From 1 - 10 / 24
  • Categories  

    The Bio-geographical regions are internally homogeneous biogeographical regions of Finland. The number of regions is 21. The regions were spatially defined by an expert committee in 1930 as collections of municipalities. Consequently, the province boundaries follow the delineation of of municipalities in the 1930's including some enclaves, exclaves, and narrow stripes as the province boundaries have not been changed or updated since then excluding the cession of territory after the Second World War. In the "Extended" data set regions have names and abbreviations in Finnish, Swedish, and Latin. No other attribute data is available.

  • KUVAUS Tampereen kaupungin alueella olevia tiedettyjä arvokkaita hyönteisalueita, aineisto on muodostettu pääasiallisesti luontokohdekartoituksen yhteydessä, v. 2003 asiantuntijoiden arvion mukaan (julkaisu Tampereen arvokkaat luontokohteet 2003). Ei sisällä kaikkia tummaverkkoperhosalueita, joiden havainnot merkitty Lajihavainto-aineistoon ja mahdolliset tummaverkkoperhosalueet Tummaverkkoperhosen elinympäristö-aineistoon. Lajihavainnot merkitään aina Lajihavainnot-tietokantaan, tämä tiedosto ei siis sisällä kaikkia huomioitavia lajihavaintoja. Lisätiedot ymparistonsuojelu@tampere.fi KATTAVUUS; PÄIVITYS; LUOTETTAVUUS Kattaa koko kaupungin, mutta vain niiltä osin mistä selvityksiä on tehty. Ei säännöllistä päivitystä. Päivitetään mikäli uusia arvokkaita alueita määritellään. Aluerajaukset ovat ohjeellisia. YLLÄPITOSOVELLUS; KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ; GEOMETRIA; SAATAVUUS; JULKISUUS Laadittu MapInfossa. Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. Aluemuotoista tietoa. Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS2-rajapinnoilta, aineisto on tallennettu Oracle-tietokantaan. Taulukkotieto sisältää salassa pidettäviä lajeja, kuviot voi julkaista ilman taulukkoa. POIKKILEIKKAUS tallennettu 2012 alkaen. YHTEYSHLÖ Ympäristönsuojeluyksikkö (ymparistonsuojelu@tampere.fi) KENTÄT ARVOKKUUS Arvoperusteena olevien, alueelta havaittujen lajien lajikoodit. MUU ARVOPERUSTE Alueen muut arvot; lehto, puronvarsi, lintujärvi tms. ERITYISPIIRTEET Alueen yksittäisiä havaintoja; siirtolohkare, iso puu tms. UHKATEKIJAT Alueen säilymistä uhkaavat tekijät, valuma-alue, rakentaminen, maankäyttö tms. SELVITYSTARVE Tämän kentän täyttäminen lopetetaan, koska merkintätapa on epäyhtenäinen ja voi johtaa harhaan. Selvitystarve on aina tarkistettava YSU:sta. YHTEYSHLO Yhteyshenkilön nimi. TIETOLAHDE Julkaisu tai taho, josta tieto peräisin. Esim. Tampereen arvokkaat luontokohteet 2003. Merkitään selvityksen DONNA:n ID-nro. HAVAINTOPVM Merkitse muodossa pp.kk.vvvv HUOMAUTUS Lisätietoja, alueen nimi tms. ESIINTYMAN_ARVO_MUUTTUNUT Jos kohteessa on tapahtunut muutoksia (esim. alue rakennettu tms.) kohdetta/tietoja ei poisteta vaan merkitään kohteen tietoihin että se on muuttunut, tuhoutunut, tms.

  • Suomi ulottuu pohjois-etelä suunnassa läpi boreaalisen havumetsävyöhykkeen. Se jaetaan neljään alavyöhykkeeseen, joiden rajat määräytyvät lämpöilmastosta aiheutuvien kasvillisuuserojen perusteella. Alavyöhykkeet jaetaan edelleen lähinnä ilmaston mereisyydestä ja mantereisuudesta johtuvien kasvillisuuserojen määräämiin lohkoihin. Aineisto pohjautuu YM:n muistiosta nro 3/1994 Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden kuvaaminen digitoituun aineistoon, jota on muutettu uhanalaisuusarviointien tarpeisiin kuvaruutudigitointina eri tausta-aineistoja käyttäen. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Käyttötarkoitus: Aineistoa käytetään taustakarttojen tuottamiseen ja karkeisiin analyyseihin. Finland extends through the boreal coniferous forest zone. It is divided into sub-zones and blocks determined by vegetation differences due to the maritime and continental climate. The dataset is based on the Ministry of the Environment's Memorandum No. 3/1994. It has been modified for the needs of assessment of threatened habitat types in Finland. The material is used for background maps and overall analyzes. This SYKE’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0). INSPIRE compatible dataset has been published.

