FIN Aineiston tarkoituksena on: -Identifioida tie- ja rata-alueet, joiden varrella esiintyy uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lajeja -Identifioida tie- ja rata-alueet, joiden varrella esiintyy hyviä elinvoimaisia niittyindikaattorilajeja (hyönteisten mesi- ja ravintokasveja) -Identifioida tie- ja rata-alueet, joiden varrella esiintyy suojelualueita -Identifioida tie- ja rata-alueet, joiden varrella esiintyy komealupiinia tai kurtturuusua -Identifioida tie- ja rata-alueet, joiden varrella esiintyy komealupiinia tai kurtturuusua uhanalaisten lajien lisäksi -> Löytää herkät alueet ja paikallistaa vieraslajien uhka Tieto esitetään 1 kilometrin ruuduissa. Aineistosta on julkaistu kaksi erillistä versiota. -VaylanvarsienVieraslajitJaArvokkaatElinymparistot_avoin: Avoin versio, jonka lajitietoa on karkeistettu mahdollisista herkistä lajeista johtuen. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0) ja sitä saa käyttää lisenssiehtojen mukaisesti -VaylanvarsienVieraslajitJaArvokkaatElinymparistot_kayttorajoitettu: Alkuperäinen karkeistamaton versio. Tämä versio on vain viranomaiskäyttöön eikä kyseistä aineistoa saa jakaa Aineistosta on tehty tarkempi menetelmäkuvaus https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/VierasVayla_Menetelmakuvaus.pdf sekä muuttujaseloste https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/VierasVayla_VariableDescription.xlsx ENG The purpose of the material is to: -Identify road and rail areas that have nearby observations of endangered and near threatened species -Identify road and rail areas with good meadow indicator plant species -Identify road and rail areas along which there are protected areas -Identify the road and rail areas along which there are observations of Lupinus polyphyllus or Rosa rugosa observations -Identify the road and rail areas along which there are Lupinus polyphyllus or Rosa rugosa observations in addition to sensitive species -> Finds sensitive areas and identify the overall threat of alien species The data is presented in 1-kilometer square grid cells. There are two separate versions of the data. -VaylanvarsienVieraslajitJaArvokkaatElinymparistot_avoin: Open access version, in which its species-related parts have been simplified due to data restriction issues. The material belongs to Syke's open materials (CC BY 4.0) and may be used in accordance with the license terms. -VaylanvarsienVieraslajitJaArvokkaatElinymparistot_kayttorajoitettu: Original version. This version is only for official use and the material in question may not be shared. A more precise description about the data procedures can be found from (In Finnish) https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/VierasVayla_Menetelmakuvaus.pdf Furthermore, all the variables in the data are explained in this bilingual variable description https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/VierasVayla_VariableDescription.xlsx This dataset was updated with the newest species observations on 10/2023 and 11/2024 Process code for this can be found from https://github.com/PossibleSolutions/VierasVayla_SpeciesUpdate

KUVAUS Herkät vesistöt, joiden rajaus on luotu Viherkertoimen käyttöä varten. Viherkerroinmenetelmä on ekologinen suunnittelutyökalu tonttien viherpinta-alan arviointiin, minkä avulla etsitään vaihtoehtoisia ratkaisutapoja kaupunkivihreän lisäämiseen sekä hulevesien hallintaan. Määritellyillä alueilla huleveden laadulliseen hallintaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Aineisto perustuu hulevesiohjelmassa määritettyihin osavaluma-alueisiin, joiden avulla aineisto on rajattu. Aineisto on päivitetty 12/2023 vastaamaan uuden hulevesiohjelman valuma-alueita. Hulevesiohjelmaan liittyvän aineiston lisäksi rajausta on arvioitu asiantuntijoiden toimesta. KATTAVUUS Koko kaupunki PÄIVITYS Aineisto on laadittu viherkertoimen käyttöön ja päivittyy tiedon tarkentuessa. YLLÄPITOSOVELLUS Aineisto on tallennettu PostgreSQL-tietokantaan ja ylläpidetään QGIS-ympäristössä. KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA Aluemainen SAATAVUUS Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS2-rajapinnoilta. JULKISUUS, TIETOSUOJA. Avoin aineisto. VASTUUTAHO Ympäristönsuojeluyksikkö (ymparistonsuojelu@tampere.fi) KENTÄT vesisto: vesistöalueen nimi

