FIN Järvien vesikasvillisuusvyöhykettä kuvaava aineisto 1971 suomalaisesta järvivesimuodostumasta. Aineisto on polygonivektorimuodossa, jossa yksittäisen järven vesikasvivyöhyke esitetään moniosaisena polygonina. Vesikasvillisuusvyöhyke koostuu ilmakuvilta erottuvasta vedenpinnan yläpuolisesta (ilmaversoinen ja kelluslehtinen) ja aivan vedenpinnan tasolle yltävästä uposlehtisestä kasvillisuudesta. Vesikasvillisuusvyöhykkeen ja järven 0–3 metrin syvyysvyöhykkeen perusteella järville on laskettu kasvittumisaste-niminen tunnusluku, jota käytetään järvien ekologisen tilan arvioinnissa kuvaamaan rehevöitymisen aiheuttamaa kasvillisuuden runsastumista. Vesikasvillisuusvyöhyke on analysoitu Picterra-yrityksen koneoppimismalleilla Maanmittauslaitoksen hallinnoimista väri-infra- eli vääräväriortokuvista vuosilta 2012-2023. Vyöhykkeen analysointi on rajattu 1.7.–10.9. otettuihin ortokuviin. Lisäksi analysointi on rajattu seuraaviin vesienhoidon suunnittelun 3. suunnittelukaudella määritettyihin järvityyppeihin: • Pienet humusjärvet • Keskikokoiset humusjärvet • Runsashumuksiset järvet • Matalat humusjärvet • Matalat runsashumuksiset järvet Aineisto sisältää 698 järvivesimuodostumalta ilmakuvatulkinnan useammalta vuodelta. Havaittu kasvittumisaste on laskettu niille 977 järvivesimuodostumalle, joilta oli saatavissa tieto 0–3 metrin syvyysvyöhykkeestä. Aineistoon on jätetty järviä ilman syvyysaineistoa ja siten kasvittumisasteen laskentaa siinä tarkoituksessa, jotta aineistoa voidaan tarvittaessa hyödyntää muuhunkin kuin kasvittumisaste-muuttujaan perustuvaan tila-arviointiin. Aineistolle on tehty silmämääräinen tarkastus virheellisten havaintojen poistamiseksi. Aineisto voi silti sisältää väärintulkintoja. Kasvittumisasteen luontaisen vaihtelun mallintamisesta saadut tunnusluvut, kuten odotetut kasvittumisasteet ja kasvittumisasteeseen perustuva ekologinen tilaluokka, ovat ympäristöhallinnon asiantuntijoiden katseltavissa Pisara-järjestelmässä. Käyttötarkoitus: Ympäristöhallinnon tehtävien tueksi vesien tilan arviointiin. Järvien ekologisen tilan arviointia tekevät asiantuntijat käyttävät paikkatietoaineistoa ilmakuvatulkinnan laadun arvioimiseen yksittäisellä järvellä. Asiasanat: kaukokartoitus, ilmakuvat, vesikasvillisuus, seuranta, ekologinen tila Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Jarvien_vesikasvillisuusvyohykkeet.pdf https://vesi.fi/aineistopankki/koneoppimispohjaiseen-ilmakuvatulkintaan-perustuva-jarvien-vesikasvillisuuden-tilanarviointi/ ENG This data describes lake macrophyte zone on 1971 Finnish lake waterbodies. The spatial features are represented as multi-part polygons. The attributes are in Finnish. The zone represents emergent and floating-leaved vegetation plus submerged vegetation just above the surface of water. Together with lake bathymetric data, the percentage of vegetated littoral (PVL) was calculated. The PVL is applied in ecological status assessment. Lake macrophyte zone was detected from color-infrared aerial orthophotos administered by the National Land Survey of Finland. The detections were performed with the help of a custom machine learning model trained using Picterra. The detections were applied to orthophotos in 2012-2013 which were filmed between 1st of July and 10th of September. The detections were limited to humic and humic-rich lake waterbodies. There are detections from multiple years for 698 lake waterbodies. Observed PVL were calculated on 977 lake waterbodies which have bathymetric data to identify the 0 to 3 meters deep littoral zone. To potentially utilize the data for more than just the PVL-based approach, the data also have detections on waterbodies without bathymetric data and therefore observed PVL. A visual inspection of the data has been performed to remove erroneous detections. The data may still contain misinterpretations. Purpose of use: Support of environmental administration in ecological status assessment. More information: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Jarvien_vesikasvillisuusvyohykkeet.pdf https://vesi.fi/aineistopankki/koneoppimispohjaiseen-ilmakuvatulkintaan-perustuva-jarvien-vesikasvillisuuden-tilanarviointi/

