Tiedot on poimittu kuntien avoimista rajapinnoista vuonna 2017 ja yhtenäistetty HSY:ssä. Rakennustiedot tullaan päivittämään vuonna 2021. Rakennuksille löytyy seuraavat tiedot Kenttä selitys Kunta Kuntakoodi Kuntanimi Kunnan nimi valm_v käyttöönottovuosi VTJ_PRT pysyvä rakennustunnus Kerrosala Kerrosala neliömetreinä Kerrosluku Kerrosten lukumäärä Tilavuus Tilavuus (m3) Kayt_koodi Rakennusluokituksen käyttöluokan koodi https://www.stat.fi/meta/luokitukset/rakennus/001-1994/koko_luokitus.html Kayt_luok Rakennusluokituksen mukainen kaksinumeroinen luokka Kayttark Rakennusluokituksen mukainen kolminumeroinen luokka Lamm_tapa Lämmönjakotapa Lämmönlähde Lämmityksen lämmönlähde Lisäksi rakennusten tiedoista löytyy laskennallinen lämmitysenergian kulutus rakennustyypin ja iän perusteella (kWh/m2/vuosi), joka on tilojen lämmitykseen ja käyttöveden lämmitykseen kuluvien lämmitysenergioiden summa. Laskennallinen lämmitysenergian kulutus löytyy omakotitaloille, rivi- ja kerrostaloille sekä liike- ja palvelurakennuksille (ei teollisuusrakennuksille). Tiedot on mySMARTLife-hankkeessa tuottanut VTT ja paikkatiedoksi muuttanut HSY.

Yksittäisten puunrunkojen tunnistamista varten on ensin tuotettu lavtuspeittoaineisto. Se saatiin vuoden 2013 seudullisesta väärävärikuvasta luodun NDVI-rasterin ja rakennuspolygonien avulla. NDVI-rasterista valittiin yli 2-metriset kasvillisuutta sisältävät kohteet, jotka eivät ole rakennuksia. Analyysin pohjana olevassa laserkeilausaineistossa on Helsingin koillisosissa kohinaa, jolle ei ollut tehtävissä mitään ja joka aiheuttaa sen, että latvuspeittävyys kohinan alueella jää hieman todellista alhaisemmiksi. Runkojen sijainnit selvitettiin latvuspeiton avulla etsimällä latvuksen korkein kohta käyttäen latvukselle oletuksena 3,5 m halkaisijaa. Aineiston on Decumanus-hankkeessa tuottanut Saksan avaruustekniikan tutkimuskeskus DLR. Aineisto on saatavilla HSY:n karttapalvelusta osoitteessa https://kartta.hsy.fi

Savilahden alueen auringon säteilyenergia (kWh/v/m2) rakennuksittain. Mallinnuksen lähtötietona käytettiin Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistosta luotua maastomallia Kuopion Savilahden alueelta vuodelta 2011. Analyysin menetelmä perustui pinnanmuotojen ja suuntien, paikallisten aurinkosäteilyolosuhteiden ja varjostavien elementtien mallintamiseen ja niiden perusteella laskettuun kattopintojen sekä maaston aurinkosäteilyn vastaanoton laskemiseen. Analyysi huomioi diffuusin, suoran ja siroavan säteilyn, ilmankosteuden, pilvisyyden sekä kaikkien olemassa olevien kattopintojen kaltevuudet, muodot ja suuntaukset. Mallinnus huomioi lisäksi kaikki vuonna 2011 olemassa olleiden rakenteiden ja kasvillisuuden aiheuttamat varjostukset. Analyysin lopputuloksena syntyi georeferoitu TIFF-muotoinen karttamateriaali kattopinta-aloista. Rakennusten osalta analyysi kattoi kaikki alueen olemassa olevat rakennukset, jotka olivat keilaushetkellä vuonna 2009 rakennettuna. Esimerkiksi suuri osa Viestikadun ja osa Kuopion yliopistollisen sairaalan rakennuksista ei ollut vielä rakennettuna keilaushetkellä, joten ne eivät näy tämän työn lopputuloksena syntyneessä karttamateriaalissa. Parhaiten aurinkopaneelien ja –keräimien sijoittamiseen soveltuvat sellaiset katot, joissa yhteistä pinta-alaa on vähintään 5-10 m2 ja säteilyä yli 800 kWh/m2/v. Aurinkoenergiapotentiaalikartta tehtiin osana Savilahden vähähiilinen energiamalli – SaVE –hanketta. Pöyry Finland Oy:n laatima selvitys Savilahden alueen aurinkoenergiapotentiaalista on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.savilahti.com/save-hanke.

