This dataset contains points of information describing the location and size of spills of mineral oil observed during aerial surveillance flights by HELCOM Contracting Parties during 1998-2023. The data covers detections from fixed-wing aircraft only. Since 2014 Contracting Parties have also reported spills of other substances and unknown substances. The purpose of the regional aerial surveillance is to detect spills of oil and other harmful substances and thus prevent violations of the existing regulations on prevention of pollution from ships. Such illegal spills are a form of pollution which threatens the marine environment of the Baltic Sea area. Further information on detected spills in the Baltic Sea area and HELCOM aerial surveillance activities can be found at http://www.helcom.fi/baltic-sea-trends/maritime/illegal-spills/ and https://helcom.fi/action-areas/response-to-spills/aerial-surveillance/ The dataset contains the following information: Country Year Spill_ID = A unique code which will enable each individual spill to be individually identified FlightType = The type of flight the detection was made during: National = "N", CEPCO = "C", Super CEPCO = "SC", Tour d’Horizon = “TDH” Date = The date of the detection (dd.mm.yyyy) Time_UTC = The time of the detection in UTC (hh:mm) Wind_speed = The wind speed at the time of the detection (m/s) Wind_direc = The wind direction in degrees at the time of the detection (degrees) Latitude = The latitude of the detection (decimal degrees, WGS84) Longitude = The longitude of the detection (decimal degrees, WGS84) Length__km = The length of the detection (km) Width__km = The width of the detection (km) Area__km2_ = The area of the detection (km2) Spill_cat = Spill/pollution category: Mineral Oil = “Oil", Other Substance = "Other substance" , "Unknown substance" = “Unknown” EstimVol_m = If Spill_cat="Oil", then estimated min. volume of oil spill. Volume of the detection confirmed/observed as mineral oil as calculated using the Bonn Agreement Oil Appearance Code using the lower figure (BAOAC minimum) in m3. Vol_Category = Category of the detection: <0,1m3 = “1”, <0,1-1m3 = “2”, 1-10 m3 = “3”, 10-100 m3 = “4”, >100 m3 = “5” Type_substance = If Spill_cat="Other substance" or "Unknown. Product name or type of OS or GAR substances that could be identified (in case of known polluter, or via visual identification - cf. BAOAC Atlas). - Examples for OS: vegetable oils (palm oil sun flower oil, soya oil etc.), fish oil, molasses, various chemicals (methanol, biodiesels/FAME, toluene, paraffines etc.); Examples of GAR: solid cargo residues (e.g. coal residues), plastics, fish nets, … OR "Unknown" (in case the type of substance could not be identified) Polluter = Type of polluter source: Offshore Installation = “Rig”, Vessel = “Ship”, Other Polluter or source (e.g. land based source) = “Other”, Unknown = “Unknwon” (in case of an “orphan” spill that cannot be linked to a polluter) Remarks = Any additional information to inform on particular situations Description of marine litter sightings

Raja-aineistossa on uudet elinvoimakeskusalueet, jotka korvaavat ELY-alueet 1.1.2026 alkaen. Aineisto on luotu MML:n maakuntaraja-aineistosta (hallinnolliset aluerajaukset) yhdistelemällä elinvoimakeskusalueiden alueella olevat maakunnat omiin elinvoimakeskusalueisiin. Esimerkiksi Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnat muodostavat Lounais-Suomen elinvoimakeskusalueen.

Reunapaalut (sumupaalut) ovat ajoradan reunalinjan havainnoimisen parantamiseksi tehtäviä turvallisuus- ja suojarakenteita. Tievelhossa hallitaan valtion omistamien reunapaalujen rakenteellisia ja toiminnallisia ominaisuustietoja sekä niihin liittyviä kunto-, toimenpide- ja hallinnollisia tietoja. Kohdeluokassa ilmoitetaan reunapaaluilla varustetut tieosuudet sekä siltojen kaiteissa olevat reunapaalujaksot. Reunapaalujaksot kirjataan maanteille liittymäväleittäin. Jaksoa ei tarvitse katkaista katu- ja yksityistieliittymissä. Kohdeluokka sisältää reunapaalujen lisäksi myös aurausviitat ja liittymäpaalut. Tieto päivittyy Tievelhoon jatkuvasti. Tietoa syntyy maanteiden hoitourakoista, investointihankkeista sekä muista pääasiallisesti ELY:jen teettämistä erillisinventoinneista. Kohdeluokka on versioituva.

Kertoo päällysteen paksuuden (ei vain kulutuskerroksen) tierakenteessa. Tuotetaan tietoa rakenteellisen kuntoindeksin (RKI) tarpeisiin. Mittaukset tehdään muutaman vuoden välein. Vuosittain karkeasti 25 tkm mittauksia, joista noin puolet PK1+PK2 verkolle ja loput PK3, ei ramppeja tai kävely- ja pyöräteitä. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa pääsääntöisesti kolme-, neljä- ja viisinumeroiset tiet, mittausohjelmassa voi olla mukana myös vilkkaampia teitä, jos ne tulkitaan raskaan liikenteen riskiteiksi.

