Pyhäjärven ja Köyliönjärven linnustoselvityksen aineistoa. Julkaisusta Yrjölä, Kekkonen, Tanskanen, Uppstu 2010. Pyhäjärven linnusto 2010 – kevätmuutto, pesimälinnusto, syysmuutto. Pyhäjärvi-instituutin julkaisuja, nro 18. Aineisto on tuotettu osana KIULU-hanketta (Kilpailukykyä Pyhäjärviseudun luonnosta).

Opaskartta on yleistetty karttatuote, jonka ylläpitomittakaava on 1:20000. Opaskartta-aineisto kattaa koko Jyväskylän kaupungin alueen. Jyväskylän kaupunki on luonut ja ylläpitää opaskartta-aineistoa myös Laukaan ja Muuramen kunnan alueelta. Kartta sisältää mm. seuraavat tiedot: nimistö, kadut, tiet ja rautatieyhteydet, julkiset rakennukset, kerrostaloalueet, pientaloalueet, teollisuusalueet, metsä- ja pelto-alueet sekä kunnan rajat. Lisäksi kartassa on esitetty kaupunginosien ja osa-alueiden nimet. Aineistoa päivitetään jatkuvasti.

Pisteaineisto sisältää kohteen (saaren) nimen, suuntauksen, pituuden, leveyden ja korkeuden. Aineiston on kerännyt Harri Tolvanen Turun yliopiston maantieteen laitoksen opinnäytetyötään varten. Keräyksen tarkoituksena oli irtoaineskannasten inventointi. Lisätietoja Pro Gradusta: Tolvanen, H. (1999). Tombolot ja niiden esiintyminen Varsinais-Suomen saaristoalueella. Turun yliopisto, maantieteen laitos.

Aineisto sisältää Oulun kaupungin rauhoittamat yksityisten mailla olevat luonnonmuistomerkit. Aineisto sisältää myös vastaavat tiedot Hailuodosta, Kiimingistä, Muhokselta, Kempeleestä, Limingasta, Tyrnävästä, Oulunsalosta ja Lumijoelta. Tietoja ylläpidetään excel-taulukossa, jossa mm. sijaintia ja omistusta koskevat tiedot

Ajantasa-asemakaava on koostekartta hyväksytyistä ja lainvoiman saaneista asemakaavoista. Aineisto on tuotettu lainvoimaisten asemakaavojen pohjalta ja sitä ylläpidetään Vektorimuodossa. Päivitys ja ylläpito jatkuvaa.

Aineisto sisältää oikeusvaikutteiset ranta-osayleiskaavat ajantasakaava-muodossa ja keskustaajaman oikeusvaikutuksettoman osayleiskaavan rajauksen. Aineisto on tuotettu digitoimalla ArcGis-ohjelmalla. Aineistoa päivitetään mahdollisten kaavamuutosten mukaan.

Karttataso kuvaa Itämeren rehevöitymis tilaa perustuen HELCOM HEAT luokittelutyökaluun. Interpoloitu kartta on tuotettu kolmessa vaiheessa: 1) Rannikkoalueen arviointiyksiöt ovat interpoloitu 2) Avomerialueet ovat interpoloitu ja 3) Rannikko- ja avomerialueet ovat yhdistetty käyttäen pehmennys (smooth) funktiota. Kartan tuottamiseen käytetty lähtöaineisto on vuosina 2003-2007 HELCOM jäsenmaiden keräämä monitorointidata. Luokitteluun käytetyt muuttujat ovat typen, fosforin ja klorofylli-a:n pitoisuus, veden näkösyvyys sekä pohjaeläinyhteisö. Tarkempaa tietoa arvioinnin tuottamisesta saa seuraavista lähteistä: http://www.helcom.fi/BSAP_assessment/eutro/HEAT/en_GB/status/ http://meeting.helcom.fi/c/document_library/get_file?p_l_id=79889&folderId=377779&name=DLFE-36818.pdf http://www.helcom.fi/stc/files/Publications/Proceedings/bsep122.pdf Data on ladattavissa HELCOM Map and Data Service:n kautta osoitteesta: http://maps.helcom.fi/website/mapservice/index.html.

Karttataso kuvaa Itämeren ekosysteemin tilaa kokonaisvaltaisesti perustuen HELCOM HOLAS luokittelutyökaluun. Kokonaisvaltainen luokitus perustuu kolmeen temaattiseen arviointiin: Biodiversiteetti tilan arviointityökalu (BEAT), kemikaalitilan arviointityökalu (CHASE) ja rehevöitymistilan luokittelutyökalu (HEAT). Interpoloitu kartta on tuotettu kolmessa vaiheessa: 1) Rannikkoalueen arviointiyksiöt ovat interpoloitu 2) Avomerialueet ovat interpoloitu ja 3) Rannikko- ja avomerialueet ovat yhdistetty käyttäen pehmennys (smooth) funktiota. Tarkempaa tietoa arvioinnin tuottamisesta saa julkaisusta:http://www.helcom.fi/stc/files/Publications/Proceedings/bsep122.pdf Data on ladattavissa HELCOM Map and Data Service:n kautta osoitteesta: http://maps.helcom.fi/website/mapservice/index.html.

Rakennusinventoinnissa kerätään perustiedot alueen rakennetusta ympäristöstä. Inventointitiedot pyritään keräämään kattavasti ainakin kaikkien ennen 1940-lukua rakennettujen rakennusten osalta. Inventoinnissa tarkastellaan rakennusten ulkoasua, antikvaarista säilyneisyyttä edustavuutta sekä selvitetään kohteen/alueen asutushistoria. Kaikista inventoiduista kylistä ja muista selkeistä aluekokonaisuuksista kuten torppa- tai teollisuusalueista tehdään alueinventoinnit. Sekä kohde- että alueinventoinnit sisältävät yhteenvedon ominaispiirteistä ja kulttuurihistoriallisesta arvosta. Nämä yhteenvedot on viety paikkatietoon ja Lounaistietoon. Kokonaisuudessaan inventointitiedot säilytetään Varsinais-Suomen maakuntamuseossa. Tavoitteena on tuottaa kattava aineisto koko Varsinais-Suomen alueelta. Aineisto on tuotettu Varsinais-Suomen maakuntamuseossa yhteistyössä kuntien ja Varsinais-Suomen liiton kanssa.