The EMODnet (European Marine Observation and Data network) Geology project collects and harmonizes marine geological data from the European sea areas to support decision making and sustainable marine spatial planning. The partnership includes 39 marine organizations from 30 countries. The partners, mainly from the marine departments of the geological surveys of Europe (through the Association of European Geological Surveys-EuroGeoSurveys), have assembled marine geological information at various scales from all European sea areas (e.g. the White Sea, Baltic Sea, Barents Sea, the Iberian Coast, and the Mediterranean Sea within EU waters). This dataset includes EMODnet seabed substrate maps at a scale of 1:20 000 from the European marine areas. Traditionally, European countries have conducted their marine geological surveys according to their own national standards and classified substrates on the grounds of their national classification schemes. These national classifications are harmonised into a shared EMODnet schema using Folk's sediment triangle with a hierarchy of 16, 7 and 5 substrate classes. The data describes the seabed substrate from the uppermost 30 cm of the sediment column. Further information about the EMODnet Geology project is available on the portal (http://www.emodnet-geology.eu/).

Maatalousmaa vuonna 2020 aineisto kuvaa mahdollisimman kattavasti maankäytöltään maatalouteen kuuluvia alueita vuonna 2020, sisältäen sekä maataloustukia saavat alueet, että tukien ulkopuoliset alueet. Aineisto on koostettu käyttäen Ruokaviraston tuottamia perus- ja kasvulohkoaineistoja sekä Maanmittauslaitoksen tuottamaa maastotietokantaa. Peruslohkoaineisto on komission asetuksen 796/2004 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 20 artiklassa tarkoitettu viljelylohkojen tunnistusjärjestelmä. Järjestelmää käytetään EU:n pinta-alaperusteisen maataloustuen hallinnoinnissa. Aineisto käsittää vuoden 2020 peruslohkojen tilanteen 31.12.2020. Kasvulohkolla tarkoitetaan yhteen peruslohkoon kuuluvaa yhtenäistä aluetta, jossa kasvatat yhtä kasvilajia, useamman kasvilajin seosta tai jota kesannoidaan tai joka on erityiskäytössä. Yhdellä peruslohkolla voi olla yksi tai useampia kasvulohkoja. Kasvulohko voi kuulua vain yhteen peruslohkoon. Kasvulohkojen rajat ja samalla niiden pinta-alat voivat vaihdella peruslohkon sisällä vuosittain. Peltolohkorekisteristä on aineistoon otettu mukaan ne lohkot joihin yhdistyy kasvulohkoista tieto viljellystä kasvista. Aineistosta on tiputettu pois ei-maatalousaluetta olevat lohkot, esimerkiksi metsäiset alueet. Maanmittauslaitoksen Maastotietokanta on koko Suomen kattava maastoa kuvaava aineisto ja se koostuu erilaisista kohderyhmistä. Maastotietokannan Maatalousmaa -aineisto sisältää Maastotietokannan pellot, ja puutarhat. Niityt ovat erillinen kohdeluokka. Mammuttiprojektia varten MTK kohdeluokat Maatalousmaa (pellot ja puutarhat) ja Niitty yhdistettiin yhdeksi aineistoksi. Kohdeluokat on poimittu vuoden 2020 Maastotietokannasta, joka on saatavissa Paituli-palvelusta (poiminta tehty 19.04.2021). Kohdeluokat ja niiden kuvaukset löytyvät: https://www.maanmittauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/attachments/2018/03/Maastotietokohteet_0.pdf Peruslohkoaineistosta ja maastotietokannasta poimitut kohteet on yhdistetty siten, että maatalousmaa muodostetaan ensisijaisesti käyttämällä peruslohkoaineistosta poimittuja peruslohkoja. Tämän joukon ulkopuolelle jäävä maatalousmaa tulee maastotietokannasta. Aineistojen yhdistäminen on kuvattu tarkemmin tuotantokuvauksessa. https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/maatalousmaa2020.pdf https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Metatietokuvaus_peltolohkorekisteri.pdf Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0).

