From 1 - 10 / 21
  • Categories  

    The data set relating to overall mapping of national peat resources contains by focus area those mires over 20 ha in extent that are most important from a peat production perspective. Since 1975 additional smaller areas have been included as required. For each mire, there are data on mire type, peat type, peat reserves, peat physical properties, mires that are suitable for peat production, peat quality and exploitable peat reserves. This information is published in municipality-specific peat investigation reports that present general information on each mire investigated and their applicability to energy, horticultural and environmental peat production as well as to protection purposes, among other uses.

  • Vektoriaineisto liittyy ympäristöministeriön, Suomen ympäristökeskuksen ja Geologian tutkimuskeskuksen yhteisprojektina toteutettuun arvokkaiden kivikoiden valtakunnalliseen inventointiin, josta on julkaistu loppuraportti (Räisänen ym 2018). Hankkeen tarkoituksena on ollut luoda kattava kuva Suomen erityyppisistä kivikkomuodostumista ja tuottaa niistä yhtenäinen ympäristöperusteinen luokitusaineisto. Kivikot on tässä tutkimuksessa arvotettu niiden geologisten, biologisten ja maisemallisten ominaisuuksien perusteella. Arvotustyö on tehty Ahvenanmaata ja saaristoa lukuun ottamatta koko maasta. Maastohavaintoihin pohjautuvan arvotustyön perusteella katsottiin 472 kivikkoesiintymän olevan valtakunnallisesti arvokkaita. Valtakunnalliset kivikot jakautuvat arvoluokkiin seuraavasti: valtakunnallisesti erittäin arvokkaita (arvoluokka 1) kivikoita 12 kpl, valtakunnallisesti hyvin arvokkaita (arvoluokka 2) 45 kpl, valtakunnallisesti arvokkaita (arvoluokka 3) 144 kpl ja valtakunnallisesti melko arvokkaita (arvoluokka 4) 271 kpl. Valtakunnallisesti arvokkaiden kivikoiden kokonaispinta-ala on 3 687 hehtaaria. Valtakunnallisesti arvokkaita kivikoita esiintyy koko maassa, mutta ne keskittyvät selkeästi Lappiin sekä Keski-Pohjanmaan ja Keski-Suomen maakuntiin. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää maa-ainesoton lupaharkinnan ja maankäytön suunnittelun lisäksi muun muassa ympäristönsuojelussa sekä opetus- ja tutkimustoiminnassa. Tulokset luovat lisäksi pohjaa geologisen ja biologisen monimuotoisuuden arvioimiselle. Selvitys palvelee myös luonnosta kiinnostuneita kansalaisia. Tutkimus ei ole suojeluohjelma eikä sillä ole suoraan lakiin perustuvia oikeudellisia vaikutuksia. Valtakunnallisesti arvokkaat kivikot -raportti on julkaistu Suomen ympäristö-sarjassa sähköisenä versiona ja on ladattavissa osoitteesta HTTP://URN.FI/URN:ISBN:978-952-11-4795-1. Laajan kaksiosaisen raportin toisessa osassa esitellään valtakunnallisesti arvokkaiden kivikoiden yleiskuvaukset ja karttarajaukset. Viite: Räisänen, J., Teeriaho, J., Kananoja, T. ja Rönty, H. 2018. Valtakunnallisesti arvokkaat kivikot, Suomen ympäristö 2/2018. 194 s. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Kattavuus: koko maa, paitsi Ahvenanmaa ja rannikon tietön saaristo. Käyttötarkoitus: Selvitys palvelee ensisijaisesti maa-aineslain mukaista lupaharkintaa ja alueiden käytön suunnittelua. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/ValtakunnallisestiArvokkaatKivikot.pdf (ominaisuustietokenttien selitykset) https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja-meri/luonnon-monimuotoisuus/geologinen-monimuotoisuus/geologisten-muodostumien-valtakunnalliset-inventoinnit

