This dataset contains points of information describing the location and size of spills of mineral oil observed during aerial surveillance flights by HELCOM Contracting Parties during 1998-2023. The data covers detections from fixed-wing aircraft only. Since 2014 Contracting Parties have also reported spills of other substances and unknown substances. The purpose of the regional aerial surveillance is to detect spills of oil and other harmful substances and thus prevent violations of the existing regulations on prevention of pollution from ships. Such illegal spills are a form of pollution which threatens the marine environment of the Baltic Sea area. Further information on detected spills in the Baltic Sea area and HELCOM aerial surveillance activities can be found at http://www.helcom.fi/baltic-sea-trends/maritime/illegal-spills/ and https://helcom.fi/action-areas/response-to-spills/aerial-surveillance/ The dataset contains the following information: Country Year Spill_ID = A unique code which will enable each individual spill to be individually identified FlightType = The type of flight the detection was made during: National = "N", CEPCO = "C", Super CEPCO = "SC", Tour d’Horizon = “TDH” Date = The date of the detection (dd.mm.yyyy) Time_UTC = The time of the detection in UTC (hh:mm) Wind_speed = The wind speed at the time of the detection (m/s) Wind_direc = The wind direction in degrees at the time of the detection (degrees) Latitude = The latitude of the detection (decimal degrees, WGS84) Longitude = The longitude of the detection (decimal degrees, WGS84) Length__km = The length of the detection (km) Width__km = The width of the detection (km) Area__km2_ = The area of the detection (km2) Spill_cat = Spill/pollution category: Mineral Oil = “Oil", Other Substance = "Other substance" , "Unknown substance" = “Unknown” EstimVol_m = If Spill_cat="Oil", then estimated min. volume of oil spill. Volume of the detection confirmed/observed as mineral oil as calculated using the Bonn Agreement Oil Appearance Code using the lower figure (BAOAC minimum) in m3. Vol_Category = Category of the detection: <0,1m3 = “1”, <0,1-1m3 = “2”, 1-10 m3 = “3”, 10-100 m3 = “4”, >100 m3 = “5” Type_substance = If Spill_cat="Other substance" or "Unknown. Product name or type of OS or GAR substances that could be identified (in case of known polluter, or via visual identification - cf. BAOAC Atlas). - Examples for OS: vegetable oils (palm oil sun flower oil, soya oil etc.), fish oil, molasses, various chemicals (methanol, biodiesels/FAME, toluene, paraffines etc.); Examples of GAR: solid cargo residues (e.g. coal residues), plastics, fish nets, … OR "Unknown" (in case the type of substance could not be identified) Polluter = Type of polluter source: Offshore Installation = “Rig”, Vessel = “Ship”, Other Polluter or source (e.g. land based source) = “Other”, Unknown = “Unknwon” (in case of an “orphan” spill that cannot be linked to a polluter) Remarks = Any additional information to inform on particular situations Description of marine litter sightings

Raja-aineistossa on uudet elinvoimakeskusalueet, jotka korvaavat ELY-alueet 1.1.2026 alkaen. Aineisto on luotu MML:n maakuntaraja-aineistosta (hallinnolliset aluerajaukset) yhdistelemällä elinvoimakeskusalueiden alueella olevat maakunnat omiin elinvoimakeskusalueisiin. Esimerkiksi Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnat muodostavat Lounais-Suomen elinvoimakeskusalueen.

Sidotut päällysrakenteet ovat asfalttimassasta tms. tehtäviä sidottuja rakennekerroksia, joiden tarkoitus on toimia kestävinä, tiehen kohdistuvat kuormitukset vastaanottavina rakenteina. ELY-keskukset vastaavat tiedon ylläpidosta. Tieto syntyy investointihankkeilla. Tiedot saadaan suunnitelmista tai urakoitsijoilta. Tietojen päivitys on jatkuvaa. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa tiet, rampit sekä kävelyn ja pyöräilynväylät.

Portaat ovat paikalla valettavia tai elementtirakenteisia tasonvaihtorakenteita. Tievelhossa hallitaan valtion omistamien portaiden rakenteellisia ja toiminnallisia ominaisuustietoja sekä niihin liittyviä kunto-, toimenpide- ja hallinnollisia tietoja. Kohdeluokassa hallitaan teiden varsilla sekä siltojen yhteydessä olevien portaiden tietoja.

Tieto kuvaa tieosuuden tiealueenpoikkileikkaus suuntaista rakennetta ja sen toiminnallista tarkoitusta. Mikäli tiellä on useita toiminnallisia käyttötarkoituksia, voidaan kirjata niistä tärkein kenttään Väylän luonne ja toissijainen käyttötarkoitus kenttään Väylän luonteen tarkenne. Tieto kirjataan kaikille tieosoitteellisille maanteille tie- ja rakennussuunnitelmia hyödyntäen.