Tämän aineiston tarkemmat metodikuvaukset löytyvät artikkeleista (Holmberg et al. 2023, Junttila et al. 2023). Tässä on kuvattu aineistoa ja sen valmistelua. Tarkoituksena on ollut tuottaa alueellista tietoa maanpeitteen merkityksestä kasvihuonekaasupäästöihin Suomessa. Lähtöaineisto ja metodit rajoittavat tarkkuutta, mutta aineisto soveltuu paikallisten, esimerkiksi maakuntatason ilmiöiden tarkasteluun. Aineisto edustaa lyhyttä ajanjaksoa. Maanpeiteaineisto perustuu rekisteritietoihin ja kaukokartoitusaineistoon vuosilta 2015-2020, lukuun ottamatta maaperäaineistoa, jokia ja järviä. Aineisto on rasterimuotoista ja tallennettu GeoTiff-formaatissa, joka on yhteensopiva useimpien paikkatieto-ohjelmistojen kanssa. Greenhouse gas net emission intensities by land cover category in Finland The methods related to the data published herein are described in detail in the associated publications (Holmberg et al. 2023, Junttila et al. 2023). This file describes the datasets and the data preparation steps. The aim of this data publication is to provide regional assessments of the role of land cover in greenhouse gas emissions in Finland. The results in the publications are reported for the large administrative divisions, the NUTS 3 regions of mainland Finland (Statistics Finland 2023a). While limited by the accuracy of the methods and source data involved, these data can also be used for more local assessments, e.g., at the scale of municipalities. The data represent a temporal snapshot of land cover. Except for the soil maps, rivers and lakes, all land cover data are from the period 2015-2020 and are based on registry data or remote sensing. Data format. The data are distributed as GeoTiff raster files, which can be read using most GIS-software.

Aineisto sisältää monimuotoisuuden kannalta merkittäviä tulvametsien ja metsäluhtien mallinnettuja esiintymiä. Potentiaalisia kohteita mallinnettiin vesistötulvavaarakarttojen lisäksi myös uuden valuma-aluetasoisen tulvakartan kattamilta alueilta. Aineistossa esitetään potentiaalisen kohteen esiintymisen todennäkösyysindeksi ja tietoja tulvan syvyydestä, maanpeitteestä ja maankäytöstä. Aineisto on vektorimuotoinen ja sen luokitus on erillisessä dokumentissa https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Potut2023_luokat.pdf. Tulvametsille ja metsäluhdille tyypilliset kohteet haetaan puuston, kasvupaikan, maankäytön perusteella. Tulkinta perustuu paikkatieto- ja kaukokartoitusaineistojen prosessointiin ja yhdistämiseen. Aluksi asiantuntijoiden tekemän ns. päätöspuun avulla rajataan tulva-alueilta ne alueet, jotka ovat potentiaalisia tulvametsiä tai metsäluhtia. Koneoppimisalgoritmin, jossa hyödynnetään myös kaukokartoitusaineistoja, avulla puolestaan priorisoidaan edellä rajatut alueet tulvametsien tai metsäluhtien esiintymisen todennäköisyyden perusteella. Kohteita voidaan ottaa huomioon suojeluohjelmissa, arvokkaiden elinympäristöjen luonnonhoidossa ja suunniteltaessa vesitaloutta. Tulvaiset alueet ja niiden ennallistaminen tarjoavat parhaimmillaan useita hyötyjä, kuten tulvahuippujen tasaaminen, ravinteiden pidättäminen ja luonnon monimuotoisuuden lisääminen. Aineistoa kannattaa tarkastella myös muiden tulva-aineistojen kanssa esimerkiksi vesisyvyyden suhteen. Lisätietoja Tiima-hanke https://www.syke.fi/hankkeet/tiima Loppuraportti https://www.syke.fi/download/noname/%7B154EF89D-D213-4A1E-B638-2E971A39775B%7D/181907 Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0).