  • Paineet moreenimuodostumien taloudelliseen hyödyntämiseen ovat kasvamassa harjujen soravarojen vähetessä. Moreenimuodostumilla on kuitenkin taloudellisen merkityksen lisäksi myös muun muassa luonnon- ja maisemansuojelullista merkitystä. Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat -selvityksen mukaan Manner-Suomessa on yli 600 luonnonsuojelun ja maiseman kannalta valtakunnallisesti arvokasta moreenimuodostumaa, joista 23:lla on myös kansainvälistä arvoa. Selvitys hyödyttää maa-ainesten ottamisluvan hakijoita, joiden on maa-aineslupia hakiessaan esitettävä hankkeen ympäristövaikutuksia koskevat selvitykset. Se auttaa myös kuntia, joiden on lupia antaessaan varmistettava, ettei hankkeesta aiheudu laissa määriteltyjä vahingollisia ympäristövaikutuksia (Mäkinen ym. 2007). Selvityksen ovat tehneet Geologian tutkimuskeskus (GTK) ja Suomen ympäristökeskus (SYKE) ympäristöministeriön toimeksiannosta. Selvitykseen valituista 2 500 kohteesta tarkistettiin maastossa 1369 muodostumaa, joista 607 arvioitiin valtakunnallisesti arvokkaiksi. Valtakunnallisesti arvokkaiden kohteiden yhteispinta-ala on noin 57 300 hehtaaria, joka on noin 1,2 % Suomen moreenimuodostumien kokonaispinta-alasta. Moreenimuodostumat on tässä tutkimuksessa arvotettu niiden geologisten, maisemallisten ja biologisten ominaisuuksien perusteella. Arvotus on tehty koko maasta Ahvenanmaata, saaria ja luonnonsuojelualueita lukuun ottamatta. Selvitys palvelee ensisijaisesti maa-aineslain mukaista lupaharkintaa ja alueiden käytön suunnittelua. Moreenimuodostumat onkin selvityksessä arvotettu maa-aineslain ympäristökriteerien perusteella, joissa on otettu huomioon erityisesti geologiset, biologiset ja maisemalliset arvot. Selvitys ei ole suojeluohjelma, eikä sillä ole suoraan lakiin perustuvia oikeudellisia vaikutuksia. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Käyttötarkoitus: Selvitys palvelee ensisijaisesti maa-aineslain mukaista lupaharkintaa ja alueiden käytön suunnittelua. Lisätietoja: https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja-meri/luonnon-monimuotoisuus/geologinen-monimuotoisuus/geologisten-muodostumien-valtakunnalliset-inventoinnit

