KUVAUS: Karttanäkymässä on 360-kuvauksen ajoreitti pistemuodossa, sekä linkki kuvauspisteen ilmakuvaan (2020) ja 360 katunäkymään (5/2021). Ajoreitin pisteaineistoa on harvennettu. Aineisto on osa Mapspace-sovellusta, jonka tuottaa Field Group. KATTAVUUS: Rajatulle käyttäjäjoukolle Oskari-karttapalvelussa. PÄIVITYS: Satunnainen. KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA: vektori (kuvaspisteet) ja rasteri (360 katunäkymä sekä ilmakuva) JULKISUUS: Aineisto on nähtävillä vain rajatulle käyttäjäjoukolle Oskari-karttapalvelussa. TIETOSUOJA: Aineistoon ei liity tietosuojakysymyksiä. AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Vektorimuotoisen karttatason ylläpito ja 360-katunäkymäkuvien päivitys: Paikkatietoyksikkö, paikkatieto_tuki@tampere.fi. Mapspace-palvelun ylläpito: Field Group, tuki@fieldgeo.fi

KUVAUS: Aineisto sisältää raitiotien katusuunnitelmien reitit Tampereen alueelta sekä linkkejä suunnitelmapiirustuksiin. KATTAVUUS: Kaikille käyttäjille Oskari-karttapalvelussa. PÄIVITYS: Aineistoa päivitetään tarpeen mukaan (ylläpito jatkuvaa). YLLÄPITOSOVELLUS: PostgreSQL-tietokanta ja QGIS-ohjelmisto. KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-GK24FIN (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA: vektori (viiva) SAATAVUUS: Aineisto on saatavilla WFS-rajapinnalta Tampereen kaupungin sisäiseen käyttöön. JULKISUUS: Kaikille käyttäjille Oskari-karttapalvelussa. AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki, Kuntatekniikan suunnittelu

KUVAUS: Karttataso sisältää sekajätteen keräysalueet, jotka tulevat voimaan kuudessa vaiheessa 31.12.2029 mennessä, sekä nykyisen voimassa olevan sekajätteen keräysalueen. PÄIVITYS: Satunnainen (vain tarvittaessa). YLLÄPITOSOVELLUS: Tampereen kaupungin tiedostopalvelin ja PostGIS-tietokanta KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-GK24FIN (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä GEOMETRIA: vektori (alue) SAATAVUUS: Aineisto on tallennettu Postgis-tietokantaan. JULKISUUS: Aineisto on nähtävillä julkisesti kaikille käyttäjille Oskari-karttapalvelussa. TIETOSUOJA: Aineistoon ei liity tietosuojakysymyksiä. AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki, Alueellinen jätehuoltolautakunta, jatehuoltolautakunta@tampere.fi

