This dataset contains points of information describing the location and size of spills of mineral oil observed during aerial surveillance flights by HELCOM Contracting Parties during 1998-2023. The data covers detections from fixed-wing aircraft only. Since 2014 Contracting Parties have also reported spills of other substances and unknown substances. The purpose of the regional aerial surveillance is to detect spills of oil and other harmful substances and thus prevent violations of the existing regulations on prevention of pollution from ships. Such illegal spills are a form of pollution which threatens the marine environment of the Baltic Sea area. Further information on detected spills in the Baltic Sea area and HELCOM aerial surveillance activities can be found at http://www.helcom.fi/baltic-sea-trends/maritime/illegal-spills/ and https://helcom.fi/action-areas/response-to-spills/aerial-surveillance/ The dataset contains the following information: Country Year Spill_ID = A unique code which will enable each individual spill to be individually identified FlightType = The type of flight the detection was made during: National = "N", CEPCO = "C", Super CEPCO = "SC", Tour d’Horizon = “TDH” Date = The date of the detection (dd.mm.yyyy) Time_UTC = The time of the detection in UTC (hh:mm) Wind_speed = The wind speed at the time of the detection (m/s) Wind_direc = The wind direction in degrees at the time of the detection (degrees) Latitude = The latitude of the detection (decimal degrees, WGS84) Longitude = The longitude of the detection (decimal degrees, WGS84) Length__km = The length of the detection (km) Width__km = The width of the detection (km) Area__km2_ = The area of the detection (km2) Spill_cat = Spill/pollution category: Mineral Oil = “Oil", Other Substance = "Other substance" , "Unknown substance" = “Unknown” EstimVol_m = If Spill_cat="Oil", then estimated min. volume of oil spill. Volume of the detection confirmed/observed as mineral oil as calculated using the Bonn Agreement Oil Appearance Code using the lower figure (BAOAC minimum) in m3. Vol_Category = Category of the detection: <0,1m3 = “1”, <0,1-1m3 = “2”, 1-10 m3 = “3”, 10-100 m3 = “4”, >100 m3 = “5” Type_substance = If Spill_cat="Other substance" or "Unknown. Product name or type of OS or GAR substances that could be identified (in case of known polluter, or via visual identification - cf. BAOAC Atlas). - Examples for OS: vegetable oils (palm oil sun flower oil, soya oil etc.), fish oil, molasses, various chemicals (methanol, biodiesels/FAME, toluene, paraffines etc.); Examples of GAR: solid cargo residues (e.g. coal residues), plastics, fish nets, … OR "Unknown" (in case the type of substance could not be identified) Polluter = Type of polluter source: Offshore Installation = “Rig”, Vessel = “Ship”, Other Polluter or source (e.g. land based source) = “Other”, Unknown = “Unknwon” (in case of an “orphan” spill that cannot be linked to a polluter) Remarks = Any additional information to inform on particular situations Description of marine litter sightings

Raja-aineistossa on uudet elinvoimakeskusalueet, jotka korvaavat ELY-alueet 1.1.2026 alkaen. Aineisto on luotu MML:n maakuntaraja-aineistosta (hallinnolliset aluerajaukset) yhdistelemällä elinvoimakeskusalueiden alueella olevat maakunnat omiin elinvoimakeskusalueisiin. Esimerkiksi Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnat muodostavat Lounais-Suomen elinvoimakeskusalueen.

Reunapaalut (sumupaalut) ovat ajoradan reunalinjan havainnoimisen parantamiseksi tehtäviä turvallisuus- ja suojarakenteita. Tievelhossa hallitaan valtion omistamien reunapaalujen rakenteellisia ja toiminnallisia ominaisuustietoja sekä niihin liittyviä kunto-, toimenpide- ja hallinnollisia tietoja. Kohdeluokassa ilmoitetaan reunapaaluilla varustetut tieosuudet sekä siltojen kaiteissa olevat reunapaalujaksot. Reunapaalujaksot kirjataan maanteille liittymäväleittäin. Jaksoa ei tarvitse katkaista katu- ja yksityistieliittymissä. Kohdeluokka sisältää reunapaalujen lisäksi myös aurausviitat ja liittymäpaalut. Tieto päivittyy Tievelhoon jatkuvasti. Tietoa syntyy maanteiden hoitourakoista, investointihankkeista sekä muista pääasiallisesti ELY:jen teettämistä erillisinventoinneista. Kohdeluokka on versioituva.