KUVAUS Aineistossa on erilaisissa selvityksissä havaittuja alueita, jotka luontoasiantuntija on luokitellut kyseiselle lajille tai lajiryhmälle sopivaksi elinympäristöksi. Lajia ei siis välttämättä ole havaittu alueella. Tällä hetkellä aineistossa on rajauksia tummaverkkoperhosen ja muiden hyönteisten sekä viitasammakon elinympäristöistä. Lisäksi aineisto sisältää taimenen elinympäristörajauksia perustuen tietoihin mätirasiaistutuksista. HUOM! Aineisto sisältää harvinaisten ja uhanalaisten lajien sensitiivistä esiintymistietoa, jonka käsittelyssä ja esittämisessä tulee huolehtia, ettei näiden lajien suojelu vaarannu. KATTAVUUS Tampere niiltä osin, kun on tehty luontoselvityksiä, joissa on tuotettu elinympäristötietoa. PÄIVITYS Päivitetään, kun uutta tietoa saadaan. YLLÄPITOSOVELLUS Aineisto on tallennettu PostgreSQL-tietokantaan ja ylläpidetään QGIS-ympäristössä. KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA Aluemainen SAATAVUUS Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS-rajapinnoilta, JULKISUUS Rajattu kaupungin sisäiseen viranomaiskäyttöön, sisältää sensitiivistä lajitietoa. VASTUUTAHO Ympäristönsuojeluyksikkö (ymparistonsuojelu@tampere.fi) Kentät lajikoodi Lajin koodinumero eliölajikirjastossa. suomi Lajin suomenkielinen nimi. Tieto haetaan eliölajikirjastosta. tiet_nimi Lajin tieteellinen nimi. Tieto haetaan eliölajikirjastosta. onsalainen T = true tai F = false. Jos true, lajin esiintymistieto on sensitiivistä eli ei saa esittää esim. julkaisuissa tarkalla tasolla. Tieto haetaan eliölajikirjastosta. elinym_sov Elinympäristön soveltuvuus, voi saada seuraavat vaihtoehdot: - Kulkuyhteys. Lajin todennäköinen kulkureitti elinympäristöjen välillä. - Soveltuva. Lajille soveltuva elinympäristö, mutta ei havaintoja lajin esiintymisestä. - Nykyinen. Todettu elinympäristö eli alueella havaintoja lajin esiintymisestä. - Heikentynyt. Heikentynyt elinympäristö. Ei havaintoja lajin esiintymisestä. vuosiluku Selvityksen vuosiluku. kuvaus Alueen kuvaus, mukaan lukien sen erityispiirteet. huomautus Muita havaintoja alueesta. arvioija Havainnon tekijän nimi ja yritys. tietolahde Selvityksen nimi. selvitys_id Raportin ID-numero vanhentunut True, jos kohteesta on tullut päivittynyttä tietoa uudella geometrialla, muuten false/tyhjä. tuhoutunut True, jos alue on tuhoutunut esim. rakentamisen seurauksena, muuten false/tyhjä.

Kaakkois-Suomen sekä Turun ja Naantalin merialueella dominoivina esiintyvät pohjaeläinlajit sekä likaantumista indikoivien lajien yksilöntiheydet. Aineisto on laadittu Ympäristöhallinnon Hertta-tietokannasta yhdistämällä vuosien 2006-2009 pohjaeläintiedot.

