FIN Aineiston tarkoituksena on: -Identifioida tie- ja rata-alueet, joiden varrella esiintyy uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lajeja -Identifioida tie- ja rata-alueet, joiden varrella esiintyy hyviä elinvoimaisia niittyindikaattorilajeja (hyönteisten mesi- ja ravintokasveja) -Identifioida tie- ja rata-alueet, joiden varrella esiintyy suojelualueita -Identifioida tie- ja rata-alueet, joiden varrella esiintyy komealupiinia tai kurtturuusua -Identifioida tie- ja rata-alueet, joiden varrella esiintyy komealupiinia tai kurtturuusua uhanalaisten lajien lisäksi -> Löytää herkät alueet ja paikallistaa vieraslajien uhka Tieto esitetään 1 kilometrin ruuduissa. Aineistosta on julkaistu kaksi erillistä versiota. -VaylanvarsienVieraslajitJaArvokkaatElinymparistot_avoin: Avoin versio, jonka lajitietoa on karkeistettu mahdollisista herkistä lajeista johtuen. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0) ja sitä saa käyttää lisenssiehtojen mukaisesti -VaylanvarsienVieraslajitJaArvokkaatElinymparistot_kayttorajoitettu: Alkuperäinen karkeistamaton versio. Tämä versio on vain viranomaiskäyttöön eikä kyseistä aineistoa saa jakaa Aineistosta on tehty tarkempi menetelmäkuvaus https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/VierasVayla_Menetelmakuvaus.pdf sekä muuttujaseloste https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/VierasVayla_VariableDescription.xlsx ENG The purpose of the material is to: -Identify road and rail areas that have nearby observations of endangered and near threatened species -Identify road and rail areas with good meadow indicator plant species -Identify road and rail areas along which there are protected areas -Identify the road and rail areas along which there are observations of Lupinus polyphyllus or Rosa rugosa observations -Identify the road and rail areas along which there are Lupinus polyphyllus or Rosa rugosa observations in addition to sensitive species -> Finds sensitive areas and identify the overall threat of alien species The data is presented in 1-kilometer square grid cells. There are two separate versions of the data. -VaylanvarsienVieraslajitJaArvokkaatElinymparistot_avoin: Open access version, in which its species-related parts have been simplified due to data restriction issues. The material belongs to Syke's open materials (CC BY 4.0) and may be used in accordance with the license terms. -VaylanvarsienVieraslajitJaArvokkaatElinymparistot_kayttorajoitettu: Original version. This version is only for official use and the material in question may not be shared. A more precise description about the data procedures can be found from (In Finnish) https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/VierasVayla_Menetelmakuvaus.pdf Furthermore, all the variables in the data are explained in this bilingual variable description https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/VierasVayla_VariableDescription.xlsx This dataset was updated with the newest species observations on 10/2023 and 11/2024 Process code for this can be found from https://github.com/PossibleSolutions/VierasVayla_SpeciesUpdate

KUVAUS: Aineisto sisältää raitiotien katusuunnitelmien reitit Tampereen alueelta sekä linkkejä suunnitelmapiirustuksiin. KATTAVUUS: Kaikille käyttäjille Oskari-karttapalvelussa. PÄIVITYS: Aineistoa päivitetään tarpeen mukaan (ylläpito jatkuvaa). YLLÄPITOSOVELLUS: PostgreSQL-tietokanta ja QGIS-ohjelmisto. KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-GK24FIN (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA: vektori (viiva) SAATAVUUS: Aineisto on saatavilla WFS-rajapinnalta Tampereen kaupungin sisäiseen käyttöön. JULKISUUS: Kaikille käyttäjille Oskari-karttapalvelussa. AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki, Kuntatekniikan suunnittelu

