FIN Järvien vesikasvillisuusvyöhykettä kuvaava aineisto 1971 suomalaisesta järvivesimuodostumasta. Aineisto on polygonivektorimuodossa, jossa yksittäisen järven vesikasvivyöhyke esitetään moniosaisena polygonina. Vesikasvillisuusvyöhyke koostuu ilmakuvilta erottuvasta vedenpinnan yläpuolisesta (ilmaversoinen ja kelluslehtinen) ja aivan vedenpinnan tasolle yltävästä uposlehtisestä kasvillisuudesta. Vesikasvillisuusvyöhykkeen ja järven 0–3 metrin syvyysvyöhykkeen perusteella järville on laskettu kasvittumisaste-niminen tunnusluku, jota käytetään järvien ekologisen tilan arvioinnissa kuvaamaan rehevöitymisen aiheuttamaa kasvillisuuden runsastumista. Vesikasvillisuusvyöhyke on analysoitu Picterra-yrityksen koneoppimismalleilla Maanmittauslaitoksen hallinnoimista väri-infra- eli vääräväriortokuvista vuosilta 2012-2023. Vyöhykkeen analysointi on rajattu 1.7.–10.9. otettuihin ortokuviin. Lisäksi analysointi on rajattu seuraaviin vesienhoidon suunnittelun 3. suunnittelukaudella määritettyihin järvityyppeihin: • Pienet humusjärvet • Keskikokoiset humusjärvet • Runsashumuksiset järvet • Matalat humusjärvet • Matalat runsashumuksiset järvet Aineisto sisältää 698 järvivesimuodostumalta ilmakuvatulkinnan useammalta vuodelta. Havaittu kasvittumisaste on laskettu niille 977 järvivesimuodostumalle, joilta oli saatavissa tieto 0–3 metrin syvyysvyöhykkeestä. Aineistoon on jätetty järviä ilman syvyysaineistoa ja siten kasvittumisasteen laskentaa siinä tarkoituksessa, jotta aineistoa voidaan tarvittaessa hyödyntää muuhunkin kuin kasvittumisaste-muuttujaan perustuvaan tila-arviointiin. Aineistolle on tehty silmämääräinen tarkastus virheellisten havaintojen poistamiseksi. Aineisto voi silti sisältää väärintulkintoja. Kasvittumisasteen luontaisen vaihtelun mallintamisesta saadut tunnusluvut, kuten odotetut kasvittumisasteet ja kasvittumisasteeseen perustuva ekologinen tilaluokka, ovat ympäristöhallinnon asiantuntijoiden katseltavissa Pisara-järjestelmässä. Käyttötarkoitus: Ympäristöhallinnon tehtävien tueksi vesien tilan arviointiin. Järvien ekologisen tilan arviointia tekevät asiantuntijat käyttävät paikkatietoaineistoa ilmakuvatulkinnan laadun arvioimiseen yksittäisellä järvellä. Asiasanat: kaukokartoitus, ilmakuvat, vesikasvillisuus, seuranta, ekologinen tila Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Jarvien_vesikasvillisuusvyohykkeet.pdf https://vesi.fi/aineistopankki/koneoppimispohjaiseen-ilmakuvatulkintaan-perustuva-jarvien-vesikasvillisuuden-tilanarviointi/ ENG This data describes lake macrophyte zone on 1971 Finnish lake waterbodies. The spatial features are represented as multi-part polygons. The attributes are in Finnish. The zone represents emergent and floating-leaved vegetation plus submerged vegetation just above the surface of water. Together with lake bathymetric data, the percentage of vegetated littoral (PVL) was calculated. The PVL is applied in ecological status assessment. Lake macrophyte zone was detected from color-infrared aerial orthophotos administered by the National Land Survey of Finland. The detections were performed with the help of a custom machine learning model trained using Picterra. The detections were applied to orthophotos in 2012-2013 which were filmed between 1st of July and 10th of September. The detections were limited to humic and humic-rich lake waterbodies. There are detections from multiple years for 698 lake waterbodies. Observed PVL were calculated on 977 lake waterbodies which have bathymetric data to identify the 0 to 3 meters deep littoral zone. To potentially utilize the data for more than just the PVL-based approach, the data also have detections on waterbodies without bathymetric data and therefore observed PVL. A visual inspection of the data has been performed to remove erroneous detections. The data may still contain misinterpretations. Purpose of use: Support of environmental administration in ecological status assessment. More information: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Jarvien_vesikasvillisuusvyohykkeet.pdf https://vesi.fi/aineistopankki/koneoppimispohjaiseen-ilmakuvatulkintaan-perustuva-jarvien-vesikasvillisuuden-tilanarviointi/