  • Suokasvillisuuden aluejako perustuu suoyhdistymätyyppeihin. Jako on digitoitu teoksesta Suomen kartasto, vihko 141-143, Ruuhijärvi, R.1988: Suokasvillisuus. Merialueen vyöhykerajat on digitoitu R. Ruuhijärven erikseen määritteleminä v.2002. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Käyttötarkoitus: Aineistoa käytetään taustakarttojen tuottamiseen ja karkeisiin analyyseihin. The mire vegetation zones dataset includes information on vegetation zones based on combinations of different mire types. The distribution of zones has been digitized from the mire vegetation maps of the Finnish map book (Suomen kartasto, book 141-143, Ruuhijärvi, R 1998: Suokasvillisuus). The mire zones are extended to outer sea areas based on the identification made by R. Ruuhijärvi on 2002. The Finnish national borders are based on the Digital Chart of the World (DCW) dataset with coastline corrections done by SYKE. The dataset has been fitted to match the outer borders of the national waters (digitized in SYKE). This SYKE’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0). INSPIRE compatible dataset has been published.

  • Euroopan unionin jäsenmaat raportoivat komissiolle kuuden vuoden välein luontodirektiivin toimeenpanosta. Raportti sisältää arvioinnin kaikkien direktiivin tarkoittamien luontotyyppien ja lajien suojelutasosta. Suojelutason arviointi vuosilta 2001–2006 tehtiin vuonna 2007, vuosilta 2007–2012 vuonna 2013 ja vuosilta 2013-2018 vuonna 2019. Suojelutason kehityksestä voidaan päätellä muun muassa, kuinka tehokkaita toteutetut suojelutoimet ovat olleet. Lajit, luontodirektiivin raportointi 2019 sisältää yhden paikkatietoaineiston: - Lajit esiintymät, luontodirektiivin raportointi 2019 Lajit, luontodirektiivin raportointi 2013 sisältää kaksi paikkatietoaineistoa: - Lajit esiintymät, luontodirektiivin raportointi 2013 - Lajit levinneisyys, luontodirektiivin raportointi 2013 Raportti sisältää kunkin lajin osalta tiedot arviointikriteereistä, joiden perusteella kokonaisarvio suojelun tasosta on laadittu. Arviointikriteerejä ovat levinneisyys, esiintymisalue, rakenne ja toiminta sekä suojelutason odotettavissa oleva kehitys. Vuoden 2019 raportoinnissa ei enää raportoitu lajien levinneisyyttä. Suojelutason arvioinnissa käytetään neljää luokkaa: - suotuisa; - epäsuotuisa riittämätön; - epäsuotuisa huono; - ei tiedossa. Lisäksi on ollut käytössä kehityssuuntaa kuvaava määrite heikkenevä, vakaa, paraneva tai kehitys tuntematon. Tiedot ovat osa EU:n komissiolle toimitettuja raportointiaineistoja. Aineistoissa ovat mukana tiedot lajeista, joiden raporttiin liittyy kartta ja joiden tiedot eivät ole suojattuja. Vuoden 2013 raportoinnin tiedot löytyvät kokonaisuudessaan https://www.eionet.europa.eu/etcs/etc-bd/activities/reporting/article-17/outcomes-2007-2012 Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). V. 2019 aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Käyttötarkoitus: Ympäristöhallinnon käyttöön / tehtävien tueksi ja yleiseen käyttöön. Lisätietoja: http://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Luontojalintudirektiivi_raportointi2019_Ominaisuustiedot.pdf http://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Luontojalintudirektiivi_raportointi2013_Ominaisuustiedot.pdf http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Lajit/Luonto_ja_lintudirektiivien_lajit/Luontodirektiivin_lajiraportit *** Reporting of Habitats Directive, Species Member states report the implementation of Habitats Directive (Directive 92/43/EEC) to EU every six years. The report includes evaluation of conservation status of species and habitats. Efficiency of protection measures can be deduced from the report. The data from the 2013 reporting contains both range and distribution of the species. The data from the 2019 reporting contains only range of the species.