  • Vektoriaineisto liittyy ympäristöministeriön, Suomen ympäristökeskuksen ja Geologian tutkimuskeskuksen Arvokkaiden tuuli- ja rantakerrostumien inventointi (TUURA) -yhteishankkeen loppuraporttiin (Mäkinen ym. 2011). Hankkeen tarkoituksena on ollut luoda kattava kuva Suomen tuuli- ja rantakerrostumista ja tuottaa niistä yhtenäinen ympäristöperusteinen luokitusaineisto ennen muuta maa-aineslain (MAL 555/1981) edellyttämän lupaharkinnan ja muun maankäytön suunnittelun tarpeita varten. Tuuli- ja rantakerrostumat on tässä tutkimuksessa arvotettu niiden geologisten, biologisten ja maisemallisten ominaisuuksien perusteella. Arvotustyö on suoritettu Ahvenanmaata ja rannikon tietöntä saaristoa lukuun ottamatta koko maasta. Maastossa suoritetun arvotuksen perusteella katsottiin 417 muodostuman olevan valtakunnallisesti arvokkaita. Valtakunnalliset arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat jakautuvat arvoluokkiin seuraavasti: valtakunnallisesti erittäin arvokkaita (arvoluokka 1) muodostumia 20 kpl, valtakunnallisesti hyvin arvokkaita (arvoluokka 2) 45 kpl, valtakunnallisesti arvokkaita (arvoluokka 3) 129 kpl ja valtakunnallisesti merkittäviä (arvoluokka 4) 223 kpl. Valtakunnallisesti arvokkaiden tuuli- ja rantakerrostumien kokonaispinta-ala on 69 942 hehtaaria. Arvotettuja kohteita on kautta koko maan, mutta ne keskittyvät selvästi Kainuuseen, Pohjois-Pohjanmaan pohjoisosaan, Lounais-Lappiin ja rannikolle. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää maa-ainesoton lupaharkinnan ja maankäytön suunnittelun lisäksi myös mm. ympäristönsuojelussa sekä opetustoiminnassa. Tulokset luovat pohjaa myös geologisen ja biologisen monimuotoisuuden arvioimiselle. Tutkimus ei ole suojeluohjelma eikä tutkimuksella ole suoraan lakiin perustuvia oikeudellisia vaikutuksia. Valtakunnallisesti arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat -julkaisu on painettu Suomen ympäristö -sarjassa. Tutkimusaineiston laajuudesta johtuen yksittäisten muodostumien kohdekuvaukset ja karttatulosteet esitetään loppuraportin liitteenä olevalla DVD-levyllä. Viite: Mäkinen, K., Teeriaho, J. Rönty, H., Rauhaniemi, T. ja Sahala, S. 2011. Valtakunnallisesti arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat. Suomen ympäristö 32/2011. 185 s. + DVD-liite. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Kattavuus: koko maa, paitsi Ahvenanmaa ja rannikon tietön saaristo. Käyttötarkoitus: Selvitys palvelee ensisijaisesti maa-aineslain mukaista lupaharkintaa ja alueiden käytön suunnittelua. Lisätietoja: https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja-meri/luonnon-monimuotoisuus/geologinen-monimuotoisuus/geologisten-muodostumien-valtakunnalliset-inventoinnit