KUVAUS: Karttataso sisältää sekajätteen keräysalueet, jotka tulevat voimaan kuudessa vaiheessa 31.12.2029 mennessä, sekä nykyisen voimassa olevan sekajätteen keräysalueen. PÄIVITYS: Satunnainen (vain tarvittaessa). YLLÄPITOSOVELLUS: Tampereen kaupungin tiedostopalvelin ja PostGIS-tietokanta KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-GK24FIN (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä GEOMETRIA: vektori (alue) SAATAVUUS: Aineisto on tallennettu Postgis-tietokantaan. JULKISUUS: Aineisto on nähtävillä julkisesti kaikille käyttäjille Oskari-karttapalvelussa. TIETOSUOJA: Aineistoon ei liity tietosuojakysymyksiä. AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki, Alueellinen jätehuoltolautakunta, jatehuoltolautakunta@tampere.fi

KUVAUS: Karttanäkymässä on 360-kuvauksen ajoreitti pistemuodossa, sekä linkki kuvauspisteen ilmakuvaan (2020) ja 360 katunäkymään (5/2021). Ajoreitin pisteaineistoa on harvennettu. Aineisto on osa Mapspace-sovellusta, jonka tuottaa Field Group. OHJE: Pääset vaihtamaan Ilma-, viisto- ja katunäkymäkuvien katselutilaa Mapspace palvelun Workspaces valikosta. KATTAVUUS: Rajatulle käyttäjäjoukolle Oskari-karttapalvelussa. PÄIVITYS: Satunnainen. KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA: vektori (kuvaspisteet) ja rasteri (360 katunäkymä sekä ilmakuva) JULKISUUS: Aineisto on nähtävillä vain rajatulle käyttäjäjoukolle Oskari-karttapalvelussa. TIETOSUOJA: Aineistoon ei liity tietosuojakysymyksiä. AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Vektorimuotoisen karttatason ylläpito ja 360-katunäkymäkuvien päivitys: Paikkatietoyksikkö, paikkatieto_tuki@tampere.fi. Mapspace-palvelun ylläpito: Field Group, tuki@fieldgeo.fi

Aineisto sisältää päivittäistavarakauppojen ja oppilaitosten etäisyysvyöhykkeet sekä taajamien ja asemakaavoitetun alueen lievealueet. Aineistoista on saatavilla uusin vuosi. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Etaisyysvyohykkeet.pdf

KUVAUS: Laserkeilauksien aluerajaukset Maanmittauslaitoksen keilausten mukaan. Sisältää kuvauksien metatietoja, mutta ei itse laserkeilauksia. KATTAVUUS: Indeksi kattaa koko Tampereen kaupungin alueen. Osa kuvauksista ulottuu laajemmalle, mutta ulkopuolisilta alueilta alueilta ovat mukana vain ne, joissa myös Tampere on mukana. PÄIVITYS: Päivittyy kuvausten mukaan. YLLÄPITOSOVELLUS: PostGIS-tietokanta KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA: aluemainen SAATAVUUS: Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS-rajapinnoilta, aineisto on tallennettu Postgis-tietokantaan. JULKISUUS: Julkinen. TIETOSUOJA: Ei tietosuojakysymyksiä, sisältää vain kuvausten aluerajaukset. KENTÄT: tunnus Kuvauksen tunnus pinta_ala Kuvatun pinta-alan laajuus aloitus_pv Kuvausten aloituspäivä lopetus_pv Kuvausten lopetuspäivä h_m Kuvauskorkeus metreissä gsd_cm Kuvauksen tarkkuus senttimetreissä mittakaava kuva_km kamera Käytetty kamera hakemisto muuta Lisätietoa kuvauksesta, esimerkiksi tilaajataho tai tarkoitus pvm_apu2 uav orto pix4d linkki Linkki ilmakuvaan, voi vaatia salasanan AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki, Tampereen Infra