Lintuatlasten tavoitteena on selvittää Suomen pesimälintulajien nykyiset levinneisyydet sekä tutkia lajien levinneisyyksien muutoksia. 3. Lintuatlaksessa lintulajien esiintymistieto kerättiin Yhtenäiskoordinaatiston mukaisista 10x10 km2 ruuduista koko Suomesta vuosina 2006–2010. Lintuatlaskartoitus on osa luonnon monimuotoisuuden seurantaa. Hankkeessa kerättyä uusinta tietoa pesimälinnustosta voidaan yhdistää Suomessa aiemmin kerättyyn mittavaan lintutietoon sekä muuhun ympäristötietoon. Erityisen tärkeän vertailuaineiston tässä hankkeessa muodostavat Suomessa aiemmin toteutetut kaksi lintuatlasta (ensimmäinen atlas 1974–79; Hyytiä ym. 1983 ja toinen atlas 1986–89; Väisänen ym. 1998). Lintuatlashanke perustui laaja-alaiseen yhteistyöhön linnustonseurantaa ja lintututkimusta harjoittavien laitosten, järjestöjen, tutkijoiden sekä harrastajien kesken. Linnut ovat eräs maamme parhaiten tunnetuista ja tutkituista eliöryhmistä, joita koskeva tietomme on kansainvälistä huipputasoa. Suomessa on lintututkijoiden lisäksi laaja, asiantunteva ja hyvin organisoitunut lintuharrastajakunta. 3. Lintuatlaksen tulosjulkaisu ja alkuperäiset aineistot ovat ladattavissa Lajitietokeskuksen sivuilta: https://laji.fi/about/5651 Luonnontieteellinen keskusmuseo on julkaissut 3. lintuatlaksen tuloksista kootun tietotuotteen myös rajapintapalveluna. INSPIRE-tietotuotteessa lintuatlaksen pesimävarmuusluokista saatu tieto on yhdistetty osoittamaan pesimälintulajien levinneisyyttä Suomessa. Lajikohtaisiin levinneisyyskarttoihin on laskettu mukaan ne Yhtenäiskoordinaatiston ruudut, joissa lajin kohdalla toteutuu pesimävarmuusluokat 2 – Mahdollinen pesintä, 3 – Todennäköinen pesintä tai 4 – Varma pesintä. Lisätietoa pesimävarmuusluokista: https://lintuatlas.fi/indeksit/

Pilot scheme for setting values for underwater habitats.This dataset shows a valuation of underwater communities. The dataset is based on three research areas: Archipealgo Sea, Raseborg area and Kotka. The Archipelago dataset is based on dive transects conducted by the NANNUT project in August and September 2010 and 2011 in the Archipelago Sea. The Kotka dataset ataset shows locations where underwater data was collected by the projects NANNUT and VELMU during August 2011 in Kotka near the Mussalo harbor. Archipelago dataset: Each investigated square along the diveline is given a value (1-5) according to a valuation where locations with a high value have high species richness or vegetation cover, red listed species, are potential fish spawning sites, or otherwise representative important habitats. OBS! The valuation is based on vegetation and mussel coverage data. Low value locations can have other nature values that have not been studied here (e.g. rich benthic fauna or be important fish spawning sites). Kotka dataset: The dataset contains information on the occurrence of ecological communities based on the percent coverage of plants and mussels. The communities analysed are vascular plant, stoneworth and seagrass meadows, bladderwrack and redalgae belts, as well as blue mussel/zebra mussel beds and mixtures of the above. The pies show the disribution of communities on each dive transect.

