This dataset represents the Integrated biodiversity status assessment for seals (grey seal, harbour seal and ringed seal). Status is shown in five categories based on the integrated assessment scores obtained in the tool. Biological quality ratios (BQR) above 0.6 correspond to good status. The status of the seals was assessed using four core indicators: population trends and abundance of seals, distribution of Baltic seals, nutritional status of seals, and reproductive status of seals. In the latter two only grey seals are considered for the 2018 State of the Baltic Sea report. The assessment is based on the one-out-all-out approach, i.e. the species reflecting the worst status in each assessment unit. This dataset displays the result of the integrated biodiversity status in HELCOM Assessment unit Scale 2 (Division of the Baltic Sea into 17 sub-basins). Attribute information: "HELCOM_ID" = ID of the HELCOM scale 2 assessment unit "level_2" = Name of the HELCOM scale 2 assessment unit "EcosystemC" = Ecosystem component analyzed "BQR" = Biological Quality Ratio "Conf" = Confidence of the assessment "Total_indi" = Number of indicators used "% of area assessed" = Share of the total assessed area "D1CX" = MSFD descriptor 1 criteria X "conf_D1CX" = Confidence for MSFD descriptor criteria X "Confidence" = Conifdence of the assessment ("high"/ "moderate"/ "low") "STATUS" = Status of the assessment (0-0.2 = not good (lowest score), 0.2-0.4 = not good (lower score), 0.4-0.6 = not good (low score), 0.6-0.8 = good (high score, 0.8-1.0 = good (highest score))

The Regional Stream Sediment Geochemical Mapping data set gives information on the elemental concentrations in organic sediments of small headwater streams. The samples have been taken from small headwater streams (catchment area under 30 km2) in the late summer of 1990. Sampling has been repeated for about every fourth point during the years 1995, 2000 and 2006. The number of samples was 1162 in 1990 (at a density of one sample / 300 km2), 286 in 1995, 286 in 2000 and 249 in 2006. The data set covers the whole of Finland. Stream water samples have also been taken at the same time. Sampling, processing and analysis methods have been described in the Geochemical Atlas of Finland, Part 3, p. 27 - 30 (Lahermo et. al 1996). Field observations, coordinates and element concentrations determined from samples have been made into a database, in which each record represents one sample point. The data for each sampling year have been recorded on different tables. The method of analysis is referred to with a four-character method code. The codes are as follows: 503H = mercury determination using the cold vapour method 503P = nitric acid extraction in a microwave oven, measurement with ICP-AES 503M = nitric acid extraction in a microwave oven, measurement with ICP-MS 820L = carbon, hydrogen and nitrogen determination with a LECO analyser. The element concentration data include a numerical concentration value (as mg kg-1 or ppm) and possibly a check mark. The concentration is recorded as a variable, which has a name that comprises the chemical symbol for the element and the code for the method of analysis. For example AS_503M is arsenic (As) concentration, which is determined with the ICP-MS method (503M). The next variable has a check mark, for example AS_503MT. If the numerical value following the check mark is ‘>’ or '‘<’ then the number recorded in the concentration field is the determination limit of the chemical analytical method used and the actual concentration is less than this value. If the check mark is an exclamation mark (!), the analytical result is smaller than the determination limit of the analytical method use but the (unreliable) value obtained with the measuring instrument has been entered in the database. There is no data are if the check mark is a 'x'. The original purpose of the Regional Stream Water Geochemical Mapping data set was national general geochemical mapping and the basic assessment of environmental state. Other uses are, for example, the assessment of changes in environmental state and determination of the baseline concentrations of surface water as part of the evaluation of the chemical state of catchment areas in accordance with the Water Framework Directive of the EU. The original purpose of the Regional Stream Water Geochemical Mapping data set was national general geochemical mapping and the basic assessment of environmental state. Other uses are, for example, the assessment of changes in environmental state and determination of the baseline concentrations of surface water as part of the evaluation of the chemical state of catchment areas in accordance with the Water Framework Directive of the EU.

Division into administrative areas (raster) is a dataset depicting the municipal Division of Finland. The dataset Municipal Division is produced in scales 1:10,000, 1:100,000, 1:250,000, 1:1,000,000 and 1:4,500,000. The data included in the dataset in scale 1:10,000 are taken from the Cadastre. Regarding other scales, municipal boundaries have been generalised to suit the scale in question. Division into administrative areas products in raster format include municipal boundaries only. The product is a part of the open data of the National Land Survey.