Viherhoitoluokka kuvaa viheralueen yleisilmettä, käyttöä ja hoidon laatutasoa. Hoitotarve ja hoitomenetelmät eri hoitoluokissa vaihtelevat paljon päivittäisestä kerran kasvukaudessa tehtävän. Viherhoitoluokkien tarkempi kuvaus ja laatuvaatimukset löytyvät Väyläviraston julkaisusta ”5/2023 Viherrakentaminen ja -hoito tieympäristössä”. Tieto syntyy tiesuunnitelmavaiheessa, jossa viherhoitoluokka tulisi määritellä. Puuttuvan määrittelyn tai tarvittavan tarkennuksen tekee ELY-keskus ottaessaan maantien hoidon vastuulleen (uusi tie tai valtiolle siirtyvä). Hoitoluokat ovat pysyvästi voimassa, luokitusta tarkistetaan tarvittaessa kunkin maanteiden hoidon urakkakilpailutuksen valmistelun vaiheessa nykyisin 5 vuoden välein. ELY:t vastaavat tiedon ylläpidosta. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa tiet, rampit, kiertoliittymät ja palvelualueet.

Tienrakenteeseen liittyvät toimenpiteet tulee aina kohdistaa oikeaan rakennekerrokseen (Sidotut päällysrakenteet, Sitomattomat päällysrakenteet, Kantavat kerrokset, Jakavat kerrokset ja Päällysrakenteen lujitteet). Sidottujen päällysrakenteiden osalta toimenpide kohdistetaan tyypin avulla oikeaan sidottuun päällysrakenteeseen (esim. kulutuskerros tai alempi päällystekerros 2). Kaikki tienrakennetiedot ovat välikohtaisia ja myös toimenpiteet kerrotaan välikohtaisena tietona käyttäen tarvittavia sijaintitarkenteita. Sijaintitarkenteina käytetään kyseiselle kohdeluokalle määriteltyjä sijaintitarkenteita. Esim. sidotut päällysrakenteet (ajorata+kaista, piennar tai tien keskialue). Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa tiet, rampit sekä kävelyn ja pyöräilynväylät.

Kuvaa tien verkostollista asemaa eli roolia liikenteen välittäjänä ja alueiden yhdistäjänä. On tienumeroinnin ja viitoituksen perusta. Toiminnallisten luokkien kuvaus on lain liikennejärjestelmästä ja maanteistä 4 §:ssä. Toiminnallisista luokista päätetään LVM:n asetuksella. Uusien yhteyksien toiminnallinen luokka määritellään suunnittelun yhteydessä. Muutosehdotukset tulevat tyypillisesti alueilta. Tievelhon operaattori vastaa tiedon ylläpidosta. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa tiet, rampit sekä kiertoliittymät.

Soratiet luokitellaan kahteen luokkaan: vilkkaat ja verkollisesti merkittävät soratiet sekä perussoratiet. Luokittelun perusteena käytetään liikennemäärärajaa KVL 150 ja luokittelussa pyritään pitkiin yhtenäisiin jaksoihin. Verkollisesti merkittäviä teitä voidaan nostaa ylempään soratieluokkaan, vaikka KVL jää alle 150:een. Soratieluokitus määritetään ELY-keskuksissa, jotka tekevät luokitteluesitykset Väylävirastolle, joka hyväksyy luokitukset. Verkollisesti merkittävien teiden määrittely voidaan esittää ELY-keskusten merkitsevyysselvityksissä. ELY-keskukset ovat laatineet teiden merkittävyysselvitykset osittain eri lähtökohdista. Soratieluokat ovat ns. jatkuvasti voimassa olevia eli niitä ei määritetä joka vuosi erikseen. Kuitenkin soratieluokkiin voidaan tehdä tarkistuksia tarpeen vaatiessa, jos ympäristössä (esim. rakennetaan tai parannetaan tietä tai liikenne oleellisesti muuttuu). ELY:t vastaavat tiedon ylläpidosta. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa soratiet (pois lukien kadut ja kävely- ja pyörätiet).

Aineisto esittää teiden päällysteiden kuntotietoja. Päällysteiden kunto on luokiteltu neljään luokkaan: erittäin huono, huono, tyydyttävä sekä hyvä ja erittäin hyvä. Teiden kuntoluokkatieto esitetään 100 metrin tarkkuudella. Aineisto kattaa Väyläviraston ylläpitämän maantieverkon. Päällysteiden kuntotiedot vastaavat loppuvuoden 2024 tilannetta ja aineistossa on mukana vuoden 2024 aikana kerätyt kuntotiedot sekä kesän 2024 aikana toteutetun päällystysohjelman tiedot.

Museotiet edustavat tieliikennehistorian kannalta tieverkkomme arvokkainta osaa. Museotiekohteet säilytetään sellaisina kuin ne museokohteeksi nimeämisen hetkellä ovat. Kohteisiin ei tehdä muutoksia, ellei liikenneturvallisuus tai kohteen säilyminen sitä erityisesti vaadi. Museokohteiden kokoelmaa kehitetään tienpitäjän määrittelemien periaatteiden ja kriteerien mukaan. Museotiet ja -sillat ovat tienpitäjän nimeämiä, kukin kohde nimetään/on nimetty erikseen. Aloite nimeämisestä voi tulla ulkopuoliselta taholta tai tienpitäjän oman selvitystyön tuloksena. Nimeämisiä tehtiin runsaasti v. 1982, jolloin kohdevalinnalla oli tietyt kriteerit (kulttuurihistoriallinen, maisemallinen, matkailullinen arvo). Tievelhon operaattori vastaa tiedon ylläpidosta. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa tiet ja kadut.