KUVAUS Aineisto sisältää erilaisissa selvityksissä havaittuja alueita, jotka luontoasiantuntija on luokitellut liito-oravalle sopiviksi elinympäristöiksi. Lajia ei siis välttämättä ole havaittu alueella. Aineisto ei sisällä kaikkia kaupungin alueella olevia, liito-oravalle soveltuvia ympäristöjä vaan vain ne, jotka ovat tehtyjen selvitysten alueilla. Aineiston tarkoitus on varmistaa, että maankäytössä ja –suunnittelussa otetaan huomioon liito-oravan kulkureittien ja elinympäristöjen sijainti. Maankäytön suunnittelussa on AINA asiantuntijan selvityksen tarve, kun kyseessä on liito-oravan elinympäristö. Tiedoston nimi on muutettu kuvaamaan paremmin sisältöä (Aineiston vanha nimi Liito-oravan elinympäristö). Lisätiedot ymparistonsuojelu@tampere.fi KATTAVUUS; PÄIVITYS; LUOTETTAVUUS Kattaa vain selvitetyt alueet, ei koko kaupungin aluetta. Aineisto ei sisällä kaikkia kaupungin alueella olevia, liito-oravalle soveltuvia ympäristöjä vaan vain ne, jotka ovat olleet selvitysten alueilla. Päivitetään sitä mukaa, kun liito-oravalle soveltuvia elinympäristöjä havaitaan mm. kaavaselvitysten yhteydessä. YLLÄPITOSOVELLUS; KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ; GEOMETRIA; SAATAVUUS; JULKISUUS Laadittu MapInfossa. Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. Aluemuotoista tietoa. Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS2-rajapinnoilta, aineisto on tallennettu PostgreSQL-tietokantaan. Ei julkinen aineisto. YHTEYSHLÖ Ympäristönsuojeluyksikkö (ymparistonsuojelu@tampere.fi) POIKKILEIKKAUS Tallennettu 2012 alkaen. Kentät ELINYMPARISTON_SOVELTUVUUS (elinym_sov) Kaavaselvityksen kohteena olleiden alueiden biotoopit, jotka soveltuvat liito-oravan elinympäristöksi. Voi saada neljä erilaista arvoa: - LIITO-ORAVA BIO Liito-oravalle erittäin tyypillinen elinympäristö tai havainnoin todettu elinympäristö - HYVIN SOVELTUVA Liito-oravalle hyvin soveltuva elinympäristö - SOVELTUVA Liito-oravalle soveltuva elinympäristö - KULKUREITTI Liito-oravan todennäköinen kulkureitti elinympäristöjen välillä KULKUREITIN_LAATU (kr_laatu) Mahdollinen, todettu. ARVIOIJA (arvioija) Arvioijan nimi. VUOSILUKU (vuosiluku) Havaintovuosi. SELVITYSTARVE (selv_tarve) Tämän kentän täyttäminen lopetetaan, koska merkintätapa on epäyhtenäinen ja voi johtaa harhaan. Selvitystarve on aina tarkistettava YSU:sta. Selvitystarve on aina olemassa kun liito-oravan elinympäristö on maankäytön suunnittelualueella. MUUT_HUOMIOT (huomautus) Esim. kaavaselvityksen nimi, lisätietoja, mahd. merkinnät havainnoista tms. TIETOLAHDE (tietolahde) Viittaus esimerkiksi selvitykseen, josta tieto on peräisin.

