From 1 - 10 / 28
  • Keravan Kaupungin ajantasa-asemakaava on koostekartta hyväksytyistä ja lainvoiman saaneista asemakaavoista. Aineisto on tuotettu lainvoimaisten asemakaavojen pohjalta ja sitä ylläpidetään vektori- ja rasterimuodossa. Päivitys ja ylläpito jatkuvaa.

  • Nurmeksen yleiskaava-aineisto sisältää Höljäkän keskustan osayleiskaavan sekä Metsäkylä I:n osayleiskaavan ja edellisen osittaisen muutoksen (Sammaljärvi). Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Aineisto on tuotettu MapInfo/Tab - formaatissa. Kaavat ovat ladattavissa pdf-muodossa Lieksan ja Nurmeksen teknisen viraston verkkosivuilta. Nurmeksen kaupungin käyttämä aineistojen koordinaattijärjestelmä on EUREF-FIN (ETRS-GK29) ja korkeusjärjestelmä N2000. Aineistoa päivitetään mahdollisten kaavamuutosten mukaan.

  • Opaskartta on yleistetty karttatuote, jonka ylläpitomittakaava on 1:10000, saatavana painettuna ja sähköisissä muodoissa, julkaistu myös internetsivulla http://kartta.kuuma.fi/. Kartassa kuvataan Keravan Kaupungin katuverkosto, nimistö ja osoitteet sekä karkeasti maankäyttö ja julkiset rakennukset. Sijainneissa on yleistyksestä johtuvia jopa kymmenien metrin toleransseja. Ylläpidetään vektoriaineistona Keravan vvj- koordinaatistossa. Opaskartasta otetaan painettu versio noin joka kolmas vuosi.

  • Aineistoa on kerätty hankkeissa Kaavajohtopaikka I ja II. Aineisto koostuu kohteista (suojellut rakennukset, muinaismuistot jne), johtoviivoista (sähkö ja kaasujohdot), liikenneviivoista (kokoojatiet, päätiet), reittiviivoista (ulkoilu ja retkeilyreitit) sekä osa-alueista ja aluevarauksista. Kaavamerkinnät on yhtenäistetty vastaamaan Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000 -ohjeessa käytettyjä merkintöjä. Ominaisuustietoina myös alkuperäisissä kaavoissa käytetyt merkinnät. Aineisto soveltuu kuntien kaavoituksen tarkasteluun. Aineistomerkinnät voivat poiketa virallisista versioista. Lounaistiedon palvelussa on vain meille toimitetut kaavat, ja kunnilla on aina ajantasaisin tieto kaavoituksesta.

  • Suomenkielinen opaskartta 1:20 000, saatavana painettuna ja sähköisissä muodoissa, julkaistu myös internetsivulla kartta.loviisa.fi. Kartassa kuvataan Loviisan katuverkosto, nimistö ja osoitteet sekä karkeasti maankäyttö, julkiset rakennukset, vesistöalueet ja kunnan rajat. Päivitys ja ylläpito jatkuvaa. Aineisto on tarjolla myös WMS-palvelussa.

  • Luettelo ja kuvaus Kangasalan kunnan yleiskaavoista. Osaan kaavoista löytyy linkit kunnan www-sivulta.

  • Määrävuosin uusittava ortoilmakuvamosaiikki koko Keravan Kaupungin alueesta. Tällä hetkellä uusimmat kuvat ovat vuodelta 2009, maastoresoluutiolla 19cm. Kuvat ovat nähtävissä osoitteessa http://kartta.kuuma.fi/.

  • Opaskartta on yleistetty karttatuote, jonka ylläpitomittakaava on 1:15 000. Opaskartan alue kattaa koko Salon alueen. Aineisto sisältää mm. seuraavat tiedot: nimistö, kadut, tiet ja rautatieyhteydet, julkiset rakennukset, asuinalueet, teollisuusalueet, metsä-, pelto- ja vesistöalueet sekä kunnan rajat. Aineistoa päivitetään ja ylläpidetään jatkuvasti. Aineiston koordinaatistojärjestelmä on ETRS-GK23.

