From 1 - 10 / 59
  • Tämän aineiston tarkemmat metodikuvaukset löytyvät artikkeleista (Holmberg et al. 2023, Junttila et al. 2023). Tässä on kuvattu aineistoa ja sen valmistelua. Tarkoituksena on ollut tuottaa alueellista tietoa maanpeitteen merkityksestä kasvihuonekaasupäästöihin Suomessa. Lähtöaineisto ja metodit rajoittavat tarkkuutta, mutta aineisto soveltuu paikallisten, esimerkiksi maakuntatason ilmiöiden tarkasteluun. Aineisto edustaa lyhyttä ajanjaksoa. Maanpeiteaineisto perustuu rekisteritietoihin ja kaukokartoitusaineistoon vuosilta 2015-2020, lukuun ottamatta maaperäaineistoa, jokia ja järviä. Aineisto on rasterimuotoista ja tallennettu GeoTiff-formaatissa, joka on yhteensopiva useimpien paikkatieto-ohjelmistojen kanssa. Greenhouse gas net emission intensities by land cover category in Finland The methods related to the data published herein are described in detail in the associated publications (Holmberg et al. 2023, Junttila et al. 2023). This file describes the datasets and the data preparation steps. The aim of this data publication is to provide regional assessments of the role of land cover in greenhouse gas emissions in Finland. The results in the publications are reported for the large administrative divisions, the NUTS 3 regions of mainland Finland (Statistics Finland 2023a). While limited by the accuracy of the methods and source data involved, these data can also be used for more local assessments, e.g., at the scale of municipalities. The data represent a temporal snapshot of land cover. Except for the soil maps, rivers and lakes, all land cover data are from the period 2015-2020 and are based on registry data or remote sensing. Data format. The data are distributed as GeoTiff raster files, which can be read using most GIS-software.

  • FIN Järvien vesikasvillisuusvyöhykettä kuvaava aineisto 1971 suomalaisesta järvivesimuodostumasta. Aineisto on polygonivektorimuodossa, jossa yksittäisen järven vesikasvivyöhyke esitetään moniosaisena polygonina. Vesikasvillisuusvyöhyke koostuu ilmakuvilta erottuvasta vedenpinnan yläpuolisesta (ilmaversoinen ja kelluslehtinen) ja aivan vedenpinnan tasolle yltävästä uposlehtisestä kasvillisuudesta. Vesikasvillisuusvyöhykkeen ja järven 0–3 metrin syvyysvyöhykkeen perusteella järville on laskettu kasvittumisaste-niminen tunnusluku, jota käytetään järvien ekologisen tilan arvioinnissa kuvaamaan rehevöitymisen aiheuttamaa kasvillisuuden runsastumista. Vesikasvillisuusvyöhyke on analysoitu Picterra-yrityksen koneoppimismalleilla Maanmittauslaitoksen hallinnoimista väri-infra- eli vääräväriortokuvista vuosilta 2012-2023. Vyöhykkeen analysointi on rajattu 1.7.–10.9. otettuihin ortokuviin. Lisäksi analysointi on rajattu seuraaviin vesienhoidon suunnittelun 3. suunnittelukaudella määritettyihin järvityyppeihin: • Pienet humusjärvet • Keskikokoiset humusjärvet • Runsashumuksiset järvet • Matalat humusjärvet • Matalat runsashumuksiset järvet Aineisto sisältää 698 järvivesimuodostumalta ilmakuvatulkinnan useammalta vuodelta. Havaittu kasvittumisaste on laskettu niille 977 järvivesimuodostumalle, joilta oli saatavissa tieto 0–3 metrin syvyysvyöhykkeestä. Aineistoon on jätetty järviä ilman syvyysaineistoa ja siten kasvittumisasteen laskentaa siinä tarkoituksessa, jotta aineistoa voidaan tarvittaessa hyödyntää muuhunkin kuin kasvittumisaste-muuttujaan perustuvaan tila-arviointiin. Aineistolle on tehty silmämääräinen tarkastus virheellisten havaintojen poistamiseksi. Aineisto voi silti sisältää väärintulkintoja. Kasvittumisasteen luontaisen vaihtelun mallintamisesta saadut tunnusluvut, kuten odotetut kasvittumisasteet ja kasvittumisasteeseen perustuva ekologinen tilaluokka, ovat ympäristöhallinnon asiantuntijoiden katseltavissa Pisara-järjestelmässä. Käyttötarkoitus: Ympäristöhallinnon tehtävien tueksi vesien tilan arviointiin. Järvien ekologisen tilan arviointia tekevät asiantuntijat käyttävät paikkatietoaineistoa ilmakuvatulkinnan laadun arvioimiseen yksittäisellä järvellä. Asiasanat: kaukokartoitus, ilmakuvat, vesikasvillisuus, seuranta, ekologinen tila Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Jarvien_vesikasvillisuusvyohykkeet.pdf https://vesi.fi/aineistopankki/koneoppimispohjaiseen-ilmakuvatulkintaan-perustuva-jarvien-vesikasvillisuuden-tilanarviointi/ ENG This data describes lake macrophyte zone on 1971 Finnish lake waterbodies. The spatial features are represented as multi-part polygons. The attributes are in Finnish. The zone represents emergent and floating-leaved vegetation plus submerged vegetation just above the surface of water. Together with lake bathymetric data, the percentage of vegetated littoral (PVL) was calculated. The PVL is applied in ecological status assessment. Lake macrophyte zone was detected from color-infrared aerial orthophotos administered by the National Land Survey of Finland. The detections were performed with the help of a custom machine learning model trained using Picterra. The detections were applied to orthophotos in 2012-2013 which were filmed between 1st of July and 10th of September. The detections were limited to humic and humic-rich lake waterbodies. There are detections from multiple years for 698 lake waterbodies. Observed PVL were calculated on 977 lake waterbodies which have bathymetric data to identify the 0 to 3 meters deep littoral zone. To potentially utilize the data for more than just the PVL-based approach, the data also have detections on waterbodies without bathymetric data and therefore observed PVL. A visual inspection of the data has been performed to remove erroneous detections. The data may still contain misinterpretations. Purpose of use: Support of environmental administration in ecological status assessment. More information: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Jarvien_vesikasvillisuusvyohykkeet.pdf https://vesi.fi/aineistopankki/koneoppimispohjaiseen-ilmakuvatulkintaan-perustuva-jarvien-vesikasvillisuuden-tilanarviointi/