Pääkaupunkiseudun auringon säteilyenergia, aurinkopaneeleille sopivat sijainnit ja sähköntuottopotentiaali (MWh/vuosi) rakennuksittain. Aineisto koostuu kolmesta tasosta: 1) auringon säteilyenergia katoille, kWh/m2/vuosi (tiff), 2) aurinkopaneeleille sopiva ala katolla (shp) ja 3) pinta-ala (m2) sekä aurinkosähkön tuottopotentiaali (MWh/v) rakennuksittain (shp). Auringon säteilyenergia katoille on mallinnettu käyttäen kaupunkien pistepilviaineistoja, jotka ovat Espoon osalta peräisin vuodelta 2013, Vantaan osalta vuodelta 2012 ja Helsingin osalta vuosilta 2008-2013. Mallinnuksessa on otettu huomioon suora ja pilvistä heijastunut säteily, katon muoto ja suunta, varjostukset rakennuksista ja puista sekä auringon asema eri vuorokauden- ja vuodenaikoina. Aurinkopaneeleille soveltuva ala on määritetty valitsemalla ne katon osat, joille tulee säteilyä yli 847 kWh/m2/vuosi, yhtenäistä pinta-alaa on vähintään 5 m2 ja etäisys katon reunasta on yli 0,5 metriä. Sähkön vuosituoton potentiaalia laskettaessa on oletettu aurinkopaneelien hyötysuhteeksi 15 % ja niiden olevan asennettu katon suuntaisesti myös tasakatoilla. Rakennuksen aurinkopaneeleille soveltuva maksimipinta-ala on neliömetreinä kentässä p_ala_m2 ja sähkön vuosituotto (MWh/v) kentässä sahk_mwh_v. Seutuatlas-karttapalvelussa voit valita tason "Aurinkopaneeleille sopivat sijainnit"; joka näyttää, mihin osaan kattoa tulee vuositasolla riittävästi auringon säteilyä. Aurinkosähköpotentiaali kilowattitunteina vuodessa sekä aurinkopaneeleille sopiva ala neliömetreinä löytyvät kunkin rakennuksen tiedoista. Aineisto on valmistunut Decumanus-hankkeessa ja sen on tuottanut hankkeessa mukana ollut belgialainen paikkatietopalveluihin erikoistunut yritys Eurosense. Aineistoa ei päivitetä.

Aineisto sisältää Ilmatieteen laitoksen kolmelta mastomittauspaikata mitattuja lämpötilan, suhteellisen kosteuden ja tuulen havaintotietoja. Näitä havaintosuureita on eri korkeustasoilta, mastopaikasta riippuen 2 metristä aina 327 metrin korkeuteen.

Aineisto sisältää Ilmatieteen laitoksen tuottaman tuoreimman HARMONIE-AROME säämallilla tuotetun sääennustedatan painepinnoille. Aineisto kattaa vakiopainepinnoilla (1000, 925, 850, 700, 500, 300 hPa tasot) olevia ilmakehäsuureita mm. lämpötila, suhteellinen kosteus, tuulen suunta/nopeus/vaakakomponentit ja geopotentiaalikorkeus. HARMONIE-AROME säämallia ajetaan neljä kertaa vuorokaudessa (00, 06, 12 ja 18 UTC), joissa jokaisessa ennustepituus on 66 tuntia. HARMONIE-AROME on ns. rajoitetun alueen malli, jonka laskenta-alue kattaa Skandinavian alueen, Norjan meren ja Baltian alueen. Mallissa käytetty vaakasuuntainen hilaväli on 2.5 km. Mallin laskennassa käyttämä koordinaatisto on Lambertin projektiossa.

Aineisto sisältää reaaliaikaiset asemakohtaiset ilmanlaatuhavainnot Suomen kaupungeista ja teollisuusalueilta. Ilmansaasteiden pitoisuuksia mitataan automaattisilla, jatkuvatoimisilla mittalaitteilla ja aineisto koostuu tuntikeskiarvoista, jotka päivittyvät kerran tunnissa. Aineistossa on kaikkiaan seitsemän saasteyhdistettä (SO2, NO2,O3, TRS, CO, PM10, PM2.5), mutta mitattava yhdistevalikoima vaihtelee mittausasemittain. Kuntien ja teollisuuden ilmanlaadun mittaustoiminnan laajuus määräytyy Ilmanlaatuasetuksen sekä ympäristölupalainsäädännön perusteella. Ilmatieteen laitos kerää tiedot Ilmanlaatuportaaliin (ilmanlaatu.fi) ja jakaa ne sieltä edelleen avoimeen dataan.

Sääluotaus (lämpötila, kosteus, paine, tuulen suunta ja nopeus) maanpinnalta noin 25 km korkeuteen.

Aineisto sisältää ulkoisen säteilyn annosnopeudet Suomen mittausasemilta. Automaattiset mittausasemat muodostavat valvontaverkon, joka mittaa ulkoisen säteilyn annosnopeutta eripuolilla Suomea. Valvontaverkko koostuu noin 255 mittausasemasta ja sen ylläpidosta vastaa Säteilyturvakeskus (STUK).

Aineisto on rasterikarttataso, joka on tuotettu lineaarisella regressiomallilla. Karttataso on tuotettu Turun alueelta ja Turun lisäksi edustettuna on jonkin verran lähikuntien alueita. Lämpösumma-aineistossa (Turku_lamposumma…) selitettävänä muuttujana on ollut yli 25 asteen rajan ylittävien astetuntien määrä. Selittävinä muuttujina ovat toimineet vesialueisiin, suhteelliseen korkeuteen ja kaupunkimaiseen maankäyttöön liittyvät muuttujat, joista osa on Avoindata.fi -alustalla omina aineistoinaan. Kunkin tilanteen mallintamisessa on käytetty ao. tilanteeseen sopivinta selittävän muuttujan vyöhykekokoa, joka on määritelty muuttujakohtaisesti korrelaatioanalyysin ja subjektiivisen, aihepiiriin liittyvän teoriataustaan pohjautuvan harkinnan perusteella. Lämpösumma-aineiston resoluutio on 250 m ja aineisto kattaa maa-alueet.