Kohdeluokassa mallinnetaan koko verkon kattavasti nopeusrajoituksia. Kohdeluokka sisältää talvi- ja pimeänajan nopeusrajoitukset. Tieto on pakollinen valtion maanteillä ja rampeilla. Kohdeluokka on ei versioituva kohdeluokka. Tietoja historioidaan huomioiden nopeusrajoitustyyppi. Kattaa kaikki valtion omistamat tieosuudet. Kohdeluokan tieto perustuu nopeusrajoituspäätöksiin sekä liikennemerkkeihin. Kohdeluokka kuvaa nopeusrajoitusta maastossa (liikennemerkkien mukaista nopeusrajoitusta).

Kohdeluokassa mallinnetaan koko verkon kattavasti nopeusrajoituksia. Kohdeluokka sisältää talvi- ja pimeänajan nopeusrajoitukset. Tieto on pakollinen valtion maanteillä ja rampeilla. Kohdeluokka on ei versioituva kohdeluokka. Tietoja historioidaan huomioiden nopeusrajoitustyyppi. Kattaa kaikki valtion omistamat tieosuudet. Kohdeluokan tieto perustuu nopeusrajoituspäätöksiin sekä liikennemerkkeihin. Kohdeluokka kuvaa nopeusrajoitusta maastossa (liikennemerkkien mukaista nopeusrajoitusta).

Museotiet edustavat tieliikennehistorian kannalta tieverkkomme arvokkainta osaa. Museotiekohteet säilytetään sellaisina kuin ne museokohteeksi nimeämisen hetkellä ovat. Kohteisiin ei tehdä muutoksia, ellei liikenneturvallisuus tai kohteen säilyminen sitä erityisesti vaadi. Museokohteiden kokoelmaa kehitetään tienpitäjän määrittelemien periaatteiden ja kriteerien mukaan. Museotiet ja -sillat ovat tienpitäjän nimeämiä, kukin kohde nimetään/on nimetty erikseen. Aloite nimeämisestä voi tulla ulkopuoliselta taholta tai tienpitäjän oman selvitystyön tuloksena. Nimeämisiä tehtiin runsaasti v. 1982, jolloin kohdevalinnalla oli tietyt kriteerit (kulttuurihistoriallinen, maisemallinen, matkailullinen arvo). Tievelhon operaattori vastaa tiedon ylläpidosta. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa tiet ja kadut.