Tämän aineiston tarkemmat metodikuvaukset löytyvät artikkeleista (Holmberg et al. 2023, Junttila et al. 2023). Tässä on kuvattu aineistoa ja sen valmistelua. Tarkoituksena on ollut tuottaa alueellista tietoa maanpeitteen merkityksestä kasvihuonekaasupäästöihin Suomessa. Lähtöaineisto ja metodit rajoittavat tarkkuutta, mutta aineisto soveltuu paikallisten, esimerkiksi maakuntatason ilmiöiden tarkasteluun. Aineisto edustaa lyhyttä ajanjaksoa. Maanpeiteaineisto perustuu rekisteritietoihin ja kaukokartoitusaineistoon vuosilta 2015-2020, lukuun ottamatta maaperäaineistoa, jokia ja järviä. Aineisto on rasterimuotoista ja tallennettu GeoTiff-formaatissa, joka on yhteensopiva useimpien paikkatieto-ohjelmistojen kanssa. Greenhouse gas net emission intensities by land cover category in Finland The methods related to the data published herein are described in detail in the associated publications (Holmberg et al. 2023, Junttila et al. 2023). This file describes the datasets and the data preparation steps. The aim of this data publication is to provide regional assessments of the role of land cover in greenhouse gas emissions in Finland. The results in the publications are reported for the large administrative divisions, the NUTS 3 regions of mainland Finland (Statistics Finland 2023a). While limited by the accuracy of the methods and source data involved, these data can also be used for more local assessments, e.g., at the scale of municipalities. The data represent a temporal snapshot of land cover. Except for the soil maps, rivers and lakes, all land cover data are from the period 2015-2020 and are based on registry data or remote sensing. Data format. The data are distributed as GeoTiff raster files, which can be read using most GIS-software.

NANNUT-hankkeessa tehty kuhan pienpoikasten esiintymistä kuvaava malli Saaristomeren tutkimusalueelle. Pienpoikasten esiintymisdata kerättiin kesä-heinäkuussa käyttäen Olympia-gulf haavipyydyksiä. Mallinnusta varten poikaskartoitusten aikana mitattiin sameutta ja muita ympäristöparametreja. Aineistoon sovitettiin R- ohjelmassa (versio 2.12.1) logistinen regressiomalli, jossa sameus (alkukesän maksimiarvo) selittää kuhan pienpoikasten esiintymistä. Mallin ennuste on tehty mitatuista sameuden arvoista interpoloidulle sameuspinnalle ArcGIS:ssä. Lisätiedot mallista RKTL:n työraportissa www.nannut.fi. Tämä aineisto sopii kuhan lisääntymisalueiden sijainnin ja laajuuden (pienpoikasten esiintymisen todennäköisyyden) tarkasteluun Saaristomeren alueella (Airisto-Velkuan kalastusalueella). Aineistoa voidaan käyttää rannikkovyöhykkeen suunnittelun, kaavoituksen yms. lisätietona, sillä lisääntymisalueiden tunteminen helpottaa osaltaan rannikkoalueen käytön suunnittelua ja suojelua. Aineisto on katsottavissa Lounaistiedon karttapalvelusta https://karttapalvelu.lounaistieto.fi/

Aineisto sisältää siian kutualueet Saaristomerellä vuodelta 2003 pistetietona. Lisäksi erikseen on määritelty myös siian entiset kutualueet. Kutualueiden alkuperäinen sijaintitieto on määritelty merikartalta.