Talvihoitoluokka määritellään ottaen huomioon tien liikennemäärä (KVL), raskaan liikenteen määrä (KVLrask) ja yhdistelmäajoneuvojen määrä (KVLyhd), sekä toiminnallinen luokka. Hoitoluokkaa Ib / Ic valittaessa on huomioitava, onko tie kesto- vai kevytpäällysteinen sekä ilmasto. Hoitoluokan määräytymisestä on ohjeet talvihoidon toimintalinjoissa. Pyrkimyksenä on yhtenäinen hoitoluokitus, jossa hoitoluokka ei vaihdu liian tiheästi. Ramppien hoitoluokka määräytyy päätien mukaan paitsi hoitoluokassa Ise, jossa rampin hoitoluokka on pääsääntöisesti Is. Palvelualueilla, huoltoaukoilla yms. käytetään hoitoluokkia 11-13. Hoitoluokat määritellään toimintalinjan määritysten mukaisesti. Soratie- ja talvihoitoluokat ovat ns. jatkuvasti voimassa olevia eli ei määritetä joka vuosi erikseen. Hoitoluokat pyritään tekemään yhtenäisesti järkeville tiejaksoille (ei vaihdu koko ajan kvl:n mukaan). Kuitenkin luokkiin voidaan tehdä tarkistuksia tarpeen vaatiessa, jos ympäristössä (esim. rakennetaan tai parannetaan tietä tai liikenne oleellisesti muuttuu). Kuitenkin ennen hoitourakan kilpailutusta (5 vuoden välein) hoitoluokat tarkistetaan ja tehdään tarvittavat muutokset. https://ava.vaylapilvi.fi/ava/Julkaisut/Liikennevirasto/lto_2018-01_talvihoidon_toimintalinjat_web.pdf ELY:t vastaavat tiedon ylläpidosta. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa tiet, rampit sekä kävelyn ja pyöräilynväylät.

Valaistuksen tarkoituksena on parantaa liikenneturvallisuutta, liikenteen palvelutasoa, ajomukavuutta, yleistä turvallisuutta ja ympäristöolosuhteita. Valaistukset kattavat valaisimet, valaisinpylväät, valaisinvarret ja lamput. Tievelhossa hallitaan valtion omistamien valaisimien rakenteellisia ja toiminnallisia ominaisuustietoja sekä aitoihin liittyviä kunto-, toimenpide- ja hallinnollisia tietoja välimäisinä tieosuuksina. Tarkemmat pylväskohtaiset tiedot valaistuksesta ovat erillisessä Keylight -järjestelmässä. Valaistuksi tieosuudeksi katsotaan kahden tai useamman valaisimen muodostama kokonaisuus tiellä. Käytännössä saattaa esiintyä tapauksia, joissa valaisimet ovat suurin välimatkoin ja lisäksi heikkotehoisia. Nämäkin osuudet on huomioitava mikäli valaisimet liittyvät samaan kokonaisuuteen. Valaistuksen tieosoitteet määritellään osuuden ensimmäisen ja viimeisen valaisinpylvään mukaan. Tieto päivittyy Tievelhoon jatkuvasti. Tietoa syntyy maanteiden hoitourakoista, investointihankkeista sekä muista pääasiallisesti ELY:jen teettämistä erillisinventoinneista. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa tiet, lautat, rampit, kadut sekä kävelyn ja pyöräilynväylät. Valaistus kohdeluokalle vaaditaan aina kunnossapitovastuu poikkeus komponentissa oleva omistaja ominaisuus - Toimija nimikkeistö.

KUVAUS: Aineisto sisältää Tampereen ilmastonmuutoksen haavoittuvuusanalyysin 2023-2024 karttoja kohdetietoineen KATTAVUUS: Tampereen kaupunki (osittain vain kantakaupunki ja osittain hieman kuntarajan ylittävä) PÄIVITYS: Aineisto on haavoittuvuusanalyysin poikkileikkaus. YLLÄPITOSOVELLUS: Aineistoa ylläpidetään mm. QGIS-sovelluksella PostgreSQL-tietokannassa ja julkaistaan Geoserver-ohjelmiston kautta Tampereen Oskari -karttapalveluun. KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) GEOMETRIA: Alue, viiva ja piste. SAATAVUUS: Aineisto on katseltavissa Tampereen Oskari -karttapalvelussa. JULKISUUS: Aineisto on julkinen. TIETOSUOJA: Julkisessa aineistossa on huomioitu tietosuoja. KENTÄT: Kentät vaihtelevat tasoittain. Muun muassa tietoja väestöstä, rakennetusta ympäristöstä, hellehaavoittuvuuksista ja tulvahaavoittuvuuksista. AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki, ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikkö ja yleiskaavoitus