Agricultural parcel containing spatial data The agricultural parcels are a year-by-year data set containing the agricultural parcels in the annual aid application. A agricultural parcel is defined as a continuous area of a single reference parcel where a single crop, a mixture of crops or a mixture of crops is grown, set aside or used for a specific purpose. A reference parcel may have one or more agricultural parcels. A agricultural parcel may belong to only one reference parcel. The boundaries of the agricultural parcels, and hence their areas, may vary from year to year within the reference plot. The aim of the definition of valuable data sets (EU) 2023/138 has been to ensure that the most socially potential public data are reusable. The Food Authority is concerned with the theme Spatial data: reference parcels and agricultural parcels From the 2023 data onwards, the Food Authority will add attribute information to the published data as follows: Agricultural parcel containing spatial data - Organic production New field in the data set LUOMUVILJELY = Organic production: 1=absent or 0=no More information: https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/tuet/maatalous/oppaat/hakuoppaat/peltotukiopas/peltotukien-hakuopas-2024.pdf

The map compiles seabed samples since 1985 onwards. The data includes geographic data and metadata related to each sample, mainly based on the data produced by the Geological Survey of Finland

The technical harvesting potential of logging residues and stumps from final fellings can be defined as the maximum potential procurement volume of these available from the Finnish forests based on the prevailing guidelines for harvesting of energy wood. The potentials of logging residues and stumps have been calculated for fifteen NUTS3-based Finnish regions covering the whole country (Koljonen et al. 2017). The technical harvesting potentials were estimated using the sample plots of the eleventh national forest inventory (NFI11) measured in the years 2009–2013. First, a large number of sound and sustainable management schedules for five consecutive ten-year periods were simulated for each sample plot using a large-scale Finnish forest planning system known as MELA (Siitonen et al. 1996; Redsven et al. 2013). MELA simulations consisted of natural processes and human actions. The ingrowth, growth, and mortality of trees were predicted based on a set of distance-independent tree-level statistical models (e.g. Hynynen et al. 2002) included in MELA and the simulation of the stand (sample plot)-level management actions was based on the current Finnish silvicultural guidelines (Äijälä et al. 2014) and the guidelines for harvesting of energy wood (Koistinen et al. 2016). Final fellings consisted of clear cutting, seed tree cutting, and shelter-wood cutting, but only the clear-cutting areas were utilized for energy wood harvesting. As both logging residues and stumps are byproducts of roundwood removals, the technical potentials of chips have to be linked with removals of industrial roundwood. Future potentials were assumed to materialize when the industrial roundwood fellings followed the level of maximum sustainable removals. The maximum sustainable removals were defined such that the net present value calculated with a 4% discount rate was maximized subject to non-declining periodic industrial roundwood and energy wood removals and net incomes, and subject to the saw log removal remaining at least at the level of the first period. There were no constraints concerning tree species selection, cutting methods, age classes, or the growth/drain ratio in order to efficiently utilize the dynamics of forest structure. The felling behaviour of the forest owners was not taken into account either. For the present situation in 2015, the removal of industrial roundwood was assumed to be the same as the average level in 2008–2012. Fourth, the technical harvesting potentials were derived by retention of 30% of the logging residues onsite (Koistinen et al. 2016) and respectively by retention of 16–18% of stump biomass (Muinonen et al. 2013). Next, the regional potentials were allocated to municipalities proportionally to their share of mature forests (MetINFO 2014). Subsequently, the municipality-level potentials were spread evenly on a raster grid at 1 km × 1 km resolution. Only grid cells on Forests Available for Wood Supply (FAWS) were considered in this operation. Here, FAWS was defined as follows: First, forest land was extracted from the Finnish Multi-Source National Forest Inventory (MS-NFI) 2013 data (Mäkisara et al. 2016). Second, restricted areas were excluded from forest land. The restricted areas consisted of nationally protected areas (e.g. nature parks, national parks, protection programme areas). References Äijälä O, Koistinen A, Sved J, Vanhatalo K, Väisänen P (2014) Metsänhoidon suositukset [Guidelines for sustainable forest management]. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisuja. Hynynen J, Ojansuu R, Hökkä H, Salminen H, Siipilehto J, Haapala P (2002) Models for predicting the stand development – description of biological processes in MELA system. The Finnish Forest Research Institute Research Papers 835. Koistinen A, Luiro J, Vanhatalo K (2016) Metsänhoidon suositukset energiapuun korjuuseen, työopas [Guidelines for sustainable harvesting of energy wood]. Metsäkustannus Oy, Helsinki. Koljonen T, Soimakallio S, Asikainen A, Lanki T, Anttila P, Hildén M, Honkatukia J, Karvosenoja N, Lehtilä A, Lehtonen H, Lindroos TJ, Regina K, Salminen O, Savolahti M, Siljander R (2017) Energia ja ilmastostrategian vaikutusarviot: Yhteenvetoraportti. [Impact assessments of the Energy and Climate strategy: The summary report.] Publications of the Government´s analysis, assessment and research activities 21/2017. Mäkisara K, Katila M, Peräsaari J, Tomppo E (2016) The Multi-Source National Forest Inventory of Finland – methods and results 2013. Natural resources and bioeconomy studies 10/2016. Muinonen E, Anttila P, Heinonen J, Mustonen J (2013) Estimating the bioenergy potential of forest chips from final fellings in Central Finland based on biomass maps and spatially explicit constraints. Silva Fenn 47. Redsven V, Hirvelä H, Härkönen K, Salminen O, Siitonen M (2013) MELA2012 Reference Manual. Finnish Forest Research Institute. Siitonen M, Härkönen K, Hirvelä H, Jämsä J, Kilpeläinen H, Salminen O, Teuri M (1996) MELA Handbook. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 622. ISBN 951-40-1543-6.

