Lappeenrannan ajantasa-asemakaava on yhdistelmä hyväksytyistä ja lainvoiman saaneista asemakaavoista. Aineistoa ylläpidetään jatkuvasti vektorimuodossa.

Karttataso kuvaa Itämeren biodiversiteetin tilaa perustuen HELCOM BEAT luokittelutyökaluun. Interpoloitu kartta on tuotettu kolmessa vaiheessa: 1) Rannikkoalueen arviointiyksiöt ovat interpoloitu 2) Avomerialueet ovat interpoloitu ja 3) Rannikko- ja avomerialueet ovat yhdistetty käyttäen pehmennys (smooth) funktiota. Tarkempaa tietoa arvioinnin tuottamisesta saa julkaisuista: http://www.helcom.fi/stc/files/Publications/Proceedings/bsep116B.pdf http://www.helcom.fi/stc/files/Publications/Proceedings/bsep122.pdf Data on ladattavissa HELCOM Map and Data Service:n kautta osoitteesta: http://maps.helcom.fi/website/mapservice/index.html.

Pohjavesialueilla sijaitsevien maa-ainesten ottoalueiden nykytilan ja kunnostustarpeen kartoitushankkeen digitoidut kuopat. Aineistoon on yhdistetty Porin seutukunnan kuopparajaukset, jossa osin poikkeavat luokitukset. Luokituksina käytetty jälkihoitoluokittelua, mikä kuvaa pääasiassa kuopan maisemaa ja kunnostustarveluokittelu, joka kuvaa kuopan alueen toimintojen aiheuttamaa riskiä pohjavedelle. Aineisto on tuotettu Sokka-hankkeessa Varsinais-Suomen liiton ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen yhteistyönä ja hankkeen raportti on saatavilla ELY-keskuksen internet-sivuilta. Jälkihoitoluokat: luokka 1 jälkihoidettu, luokka 2 pääosin jälkihoidettu, 3 osin jälkihoidettu, 4 jälkihoitamaton, 5 otto käynnissä. Kunnostustarveluokittelu: luokka 0 erittäin suuri, 1 suuri, kiireellinen, 2 kohtalainen, 3 vähäinen, 4 maa-ainesluvan mukaisesti.

Aineisto sisältää tiedot Ruissalon maanpeitteestä vuosina 1945, 1962, 1973, 1989 ja 2002. Maanpeite on tulkittu ilmakuvista ja luokiteltu 7-8 luokkaan (ruovikko, niitty, metsäinen niitty, hoidettu nurmi, pelto, metsä, rakennettu ympärist ja muu). Alkuperäisessä aineistossa sekä rasteritiedostot että ESRI:n shapefilet. Aineiston on tuottanut Laura-Leena Mäkinen Turun yliopiston maantieteen laitoksen opinnäytetyötään varten. Lisätietoja Pro Gradusta: Mäkinen, L. (2006). Niittyjen ja niiden reuna-alueiden muutos maisematutkimuksen näkökulmasta, esimerkkinä Ruissalon saari vuosina 1690-2005.

Karttataso kuvaa Itämeren ekosysteemin tilaa kokonaisvaltaisesti perustuen HELCOM HOLAS luokittelutyökaluun. Kokonaisvaltainen luokitus perustuu kolmeen temaattiseen arviointiin: Biodiversiteetti tilan arviointityökalu (BEAT), kemikaalitilan arviointityökalu (CHASE) ja rehevöitymistilan luokittelutyökalu (HEAT). Interpoloitu kartta on tuotettu kolmessa vaiheessa: 1) Rannikkoalueen arviointiyksiöt ovat interpoloitu 2) Avomerialueet ovat interpoloitu ja 3) Rannikko- ja avomerialueet ovat yhdistetty käyttäen pehmennys (smooth) funktiota. Tarkempaa tietoa arvioinnin tuottamisesta saa julkaisusta:http://www.helcom.fi/stc/files/Publications/Proceedings/bsep122.pdf Data on ladattavissa HELCOM Map and Data Service:n kautta osoitteesta: http://maps.helcom.fi/website/mapservice/index.html.