  • Opaskartta on 1:17500 ja 1:40 000 mittakaavassa ylläpidettävä, selkeäksi ja tarkoituksenmukaiseksi yleistetty karttatuote. Saatavissa painettuna ja sähköisissä muodoissa. Rauman karttapalvelun opaskartta kattaa koko Rauman kunnan alueen. Opaskartta tarjoaa mm. seuraavat tiedot: nimistön, kadut, tiet ja rautatieyhteydet, julkishallinnolliset rakennukset, kerros- ja rivitalot, teollisuusalueet, pientaloalueet, metsä- ja peltoalueet sekä kunnan rajat. Opaskartassa on myös esitetty kaupunginosien ja kaupunginosien alueiden nimet. Saatavissa WMS-palveluna.

  • Categories  

    Eurooppalaisen maankäyttö- ja ympäristöpolitiikan luomista on vaikeuttanut digitaalisen spatiaalisen maaperätiedon puute. Suomessakin maaperää koskevaa tietoa (dataa) on paljon tarjolla, mutta se on ollut hajallaan eri lähteissä, eikä sen pohjalta ole voitu useinkaan tehdä valtakunnallisia yleistyksiä. Suomen maannostietokanta suunniteltiin vastaamaan tähän tarpeeseen. Tietokannan toteuttivat Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), Geologian tutkimuskeskus (GTK) ja Metsäntutkimuslaitos (Metla). Tietokanta laadittiin Euroopan maaperätoimiston ohjeen mukaisesti.Tekemisessä yhdistettiin uustuotantoa ja olemassa olevia tietovarantoja paikkatietoteknisiä (GIS) menetelmiä käyttäen. Pohjana käytettiin geologista maaperän yleiskarttaa, jonka kuviot edustavat metrin syvyydessä olevaa maalajia (ns. parent material). Keskeiset tutkimuskohteet olivat maalajikuvioiden yleistäminen GIS-menetelmin, tietokantaan tarvittavien suureiden johtaminen olemassa olevasta tiedosta ja muu ICT-menetelmien kehitys. Geofysikaalisten matalalentoaineistojen tulosten tulkinnalla voitiin rajata esimerkiksi liejuiset alueet ja erottaa ohutturpeiset ja syvät suot toisistaan. Suomalaisen luokittelun mukaisille maaperän yleiskartan kuvioille johdettiin maannosnimet WRB-2014 järjestelmän (World Reference Base for Soil Resources) mukaan.Näistä maannoskuvioista poistettiin alle 6,25 hehtaarin karttakuviot yhdistämällä ne viereisiin kuvioihin Euroopan maaperätoimiston ohjeen mukaan. Näin ollen maannoskuviot ja maaperän yleiskartan geometriat ovat varsin yhteneviä, joskaan eivät identtisiä. Kuviot yleistettiin edelleen vähintään 150 hehtaarin suuruisiksi maannosmaisemiksi sääntöjen mukaisella yhdistelyllä. Maalajien ja maannosten ominaisuustiedot koottiin tietokantaan hankkeeseen osallistuvien laitosten tuottamasta aineistosta Maannosmaisema (15833 kuviota) ja maannoskuviot (n.500000 kuviota) koko Suomesta WRB -2014 luokituksella. Maannosmaisema osaa voidaan käyttää Euroopan tasolla maaperän tilaa uhkaavien tekijöiden (orgaanisen aineksen väheneminen, tiivistyminen, eroosio) riskialueiden rajauksessa. Sitä voidaan myös käyttää sovelluksissa, joissa vaaditaan kevyempää aineistoa palvelun nopeuden lisäämiseksi. Maannoskuviot soveltuvat kansalliseen käyttöön kaikissa maannosta ja sen ominaisuuksia hyödyntävissä sovelluksissa: esimerkiksi eloperäisten viljelymaiden osuuden arviointi ja erilaiset mallit. Kansainvälinen WRB-luokitus helpottaa kanssakäymistä tiedeyhteisön kanssa.