Syken asuinaluerajaus kuvaa taajamien asuttuja alueita ja on jaettu kolmeen luokkaan talotyypin ja rakentamisen tehokkuuden mukaan: kerrostaloalueisiin, pientaloalueisiin sekä harvaan pientaloasutukseen. Asuinalueella tarkoitetaan fyysistä ja toiminnallista kokonaisuutta, joka sisältää asuinkorttelien lisäksi kävelyetäisyydellä olevia julkisia ja kaupallisia palveluja, kuten päivittäistavarakauppoja, päiväkoteja, kouluja, puistoja ja virkistysalueita. Pien- ja kerrostaloalueet ovat varsinaisia taajamien asuinalueita, kun taas harva pientaloasutus ei muodosta selkeitä kokonaisuuksia omine lähipalveluineen vaan on rakenteeltaan hajanaista. Asuinaluerajaus on tehty yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmään (YKR) tuotettujen Tilastokeskuksen 250 m x 250 m tilastoruutujen pohjalta. Taajamarajauksena on käytetty Sykessä tehtyä taajamarajausta. Asuinalueisiin sisältyvät kaikki taajaman sisällä sijaitsevat ruudut, joissa asuminen on pääasiallista toimintaa. Asuinaluerajauksessa huomioidaan rakennusten määrä, kerrosala, talotyyppi ja aluetehokkuus. Rajauksen ulkopuolelle jäävät ruudut, joissa esim. teollisuus-, toimisto- tai liikerakennusten kerrosalan osuus on suuri, vaikka niissä olisi myös asuinrakennuksia. Kerros- ja pientaloalueet on jaettu sen mukaan, miten kerrosala jakautuu talotyypeittäin. Harvaa pientaloasutusta ovat ruudut, joissa aluetehokkuus on alle 0,02. Asuinaluerajaus on valtakunnallinen tilastollinen aluerajaus. Se ei rajaa yksittäisiä kaupunginosia tai asuinalueita vaan alueet ovat vyöhykemäisiä. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Avoin tieto -palvelussa asuinalueista on saatavilla vuodesta 1990 lähtien joka viides vuosi sekä uusin vuosi ja ominaisuustietona pelkkä maapinta-ala. Ympäristöhallinnon sisäisessä käytössä on aineistot viiden vuoden välein vuodesta 1990 lähtien sekä vuosittaiset aineistot vuodesta 2011 lähtien sekä väestön ja asuinhuoneistojen lukumääriä koskevat ominaisuustiedot. Käyttötarkoitus: Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen rakennetun ympäristön seuranta. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Asuinalueet.pdf YKR Residential areas is a spatial dataset for delineating Finnish residential areas. The delineation method is based on the Monitoring System of Spatial Structure and Urban Form (YKR) produced by the Finnish Environment Institute. The analyses are made in a 250 x 250 meter statistical grid. The process delimits residential areas and classifies them into high-rise, low-rise and sparse detached house areas. The delineation of residential areas is based on the delineation of densely populated areas, localities, also produced by the Finnish Environment Institute. Residential areas are physical and functional entities, which in addition to residential block areas, include public and private services such as grocery stores and day cares situated within a walking distance of the residential blocks. The high-rise and low-rise areas form distinct residential districts inside localities, while sparse detached house areas are fragmented (sprawled) and do not form clear systems with their nearby services. The delineation of the residential area dataset takes into account the following factors: the number of buildings, the gross floor area, the housing type and area density. All statistical grid-cells where the gross floor area of industrial, office or commercial buildings is dominant are excluded even if they include some residential floor area or buildings. The cells are divided into high-rise areas and low-rise areas according to the distribution of different housing types. The sparse detached house area has an areal density below 0.02. The Finnish title of this dataset is “Asuinalueet”. The dataset belongs to Syke’s open data collection (CC BY 4.0) Syke’s open information service delivers the most current version of the dataset as well as the historical data at five year intervals from 1990 onwards including only the land area information. Current version is updated on a yearly basis. For the internal use in environmental administration the data is available at five year intervals from 1990 onwards and on a yearly basis from 2011 onwards and includes all the attribute information. Purpose of use: Monitoring the urban and spatial structure in accordance to the Land Use and Building Act. More information: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/ResidentialAreas.pdf