Rauman kaupungin ajantasa-asemakaava on pohjakartalle piirretty koostekartta hyväksytyistä ja lainvoiman saaneista asemakaavoista. Aineisto on tuotettu lainvoimaisten asemakaavojen pohjalta ja sitä ylläpidetään vektorimuodossa. Asemakaavat ovat maankäyttöä ohjaavia suunnitelmia ja niiden kaavamääräyksissä ja -merkinnöissä osoitetaan yksityiskohtaisesti alueiden käyttötarkoitus. Päivitys ja ylläpito on jatkuvaa. Saatavissa WMS-palveluna.

Kainuun kokonaismaakuntakaava. Hyväksytty maakuntavaltuustossa 7.5.2007 ja vahvistettu valtioneuvostossa 29.4.2009. Korkein hallinto-oikeus teki 13.10.2009 päätöksen olla tutkimatta maakuntakaavan vahvistamista koskevan valitusajan jälkeen saapuneen valituksen (KHO: Taltionumero 2516). Korkein hallinto-oikeus hylkäsi 20.2.2013 lainvoiman saaneen päätöksen purkamista koskevan hakemuksen (KHO: Taltionumero 625, Diaarinumero 2822/1/11). Maakuntakaava-alue oli vuoden 2015 loppuun Kainuun maakunta. Vaalan kunta on siirtynyt valtioneuvoston päätöksellä 5.2.2015 vuoden 2016 alusta lukien Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan. Pohjois-Pohjanmaa on 1.1.2016 jälkeen huomioinut Vaalan kunnan alueen maakuntakaavoituksessaan; Vaalan kunnan alueen maankäyttöä on tarkasteltu kokonaisuudessaan Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavassa. Kainuun liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Käyntiosoite: Kauppakatu 1 87100 Kajaani Kirjaamo: kainuunliitto@kainuu.fi Puhelin (kirjaamo): 040 722 0900

Kokemäenjoen lintutornit, joissa tietona kohteen sijainnin lisäksi kohteen nimi ja kuvaus sen tyypistä. Lisätietona ominaisuustiedoissa kerrotaan onko kyseessä lintutorni vai -lava sekä onko kohde esteetön tai katettu. Aineisto soveltuu lintutornien sijainnin tarkasteluun Kokemäenjoen alueella.

Taipalsaaren kunnan yleiskaavat ovat yleispiirteisiä suunnitelmia, joihin sisältyy myös kunnan osayleiskaavat ja osayleiskaavaindeksi. Yleiskaavassa varataan alueita mm. asumisen, työpaikkojen, liikenteen, luonnonsuojelun ja virkistyksen tarpeisiin. Yleiskaava esitetään kartalla, ja siihen kuuluvat lisäksi kaavamerkinnät ja -määräykset sekä kaavaselostus. Yleiskaavoituksen tehtävä on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen, toimintojen sijoittaminen ja yhteen sovittaminen. Yleiskaavoituksella myös ohjataan asemakaavoitusta taajama-alueilla. Yleiskaavassa osoitetaan kunnan pitkän aikavälin maankäyttöratkaisut ja osoitetaan aluevaraukset mm. tuleville asuntoalueille, palveluille, yritystoiminnalle, liikenteelle sekä maankäyttöä rajoittavat varaukset, kuten virkistys- ja suojelu- sekä kulttuurihistoriallisesti merkittävät alueet. Yleiskaavan hyväksyy kunnanvaltuusto.

Pyhäjärven ja Köyliönjärven linnustoselvityksen aineistoa. Julkaisuista: Yrjölä, Kekkonen, Tanskanen, Uppstu 2010. Köyliönjärven linnusto 2010 – kevätmuutto, pesimälinnusto, syysmuutto. Pyhäjärvi-instituutin julkaisuja, nro 17. Yrjölä, Kekkonen, Tanskanen, Uppstu 2010. Pyhäjärven linnusto 2010 – kevätmuutto, pesimälinnusto, syysmuutto. Pyhäjärvi-instituutin julkaisuja, nro 18. Aineisto soveltuu linnuston tarkasteluun Pyhäjärven ja Köyliönjärven alueella. Aineisto on tuotettu osana KIULU-hanketta (Kilpailukykyä Pyhäjärviseudun luonnosta).