KUVAUS Aineisto kuvaa alueet, joilla Tampereen kaupunki on antanut luvan talkoilla itsenäisesti haitallista vieraslajia jättipalsamia. Eli et tarvitse erillistä lupaa kaupungilta, kun kitket tai niität karttaan merkityllä alueella jättipalsamia, täytät vain linkin takana olevan talkooilmoituslomakkeen. Älä käy torjumassa paikoissa (esim. tiealueilla), joissa se ei ole turvallista. Linkki talkooilmoituslomakkeeseen: https://kysely.tampere.fi/jattipalsami_soolotalkoot (Soolotalkoot päättyneet tältä vuodelta, linkki ei toiminnassa. Jos sinulla on talkoisiin liittyvää tietoa/kysyttävää, ota yhteyttä: ymparistonsuojelu@tampere.fi) Jättipalsamin torjuntaohje soolotalkoissa: -Torju vain, jos olet varma, että kyseessä on haitallinen vieraslaji jättipalsami. Älä sekoita kasvia kotoperäiseen lehtopalsamiin. -Mikäli havaitset lintujen pesintää, älä mene alueelle kitkemään. -Jättipalsamit kitketään käsin maasta juurineen. Jätä kasvi kompostoitumaan kitkentäpaikalle, murskaa varret juurten yläpuolelta tallomalla tai taittamalla käsissä, riippuen kasvin koosta. Tee pieniä kasoja, älä kuljeta kitkentäjätettä. Laajat esiintymät voi niittää. -Torjuntatoimet tulee toistaa muutaman kerran kasvukaudessa. -Aloita torjunta ennen kukintaa ja siementen kypsymistä. Tärkeintä on estää uusien siementen syntyminen. -Mikäli sinkoilevia siemeniä on jo muodostunut älä koske kasveihin, koska vaarana on, että siemenet leviävät vaatteiden ja jalkineiden mukana uusille alueille. Lisätietoja: Lajintunnistukseen vinkkejä ja havaintojen ilmoitus: https://vieraslajit.fi Tampereen kaupungin vieraslajisivut: https://tampere.fi/vieraslajit Tampereen yleinen opas vieraslajitalkoisiin: https://www.tampere.fi/sites/default/files/2024-06/vieraslajitalkoilijan_opas.pdf Yhteystiedot: Tampereen kaupungin ympäristönsuojelu, ymparistonsuojelu@tampere.fi KATTAVUUS Tampereen kaupungin alue PÄIVITYS Ei päivitystä. Uusia soolotalkooalueita luodaan tarpeen mukaan vuosittain. YLLÄPITOSOVELLUS Aineisto on tallennettu PostgreSQL-tietokantaan ja ylläpidetään QGIS-ympäristössä. KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA Aluemainen SAATAVUUS Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS2-rajapinnoilta, JULKISUUS, TIETOSUOJA Julkinen aineisto. VASTUUTAHO Ympäristönsuojeluyksikkö (ymparistonsuojelu@tampere.fi) KENTÄT fid Alueiden juokseva numerointi

KUVAUS Aineisto sisältää luontotyyppitietoa Tampereen alueelta niiltä osin, kun selvityksiä on tehty. Kartoituksissa rajatut alueet luokitellaan Suomen ympäristökeskuksen ja Ympäristöministeriön julkaisun Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2018: Luontotyyppien punainen kirja mukaisesti. Verkkopalvelun osoite: https://luontotyyppienuhanalaisuus.ymparisto.fi/lutu. Luonnontilaisuuden ja edustavuuden arvioinnista on erillinen ohje (saatavilla pyydettäessä). Vuodesta 2025 alkaen on selvityksissä alettu käyttää luonnontilaisuuden ja edustavuuden arvioinnin sijaan tai rinnalla Boost-hankkeessa laadittua ekologisen tilan arvioinnin menetelmää ("Luontotyyppien ekologisen tilan arviointi", Jalkanen, J., Nieminen, E., Ahola, A.; 2025). Lisätietoa: https://boostbiodiversityoffsets.fi/tyokalut/ekologisen-kompensaation-laskentatyokalut/ Ekologisen tilan ja