EU-rekisterin tarkoituksena on muodostaa ajantasainen rekisteri EU:n alueella sijaitsevista suurista teollisuuslaitoksista ja eläinsuojista. Rekisteriä käytetään pohjana EU:n teollisuuspäästödirektiivin (2010/75/EU) sekä päästötietojen raportointia koskevan asetuksen (166/2006) mukaisille vuosittaisille raportoinneille. Suomessa on noin 1 200 tämän raportoinnin piiriin kuuluvaa teollisuuslaitosta tai suurta eläinsuojaa. Teollisuuspäästödirektiivin tarkoituksena on vähentää teollisuuden aiheuttamia ympäristö- ja terveyshaittoja tehostamalla ja yhdenmukaistamalla teollisuuden ympäristönsuojeluvaatimuksia. Direktiivillä pyritään myös parantamaan kansalaisten tiedonsaantia teollisuuslaitosten sijainnista sekä niitä koskevista lupamenettelyistä, lupamääräyksistä ja viranomais-valvonnan eri vaiheista. Teollisesta toiminnasta aiheutuvia haittoja pyritään vähentämään muun muassa käyttämällä parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT). Toimialakohtaisten parhaan käyttökelpoisen tekniikan vertailuasiakirjojen keskeiset tulokset eli päätelmät ovat oikeudellisesti sitovia tietyin poikkeamismahdollisuuksin. Tällaiset ympäristöluvissa mahdollisesti myönnetyt poikkeukset eli käytännössä lievennykset päästöraja-arvoista ovat eräs keskeisimmistä raportoitavista asioista. Laitosrekisteriä koskevat tiedot raportoidaan vuosittain. Pieniä jätettä polttavia laitoksia ja orgaanisia liuottimia käyttäviä laitoksia koskevat tiedot raportoidaan kolmen vuoden välein. Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/Dokumentit/TuotantoJaTeollisuuslaitokset.pdf EU Registry on Industrial Sites The aim of the EU Registry is to maintain an up-to-date registry of industrial activities and large animal shelters across Europe. The Registry is used as a database for annual reporting obligations under the Industrial Emission Directive (2010/EU/75) and the European Pollutant Release and Transfer Register Regulation (166/2006). The Registry covers approximately 1,200 industrial activities or animal shelters in Finland. This Syke’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0). INSPIRE compatible dataset has been published.

Aineisto käsittää vaaleissa käytettävän äänestysaluejaon Joensuun kaupungin alueelta. Äänestysaluejako määrittää varsinaisen vaalipäivän äänestyspaikan kullekin äänioikeutetulle joensuulaiselle. Lisäksi äänestysaluejakoa hyödynnetään vaalitulosten tilastoinnissa.