Aineisto kuvaa putkilokasvien esiintymistodennäköisyyttä Ormskärin ympäristössä Korppoossa.

This dataset shows locations where underwater data was collected by NANNUT project during August-Sebtember 2010 and 2011 in Archipelago Sea, Kotka and Raseborg. Data was collected by diving. The dataset contains information on the occurrence of communities based on the percent coverage of plants and mussels. The communities analysed are based on the following species or groups: vascular plants, stoneworths, seagrass, bladderwrack, red algae, blue mussels/zebra mussels and mixtures of the above. Class "Other communities" does not include any of the above mentioned communities. They may harbour other communities (eg. filamentous algae or benthic fauna ) but lack or have small cover (< 10 %) of perennial vegetation. The pies show the distribution of communities on each dive transect.

KUVAUS Aineisto sisältää luontotyyppitietoa Tampereen alueelta niiltä osin, kun selvityksiä on tehty. Kartoituksissa rajatut alueet luokitellaan Suomen ympäristökeskuksen ja Ympäristöministeriön julkaisun Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2018: Luontotyyppien punainen kirja mukaisesti. Verkkopalvelun osoite: https://luontotyyppienuhanalaisuus.ymparisto.fi/lutu. Luonnontilaisuuden ja edustavuuden arvioinnista on erillinen ohje: https://kartat.tampere.fi/luontotyypit/Tampere_luontotyyppien_edustavuuden_ja_luonnontilaisuuden_luokittelu.pdf KATTAVUUS Kattaa vain selvitetyt alueet, ei koko kaupungin aluetta. PÄIVITYS Päivitetään, kun uusia kartoituksia tehdään. YLLÄPITOSOVELLUS Aineisto on tallennettu PostgreSQL-tietokantaan ja ylläpidetään QGIS-ympäristössä. KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA Aluemainen SAATAVUUS Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS2-rajapinnoilta. JULKISUUS, TIETOSUOJA. Avoin aineisto. Osa saraketiedoista rajattu vain kaupungin sisäiseen käyttöön. VASTUUTAHO Ympäristönsuojeluyksikkö (ymparistonsuojelu@tampere.fi) Kentät lutu_koodi Luontotyypin koodi luontotyyppien punaisen kirjan mukaisesti tai X00 = muu (ei punaisen kirjan luontotyyppi) lututyyppi Kartoittajan ilmoittama luontotyypin nimi. kuvaus Kohteen yleispiirteinen kuvaus lajisto Kohteen oleellinen indikaattorilajisto ja yleistä lajistoa luonnontil Arvioitu erillisen ohjeen mukaisesti asteikolla 1-4 (1 = Luonnontilainen, 2 = Vähän heikentynyt, 3 = Heikentynyt, 4 = Täysin muuttunut) edustavuus Arvioitu erillisen ohjeen mukaisesti asteikolla 0-4 (0 = Ei luontotyyppi, 1 = Erinomainen, 2 = Hyvä, 3 = Kohtalainen, 4 = Heikko) lisatiedot Mahdollinen selventävä kuvausteksti luonnontilaisuudesta ja edustavuudesta (esim. kuluminen, metsänkäsittely, ojitukset, roskaisuus ym.) huomautus Kuvaus muista luontotyypillä huomionarvoisista asioista (esim. motocrossrata) hall_luok Mahdollinen hallinnollinen luokitus (esim. LsL=luonnonsuojelulaji, ML=metsälaki, VL=vesilaki) vuosiluku Maastokäynnin vuosi tietolahde Selvityksen nimi, johon tiedot perustuvat. arvioija (ei julkinen) Arvioija tai havainnon tekijä ja yritys selvitysid (ei julkinen) Selvitysraportin ID-numero tarkkuus Selvityksen tarkkuustaso: 1 = asemakaavatasoinen, 2 = osayleisaavatasoinen, 3 = yleiskaavatasoinen vanhentunut Arvona joko true tai false(=tyhjä). Jos true, kohteesta on ajantasaisempaa tai tarkempaa tietoa olemassa. True-arvon saaneet eivät näy Oskarin ajantasaisessa oletusnäkymässä. kir_tyyppi Luontotyypin nimi luontotyyppien punaisen kirjan mukaisesti. Tieto haetaan erillisestä luontotyyppikirjasto-aineistosta. uhanal2018 Luontotyypin uhanalaisuus vuoden 2018 arvioinnin mukaan. Tieto haetaan erillisestä luontotyyppikirjasto-aineistosta. es_2018 Luontotyypin uhanalaisuus Etelä-Suomessa vuoden 2018 arvioinnin mukaan. Tieto haetaan erillisestä luontotyyppikirjasto-aineistosta.