luonnonarvohehtaaritiedon esittämiseen on karttapalvelussa myös oma taso: Luontotyyppien ekologinen tila ja luonnonarvohehtaarit. Tämä taso sisältää vain punaisen kirjan mukaiset luonnon luontotyypit. Rakennetun ympäristön luontotyypeistä on oma tasonsa. KATTAVUUS Kattaa selvitetyt alueen Tampereen kaupungin alueelta. PÄIVITYS Päivitetään, kun uusia kartoituksia tehdään. YLLÄPITOSOVELLUS Aineisto on tallennettu PostgreSQL-tietokantaan ja ylläpidetään QGIS-ympäristössä. KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA Aluemainen SAATAVUUS Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS2-rajapinnoilta. JULKISUUS, TIETOSUOJA. Avoin aineisto. Osa saraketiedoista rajattu vain kaupungin sisäiseen käyttöön. VASTUUTAHO Ympäristönsuojeluyksikkö (ymparistonsuojelu@tampere.fi) Kentät lutu_koodi Luontotyypin koodi luontotyyppien punaisen kirjan mukaisesti lututyyppi Luontotyypin nimi luontotyyppien punaisen kirjan mukaisesti. kuvaus Kohteen yleispiirteinen kuvaus lajisto Kohteen oleellinen indikaattorilajisto ja yleistä lajistoa luonnontil Arvioitu erillisen ohjeen mukaisesti asteikolla 1-4 (1 = Luonnontilainen, 2 = Vähän heikentynyt, 3 = Heikentynyt, 4 = Täysin muuttunut) edustavuus Arvioitu erillisen ohjeen mukaisesti asteikolla 0-4 (0 = Ei luontotyyppi, 1 = Erinomainen, 2 = Hyvä, 3 = Kohtalainen, 4 = Heikko) lisatiedot Mahdollinen selventävä kuvausteksti luonnontilaisuudesta ja edustavuudesta (esim. kuluminen, metsänkäsittely, ojitukset, roskaisuus ym.) huomautus Kuvaus muista luontotyypillä huomionarvoisista asioista (esim. motocrossrata) hall_luok Mahdollinen hallinnollinen luokitus (esim. LsL=luonnonsuojelulaji, ML=metsälaki, VL=vesilaki) vuosiluku Maastokäynnin vuosi tietolahde Selvityksen nimi, johon tiedot perustuvat. arvioija (ei julkinen) Arvioija tai havainnon tekijä ja yritys tarkkuus Selvityksen tarkkuustaso: 1 = asemakaavatasoinen, 2 = osayleisaavatasoinen, 3 = yleiskaavatasoinen, 4 = paikkatietotarkastelu / karkea maastoarvio vanhentunut Arvona joko true tai false(=tyhjä). Jos true, kohteesta on ajantasaisempaa tai tarkempaa tietoa olemassa. True-arvon saaneet eivät näy Oskarin ajantasaisessa oletusnäkymässä. uhanal2018 Luontotyypin uhanalaisuus vuoden 2018 arvioinnin mukaan. es_2018 Luontotyypin uhanalaisuus Etelä-Suomessa vuoden 2018 arvioinnin mukaan. boost_tyyppi Boost-hankkeessa tuotetun ekologisen tilan arviointiohjeen mukainen luontotyyppi. ekol_tila Kuvion ekologinen tila joko Boost-hankkeen ohjeen mukaan tai aiemmin käytössä olleesta luonnontilaisuus/edustavuus -arvionnista muunnettu arvo. ekol_tila_lahtotieto Kertoo mistä ekol_tila-sarakkeen arvo on peräisin.Vaihtoehdot: - Arvioitu selvityksessä: kuviolle on tehty suoraan ekologisen tilan arviointi Boost-hankkeen ohjeen mukaisesti. - Muunnettu luonnontilaisuudesta ja edustavuudesta: ekologisen tilan arvo on muunnettu luonnontilaisuudesta ja edustavuudesta muuntotaulukon mukaisesti (Tampereen luontotyyppien BOOST-muunnos, Ramboll 2025). - Ei luontotyyppi: Kyseessä ei ole luontotyyppien punaisen kirjan mukainen luontotyyppi. pinta_ala Kuvion pinta-ala hehtaareina. luonnonarvo_ha Kuviolle laskettu luonnonarvohehtaariarvo. Luonnonarvohehtaarit saadaan kertomalla ekologinen tila kuvion pinta-alalla.