Paikkatietoaineisto sisältää ELY-keskusten ehdottamat ja maa- ja metsätalousministeriön 22.12.2024 mennessä nimeämät vesistö- ja meritulvien merkittävät tulvariskialueet sekä ELY-keskusten tunnistamat muut tulvariskialueet. Alueiden rajauksissa on otettu huomioon tulvakartoituksen tarpeet. Merkittävien tulvariskialueiden nimeäminen tapahtuu tulvariskien alustavan arvioinnin perusteella. Arvioinnin tekevät vesistö- ja meritulvien osalta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset). Kunnat arvioivat hulevesistä eli sade- ja sulamisvesistä aiheutuvat tulvariskit taajamissa. Kunnat eivät ole nimenneet merkittäviä hulevesitulvariskialueita. Tulvariskin merkittävyyttä arvioitaessa otettiin huomioon tulvien todennäköisyys sekä niistä mahdollisesti aiheutuvat yleiseltä kannalta katsoen vahingolliset seuraukset. Tulvariskien alustava arviointi tehtiin ja merkittävät tulvariskialueet nimettiin vuonna 2010 voimaan tulleen tulvariskilain mukaisesti. ELY-keskus huolehtii tulvariskilainsäädännön (620/2010, 4 §) mukaan vesistötulvariskien hallintaa palvelevasta suunnittelusta myös muilla kuin merkittävillä tulvariskialueilla. ELY-keskukset ovatkin tunnistaneet myös muita vesistötulvan tulvariskialueita, joilla tulvasta ei kuitenkaan arvioida aiheutuvan yleiseltä kannalta katsoen vahingollisia seurauksia. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Käyttötarkoitus: Tulvariskien hallinnan suunnitteluun Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Tulvariskialueet.pdf http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100620 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100659 https://www.vesi.fi/vesitieto/tulvariskialueet https://www.vesi.fi/suomeen-ehdotettu-18-merkittavaa-tulvariskialuetta/ The spatial dataset includes areas of significant fluvial and coastal flood risk proposed by ELY Centres and designated by the Ministry of Agriculture and Forestry by 22 December 2024, as well as other flood risk areas identified by ELY Centres. The delineations of the flood risk areas have been prepared with consideration of the requirements for flood mapping. The designation of significant flood risk areas is based on preliminary flood risk assessments conducted by ELY Centres for fluvial and coastal floods. Municipalities are responsible for evaluating the flood risks caused by pluvial floods (urban floods resulting from heavy rainfall and snowmelt) in urban areas. However, no areas of significant pluvial flood risk have been officially designated by the municipalities. In evaluating the significance of flood risk areas, both the probability of flooding and the potentially significant adverse consequences were considered. The preliminary flood risk assessments and designation of significant flood risk areas were carried out in accordance with the Flood Risk Management Act (620/2010), which came into force in 2010. ELY Centres are also responsible, in accordance with the Flood Risk Management Act (620/2010, Section 4), for planning the management of fluvial flood risks in areas other than significant flood risk areas. For this reason, ELY Centres have also identified other fluvial flood risk areas where significant adverse consequences are not expected from a general perspective. More information: https://www.finlex.fi/fi/laki/kaannokset/2010/en20100620.pdf https://www.finlex.fi/fi/laki/kaannokset/2010/en20100659_20100659.pdf https://www.vesi.fi/en/water-topics/how-are-flood-risks-managed/ https://www.vesi.fi/en/proposal-for-18-major-flood-risk-areas-in-finland/ This Syke’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0). INSPIRE compatible dataset has been published.

