettu kuten peruskartassa sekä oletuksella, että kaikki ojat ovat saman syvyisiä ja kokoisia. Tulosten luotettavuus heikkenee tasaisilla alueilla. Paikkatietoaineisto ei korvaa maastosuunnittelun tarvetta eikä muita tietolähteitä. Lähtöaineistoissa voi esiintyä virheitä, jotka vaikuttavat laskennan tuloksiin. Tulkintoja ei tule tehdä yksittäisen havainnon perusteella. Esimerkkejä aineiston käyttötapauksista • Veden virtausreitit ja ojakohtaiset vesimäärät toimenpidealueella: Aineiston perusteella voidaan tehdä päätelmiä toimenpidealueen ojakohtaisista vesimääristä ja siten kohdista, joissa maa-ainesten irtoamisen mahdollisuus toimenpidealueella on suurinta. Aineiston käyttöä voidaan tehostaa vertaamalla sitä GTK:n maalajikartoituksen tietoihin. Tietoja kannattaa käyttää maastosuunnittelun suuntaamisessa vesiensuojelun kannalta tärkeimmille kohteille. Maastosuunnittelun yhteydessä tarkastetaan mallin virtausreittien oikeellisuus sekä määritellään riskikohteiden maalaji tarkemmin. Tarvittaessa mallin tuloksia tulkitaan kerättyjen tietojen perusteella uudelleen. • Valuma-alueen pinta-ala: Mallin laskemaa tietoa yläpuolisen valuma-alueen pinta-alasta voidaan käyttää apuna vesiensuojelurakenteiden mitoituksessa. Aineisto on laskettu kolmannen jakovaiheen valuma-aluejaon perusteella jokaiselle valuma-alueelle erikseen. Yksittäistä tulosta ei voida siten käyttää esimerkiksi vesimuodostuman osalta, jonka valuma-alue koostuu useammasta kolmannen jakovaiheen alueesta. Yläpuoleisen valuma-alueen pinta-ala teeman avulla voidaan hahmottaa myös pintavesien kerääntymistä ja käyttää tietoa apuna esimerkiksi vesistöjen suojavyöhykkeen leveystarpeen määrittelyssä. • Kaltevuus: Uoman kaltevuustietoa voidaan käyttää apuna määriteltäessä esimerkiksi kaivukatkojen ja pohjapatojen tarvetta sekä niiden paikkoja.