FIN Järvien vesikasvillisuusvyöhykettä kuvaava aineisto 1971 suomalaisesta järvivesimuodostumasta. Aineisto on polygonivektorimuodossa, jossa yksittäisen järven vesikasvivyöhyke esitetään moniosaisena polygonina. Vesikasvillisuusvyöhyke koostuu ilmakuvilta erottuvasta vedenpinnan yläpuolisesta (ilmaversoinen ja kelluslehtinen) ja aivan vedenpinnan tasolle yltävästä uposlehtisestä kasvillisuudesta. Vesikasvillisuusvyöhykkeen ja järven 0–3 metrin syvyysvyöhykkeen perusteella järville on laskettu kasvittumisaste-niminen tunnusluku, jota käytetään järvien ekologisen tilan arvioinnissa kuvaamaan rehevöitymisen aiheuttamaa kasvillisuuden runsastumista. Vesikasvillisuusvyöhyke on analysoitu Picterra-yrityksen koneoppimismalleilla Maanmittauslaitoksen hallinnoimista väri-infra- eli vääräväriortokuvista vuosilta 2012-2023. Vyöhykkeen analysointi on rajattu 1.7.–10.9. otettuihin ortokuviin. Lisäksi analysointi on rajattu seuraaviin vesienhoidon suunnittelun 3. suunnittelukaudella määritettyihin järvityyppeihin: • Pienet humusjärvet • Keskikokoiset humusjärvet • Runsashumuksiset järvet • Matalat humusjärvet • Matalat runsashumuksiset järvet Aineisto sisältää 698 järvivesimuodostumalta ilmakuvatulkinnan useammalta vuodelta. Havaittu kasvittumisaste on laskettu niille 977 järvivesimuodostumalle, joilta oli saatavissa tieto 0–3 metrin syvyysvyöhykkeestä. Aineistoon on jätetty järviä ilman syvyysaineistoa ja siten kasvittumisasteen laskentaa siinä tarkoituksessa, jotta aineistoa voidaan tarvittaessa hyödyntää muuhunkin kuin kasvittumisaste-muuttujaan perustuvaan tila-arviointiin. Aineistolle on tehty silmämääräinen tarkastus virheellisten havaintojen poistamiseksi. Aineisto voi silti sisältää väärintulkintoja. Kasvittumisasteen luontaisen vaihtelun mallintamisesta saadut tunnusluvut, kuten odotetut kasvittumisasteet ja kasvittumisasteeseen perustuva ekologinen tilaluokka, ovat ympäristöhallinnon asiantuntijoiden katseltavissa Pisara-järjestelmässä. Käyttötarkoitus: Ympäristöhallinnon tehtävien tueksi vesien tilan arviointiin. Järvien ekologisen tilan arviointia tekevät asiantuntijat käyttävät paikkatietoaineistoa ilmakuvatulkinnan laadun arvioimiseen yksittäisellä järvellä. Asiasanat: kaukokartoitus, ilmakuvat, vesikasvillisuus, seuranta, ekologinen tila Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Jarvien_vesikasvillisuusvyohykkeet.pdf https://vesi.fi/aineistopankki/koneoppimispohjaiseen-ilmakuvatulkintaan-perustuva-jarvien-vesikasvillisuuden-tilanarviointi/ ENG This data describes lake macrophyte zone on 1971 Finnish lake waterbodies. The spatial features are represented as multi-part polygons. The attributes are in Finnish. The zone represents emergent and floating-leaved vegetation plus submerged vegetation just above the surface of water. Together with lake bathymetric data, the percentage of vegetated littoral (PVL) was calculated. The PVL is applied in ecological status assessment. Lake macrophyte zone was detected from color-infrared aerial orthophotos administered by the National Land Survey of Finland. The detections were performed with the help of a custom machine learning model trained using Picterra. The detections were applied to orthophotos in 2012-2013 which were filmed between 1st of July and 10th of September. The detections were limited to humic and humic-rich lake waterbodies. There are detections from multiple years for 698 lake waterbodies. Observed PVL were calculated on 977 lake waterbodies which have bathymetric data to identify the 0 to 3 meters deep littoral zone. To potentially utilize the data for more than just the PVL-based approach, the data also have detections on waterbodies without bathymetric data and therefore observed PVL. A visual inspection of the data has been performed to remove erroneous detections. The data may still contain misinterpretations. Purpose of use: Support of environmental administration in ecological status assessment. More information: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Jarvien_vesikasvillisuusvyohykkeet.pdf https://vesi.fi/aineistopankki/koneoppimispohjaiseen-ilmakuvatulkintaan-perustuva-jarvien-vesikasvillisuuden-tilanarviointi/