TIIVISTELMÄ Karttatasolla on kartalla esitetty vuoden 2019 keskimääräiset arkivuorokautiset nousut linja-autopysäkeillä Tampereen seudulla ja lisäksi kunkin pysäkin kohdetietoikkunassa on esitetty nousukeskiarvotietoja vuodesta 2019 alkaen erilaisten graafien avulla. KATTAVUUS; PÄIVITYS; LUOTETTAVUUS Kattaa Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennepysäkit ja sisältää nousukeskiarvoja vuodesta 2017 alkaen. Aineisto sisältää nyt noin vuoden välein päivitettyjä tietoja. Nousukeskiarvot perustuvat joukkoliikennevälineissä matkustajien tekemiin leimauksiin. Syytä on mm. huomata, että koronavirus-epidemian takia vuosien 2020 ja 2021 nousutietoja ei voi suoraan verrata vuoden 2019 tietoihin. SAATAVUUS; JULKISUUS Karttataso on julkisesti esillä ja katseltavissa Tampereen kaupungin Oskari-karttapalvelussa. YHTEYSTAHO Tampereen joukkollikkenteen liikennesuunnittelu (joukkoliikenne@tampere.fi), Leena K. Huhtala ja Petri O. Hakala. TOTEUTUKSESTA: Kohdetiedoissa esitetyt graafit hyödyntävät QuickChart-palvelua, https://quickchart.io/. TIETOKENTÄT - Pysäkin nro: Pysäkin yksilöivä numero, esim. 4001 - Pysäkin nimi: Pysäkin nimi, esim. Murole th (ei aina yksilöivä) - Vyöhyke: Maksuvyöhyöhykkeen kirjain (A, B, C, D, E tai F) - Linja-autopysäkillä nousuja keskimäärin arkivuorokaudessa syyskuun viikolla 2022 - Linja-autopysäkillä nousuja keskimäärin arkivuorokaudessa syyskuun viikolla 2021 - Linja-autopysäkillä nousuja arkivuorokaudessa keskimäärin 2019: Pysäkin keskimääräisten nousujen lukumäärä arkivuorokaudessa lukumääränä, joka on kartalla esitetty ympyrän suuruudella. - Keskimääräisten pysäkkinousujen lukumäärän kausivaihtelu 2022: Graafi, jossa on pysäkin osalta esitetty vuoden 2022 tammikuun, heinäkuun ja syyskuun osalta arkipäivän keskimääräinen nousujen lukumäärä - Keskimääräisten pysäkkinousujen lukumäärän kausivaihtelu 2021: Graafi, jossa on pysäkin osalta esitetty vuoden 2021 tammikuun, heinäkuun ja syyskuun osalta arkipäivän keskimääräinen nousujen lukumäärä - Keskimääräisten pysäkkinousujen lukumäärän kausivaihtelu 2020: Graafi, jossa on pysäkin osalta esitetty vuoden 2020 tammikuun, heinäkuun ja syyskuun osalta arkipäivän keskimääräinen nousujen lukumäärä - Keskimääräisten pysäkkinousujen lukumäärän kausivaihtelu 2019: Graafi, jossa on pysäkin osalta esitetty vuoden 2019 tammikuun, heinäkuun ja syyskuun osalta arkipäivän keskimääräinen nousujen lukumäärä - Keskimääräisten pysäkkinousujen lukumäärän kehitys seuranta-alueella: Graafi, jossa esitetään keskimääräisten pysäkkinousujen määrän kehitys vuoden 2017 syysviikosta vuoden 2020 syysviikkoon. Syytä on mm. kuitenkin huomata, että koronavirus-epidemian takia vuosien 2020 ja 2021 nousutietoja ei voi suoraan verrata vuoden 2019 tietoihin.

Aineistossa on kuvattuna keskustan ja aluekeskustojen katualueet, joissa pitkän tähtäimen tavoitteena on kivetyt jalkakäytävät kaupunkitilaohjeen mukaisesti

Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineiston vuorovaikutteisesti luokitellun pistepilven silta-luokan (LAS 2.0 -formaatin mukainen luokan arvo 10, Bridge) pisteistä laadittu korkeusmalli siltojen kansien korkeuksista. Siltapisteiksi on luokiteltu manuaalisesti sillat, joiden alla on vapaa veden virtauskohta. Luokittelu ja siten myös siltarasteri on tehty vain Maanmittauslaitoksen korkeusmallin KM2 laatuluokan I alueelta. Aineisto on yhteensopiva KM2-korkeusmallin kanssa (sama 2 m pikselikoko ja kohdistus). Korkeusjärjestelmänä on N2000. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Käyttötarkoitus: Siltojen kansien korkeuksia tarvitaan esim. laadittaessa virtausmalleja. Korkeudet voidaan myös liittää maanmittauslaitoksen KM2-korkeusmalliin, jolloin siltojen kohdille saadaan maanpinnan tai vesistön korkeustiedon sijasta siltojen kansien korkeudet. Näin esim. saadaan mallinnettua tulvavaarakartoituksessa mahdolliset tulvan peittämäksi jääneet sillat sekä pystytään myös selvittämään tulvan saartamaksi jääneet alueet. Lisätietoja: https://www.maanmittauslaitos.fi/maastotiedonyllapito http://www.maanmittauslaitos.fi/kartat-ja-paikkatieto/asiantuntevalle-kayttajalle/tuotekuvaukset/laserkeilausaineisto https://wwwi9.ymparisto.fi/i9/fi/trhs/materiaalit/Tulvakarttojen_tarkistaminen_2019_internet.pdf, kuva 3