Liikenneviheralueella sijaitseva, erityisiä hoitotoimenpiteitä vaativa ja hoidollisesti yhtenäinen alue, joka koostuu yhdestä tai useammasta viherhoitokuviosta. Viherhoitoalue muodostetaan inventoinnin yhteydessä. Viherhoitoalueen muodostamisen lähtökohtana on koota viherhoitokuviot hoidollisesti ja toiminnallisesti yhtenäisiksi alueiksi, mikä määrittää myös jonkin verran viherhoitoalueiden kokoa. Tieto syntyy suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa ja sen päivitys on jatkuvaa. ELY:t vastaa tiedon ylläpidosta. Kohdeluokka on versioituva. https://ava.vaylapilvi.fi/ava/Julkaisut/Vaylavirasto/vo_2023-6_maanteiden_vihertieto_web.pdf https://ava.vaylapilvi.fi/ava/Julkaisut/Vaylavirasto/vo_2023-5_viherrakentaminen_web.pdf

Aineisto on tuotettu Suomen ympäristökeskuksen operatiivisella WSFS-Vemala -kuormitusmallilla. Tämä avoin paikkatietoaineisto sisältää Vemalan perustuloksia ja Vemala-mallin aineistoa kokonaisuudessaan pääsee käyttämään erillisen käyttöliittymän kautta vuosimaksulla. Vemala-mallin sisäinen valuma-aluejako koostuu yli 200 000 uoman ja järven valuma-alueesta. Nämä Vemalan valuma-alueet on jaettu vesi- ja maa-alueisiin. Vesialueille eli Vemalan vesimuodostumille jaetaan rajapinnassa perustietoja sekä niihin kohdistuva kuormitus kuormituslähteittäin. Maa-alueille aineistossa on maa-alueelta syntyvä kuormitus kuormituslähteittäin. Vesimuodostumien ja maa-alueiden lisäksi aineistossa on Vemalan valuma-alueiden rajat ja niihin liittyviä perustietoja. Aineisto kattaa koko Suomen eli päävesistöalueet 1-86. Lisäksi aineistossa on merialueiden (91-99) osalta rannikko- ja sisämerialueiden geometriat. Paikkatietoaineisto sisältää kolme erillistä nykytilan aineistoa: Vemalan valuma-alueet, Vemalan vesimuodostumat ja Vemalan maa-alueet. Kuormitustiedot ovat aineistossa kokonaisfosforille (P), kokonaistypelle (N) ja orgaaniselle hiilelle (TOC) kuormituslähteittäin. Kuormitustiedot kuvaavat nykytilaa, joka on viimeisen 10 vuoden keskiarvo Vemalan simulaatiosta malliversiolla V1 (v5u). Paikkatietoaineisto sisältää kolme erillistä skenaarioaineistoa: skenaario nykytoimenpiteillä, vesienhoidon toimenpiteillä ja maatalouden toimenpiteillä. Kaikissa skenaarioissa on käytetty keskimääräistä ilmastonmuutosskenaariota MOHC-HadGEM2-ES RCP 4,5. Skenaariotiedot on esitetty Vemalan vesimuodostumille ja ne sisältävät kuormitustiedot kokonaisfosforille (P) ja kokonaistypelle (N) kuormituslähteittäin. Skenaarioaineistot sisältävät kuormituksen keskiarvon seuraavilta 30 vuodelta sekä kuormituksen muutoksen nykytilaan nähden. Lisäksi aineistossa on toimenpiteiden vaikutus kuormitukseen eriytettynä muista tekijöistä kuten ilmastosta. Tarkemmat tiedot skenaarioista ja tietokentistä on erillisessä pdf-tiedostossa (linkki alempana). Skenaarioaineistojen käytössä tulee huomioida yksittäiseen ilmastomalliin sisältyvän huomattavaa epävarmuutta ja Vemalan käyttöliittymän kautta on mahdollista tehdä useampiin ilmastoskenaariohin perustuvia tarkasteluita. Aineiston ajanjakso ja päivitys: Rajapinta-aineisto päivitetään vuosittain vastaamaan operatiivisen Vemala-mallin tuloksia. Rajapinta-päivitys 9/2025 sisältää WSFS-Vemala-mallista 7/2025 noudetut aineistot, joissa nykytila-aineiston ajanjakso on 2015-2024 ja skenaariotietojen ajanjakso on 2025-2054. Kulloinkin saatavilla olevan aineiston ajanjakson voi tarkistaa aineiston sisältämästä ajanjakso-tietokentästä. Operatiivisen mallin tulokset päivittyvät reaaliaikaisesti Vemalan käyttöliittymään ja paikkatietoaineiston