  • Hauen todennäköisiä lisääntymisalueita eli pienpoikasten esiintymistä kuvaava malli Suomen etelä- ja lounaisrannikolle. Hauen pienpoikasten esiintymisdata kerättiin useana vuonna VELMU- (v. 2004-2009) ja NANNUT-hankkeissa (2010) yhteensä 300 tutkimusalalta Suomen etelä- ja lounaisrannikolta. Hauenpoikasten esiintymistä kartoitettiin touko-kesäkuussa ruovikoissa sijaitsevilla tutkimusaloilla käyttäen valkolevy- ja kauha - menetelmää. Mallinnusta varten mitattiin veden näkösyvyyttä (Secchi-syvyys) ja muita ympäristöparametreja. Aineistoon sovitettiin logistinen regressiomalli, jossa näkösyvyys selittää hauen pienpoikasten esiintymistä. Malli prediktoitiin näkösyvyyden mitatuista arvoista interpoloidulle rannikon kattavalle pinnalle ja leikattiin ruovikkojen sijaintidatalla (tulkittu satelliittikuvista). Tämä aineisto sopii hauen lisääntymisalueiden sijainnin ja laajuuden (pienpoikasten esiintymisen) tarkasteluun Suomen etelä- ja lounaisrannikolla. Aineistoa voidaan käyttää rannikkovyöhykkeen suunnittelun, kaavoituksen yms. lisätietona, sillä lisääntymisalueiden tunteminen helpottaa osaltaan rannikkoalueen käytön suunnittelua ja suojelua. Lisätiedot mallista: Kallasvuo, M. 2010. Coastal environmental gradients – Key to reproduction habitat mapping of freshwater fish in the Baltic Sea, Helsingin yliopisto. http://www.doria.fi/handle/10024/63103 Aineisto on katsottavissa Lounaistiedon karttapalvelusta https://karttapalvelu.lounaistieto.fi/