  • KUVAUS Aineisto sisältää erilaisissa selvityksissä havaittuja alueita, jotka luontoasiantuntija on luokitellut liito-oravalle sopiviksi elinympäristöiksi. Lajia ei siis välttämättä ole havaittu alueella. Aineisto ei sisällä kaikkia kaupungin alueella olevia, liito-oravalle soveltuvia ympäristöjä vaan vain ne, jotka ovat tehtyjen selvitysten alueilla. Aineiston tarkoitus on varmistaa että maankäytössä ja –suunnittelussa otetaan huomioon liito-oravan kulkureittien ja elinympäristöjen sijainti. Maankäytön suunnittelussa on AINA asiantuntijan selvityksen tarve, kun kyseessä on liito-oravan elinympäristö. Tiedoston nimi on muutettu kuvaamaan paremmin sisältöä (Aineiston vanha nimi Liito-oravan elinympäristö). Lisätiedot ymparistonsuojelu@tampere.fi KATTAVUUS; PÄIVITYS; LUOTETTAVUUS Kattaa vain selvitetyt alueet, ei koko kaupungin aluetta. Aineisto ei sisällä kaikkia kaupungin alueella olevia, liito-oravalle soveltuvia ympäristöjä vaan vain ne, jotka ovat olleet selvitysten alueilla. Päivitetään sitä mukaa, kun liito-oravalle soveltuvia elinympäristöjä havaitaan mm. kaavaselvitysten yhteydessä. YLLÄPITOSOVELLUS; KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ; GEOMETRIA; SAATAVUUS; JULKISUUS Laadittu MapInfossa. Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. Aluemuotoista tietoa. Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS2-rajapinnoilta, aineisto on tallennettu Oracle-tietokantaan. Ei julkinen aineisto. YHTEYSHLÖ Kari Korte ja Ympäristönsuojeluyksikkö (ymparistonsuojelu@tampere.fi) POIKKILEIKKAUS Tallennettu 2012 alkaen. KENTÄT ELINYMPARISTON_SOVELTUVUUS Kaavaselvityksen kohteena olleiden alueiden biotoopit, jotka soveltuvat liito-oravan elinympäristöksi. Voi saada neljä erilaista arvoa: LIITO-ORAVA BIO Liito-oravalle erittäin tyypillinen elinympäristö tai havainnoin todettu elinympäristö HYVIN SOVELTUVA Liito-oravalle hyvin soveltuva elinympäristö SOVELTUVA Liito-oravalle soveltuva elinympäristö KULKUREITTI Liito-oravan todennäköinen kulkureitti elinympäristöjen välillä KULKUREITIN LAATU mahdollinen, todettu ARVIOIJA Arvioijan nimi. VUOSILUKU Havaintovuosi. SELVITYSTARVE Tämän kentän täyttäminen lopetetaan, koska merkintätapa on epäyhtenäinen ja voi johtaa harhaan. Selvitystarve on aina tarkistettava YSU:sta. Selvitystarve on aina olemassa kun liito-oravan elinympäristö on maankäytön suunnittelualueella. MUUT_HUOM_TEKIJAT Esim. kaavaselvityksen nimi, lisätietoja, mahd. merkinnät havainnoista tms. TIETOLÄHDE viittaus esimerkiksi selvitykseen, josta tieto on peräisin

  • KUVAUS Tiedossa olevat maastossa tehdyt havainnot tummaverkkoperhosen elinympäristöt ja kulkuyhteydet kartalla. Tummaverkkoperhonen on Luonnonsuojeluasetuksen erityisesti suojeltava laji, joten alueet on huomioitava suunnittelussa. Aineisto muodostettu kuvaruutudigitointina. Lisätiedot ymparistonsuojelu@tampere.fi KATTAVUUS; PÄIVITYS; LUOTETTAVUUS Kattaa vain selvitetyt alueet. Päivitetään vain jos tulee uusia havaintoja. Tietoja saadaan vuosittain myös ELY:stä. YLLÄPITOSOVELLUS; KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ; GEOMETRIA; SAATAVUUS; JULKISUUS Tallennettu MapInfossa. Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. Aluemuotoista tietoa. Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS2-rajapinnoilta, aineisto on tallennettu Oracle-tietokantaan. Ei julkinen aineisto, sisältää salassa pidettäviä havaintoja. YHTEYSHLÖ Ympäristönsuojeluyksikkö (ymparistonsuojelu@tampere.fi) POIKKILEIKKAUS Tallennettu 2012 alkaen. KENTÄT ELINYMPARISTON_SOVELTUVUUS Nykyinen tarkoittaa että kohteelta on tuoreita havaintoja lajista. Käytetyt luokat: kulkuyhteys, soveltuva, nykyinen. ARVIOIJA Soveltuvuuden arvioija. VUOSILUKU SELVITYSTARVE Kaikilla kohteilla on selvitystarve jos maankäytön muutosta suunnitellaan. MUUT_HUOM_TEKIJAT Lisätietoja kohteesta. MI_SYMBOLOGY KUNNOSTUS_TILA Havaintoja kunnostusmahdollisuudesta/-tarpeesta.