Tämän aineiston tarkemmat metodikuvaukset löytyvät artikkeleista (Holmberg et al. 2023, Junttila et al. 2023). Tässä on kuvattu aineistoa ja sen valmistelua. Tarkoituksena on ollut tuottaa alueellista tietoa maanpeitteen merkityksestä kasvihuonekaasupäästöihin Suomessa. Lähtöaineisto ja metodit rajoittavat tarkkuutta, mutta aineisto soveltuu paikallisten, esimerkiksi maakuntatason ilmiöiden tarkasteluun. Aineisto edustaa lyhyttä ajanjaksoa. Maanpeiteaineisto perustuu rekisteritietoihin ja kaukokartoitusaineistoon vuosilta 2015-2020, lukuun ottamatta maaperäaineistoa, jokia ja järviä. Aineisto on rasterimuotoista ja tallennettu GeoTiff-formaatissa, joka on yhteensopiva useimpien paikkatieto-ohjelmistojen kanssa. Greenhouse gas net emission intensities by land cover category in Finland The methods related to the data published herein are described in detail in the associated publications (Holmberg et al. 2023, Junttila et al. 2023). This file describes the datasets and the data preparation steps. The aim of this data publication is to provide regional assessments of the role of land cover in greenhouse gas emissions in Finland. The results in the publications are reported for the large administrative divisions, the NUTS 3 regions of mainland Finland (Statistics Finland 2023a). While limited by the accuracy of the methods and source data involved, these data can also be used for more local assessments, e.g., at the scale of municipalities. The data represent a temporal snapshot of land cover. Except for the soil maps, rivers and lakes, all land cover data are from the period 2015-2020 and are based on registry data or remote sensing. Data format. The data are distributed as GeoTiff raster files, which can be read using most GIS-software.

KUVAUS Paikkatiedot tehdyistä luontokartoituksista, tekijöinä Metsäkeskus, konsultit tai kaupungin asiantuntijat. Sisältää metsälain mukaisia avainbiotooppeja, sekä lisäksi muita luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä alueita. Jos kohteessa on tapahtunut muutoksia (esim. alue rakennettu tms.) kohdetta/tietoja ei poisteta vaan merkitään kohteen tietoihin, että se on muuttunut, tuhoutunut, tms. Lisätiedot ymparistonsuojelu@tampere.fi KATTAVUUS; PÄIVITYS; LUOTETTAVUUS Kattaa vain selvitetyt alueet, ei koko kaupungin aluetta. Päivitetään kun uusia kartoituksia tehdään. Vuosiluvut löytyvät merkinnöistä. Aluerajaukset ovat ohjeellisia. YLLÄPITOSOVELLUS; KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ; GEOMETRIA; SAATAVUUS; JULKISUUS Laadittu MapInfossa. Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. Aluemuotoista tietoa. Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS2-rajapinnoilta, aineisto on tallennettu PostgreSQL-tietokantaan. Taulukkotieto sisältää salassa pidettäviä lajeja. Aineistosta olemassa myös julkinen versio, jossa osa kentistä piilotettu. YHTEYSHLÖ Ympäristönsuojeluyksikkö (ymparistonsuojelu@tampere.fi) POIKKILEIKKAUS Tallennettu 2012 alkaen. Kentät PERUSTE (peruste) Metsälaki tai muu peruste, miksi alue on määritelty arvokkaaksi biotoopiksi. ELINYMPARISTO (elinymp) Metsäluonnon erityisen arvokas elinympäristö -luokituksen tai muun luokituksen mukaan. LAJISTO (lajisto) Alueelta havaittuja huomionarvoisia lajeja. Lajihavainnot kirjataan myös Lajihavainto-aineistoon. ARVIOIJA (arvioija) Selvityksen tekijän nimi. VUOSILUKU (vuosiluku) Kartoituksen tekovuosi. UHKATEKIJAT (uhkatekija) Mm. kaavoitus, metsänhakkuu tms. HOITOTMP (hoitotoimenpiteet) Hoitotoimenpiteet, esim. kuusien poisto (uhkaa lehtolajistoa) jos voidaan määritellä. SELVITYSTARVE (selv_tarve) Tämän kentän täyttäminen lopetetaan, koska merkintätapa on epäyhtenäinen ja voi johtaa harhaan. Selvitystarve on aina tarkistettava YSU:sta. TIETOLAHDE (tietolahde) Selvityksen DONNA ID-nro tai muu tiedon lähde (selvitys tai henkilö). MUUT_HUOMIOT (huomautus) Esimerkiksi alueen ulkopuoliset toimenpiteet.