poikkeamat näistä aiheutuvat aineiston päivitystiheydestä. Ensimmäset avoimesti julkaistut versiot paikkatietoaineistosta on tuotettu osana VESSU-ST-hanketta. Aineistojen hyödyntäminen: Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS-muodoissa sekä zip-latauspaketteina. Tasot ovat kooltaan suuria (1-4 GB) eikä siksi koko aineiston lataaminen kerralla WFS-muodossa ole mahdollista. Haluttu aineisto voidaan rajata maantieteellisesti ja/tai tietokenttien osalta. Aineiston käytön sujuvoittamiseksi on suosteltavaa zoomata kartta valmiiksi halutulle tarkastelualueella ennen aineiston lisäämista paikkatieto-ohjelmaan. Lisäksi esimerkiksi jako3tunnus-kenttää voi hyödyntää yksittäisen 3. jakovaiheen alueella sijaitsevien geometrioiden poimimiseen. Aineistojen valmiit tyylit: WMS-rajapinnan kautta on saatavilla useita valmiita tyylejä eli visualisointeja aineistolle. Vesimuodostumien tyylit sisältävät esimerkiksi VHS-merkittävyysasteikon mukaiset valmiit visualisoinnit Vemalan vesimuodostumiin tulevalle fosfori- ja typpikuormitukselle. Nämä tyylit perustuvat vesienhoidon suunnittelussa käytettyyn ravinnekuormituksen merkittävyyden arviointiin, jossa sektorin kuormaa verrataan luonnonhuuhtoumaan. Maa-aluiden tyyleissä on puolestaan havainnollistettu, kuinka suurta ravinnekuormitusta syntyy eri maa-alueilta. Aineiston virhelähteet: Paikkatietoaineisto on ensisijassa tuotettu Vemalan tulosten havainnollistamiseen ja visualisointiin. Vemalan mallinnuksessa alueet ovat rasterimuodossa ja visualisointitarkoitukseen tuotettu aineisto on vektoroitu eli muutettu vektorimuotoon. Vektoroinnin yhteydessä aluerajoja on pyöristetty visualisoinnin parantamiseksi. Tästä syntyy pientä epäjatkumoa mm. vesistöalueiden rajoilla, mikä on syytä huomioida tarvittavilta osin käytettäessä aineistoa paikkatietolaskennoissa. Lisäksi aineistoon vaikuttavia virhelähteitä ovat mm. mallinnuksessa hyödynnettyjen lähtöaineistojen epätarkkuudet sekä mallinnuksen omat virhelähteet. Aineisto sisältää noin 40 miljoonaa tietokenttää, joita ei aineiston laajuuden takia ole yksittäistarkistettu. Orgaanisen hiilen (TOC) tulosten käytössä tulee huomioida niiden olevan tuoreen mallikehityksen tulosta, jolloin niitä ei ole vielä tarkistettu yhtä kattavasti kuin pidempään käytössä olleet fosforin ja typen tulokset. TOC-malli toimii muita alueita heikommin vesistöalueilla 4.4, 4.9, 37, 60, 61.7, 63 ja 64, ja näiden osalta aineistoihin on suunnitteilla päivityksiä. Ennen päivitystä näiden alueiden TOC-aineistojen hyödyntämisessä tulee käyttää erityistä harkintaa. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Lisätietoja aineistosta: Esittelymateriaali: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/WSFS-Vemala_kuormitustiedot_esittely.pdf Ominaisuustietojen kuvaus: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/WSFS-Vemala_kuormitustiedot.pdf Aineistoon viittaminen: WSFS-Vemala/Syke Lisätiedot: vemala@syke.fi Viitteet: Vesistömallijärjestelmä: https://www.syke.fi/vesistomallijarjestelma WSFS-Vemala: https://www.syke.fi/vemala Huttunen, I., Huttunen, M., Piirainen, V., Korppoo, M., Lepistö, A., Räike, A., Tattari, S. & Vehviläinen, B. 2016. A national scale nutrient loading model for Finnish watersheds – VEMALA. Environmental Modeling & Assessment, 21(1), 83-109. DOI: 10.1007/s10666-015-9470-6. http://link.springer.com/article/10.1007/s10666-015-9470-6 Vesienhoidon suunnittelutyökalun suunnittelu ja toteutus (VESSU-ST) -hankesivu: https://www.syke.fi/projektit/vessu-st