Aineisto käsittää asemakaavoitetun alueen ulkorajauksen vektorimuotoisena. Aineisto kattaa maankäyttö- ja rakennuslain sekä vuoteen 2000 asti voimassa olleen rakennuslain mukaiset asemakaavat, mutta ei ranta-asemakaavoja. Aineisto ei sisällä yksittäisten asemakaavojen rajauksia, vaan kunnan koko asemakaava-alueen ulkorajan. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Avoin tieto -palvelussa ja ympäristöhallinnon sisäisessä käytössä asemakaavoitetusta alueesta on saatavilla aineistot vuodesta 2007 lähtien. Käyttötarkoitus: Aineisto on luotu ympäristöhallinnon käyttöön alueidenkäytön tehtävien tueksi. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Asemakaavat.pdf

Hervannan urakka-alueen suunniteltu raja. Tasoa ei päivitetä aktiivisesti.

EU-rekisterin tarkoituksena on muodostaa ajantasainen rekisteri EU:n alueella sijaitsevista suurista teollisuuslaitoksista ja eläinsuojista. Rekisteriä käytetään pohjana EU:n teollisuuspäästödirektiivin (2010/75/EU) sekä päästötietojen raportointia koskevan asetuksen (166/2006) mukaisille vuosittaisille raportoinneille. Suomessa on noin 1 200 tämän raportoinnin piiriin kuuluvaa teollisuuslaitosta tai suurta eläinsuojaa. Teollisuuspäästödirektiivin tarkoituksena on vähentää teollisuuden aiheuttamia ympäristö- ja terveyshaittoja tehostamalla ja yhdenmukaistamalla teollisuuden ympäristönsuojeluvaatimuksia. Direktiivillä pyritään myös parantamaan kansalaisten tiedonsaantia teollisuuslaitosten sijainnista sekä niitä koskevista lupamenettelyistä, lupamääräyksistä ja viranomais-valvonnan eri vaiheista. Teollisesta toiminnasta aiheutuvia haittoja pyritään vähentämään muun muassa käyttämällä parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT). Toimialakohtaisten parhaan käyttökelpoisen tekniikan vertailuasiakirjojen keskeiset tulokset eli päätelmät ovat oikeudellisesti sitovia tietyin poikkeamismahdollisuuksin. Tällaiset ympäristöluvissa mahdollisesti myönnetyt poikkeukset eli käytännössä lievennykset päästöraja-arvoista ovat eräs keskeisimmistä raportoitavista asioista. Laitosrekisteriä koskevat tiedot raportoidaan vuosittain. Pieniä jätettä polttavia laitoksia ja orgaanisia liuottimia käyttäviä laitoksia koskevat tiedot raportoidaan kolmen vuoden välein. Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/Dokumentit/TuotantoJaTeollisuuslaitokset.pdf EU Registry on Industrial Sites The aim of the EU Registry is to maintain an up-to-date registry of industrial activities and large animal shelters across Europe. The Registry is used as a database for annual reporting obligations under the Industrial Emission Directive (2010/EU/75) and the European Pollutant Release and Transfer Register Regulation (166/2006). The Registry covers approximately 1,200 industrial activities or animal shelters in Finland. This Syke’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0). INSPIRE compatible dataset has been published.