  • KUVAUS Tampereen kaupungin alueella olevia tiedettyjä arvokkaita hyönteisalueita, aineisto on muodostettu pääasiallisesti luontokohdekartoituksen yhteydessä, v. 2003 asiantuntijoiden arvion mukaan (julkaisu Tampereen arvokkaat luontokohteet 2003). Ei sisällä kaikkia tummaverkkoperhosalueita, joiden havainnot merkitty Lajihavainto-aineistoon ja mahdolliset tummaverkkoperhosalueet Tummaverkkoperhosen elinympäristö-aineistoon. Lajihavainnot merkitään aina Lajihavainnot-tietokantaan, tämä tiedosto ei siis sisällä kaikkia huomioitavia lajihavaintoja. Lisätiedot ymparistonsuojelu@tampere.fi KATTAVUUS; PÄIVITYS; LUOTETTAVUUS Kattaa koko kaupungin, mutta vain niiltä osin mistä selvityksiä on tehty. Ei säännöllistä päivitystä. Päivitetään mikäli uusia arvokkaita alueita määritellään. Aluerajaukset ovat ohjeellisia. YLLÄPITOSOVELLUS; KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ; GEOMETRIA; SAATAVUUS; JULKISUUS Laadittu MapInfossa. Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. Aluemuotoista tietoa. Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS2-rajapinnoilta, aineisto on tallennettu Oracle-tietokantaan. Taulukkotieto sisältää salassa pidettäviä lajeja, kuviot voi julkaista ilman taulukkoa. POIKKILEIKKAUS tallennettu 2012 alkaen. YHTEYSHLÖ Ympäristönsuojeluyksikkö (ymparistonsuojelu@tampere.fi) KENTÄT ARVOKKUUS Arvoperusteena olevien, alueelta havaittujen lajien lajikoodit. MUU ARVOPERUSTE Alueen muut arvot; lehto, puronvarsi, lintujärvi tms. ERITYISPIIRTEET Alueen yksittäisiä havaintoja; siirtolohkare, iso puu tms. UHKATEKIJAT Alueen säilymistä uhkaavat tekijät, valuma-alue, rakentaminen, maankäyttö tms. SELVITYSTARVE Tämän kentän täyttäminen lopetetaan, koska merkintätapa on epäyhtenäinen ja voi johtaa harhaan. Selvitystarve on aina tarkistettava YSU:sta. YHTEYSHLO Yhteyshenkilön nimi. TIETOLAHDE Julkaisu tai taho, josta tieto peräisin. Esim. Tampereen arvokkaat luontokohteet 2003. Merkitään selvityksen DONNA:n ID-nro. HAVAINTOPVM Merkitse muodossa pp.kk.vvvv HUOMAUTUS Lisätietoja, alueen nimi tms. ESIINTYMAN_ARVO_MUUTTUNUT Jos kohteessa on tapahtunut muutoksia (esim. alue rakennettu tms.) kohdetta/tietoja ei poisteta vaan merkitään kohteen tietoihin että se on muuttunut, tuhoutunut, tms.

  • Aineisto kuvaa putkilokasvien esiintymistodennäköisyyttä Ormskärin ympäristössä Korppoossa.

  • Taso on luotu asemakaavan viherkertoimen käyttöä varten. Luontoarvoihin liittyviä aineistoja on suodatettu ja koottu omiksi tasoikseen, jolloin ne ovat helpommin tulkittavissa viherkerroinkriteereitä tarkasteltaessa. Taso sisältää kokonaisuudessaan Avainbiotooppi -aineiston sekä Luontotyypit -aineistosta uhanalaiset luontotyypit eli ne, joiden uhanalaisuusluokitus on joko CR – Äärimmäisen uhanalaiset, EN – Erittäin uhanalaiset tai VU – Vaarantuneet. Lisätietoja aineistoista saa kunkin aineiston erillisistä metatiedoista. Aineisto sisältää harvinaisten ja uhanalaisten lajien sensitiivistä esiintymistietoa, jonka käsittelyssä ja esittämisessä tulee huolehtia, ettei näiden lajien suojelu vaarannu. KATTAVUUS Kattaa vain selvitetyt alueet, ei koko kaupungin aluetta. PÄIVITYS Päivitetään kun uusia kartoituksia tehdään. YLLÄPITOSOVELLUS Aineisto on tallennettu PostgreSQL-tietokantaan ja ylläpidetään QGIS-ympäristössä. KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä GEOMETRIA Aluemuotoinen SAATAVUUS Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS2-rajapinnoilta. JULKISUUS Tarkoitettu kaupungin sisäiseen käyttöön rajatuille yksiköille. Huomioitavaa, että avainbiotooppien taulukkotiedot sisältävät salassapidettävien lajien esiintymistietoja. YHTEYSHLÖ Ympäristönsuojeluyksikkö (ymparistonsuojelu@tampere.fi) Katso kenttien kuvaukset erillisistä Avainbiotooppi- ja Luontotyypit -aineistoista.