  • Pilot scheme for setting values for underwater habitats.This dataset shows a valuation of underwater communities. The dataset is based on three research areas: Archipealgo Sea, Raseborg area and Kotka. The Archipelago dataset is based on dive transects conducted by the NANNUT project in August and September 2010 and 2011 in the Archipelago Sea. The Kotka dataset ataset shows locations where underwater data was collected by the projects NANNUT and VELMU during August 2011 in Kotka near the Mussalo harbor. Archipelago dataset: Each investigated square along the diveline is given a value (1-5) according to a valuation where locations with a high value have high species richness or vegetation cover, red listed species, are potential fish spawning sites, or otherwise representative important habitats. OBS! The valuation is based on vegetation and mussel coverage data. Low value locations can have other nature values that have not been studied here (e.g. rich benthic fauna or be important fish spawning sites). Kotka dataset: The dataset contains information on the occurrence of ecological communities based on the percent coverage of plants and mussels. The communities analysed are vascular plant, stoneworth and seagrass meadows, bladderwrack and redalgae belts, as well as blue mussel/zebra mussel beds and mixtures of the above. The pies show the disribution of communities on each dive transect.

  • This dataset shows locations where underwater data was collected by NANNUT project during August-Sebtember 2010 and 2011 in Archipelago Sea, Kotka and Raseborg. Data was collected by diving. The dataset contains information on the occurrence of communities based on the percent coverage of plants and mussels. The communities analysed are based on the following species or groups: vascular plants, stoneworths, seagrass, bladderwrack, red algae, blue mussels/zebra mussels and mixtures of the above. Class "Other communities" does not include any of the above mentioned communities. They may harbour other communities (eg. filamentous algae or benthic fauna ) but lack or have small cover (< 10 %) of perennial vegetation. The pies show the distribution of communities on each dive transect.

  • Hauen todennäköisiä lisääntymisalueita eli pienpoikasten esiintymistä kuvaava malli Suomen etelä- ja lounaisrannikolle. Hauen pienpoikasten esiintymisdata kerättiin useana vuonna VELMU- (v. 2004-2009) ja NANNUT-hankkeissa (2010) yhteensä 300 tutkimusalalta Suomen etelä- ja lounaisrannikolta. Hauenpoikasten esiintymistä kartoitettiin touko-kesäkuussa ruovikoissa sijaitsevilla tutkimusaloilla käyttäen valkolevy- ja kauha - menetelmää. Mallinnusta varten mitattiin veden näkösyvyyttä (Secchi-syvyys) ja muita ympäristöparametreja. Aineistoon sovitettiin logistinen regressiomalli, jossa näkösyvyys selittää hauen pienpoikasten esiintymistä. Malli prediktoitiin näkösyvyyden mitatuista arvoista interpoloidulle rannikon kattavalle pinnalle ja leikattiin ruovikkojen sijaintidatalla (tulkittu satelliittikuvista). Tämä aineisto sopii hauen lisääntymisalueiden sijainnin ja laajuuden (pienpoikasten esiintymisen) tarkasteluun Suomen etelä- ja lounaisrannikolla. Aineistoa voidaan käyttää rannikkovyöhykkeen suunnittelun, kaavoituksen yms. lisätietona, sillä lisääntymisalueiden tunteminen helpottaa osaltaan rannikkoalueen käytön suunnittelua ja suojelua. Lisätiedot mallista: Kallasvuo, M. 2010. Coastal environmental gradients – Key to reproduction habitat mapping of freshwater fish in the Baltic Sea, Helsingin yliopisto. http://www.doria.fi/handle/10024/63103 Aineisto on katsottavissa Lounaistiedon karttapalvelusta https://karttapalvelu.lounaistieto.fi/