Pilot scheme for setting values for underwater habitats.This dataset shows a valuation of underwater communities. The dataset is based on three research areas: Archipealgo Sea, Raseborg area and Kotka. The Archipelago dataset is based on dive transects conducted by the NANNUT project in August and September 2010 and 2011 in the Archipelago Sea. The Kotka dataset ataset shows locations where underwater data was collected by the projects NANNUT and VELMU during August 2011 in Kotka near the Mussalo harbor. Archipelago dataset: Each investigated square along the diveline is given a value (1-5) according to a valuation where locations with a high value have high species richness or vegetation cover, red listed species, are potential fish spawning sites, or otherwise representative important habitats. OBS! The valuation is based on vegetation and mussel coverage data. Low value locations can have other nature values that have not been studied here (e.g. rich benthic fauna or be important fish spawning sites). Kotka dataset: The dataset contains information on the occurrence of ecological communities based on the percent coverage of plants and mussels. The communities analysed are vascular plant, stoneworth and seagrass meadows, bladderwrack and redalgae belts, as well as blue mussel/zebra mussel beds and mixtures of the above. The pies show the disribution of communities on each dive transect.

Suomi ulottuu pohjois-etelä suunnassa läpi boreaalisen havumetsävyöhykkeen. Se jaetaan neljään alavyöhykkeeseen, joiden rajat määräytyvät lämpöilmastosta aiheutuvien kasvillisuuserojen perusteella. Alavyöhykkeet jaetaan edelleen lähinnä ilmaston mereisyydestä ja mantereisuudesta johtuvien kasvillisuuserojen määräämiin lohkoihin. Aineisto pohjautuu YM:n muistiosta nro 3/1994 Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden kuvaaminen digitoituun aineistoon, jota on muutettu uhanalaisuusarviointien tarpeisiin kuvaruutudigitointina eri tausta-aineistoja käyttäen. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Käyttötarkoitus: Aineistoa käytetään taustakarttojen tuottamiseen ja karkeisiin analyyseihin. Finland extends through the boreal coniferous forest zone. It is divided into sub-zones and blocks determined by vegetation differences due to the maritime and continental climate. The dataset is based on the Ministry of the Environment's Memorandum No. 3/1994. It has been modified for the needs of assessment of threatened habitat types in Finland. The material is used for background maps and overall analyzes. This Syke’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0). INSPIRE compatible dataset has been published.