Kartta kuvaa sinisimpukan (Mytilus trossulus) esiintymistodennäköisyyttä Ormskärin ympäristössä Korppoossa (mitä tummempi sävy, sitä suurempi todennäköisyys).

Lintuatlasten tavoitteena on selvittää Suomen pesimälintulajien nykyiset levinneisyydet sekä tutkia lajien levinneisyyksien muutoksia. 3. Lintuatlaksessa lintulajien esiintymistieto kerättiin Yhtenäiskoordinaatiston mukaisista 10x10 km2 ruuduista koko Suomesta vuosina 2006–2010. Lintuatlaskartoitus on osa luonnon monimuotoisuuden seurantaa. Hankkeessa kerättyä uusinta tietoa pesimälinnustosta voidaan yhdistää Suomessa aiemmin kerättyyn mittavaan lintutietoon sekä muuhun ympäristötietoon. Erityisen tärkeän vertailuaineiston tässä hankkeessa muodostavat Suomessa aiemmin toteutetut kaksi lintuatlasta (ensimmäinen atlas 1974–79; Hyytiä ym. 1983 ja toinen atlas 1986–89; Väisänen ym. 1998). Lintuatlashanke perustui laaja-alaiseen yhteistyöhön linnustonseurantaa ja lintututkimusta harjoittavien laitosten, järjestöjen, tutkijoiden sekä harrastajien kesken. Linnut ovat eräs maamme parhaiten tunnetuista ja tutkituista eliöryhmistä, joita koskeva tietomme on kansainvälistä huipputasoa. Suomessa on lintututkijoiden lisäksi laaja, asiantunteva ja hyvin organisoitunut lintuharrastajakunta. 3. Lintuatlaksen tulosjulkaisu ja alkuperäiset aineistot ovat ladattavissa Lajitietokeskuksen sivuilta: https://laji.fi/about/5651 Luonnontieteellinen keskusmuseo on julkaissut 3. lintuatlaksen tuloksista kootun tietotuotteen myös rajapintapalveluna. INSPIRE-tietotuotteessa lintuatlaksen pesimävarmuusluokista saatu tieto on yhdistetty osoittamaan pesimälintulajien levinneisyyttä Suomessa. Lajikohtaisiin levinneisyyskarttoihin on laskettu mukaan ne Yhtenäiskoordinaatiston ruudut, joissa lajin kohdalla toteutuu pesimävarmuusluokat 2 – Mahdollinen pesintä, 3 – Todennäköinen pesintä tai 4 – Varma pesintä. Lisätietoa pesimävarmuusluokista: https://lintuatlas.fi/indeksit/

KUVAUS Tampereen kaupungin alueella olevia tiedettyjä arvokkaita hyönteisalueita, aineisto on muodostettu pääasiallisesti luontokohdekartoituksen yhteydessä, v. 2003 asiantuntijoiden arvion mukaan (julkaisu Tampereen arvokkaat luontokohteet 2003). Ei sisällä kaikkia tummaverkkoperhosalueita, joiden havainnot merkitty Lajihavainto-aineistoon ja mahdolliset tummaverkkoperhosalueet Tummaverkkoperhosen elinympäristö-aineistoon. Lajihavainnot merkitään aina Lajihavainnot-tietokantaan, tämä tiedosto ei siis sisällä kaikkia huomioitavia lajihavaintoja. Lisätiedot ymparistonsuojelu@tampere.fi KATTAVUUS; PÄIVITYS; LUOTETTAVUUS Kattaa koko kaupungin, mutta vain niiltä osin mistä selvityksiä on tehty. Ei säännöllistä päivitystä. Päivitetään mikäli uusia arvokkaita alueita määritellään. Aluerajaukset ovat ohjeellisia. YLLÄPITOSOVELLUS; KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ; GEOMETRIA; SAATAVUUS; JULKISUUS Laadittu MapInfossa. Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. Aluemuotoista tietoa. Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS2-rajapinnoilta, aineisto on tallennettu Oracle-tietokantaan. Taulukkotieto sisältää salassa pidettäviä lajeja, kuviot voi julkaista ilman taulukkoa. POIKKILEIKKAUS tallennettu 2012 alkaen. YHTEYSHLÖ Ympäristönsuojeluyksikkö (ymparistonsuojelu@tampere.fi) KENTÄT ARVOKKUUS Arvoperusteena olevien, alueelta havaittujen lajien lajikoodit. MUU ARVOPERUSTE Alueen muut arvot; lehto, puronvarsi, lintujärvi tms. ERITYISPIIRTEET Alueen yksittäisiä havaintoja; siirtolohkare, iso puu tms. UHKATEKIJAT Alueen säilymistä uhkaavat tekijät, valuma-alue, rakentaminen, maankäyttö tms. SELVITYSTARVE Tämän kentän täyttäminen lopetetaan, koska merkintätapa on epäyhtenäinen ja voi johtaa harhaan. Selvitystarve on aina tarkistettava YSU:sta. YHTEYSHLO Yhteyshenkilön nimi. TIETOLAHDE Julkaisu tai taho, josta tieto peräisin. Esim. Tampereen arvokkaat luontokohteet 2003. Merkitään selvityksen DONNA:n ID-nro. HAVAINTOPVM Merkitse muodossa pp.kk.vvvv HUOMAUTUS Lisätietoja, alueen nimi tms. ESIINTYMAN_ARVO_MUUTTUNUT Jos kohteessa on tapahtunut muutoksia (esim. alue rakennettu tms.) kohdetta/tietoja ei poisteta vaan merkitään kohteen tietoihin että se on muuttunut, tuhoutunut, tms.

Taso on luotu asemakaavan viherkertoimen käyttöä varten. Luontoarvoihin liittyviä aineistoja on suodatettu ja koottu omiksi tasoikseen, jolloin ne ovat helpommin tulkittavissa viherkerroinkriteereitä tarkasteltaessa. Taso sisältää seuraavat aineistot tai suodatetut osat niistä: Arvokkaat lajihavainnot, pisteet ja alueet: - uhanalaiset lajit (uhanalaisuusstatus joko CR – Äärimmäisen uhanalaiset, EN – Erittäin uhanalaiset tai VU – Vaarantuneet), sisältäen erityisesti suojeltavat ja kiireellisesti suojeltavat lajit - EU:n luontodirektiivin IV liitteen lajit - EU:n luontodirektiivin II liitteen lajit - EU:n lintudirektiivin I liitteen lajit - Rauhoitetut hyönteiset. putkilokasvit ja nisäkkäät Lahokaviosammalhavainnot Lahokaviosammalen ydinalueet Elinympäristöt (tummaverkkoperhonen ja viitasammakko) Arvokkaat lepakkoalueet Liito-oravalle soveltuvat elinympäristöt Lisätietoja aineistoista saa kunkin aineiston erillisistä metatiedoista. Aineisto sisältää harvinaisten ja uhanalaisten lajien sensitiivistä esiintymistietoa, jonka käsittelyssä ja esittämisessä tulee huolehtia, ettei näiden lajien suojelu vaarannu. KATTAVUUS Kattaa kunnan alueen niiltä alueilta ja niiden lajien osalta, mistä on tehty selvityksiä ja saatu havaintoja tai aluerajauksia. PÄIVITYS Päivitetään, kun uusia havaintoja tulee tai saadaan uutta selvitystietoa. YLLÄPITOSOVELLUS Aineisto on tallennettu PostgreSQL-tietokantaan ja ylläpidetään QGIS-ympäristössä. KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä GEOMETRIA Piste- ja aluemaista tietoa SAATAVUUS Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS2-rajapinnoilta. JULKISUUS Tarkoitettu kaupungin sisäiseen käyttöön rajatuille yksiköille. Huomioitavaa, että sisältää salassa pidettäviä lajihavaintoja. YHTEYSHLÖ Ympäristönsuojeluyksikkö (ymparistonsuojelu@tampere.fi)