Valtakunnallisessa yhdyskuntarakenteen seurannassa (YKR) kaupunkiseutu muodostuu suurimpien kaupunkikeskusten keskustaajamasta, siihen fyysisesti ja toiminnallisesti tiiviisti liittyvistä lähitaajamista sekä näitä ympäröivästä lievealueesta, joka on haja-asutusaluetta. Kaikkiaan Suomessa kaupunkiseutuja on 34, joista kolme on kaksoiskaupunkeja. Keskustaajamia ovat sellaiset taajamat, joissa väestömäärä oli vuoden 2000 taajamarajauksessa yli 15 000 ja taajama ei ole kaupunkiseudun lähitaajama. Näille keskustaajamille muodostetaan kaupunkiseudut ja joiden kehitystä rajauksella seurataan. Kaksoiskaupungit muodostuvat sellaisista keskustaajamista, joiden reunat ovat alle viiden kilometrin päässä toisistaan ja jotka ovat väestömäärältään samaa kokoluokkaa. Lähitaajama kuuluu kaupunkiseutuun aina siinä tapauksessa jos etäisyys keskustaajaman reunaan on enintään kolme kilometriä. Lähitaajama kuuluu kaupunkiseutuun myös siinä tapauksessa, jos se on yli kolmen kilometrin päässä keskustaajamasta, mutta sen työllisistä yli 20 % käy töissä keskustaajamassa ja lähitaajaman ja keskustaajaman välillä on yhtenäinen alue, jossa talotiheys yhden kilometrin säteellä on yli 45 ja lähitaajaman reuna on alle 40 kilometrin päässä keskustaajaman toiminnallisesta keskipisteestä. Lähitaajaman ja keskustaajaman välillä on oltava myös suora tieyhteys ja kaupunkiseudun on muodostettava lievealueineen yhtenäinen kokonaisuus. Lähitaajama voi kuulua ainoastaan yhteen kaupunkiseutuun ja ollessaan kriteereiltään osa useampaa kuin yhtä kaupunkiseutu, taajama katsotaan kuuluvaksi suurempaan kaupunkiseutuun. Lievealue on kaupunkiseuduille muodostuva yhtenäinen alue, joka ulottuu viiden kilometrin päähän keskustaajaman ulkoreunasta ja kolmen kilometrin päähän kaupunkiseudun lähitaajaman ulkoreunasta. Lievealueeseen eivät kuulu vesistöt, Suomen rajojen ulkopuoliset alueet, eivätkä kaupunkiseutujen ulkopuoliset taajama-alueet. Aineisto kuuluu Syken avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Avoin tieto -palvelussa jaossa on aina uusin versio, joka päivitetään keskimäärin kahden vuoden välein sekä joka viidennen vuoden versio alkaen vuodesta 2010. Ympäristöhallinnon sisäiseen käyttöön aineisto on saatavissa viisivuosittain alkaen vuodesta 1990 lukuunottamatta vuotta 1995. Kaupunkiseutujen muodostamisen lähtötietoina käytetään aina uusimpia mahdollisia YKR-tietoja. Kuitenkin muun muassa työmatkatieodot ovat siihen vuoteen nähden, jota kaupunkiseudut kuvaavat, yleensä kaksi vuotta vanhoja. Tämä johtuu aineistojen tuotannossa olevasta viiveestä. Käyttötarkoitus: YKR-kaupunkiseudut on rajattu Sykessä yhdyskuntarakenteen seurannan tarpeisiin. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/YkrKaupunkiseutu.pdf The YKR Urban Regions is a spatial dataset based on the Monitoring System of Spatial Structure and Urban Form (YKR). The definition of urban regions is based on the delineation of localities. The Urban regions consist of the urban localities, which exceed population threshold of 15 000 inhabitants, neighboring localities, which are physically and functionally connected to the urban localities and surrounding urban fringe areas with sparse population. In total there are 34 urban regions in Finland, out of which three are so called twin cities. Twin cities are formed from two urban localities having less than a 5 km distance between their borders and share approximately the same amount of inhabitants. An urban locality is formed of a locality (densely populated area) with a population of at least 15 000 inhabitants and which is not categorized as a neighboring locality of another larger urban region. If the distance from the border of a neighboring locality is less than three kilometers to the border of an urban locality, it is invariably included in an urban region. If the distance from the neighboring locality to the functional center of the urban locality is more than three kilometers, but less than 40 kilometers, and at least 20% of the working population is commuting to the urban locality, the area is included in the urban region. However, in these cases, there has to be also a continuous residential area, with more than 45 residential buildings per km² between the urban locality and the neighboring locality. There must also be direct road access between the urban and neighboring locality. If these criteria are met, the area is included in the urban region. A neighboring locality can be connected to only one urban locality at a time. In conflict situations the locality in question is joined to the largest of the urban regions. The urban fringe area is a continuous area surrounding urban regions. It extends five kilometers from the border of the urban locality and three kilometers from the border of the neighboring locality. The urban fringe area does not include water areas, areas outside Finnish national borders or localities outside urban regions. The Finnish title of the dataset is YKR Kaupunkiseudut. This dataset belongs to Syke’s open data collection (CC BY 4.0). Syke’s open information service delivers the most current version of the dataset, which is updated at five year intervals. For the internal use in environmental administration the data is available at five year intervals from 1990 onwards with the exception of 1995. Urban regions are always formed using the most current YKR-data available. In some cases (e.g. YKR-commuting data) YKR-data is outdated compared to the year that the urban regions represent. This results from the delays in the data production processes. Purpose of use: The urban regions dataset is used internally in Finnish Environmental Institute for tasks related to the monitoring of urban changes.