Aineisto on tuotettu Suomen ympäristökeskuksen operatiivisella WSFS-Vemala -kuormitusmallilla. Tämä avoin paikkatietoaineisto sisältää Vemalan perustuloksia ja Vemala-mallin aineistoa kokonaisuudessaan pääsee käyttämään erillisen käyttöliittymän kautta vuosimaksulla. Vemala-mallin sisäinen valuma-aluejako koostuu yli 200 000 uoman ja järven valuma-alueesta. Nämä Vemalan valuma-alueet on jaettu vesi- ja maa-alueisiin. Vesialueille eli Vemalan vesimuodostumille jaetaan rajapinnassa perustietoja sekä niihin kohdistuva kuormitus kuormituslähteittäin. Maa-alueille aineistossa on maa-alueelta syntyvä kuormitus kuormituslähteittäin. Vesimuodostumien ja maa-alueiden lisäksi aineistossa on Vemalan valuma-alueiden rajat ja niihin liittyviä perustietoja. Aineisto kattaa koko Suomen eli päävesistöalueet 1-86. Lisäksi aineistossa on merialueiden (91-99) osalta rannikko- ja sisämerialueiden geometriat. Paikkatietoaineisto sisältää kolme erillistä nykytilan aineistoa: Vemalan valuma-alueet, Vemalan vesimuodostumat ja Vemalan maa-alueet. Kuormitustiedot ovat aineistossa kokonaisfosforille (P), kokonaistypelle (N) ja orgaaniselle hiilelle (TOC) kuormituslähteittäin. Kuormitustiedot kuvaavat nykytilaa, joka on viimeisen 10 vuoden keskiarvo Vemalan simulaatiosta malliversiolla V1 (v5u). Paikkatietoaineisto sisältää kolme erillistä skenaarioaineistoa: skenaario nykytoimenpiteillä, vesienhoidon toimenpiteillä ja maatalouden toimenpiteillä. Kaikissa skenaarioissa on käytetty keskimääräistä ilmastonmuutosskenaariota MOHC-HadGEM2-ES RCP 4,5. Skenaariotiedot on esitetty Vemalan vesimuodostumille ja ne sisältävät kuormitustiedot kokonaisfosforille (P) ja kokonaistypelle (N) kuormituslähteittäin. Skenaarioaineistot sisältävät kuormituksen keskiarvon seuraavilta 30 vuodelta sekä kuormituksen muutoksen nykytilaan nähden. Lisäksi aineistossa on toimenpiteiden vaikutus kuormitukseen eriytettynä muista tekijöistä kuten ilmastosta. Tarkemmat tiedot skenaarioista ja tietokentistä on erillisessä pdf-tiedostossa (linkki alempana). Skenaarioaineistojen käytössä tulee huomioida yksittäiseen ilmastomalliin sisältyvän huomattavaa epävarmuutta ja Vemalan käyttöliittymän kautta on mahdollista tehdä useampiin ilmastoskenaariohin perustuvia tarkasteluita. Aineiston ajanjakso ja päivitys: Rajapinta-aineisto päivitetään vuosittain vastaamaan operatiivisen Vemala-mallin tuloksia. Rajapinta-päivitys 9/2025 sisältää WSFS-Vemala-mallista 7/2025 noudetut aineistot, joissa nykytila-aineiston ajanjakso on 2015-2024 ja skenaariotietojen ajanjakso on 2025-2054. Kulloinkin saatavilla olevan aineiston ajanjakson voi tarkistaa aineiston sisältämästä ajanjakso-tietokentästä. Operatiivisen mallin tulokset päivittyvät reaaliaikaisesti Vemalan käyttöliittymään ja paikkatietoaineiston poikkeamat näistä aiheutuvat aineiston päivitystiheydestä. Ensimmäset avoimesti julkaistut versiot paikkatietoaineistosta on tuotettu osana VESSU-ST-hanketta. Aineistojen hyödyntäminen: Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS-muodoissa sekä zip-latauspaketteina. Tasot ovat kooltaan suuria (1-4 GB) eikä siksi koko aineiston lataaminen kerralla WFS-muodossa ole mahdollista. Haluttu aineisto voidaan rajata maantieteellisesti ja/tai tietokenttien osalta. Aineiston käytön sujuvoittamiseksi on suosteltavaa zoomata kartta valmiiksi halutulle tarkastelualueella ennen aineiston lisäämista paikkatieto-ohjelmaan. Lisäksi esimerkiksi jako3tunnus-kenttää voi hyödyntää yksittäisen 3. jakovaiheen alueella sijaitsevien geometrioiden poimimiseen. Aineistojen valmiit tyylit: WMS-rajapinnan kautta on saatavilla useita valmiita tyylejä eli visualisointeja aineistolle. Vesimuodostumien tyylit sisältävät esimerkiksi VHS-merkittävyysasteikon mukaiset valmiit visualisoinnit Vemalan vesimuodostumiin tulevalle fosfori- ja typpikuormitukselle. Nämä tyylit perustuvat vesienhoidon suunnittelussa käytettyyn ravinnekuormituksen merkittävyyden arviointiin, jossa sektorin kuormaa verrataan luonnonhuuhtoumaan. Maa-aluiden tyyleissä on puolestaan havainnollistettu, kuinka suurta ravinnekuormitusta syntyy eri maa-alueilta. Aineiston virhelähteet: Paikkatietoaineisto on ensisijassa tuotettu Vemalan tulosten havainnollistamiseen ja visualisointiin. Vemalan mallinnuksessa alueet ovat rasterimuodossa ja visualisointitarkoitukseen tuotettu aineisto on vektoroitu eli muutettu vektorimuotoon. Vektoroinnin yhteydessä aluerajoja on pyöristetty visualisoinnin parantamiseksi. Tästä syntyy pientä epäjatkumoa mm. vesistöalueiden rajoilla, mikä on syytä huomioida tarvittavilta osin käytettäessä aineistoa paikkatietolaskennoissa. Lisäksi aineistoon vaikuttavia virhelähteitä ovat mm. mallinnuksessa hyödynnettyjen lähtöaineistojen epätarkkuudet sekä mallinnuksen omat virhelähteet. Aineisto sisältää noin 40 miljoonaa tietokenttää, joita ei aineiston laajuuden takia ole yksittäistarkistettu. Orgaanisen hiilen (TOC) tulosten käytössä tulee huomioida niiden olevan tuoreen mallikehityksen tulosta, jolloin niitä ei ole vielä tarkistettu yhtä kattavasti kuin pidempään käytössä olleet fosforin ja typen tulokset. TOC-malli toimii muita alueita heikommin vesistöalueilla 4.4, 4.9, 37, 60, 61.7, 63 ja 64, ja näiden osalta aineistoihin on suunnitteilla päivityksiä. Ennen päivitystä näiden alueiden TOC-aineistojen hyödyntämisessä tulee käyttää erityistä harkintaa. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Lisätietoja aineistosta: Esittelymateriaali: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/WSFS-Vemala_kuormitustiedot_esittely.pdf Ominaisuustietojen kuvaus: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/WSFS-Vemala_kuormitustiedot.pdf Aineistoon viittaminen: WSFS-Vemala/Syke Lisätiedot: vemala@syke.fi Viitteet: Vesistömallijärjestelmä: https://www.syke.fi/vesistomallijarjestelma WSFS-Vemala: https://www.syke.fi/vemala Huttunen, I., Huttunen, M., Piirainen, V., Korppoo, M., Lepistö, A., Räike, A., Tattari, S. & Vehviläinen, B. 2016. A national scale nutrient loading model for Finnish watersheds – VEMALA. Environmental Modeling & Assessment, 21(1), 83-109. DOI: 10.1007/s10666-015-9470-6. http://link.springer.com/article/10.1007/s10666-015-9470-6 Vesienhoidon suunnittelutyökalun suunnittelu ja toteutus (VESSU-ST) -hankesivu: https://www.syke.fi/projektit/vessu-st