  • KUVAUS Paikkatiedot tehdyistä luontokartoituksista, tekijöinä Metsäkeskus, konsultit tai kaupungin asiantuntijat. Sisältää metsälain mukaisia avainbiotooppeja, sekä lisäksi muita luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä alueita. Jos kohteessa on tapahtunut muutoksia (esim. alue rakennettu tms.) kohdetta/tietoja ei poisteta vaan merkitään kohteen tietoihin, että se on muuttunut, tuhoutunut, tms. Lisätiedot ymparistonsuojelu@tampere.fi KATTAVUUS; PÄIVITYS; LUOTETTAVUUS Kattaa vain selvitetyt alueet, ei koko kaupungin aluetta. Päivitetään kun uusia kartoituksia tehdään. Vuosiluvut löytyvät merkinnöistä. Aluerajaukset ovat ohjeellisia. YLLÄPITOSOVELLUS; KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ; GEOMETRIA; SAATAVUUS; JULKISUUS Laadittu MapInfossa. Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. Aluemuotoista tietoa. Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS2-rajapinnoilta, aineisto on tallennettu PostgreSQL-tietokantaan. Taulukkotieto sisältää salassa pidettäviä lajeja. Aineistosta olemassa myös julkinen versio, jossa osa kentistä piilotettu. YHTEYSHLÖ Ympäristönsuojeluyksikkö (ymparistonsuojelu@tampere.fi) POIKKILEIKKAUS Tallennettu 2012 alkaen. Kentät PERUSTE (peruste) Metsälaki tai muu peruste, miksi alue on määritelty arvokkaaksi biotoopiksi. ELINYMPARISTO (elinymp) Metsäluonnon erityisen arvokas elinympäristö -luokituksen tai muun luokituksen mukaan. LAJISTO (lajisto) Alueelta havaittuja huomionarvoisia lajeja. Lajihavainnot kirjataan myös Lajihavainto-aineistoon. ARVIOIJA (arvioija) Selvityksen tekijän nimi. VUOSILUKU (vuosiluku) Kartoituksen tekovuosi. UHKATEKIJAT (uhkatekija) Mm. kaavoitus, metsänhakkuu tms. HOITOTMP (hoitotoimenpiteet) Hoitotoimenpiteet, esim. kuusien poisto (uhkaa lehtolajistoa) jos voidaan määritellä. SELVITYSTARVE (selv_tarve) Tämän kentän täyttäminen lopetetaan, koska merkintätapa on epäyhtenäinen ja voi johtaa harhaan. Selvitystarve on aina tarkistettava YSU:sta. TIETOLAHDE (tietolahde) Selvityksen DONNA ID-nro tai muu tiedon lähde (selvitys tai henkilö). MUUT_HUOMIOT (huomautus) Esimerkiksi alueen ulkopuoliset toimenpiteet.

  • Lintuatlasten tavoitteena on selvittää Suomen pesimälintulajien nykyiset levinneisyydet sekä tutkia lajien levinneisyyksien muutoksia. 3. Lintuatlaksessa lintulajien esiintymistieto kerättiin Yhtenäiskoordinaatiston mukaisista 10x10 km2 ruuduista koko Suomesta vuosina 2006–2010. Lintuatlaskartoitus on osa luonnon monimuotoisuuden seurantaa. Hankkeessa kerättyä uusinta tietoa pesimälinnustosta voidaan yhdistää Suomessa aiemmin kerättyyn mittavaan lintutietoon sekä muuhun ympäristötietoon. Erityisen tärkeän vertailuaineiston tässä hankkeessa muodostavat Suomessa aiemmin toteutetut kaksi lintuatlasta (ensimmäinen atlas 1974–79; Hyytiä ym. 1983 ja toinen atlas 1986–89; Väisänen ym. 1998). Lintuatlashanke perustui laaja-alaiseen yhteistyöhön linnustonseurantaa ja lintututkimusta harjoittavien laitosten, järjestöjen, tutkijoiden sekä harrastajien kesken. Linnut ovat eräs maamme parhaiten tunnetuista ja tutkituista eliöryhmistä, joita koskeva tietomme on kansainvälistä huipputasoa. Suomessa on lintututkijoiden lisäksi laaja, asiantunteva ja hyvin organisoitunut lintuharrastajakunta. 3. Lintuatlaksen tulosjulkaisu ja alkuperäiset aineistot ovat ladattavissa Lajitietokeskuksen sivuilta: https://laji.fi/about/5651 Luonnontieteellinen keskusmuseo on julkaissut 3. lintuatlaksen tuloksista kootun tietotuotteen myös rajapintapalveluna. INSPIRE-tietotuotteessa lintuatlaksen pesimävarmuusluokista saatu tieto on yhdistetty osoittamaan pesimälintulajien levinneisyyttä Suomessa. Lajikohtaisiin levinneisyyskarttoihin on laskettu mukaan ne Yhtenäiskoordinaatiston ruudut, joissa lajin kohdalla toteutuu pesimävarmuusluokat 2 – Mahdollinen pesintä, 3 – Todennäköinen pesintä tai 4 – Varma pesintä. Lisätietoa pesimävarmuusluokista: https://lintuatlas.fi/indeksit/

  • Kaakkois-Suomen sekä Turun ja Naantalin merialueella dominoivina esiintyvät pohjaeläinlajit sekä likaantumista indikoivien lajien yksilöntiheydet. Aineisto on laadittu Ympäristöhallinnon Hertta-tietokannasta yhdistämällä vuosien 2006-2009 pohjaeläintiedot.

  • Aineisto sisältää Saaristomeren suuret kutualueet. Kutualueiden alkuperäinen sijaintitieto on määritelty merikartalta.