The data compiles seabed remote sensing situation since the 1960s. The data includes spatial data and metadata related to each survey line, mainly based on the data produced by the Geological Survey of Finland

Tämän aineiston tarkemmat metodikuvaukset löytyvät artikkeleista (Holmberg et al. 2023, Junttila et al. 2023). Tässä on kuvattu aineistoa ja sen valmistelua. Tarkoituksena on ollut tuottaa alueellista tietoa maanpeitteen merkityksestä kasvihuonekaasupäästöihin Suomessa. Lähtöaineisto ja metodit rajoittavat tarkkuutta, mutta aineisto soveltuu paikallisten, esimerkiksi maakuntatason ilmiöiden tarkasteluun. Aineisto edustaa lyhyttä ajanjaksoa. Maanpeiteaineisto perustuu rekisteritietoihin ja kaukokartoitusaineistoon vuosilta 2015-2020, lukuun ottamatta maaperäaineistoa, jokia ja järviä. Aineisto on rasterimuotoista ja tallennettu GeoTiff-formaatissa, joka on yhteensopiva useimpien paikkatieto-ohjelmistojen kanssa. Greenhouse gas net emission intensities by land cover category in Finland The methods related to the data published herein are described in detail in the associated publications (Holmberg et al. 2023, Junttila et al. 2023). This file describes the datasets and the data preparation steps. The aim of this data publication is to provide regional assessments of the role of land cover in greenhouse gas emissions in Finland. The results in the publications are reported for the large administrative divisions, the NUTS 3 regions of mainland Finland (Statistics Finland 2023a). While limited by the accuracy of the methods and source data involved, these data can also be used for more local assessments, e.g., at the scale of municipalities. The data represent a temporal snapshot of land cover. Except for the soil maps, rivers and lakes, all land cover data are from the period 2015-2020 and are based on registry data or remote sensing. Data format. The data are distributed as GeoTiff raster files, which can be read using most GIS-software.