Katujen, kaavateiden tai yksityisteiden liittymiin liittyvät hallinnolliset luvat. ELY-keskukset ohjaavat tiealueella ja sen läheisyydessä ulkopuolisia toimijoita lupapäätöksillä ja sopimuksilla sekä antavat lausuntoja. ELY-keskukset myöntävät myös kuljetuksiin liittyviä lupia. Osa lupa-asioiden käsittelystä on keskitetty valtakunnallisesti yhteen toimipisteeseen, osa käsitellään paikallisessa ELY-keskuksessa. Katu ja yksityistieliittymäluvat käsitellään keskitetyssä lupapalvelussa. Tieto syntyy lupapäätöksissä ja päivitetään päätösasiakirjojen perusteella. Kohdeluokka on versioituva. 1.1.2021 alkaen lupapäätökset ovat voimassa kaksi vuotta kerrallaan. Tieto kattaa tiet sekä kävelyn ja pyöräilynväylät. Liittyvät ohjeet: https://ava.vaylapilvi.fi/ava/Julkaisut/Tiehallinto/pdf/2100050-v-07-yksityisten_teiden_liittymat-ohje.pdf

Suoja-alueelle rakentaminen vaatii maantielain mukaisen poikkeamispäätöksen. Maantien välittömässä läheisyydessä rakentamista on rajoitettu ennen kaikkea liikenneturvallisuussyistä ja toisaalta maantieltä tulevien asumisviihtyisyyttä alentavien vaikutusten takia. ELY-keskus voi hakemuksesta erityisestä syystä sallia rakentamisen maantien suoja-alueella, jos rakentamisesta tai rakennuksen, rakennelman tai laitteen käytöstä ei aiheudu vaaraa liikenneturvallisuudelle tai haittaa tienpidolle.ELY-keskusten keskitetty lupapalvelu myöntää opasteisiin liittyvät luvat. Tieto päivitetään lupapäätöksen aiheuttaman tarpeen perusteella. Tieto ylläpidetään keskitetysti. Tievelhoon tallennetaan ainoastaan myönnettyjä lupia. Kohdeluokka on versioituva. Tieto kattaa tiet ja rampit.

Kunnossapito jakautuu Tievelhon käsitteissä hoitoon ja korjaukseen. Hoitovastuulla kuvataan kenen vastuulla hoidon järjestäminen on. Hoitovastuuseen voi liittyä myös hoidon tilaaminen. Hoitovastuu on yleisesti tieosuuden omistavalla taholla. Tälle kohdeluokalle kirjataan poikkeavat tai tarkentavat hoitovastuun tiedot/sopimukset. Hoidolla voi olla eri vastuutahot kuin tieosuuden omistaja ja Tievelho mahdollistaa näiden kirjaamisen. Hoitovastuuseen sisältyy Tievelhossa ympärivuotinen hoito, mutta ei rakenteisiin, siltoihin tai päällysteisiin kohdistuvat parannustoimet (pieniä päällystepaikkauksia lukuun ottamatta). Hoitosopimukset käsittävät ne sopimukset, jotka pitävät rakenteen ja laitteet käyttökunnossa tai palauttavat ne käyttökuntoon eri olosuhteissa. Hoitotoimenpiteillä varmistetaan, että kohde toimii suunnitellulla tavalla. ELY-keskukset vastaavat tiedon ylläpidosta. Tieto syntyy sopimuksissa, jossa määritellään hoitoon liittyvistä poikkeus järjestelyistä. Kohdeluokka on versioituva. Tieto kattaa tiet, lautat, rampit, polut, kadut, talvitiet sekä kävelyn ja pyöräilynväylät.