Maatalousmaa vuonna 2020 aineisto kuvaa mahdollisimman kattavasti maankäytöltään maatalouteen kuuluvia alueita vuonna 2020, sisältäen sekä maataloustukia saavat alueet, että tukien ulkopuoliset alueet. Aineisto on koostettu käyttäen Ruokaviraston tuottamia perus- ja kasvulohkoaineistoja sekä Maanmittauslaitoksen tuottamaa maastotietokantaa. Peruslohkoaineisto on komission asetuksen 796/2004 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 20 artiklassa tarkoitettu viljelylohkojen tunnistusjärjestelmä. Järjestelmää käytetään EU:n pinta-alaperusteisen maataloustuen hallinnoinnissa. Aineisto käsittää vuoden 2020 peruslohkojen tilanteen 31.12.2020. Kasvulohkolla tarkoitetaan yhteen peruslohkoon kuuluvaa yhtenäistä aluetta, jossa kasvatat yhtä kasvilajia, useamman kasvilajin seosta tai jota kesannoidaan tai joka on erityiskäytössä. Yhdellä peruslohkolla voi olla yksi tai useampia kasvulohkoja. Kasvulohko voi kuulua vain yhteen peruslohkoon. Kasvulohkojen rajat ja samalla niiden pinta-alat voivat vaihdella peruslohkon sisällä vuosittain. Peltolohkorekisteristä on aineistoon otettu mukaan ne lohkot joihin yhdistyy kasvulohkoista tieto viljellystä kasvista. Aineistosta on tiputettu pois ei-maatalousaluetta olevat lohkot, esimerkiksi metsäiset alueet. Maanmittauslaitoksen Maastotietokanta on koko Suomen kattava maastoa kuvaava aineisto ja se koostuu erilaisista kohderyhmistä. Maastotietokannan Maatalousmaa -aineisto sisältää Maastotietokannan pellot, ja puutarhat. Niityt ovat erillinen kohdeluokka. Mammuttiprojektia varten MTK kohdeluokat Maatalousmaa (pellot ja puutarhat) ja Niitty yhdistettiin yhdeksi aineistoksi. Kohdeluokat on poimittu vuoden 2020 Maastotietokannasta, joka on saatavissa Paituli-palvelusta (poiminta tehty 19.04.2021). Kohdeluokat ja niiden kuvaukset löytyvät: https://www.maanmittauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/attachments/2018/03/Maastotietokohteet_0.pdf Peruslohkoaineistosta ja maastotietokannasta poimitut kohteet on yhdistetty siten, että maatalousmaa muodostetaan ensisijaisesti käyttämällä peruslohkoaineistosta poimittuja peruslohkoja. Tämän joukon ulkopuolelle jäävä maatalousmaa tulee maastotietokannasta. Aineistojen yhdistäminen on kuvattu tarkemmin tuotantokuvauksessa. https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/maatalousmaa2020.pdf https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Metatietokuvaus_peltolohkorekisteri.pdf Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0).

KUVAUS: Osana Tampereen kaupungin luonnon monimuotoisuusohjelman päivitystä toteutettiin loka-marraskuussa 2024 kysely paikallisille luonto- ja ympäristöjärjestöille sekä lumo-asiantuntijoille. Kysely oli avoinna 31.10.-1.12.2024 ja se toteutettiin Fiilis-karttakyselytyökalulla. Kysymykset valmisteltiin Tampereen kaupungin ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikössä. Kysely lähetettiin 18 yhdistykselle, joista 6 yhdistystä vastasi kyselyyn: Tampereen hyönteistutkijain seura ry, Tampereen 4H-yhdistys, Luontoliiton Hämeen piiri (Tampereen metsäryhmä), Suomen luonnonsuojeluliitto Pirkanmaan piiri ry, Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys, 1 muu, jonka nimi puuttui (johtui kyselyohjelman teknisestä häiriöstä). Kysely lähetettiin myös 25 paikalliselle asiantuntijalle, kuten tutkijoille, viheralan yrittäjille, naapurikuntien ympäristönsuojelun asiantuntijoille sekä muille kuin Tampereen kaupungin viranomaisille, joiden työ liittyy luonnon monimuotoisuuteen. 10 asiantuntijatahoa vastasi kyselyyn. KATTAVUUS: Tampere YLLÄPITO: Kyseessä on poikkileikkausaineisto (Aineisto ei päivity). KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA: vektori (pisteitä ja alueita) SAATAVUUS: Aineisto on katsottavissa kirjautuneille käyttäjille Oskari-karttapalvelussa. AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki, Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikkö

The Arctic SDI Gazetteer Service is a service that contains authoritative place names data from the arctic area. The service can be used for searching place names and performing reverse geocoding. The service contains about 2.87 million place name locations with about 3.15 million place names. It contains data from following sources: * Canada (Natural Resources Canada, updated: 02/2018) * Denmark (including Greenland) (SDFE, updated: 05/2017) * Finland (National Land Survey of Finland, updated: 04/2017) * GEBCO Undersea feature names gazetteer (updated: 04/2019) * Iceland (National Land Survey of Iceland, updated: 08/2017) * Norway (Norwegian Mapping Authority, updated: 08/2017) * Russia (Russian Mapping Agency, updated: 04/2019) * Sweden (Swedish National Mapping Agency, updated: 05/2017) * USA (US Geological Survey, updated: 05/2017)