  • Aineisto sisältää vedenhankintaa varten kartoitetut ja luokitellut pohjavesialueet. Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta sekä pohjavesien suojelusuunnitelmista säädetään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) 2 a luvussa. Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain muutos tuli voimaan 1.2.2015. Lain mukaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus luokittelee pohjavesialueen vedenhankintakäyttöön soveltuvuuden ja suojelutarpeen perusteella seuraavasti: - 1-luokkaan vedenhankintaa varten tärkeän pohjavesialueen, jonka vettä käytetään tai jota on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin - 2-luokkaan muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen, joka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella soveltuu 1 kohdassa tarkoitettuun käyttöön - Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus luokittelee lisäksi E-luokkaan pohjavesialueen, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen Aiempi I, II ja III luokkiin jaottelu (Luokka I: vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, Luokka II: vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue, Luokka III: muu pohjavesialue) on voimassa toistaiseksi rinnakkain kunnes pohjavesialueille tehtävät tarkistukset valmistuvat. Numeerinen pohjavesialueaineisto sisältää pohjavesialuerajat, varsinaisen muodostumisalueen rajat, osa-aluerajat, luokitukset ja suojelusuunnitelmatiedot. Pohjavesialueet on rajattu pääsääntöisesti 1:20 000 -mittakaavaisille kartoille ja muutettu numeerisiksi niiltä. Osassa Pohjois-Suomea on käytetty myös 1:50 000 mittakaavaisia pohjakarttoja. Pohjavesialueen raja osoittaa sitä aluetta, jolla on vaikutusta akviferin veden laatuun tai muodostumiseen. Pohjavesialueen muodostumisalueen raja osoittaa alueen, jolla maakerrokset ovat hyvin vettä johtavia ja jolla maaperä mahdollistaa veden merkittävän imeytymisen pohjavedeksi. Muodostumisalueeseen kuuluvat lisäksi sellaiset pohjavesialueen osat, jotka lisäävät olennaisesti pohjavesimuodostuman pohjaveden määrää. Muodostumisalue on alue, jonka perusteella lasketaan arvio muodostuvan pohjaveden määrästä eli uusiutuvan pohjaveden määrä. Lisätietoa pohjavesien kartoituksesta ja luokituksesta: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesiensuojelu/Pohjaveden_suojelu/Pohjavesialueet Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0) lukuunottamatta pistemäisiä pohjavesialueita. Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Tietokanta on valmistunut v. 1996, jonka jälkeen siihen on tehty tarkastusten pohjalta päivityksiä. Aineisto sisältää ne tiedot, jotka on saatu ELY-keskuksilta 30.9.2023 mennessä. Käyttötarkoitus: Pohjavesialueiden kartoituksen ja luokituksen lähtökohta on ollut vedenhankinnassa ja sen turvaamisessa. Tietoja voi hyödyntää myös maankäytön suunnittelussa sekä pohjaveden suojelutehtävissä. Lisäksi aineistoa voidaan hyödyntää EU:n vesipuitedirektiiviin liittyvissä tehtävissä. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Pohjavesialueet.pdf http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi_ja_meri/Vesien_ja_merensuojelu/Pohjaveden_suojelu/Pohjavesialueet/Pohjavesialueet(26765) Groundwater bodies The dataset includes those groundwater bodies, that are investigated and classified for the water supply purposes. The information can also be used to support land use planning and groundwater protection. The main aquifers were mapped and classified in the 1990’s into so called groundwater areas according to the needs of water supply management and protection requirements. The legislation on protecting groundwater was updated in February 2015 and groundwater dependant ecosystems (both terrestrial and surface water) were acknowledged. The digitized spatial dataset includes boundaries of groundwater areas, groundwater recharge areas and sub-areas as well as classifications and information about possible protection plans. As a rule, the groundwater areas are first outlined from the base maps in scale 1:20 000 and then digitized. For some parts of the northern Finland digitizing is done from the base maps in scale 1:50 000. The groundwater area's boundary determines the area which has an impact on the groundwater quality or production. The boundary of a groundwater recharge area determines the area having a good infiltration level with soil that has permeability similar to fine sand. The dataset includes also information on rock and moraine formations having a significant impact on the groundwater formation on the groundwater recharge areas. Estimates on the water yield of the aquifer are made based on the size of the groundwater recharge area. The area residing between the groundwater recharge area boundary and the groundwater area boundary is often called a groundwater area margin. INSPIRE compatible dataset has been published.

  • The Surface Geology Map of Finland was produced for the OneGeology-Europe Project by digitising the 1993 edition of the Quaternary map of Finland and by including data from the 2001 Geological map of the Fennoscandian Shield for those localities that were marked as an area of rock exposure on the Quaternary map. The aim of the OneGeology-Europe Project has been to create a harmonised digital map data set covering Europe. The Surface Geology Map of Finland data set includes Quaternary and bedrock units as areas and tectonic features as lines. Additionally, impact craters on the Geological Map of the Fennoscandian Shield are shown as areas. The data set has been reclassified in accordance with the data set specifications given by OneGeology-Europe. On the basis of recent radiometric age determinations, the lithological data set in the map database was re-edited and regrouped in 2009-2010. This has been done with the Geological Surveys of Sweden (SGU) and Norway (NGU) to meet the needs of the OneGeology-Europe project. The scale of use of the map data is 1:1 000 000.

  • Categories  

    The Rock Geochemical Database of Finland data set describes the concentrations of major and trace elements in the bedrock of Finland. In all, 6544 samples were analysed for the total and partial concentrations of 57 elements using several different methods (XRF, ICP-MS, ICP-AES, GFAAS). The samples were taken during 1990-1995 with a mini-drill from rock that was as unaltered as possible. The sampling density varies between one sample per 30 km2 and one sample per 120 km2. The chemical analyses of the data were performed during 1992-2001. The reproducibility of the analytical results and the analytical drift were estimated using 375 duplicate sample pairs. The lowest reliable concentration was determined for each element and analytical method. In addition to the chemical concentrations, the database contains spatial data and several geological attributes for each sample. The data set and its manual were published in 2007 and they are available via the web site of the Geological Survey of Finland (GTK).