Alueita, joilla lumi viipyi muuta ympäristöä pidempään tunnistettiin Sentinel 2 -satelliittikuvilta käyttäen Google Earth Engine Sentinel 2 satelliittikuva-arkistoa vuosilta 2018-2021. Kuvia verrattiin vaiheittain kahden viikon välein eri alueilta. Pikseli on tulkittu lumenviipymäksi, jos vuosien 2018-2020 satelliittikuvissa pikselin keskiarvo ylittää tietyn raja-arvon Normalized Difference Snow Index:ssä (NDSI). Aineisto on 10x10 m rasteri. Lisätietoja Ylä-Lapin kaukokartoitushankkeen loppuraportissa https://julkaisut.metsa.fi/julkaisu/yla-lapin-luonnon-kaukokartoitus-projektin-loppuraportti-osa-1-aineistot-ja-menetelmat/ Aineistoja on käytetty Ylä-Lapin biotooppitiedon päivitykseen. Aineistoja voi käyttää erilaissa selvityksissä ja ympäristöhallinnon tehtävien tukena. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0) --- Northern Lapland: Snowbeds is produced by combining of satellite-based remote sensing and field observations. The data is a 10 x10 m raster. The dataset will be available in the next Habitats Directive reporting and in the assessment of threatened habitats as well as in other surveys, assessments and studies, and they can be used in the implementation of the EU Biodiversity Strategy. More information: https://www.metsa.fi/en/project/remote-sensing-northern-lapland/ This SYKE’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0)

KUVAUS Aineisto kuvaa alueet, joilla Tampereen kaupunki on antanut luvan talkoilla itsenäisesti haitallista vieraslajia jättipalsamia. Eli et tarvitse erillistä lupaa kaupungilta, kun kitket tai niität karttaan merkityllä alueella jättipalsamia, täytät vain linkin takana olevan talkooilmoituslomakkeen. Älä käy torjumassa paikoissa (esim. tiealueilla), joissa se ei ole turvallista. Linkki talkooilmoituslomakkeeseen: https://kysely.tampere.fi/jattipalsami_soolotalkoot (Soolotalkoot päättyneet tältä vuodelta, linkki ei toiminnassa. Jos sinulla on talkoisiin liittyvää tietoa/kysyttävää, ota yhteyttä: ymparistonsuojelu@tampere.fi) Jättipalsamin torjuntaohje soolotalkoissa: -Torju vain, jos olet varma, että kyseessä on haitallinen vieraslaji jättipalsami. Älä sekoita kasvia kotoperäiseen lehtopalsamiin. -Mikäli havaitset lintujen pesintää, älä mene alueelle kitkemään. -Jättipalsamit kitketään käsin maasta juurineen. Jätä kasvi kompostoitumaan kitkentäpaikalle, murskaa varret juurten yläpuolelta tallomalla tai taittamalla käsissä, riippuen kasvin koosta. Tee pieniä kasoja, älä kuljeta kitkentäjätettä. Laajat esiintymät voi niittää. -Torjuntatoimet tulee toistaa muutaman kerran kasvukaudessa. -Aloita torjunta ennen kukintaa ja siementen kypsymistä. Tärkeintä on estää uusien siementen syntyminen. -Mikäli sinkoilevia siemeniä on jo muodostunut älä koske kasveihin, koska vaarana on, että siemenet leviävät vaatteiden ja jalkineiden mukana uusille alueille. Lisätietoja: Lajintunnistukseen vinkkejä ja havaintojen ilmoitus: https://vieraslajit.fi Tampereen kaupungin vieraslajisivut: https://tampere.fi/vieraslajit Tampereen yleinen opas vieraslajitalkoisiin: https://www.tampere.fi/sites/default/files/2024-06/vieraslajitalkoilijan_opas.pdf Yhteystiedot: Tampereen kaupungin ympäristönsuojelu, ymparistonsuojelu@tampere.fi KATTAVUUS Tampereen kaupungin alue PÄIVITYS Ei päivitystä. Uusia soolotalkooalueita luodaan tarpeen mukaan vuosittain. YLLÄPITOSOVELLUS Aineisto on tallennettu PostgreSQL-tietokantaan ja ylläpidetään QGIS-ympäristössä. KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA Aluemainen SAATAVUUS Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS2-rajapinnoilta, JULKISUUS, TIETOSUOJA Julkinen aineisto. VASTUUTAHO Ympäristönsuojeluyksikkö (ymparistonsuojelu@tampere.fi) KENTÄT fid Alueiden juokseva numerointi