Aineisto sisältää luontotyyppitietoa Espoon alueelta niiltä osin, kun selvityksiä on tehty. Kartoituksissa rajatut alueet pyritään luokittelemaan Suomen ympäristökeskuksen ja Ympäristöministeriön julkaisun Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2018: Luontotyyppien punainen kirja mukaisesti. Verkkopalvelun osoite: https://luontotyyppienuhanalaisuus.ymparisto.fi/lutu. Luontoarvojen sekä luonnontilaisuuden ja edustavuuden arvioinnista on erillinen ohje: https://www.espoo.fi/fi/luonnonsuojelun-toimenpiteet-2021-2030#kriteerist-luontoarvojen-luokitteluun-espoossa-53065. Lisää tietoa Espoon luontopaikkatietojen sisällöstä: https://www.espoo.fi/fi/espoon-luontotietoaineistot#paikkatietojen-toimittaminen-luontoselvitysten-yhteydess-61377. KATTAVUUS Kattaa vain selvitetyt alueet, ei koko kaupungin aluetta. PÄIVITYS Päivitetään, kun uusia kartoituksia tehdään. YLLÄPITOSOVELLUS Aineisto on tallennettu PostgreSQL-tietokantaan ja ylläpidetään QGIS-ympäristössä ja Espoon luontotietojärjestelmässä. KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ Aineisto tallennetaan ETRS-GK25 (EPSG:3879) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA Aluemainen SAATAVUUS Aineisto on saatavilla Espoon WFS-rajapinnalta, https://kartat.espoo.fi/avoindata/#WFS. Tason nimi on GIS:Luontotyyppikuviot selvityksistä. Kentät vuosi = Vuosiluku, jolloin selvitys on tehty ja kuvio rajattu. havaitsija = Inventoinnin tekijän yrityksen virallinen nimi. nimi = Kohteen nimi. Kenttä täytetään, jos se on järkevää ja kohteella on nimi. paaryhma = Luontotyypin pääryhmä, joka on joku seuraavista: Lehdot [’0’], Kangasmetsät [’1’], Muu [’10’], Metsien erikoistyypit [’2’], Suot [’3’], Kalliometsät/kalliot [’4’], Itämeri [’5’], Rannikko [’6’], Sisävedet ja rannat [’7’], Perinnebiotoopit [’8’], Uusympäristö [’9’]. luontotyyppi = Kartoittajan ilmoittama luontotyypin nimi. uhanalaisuusluokka = Uhanalaisen luontotyypin uhanalaisuusluokka. Jos kohteen luontotyypin uhanalaisuutta ei ole arvioitu, sarakkeeseen valitaan ”Arviomatta jätetyt (NE)”. Viimeisin uhanalaisarvio ja Etelä-Suomen uhanalaisuusluokat. Lisätietoa: https://luontotyyppienuhanalaisuus.ymparisto.fi/lutu/#/. edustavuus = Arvioitu erillisen ohjeen mukaisesti asteikolla 1–5: Erinomainen (1), Hyvä (2), Kohtalainen (3), Heikko (4), Muu (5). kuvaus = Sanallinen kuvaus kohteesta ja sen piirteistä. lisatieto = Lisätietoa kohteesta. Muut kuvion luontotyypit, jos kuvio on muodostettu useammasta luontotyypistä, jotka rakenteellisesti muodostavat yhtenäisen kuvion ja jonka vallitseva luontotyyppi on merkitty luontotyyppi-sarakkeeseen. ominaislajit = Kyseistä luontotyyppikuviota indikoivat kenttäkerroksen ominaislajit. uhanalaiset_lajit = Havaitut tai aiemmin tiedossa olleet havainnot huomionarvoisista lajeista. lahopuusto = Kartoittajan arvio kuvion lahopuustoisuudesta. Arvioidaan metsäisten luontotyyppien osalta asteikolla: Runsaasti - Kohtalaisesti - Vähän - Ei lahopuuta. lumo_luokka = Kohteen luokittelu Espoon luontoarvojen kriteeristön perusteella, mikäli se on kohteen kannalta asianmukaista ja toimivaa. Jos kohdetta ei voida luokitella Lumo-luokkiin 1–4, laitetaan arvoksi 0. Arvioitu erillisen ohjeen mukaisesti asteikolla 0–4: 0 (Ei voida / Ei lumo-luokitella), 1 (Ehdoton), 2 (Tiukka), 3 (Huomioitava), 4 (Joustava). pinta_ala = Kuvion pinta-ala hehtaareissa. viite = Luontoselvityksen nimi, jossa kuvio on kartoitettu ja rajattu. selvitys_id = Luontoselvityksen tunniste Espoon luontotietojärjestelmässä.