  • Serpentiinikallioaineistot on Suomen ympäristökeskuksen eri lähteistä kokoama paikka- ja ominaisuustietoaineisto Suomen tunnetuista ja mahdollisista serpentiinivaikutteisista ympäristöistä, kuten serpentiinikallioista, -kivikoista ja -soraikoista sekä vanhoista serpentiinivaikutteisista louhoksista. Tärkeänä tietolähteenä aineistossa ovat olleet vuosina 2020–2023 tehdyt serpentiinikallioiden maastoinventoinnit (ns. KALTI-inventointi). Aineisto korvaa aiemman aineistoversion (Serpentiinikallioaineistot120623). HUOM. Mukana on myös serpentiinivaikutteisiksi ympäristöiksi aiemmin arvioituja kohteita, jotka on maastoinventoinnin jälkeen todettu muiksi kallioiksi. Aineisto on laajempi kuin uuden luonnonsuojelulain (Luonnonsuojelulaki 9/2023) tiukasti suojeltu luontotyyppi serpentiinikalliot, -kivikot ja -soraikot. Aineistoon sisältyy ominaisuustietona kunkin kohteen status luonnonsuojelulain mahdollisesti tarkoittamana luontotyyppinä. Lisätietoa serpentiinikallioiden, -kivikoiden ja -soraikoiden luontotyypeistä, kasvillisuudesta, lajistosta sekä uhanalaisuudesta löytyy täältä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-4819-4 > SY 5 2018 Osa 2 7 Kalliot ja kivikot.pdf > K3 Serpentiinikalliot, -kivikot ja -soraikot. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineiston tuottamisessa on käytetty Suomen ympäristökeskuksen aineistojen lisäksi Suomen Lajitietokeskuksen, Metsähallituksen Luontopalveluiden sekä Geologian tutkimuskeskuksen GTK tuottamia lähtöaineistoja. Aineiston kenttien selitykset: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Serpentiinikalliot_ja_kivikot.pdf

  • The database consists of three components: "Published age determination”, ”Published Sm-Nd isotope data" and "Pb isotope data on galena". The "Published age determination" database is based on age determinations, which comprise predominantly U-Pb zircon data produced at the Geological Survey of Finland since 1960’s. For igneous rocks the age register contains radiometric ages mostly interpreted as primary ages. The information given consists of location data, rock type, method, mineral analyzed, age results, comments and references. "Published Sm-Nd isotope data" comprise Sm-Nd data procuded at GTK since 1981, which mostly are used to constrain the origin of crust. "Pb isotope data on galena" gives results produced at GTK since 1970's, and include also previously unpublished data.

  • Categories  

    Bedrock of Finland 1:200 000 is a unified bedrock map dataset covering the whole Finland. It has been compiled by generalising the scale-free bedrock map feature dataset. The dataset consists of a lithological/stratigraphic geological unit polygon layer and linear layers, in which faults, diverse overprinting lines and dykes are represented. The dataset also includes an origin of the data and a quality estimation of the data polygon layers. The stratigraphic geological unit polygon layer includes lithological coding, geological time period and hierarchical lithostratigraphical or lithodemic classification as attributes in accordance with the Finnish database for stratigrafic geological units (Finstrati). The line layers have their own hierarchical classification. The data are at 1:200 000 scale, which indicates that the main part of the scale-free data have been generalised to correspond to a product at a scale of 1:200 000. Those areas where the source data is coarser than 1:200 000 have not been generalised. Coordinate reference system of the dataset was transformed in March 2013. The transformation from Finnish National Grid Coordinate System (Kartastokoordinaattijärjestelmä, KKJ) Uniform Coordinate Frame to ETRS-TM35FIN projection was done by using the three-dimensional transformation in accordance with the recommendations for the public administration JHS154.