Euroopan unionin jäsenmaat raportoivat komissiolle kuuden vuoden välein luontodirektiivin toimeenpanosta. Raportti sisältää arvioinnin kaikkien direktiivin tarkoittamien luontotyyppien ja lajien suojelutasosta. Suojelutason arviointi vuosilta 2001–2006 tehtiin vuonna 2007, vuosilta 2007–2012 vuonna 2013 ja vuosilta 2013-2018 vuonna 2019. Suojelutason kehityksestä voidaan päätellä muun muassa, kuinka tehokkaita toteutetut suojelutoimet ovat olleet. Lajit, luontodirektiivin raportointi 2019 sisältää yhden paikkatietoaineiston: - Lajit esiintymät, luontodirektiivin raportointi 2019 Lajit, luontodirektiivin raportointi 2013 sisältää kaksi paikkatietoaineistoa: - Lajit esiintymät, luontodirektiivin raportointi 2013 - Lajit levinneisyys, luontodirektiivin raportointi 2013 Raportti sisältää kunkin lajin osalta tiedot arviointikriteereistä, joiden perusteella kokonaisarvio suojelun tasosta on laadittu. Arviointikriteerejä ovat levinneisyys, esiintymisalue, rakenne ja toiminta sekä suojelutason odotettavissa oleva kehitys. Vuoden 2019 raportoinnissa ei enää raportoitu lajien levinneisyyttä. Suojelutason arvioinnissa käytetään neljää luokkaa: - suotuisa; - epäsuotuisa riittämätön; - epäsuotuisa huono; - ei tiedossa. Lisäksi on ollut käytössä kehityssuuntaa kuvaava määrite heikkenevä, vakaa, paraneva tai kehitys tuntematon. Tiedot ovat osa EU:n komissiolle toimitettuja raportointiaineistoja. Aineistoissa ovat mukana tiedot lajeista, joiden raporttiin liittyy kartta ja joiden tiedot eivät ole suojattuja. Vuoden 2013 raportoinnin tiedot löytyvät kokonaisuudessaan https://www.eionet.europa.eu/etcs/etc-bd/activities/reporting/article-17/outcomes-2007-2012 Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). V. 2019 aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Käyttötarkoitus: Ympäristöhallinnon käyttöön / tehtävien tueksi ja yleiseen käyttöön. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Luontojalintudirektiivi_raportointi2019_Ominaisuustiedot.pdf https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Luontojalintudirektiivi_raportointi2013_Ominaisuustiedot.pdf http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Lajit/Luonto_ja_lintudirektiivien_lajit/Luontodirektiivin_lajiraportit *** Reporting of Habitats Directive, Species Member states report the implementation of Habitats Directive (Directive 92/43/EEC) to EU every six years. The report includes evaluation of conservation status of species and habitats. Efficiency of protection measures can be deduced from the report. The data from the 2013 reporting contains both range and distribution of the species. The data from the 2019 reporting contains only range of the species.