From 1 - 10 / 29
  • The Arctic SDI Geoportal provides access to geospatial data and services available via the Arctic SDI to support and facilitate monitoring, management and decision making, and support sustainable development in the Arctic. Specifically, the Arctic SDI Geoportal facilitates the discovery, visualization, evaluation, download and integration of geographic data from a variety of sources for the Arctic. The Arctic SDI Geoportal is the result of cooperative efforts between the National Mapping Agencies (NMAs) of the eight Arctic Council Member countries - Canada, Denmark, Finland, Iceland, Norway, Russia, Sweden and the United States. The Arctic SDI Geoportal includes reference data (such as the Arctic SDI topographic basemap or Pan-Arctic Digital Elevation Model) and thematic data from various sources. Thematic data section includes themes such as oceans, climatology and geoscientific information. Most of the data covers the Arctic or the involved Arctic countries, but new data sources with a smaller or larger geographical extent may be accepted. The Geoportal allows searching placenames via a circumpolar gazetteer, and embedding interactive maps to any website. Some of the features require registration.

  • Kauhajoen ajantasa-asemakaava on koostekartta hyväksytyistä ja lainvoiman saaneista asemakaavoista. Aineisto on tuotettu lainvoimaisten asemakaavojen pohjalta ja sitä ylläpidetään MicroStation Stella ohjelmistolla dgn-tiedostoformaatissa. Päivitys ja ylläpito jatkuvaa.

  • Karttatasolla (eli näkymässä) näytetään ”Tampereen vireille tulleiden ja hyväksyttyjen yleiskaavojen kaavavaranto”-tietokannasta ne kohteet, joissa yleiskaava on vireillä ja joille arvioidaan yleiskaavassa syntyvän kaavavarantoa. Kohde poistuu karttatasolta jos sen yleiskaavoitus keskeytetään tai perutaan, tai kun yleiskaava hyväksytään. Vireillä olevien kohteiden arvioitu varanto ei merkitse luovutettavissa olevaa tai välittömästi rakennettavissa olevaa varantoa. Aineistoa ylläpidetään Oracle-ympäristössä. Aineiston päivitys ja ylläpito on jatkuvaa. Karttataso (näkymä) päivittyy tasatunnein. Tietokannan geometria on alue. Aineiston koordinaatistojärjestelmä on ETRS-GK24 (EPSG:3878). Saatavissa WMS-/WFS-palveluna. Kuvaus aineiston attribuuteista on luettavissa ylämetatietodokumentista "Tampereen vireille tulleiden ja hyväksyttyjen yleiskaavojen kaavavaranto".

  • Karttatasolla (eli näkymässä) näytetään ne ”Tampereen maankäytön yleissuunnitelmat ja niiden kaavavaranto”-tietokannan kohteet, joissa yleissuunnittelu on jo käynnistynyt. Kohde poistuu karttatasolta jos sen suunnittelu keskeytetään tai kun se hyväksytään. Aineistoa ylläpidetään Oracle-ympäristössä. Aineiston päivitys ja ylläpito on jatkuvaa. Karttataso (näkymä) päivittyy tasatunnein. Tietokannan geometria on alue. Aineiston koordinaatistojärjestelmä on ETRS-GK24 (EPSG:3878). Saatavissa WMS-/WFS-palveluna. Aineiston attribuuttien tiedot ovat luettavissa ylämetatietodokumentista ("Tampereen maankäytön yleissuunnitelmat ja niiden arvioitu kaavavaranto").

  • Ortokuva on lentokoneesta kohtisuoraan alaspäin otettu ilmakuva, josta on poistettu kameran kuvaprojektion ja maaston korkeusvaihteluiden aiheuttamat vääristymät. Ortokuvien yleinen maastopikselikoko eli maastoerottelukoko on 10 cm. Vanhimpien ilmakuvien maastoerottelokoko on välillä 10 cm ja 50 cm. Kuopion kaupungin tekemät ilmakuvaukset kattavat asemakaava-alueet. Vuoden 2012 ilmakuvaus on suoritettu toukokuun 2012 aikana. Ilmakuvauksen suoritti Terratec Oy. Ortoilmakuvien maasterottelukyky on 10 cm. Ortokuvat kattavat Kuopion keskustasta pienen alueen, Suonenjoen keskustan, Pajulahden alueen, Nilsiä keskustan sekä Tahkon alueen. Ilmakuvauksen aikaisen vedenpinnan korkeuden voit tarkistaa osoitteesta http://wwwi3.ymparisto.fi/i3/paasivu/FIN/Vedenkorkeus/Vedenkorkeus.htm. Aineisto saatavissa ETRS-GK27 koordinaatistossa.

  • Categories  

    Ortokuva on lentokoneesta kohtisuoraan alaspäin otettu ilmakuva, josta on poistettu kameran kuvaprojektion ja maaston korkeusvaihteluiden aiheuttamat vääristymät. Ortokuvien yleinen maastopikselikoko eli maastoerottelukoko on 10 cm. Vanhimpien ilmakuvien maastoerottelokoko on välillä 10 cm ja 50 cm. Kuopion kaupungin tekemät ilmakuvaukset kattavat asemakaava-alueet. Vuoden 2008 ilmakuvaus on suoritettu 31.7-4.8.2008 välisenä aikana. Ilmakuvauksen suoritti Blom kartta Oy. Ortoilmakuvien maasterottelukyky on 10 cm. Ortokuvat kattavat Kuopion keskustan alueen. Ilmakuvauksen aikaisen vedenpinnan korkeuden voit tarkistaa osoitteesta http://wwwi3.ymparisto.fi/i3/paasivu/FIN/Vedenkorkeus/Vedenkorkeus.htm. Aineisto saatavissa ETRS-GK27 koordinaatistossa.

  • Categories  

    Ortokuva on lentokoneesta kohtisuoraan alaspäin otettu ilmakuva, josta on poistettu kameran kuvaprojektion ja maaston korkeusvaihteluiden aiheuttamat vääristymät. Ortokuvien yleinen maastopikselikoko eli maastoerottelukoko on 10 cm. Vanhimpien ilmakuvien maastoerottelokoko on välillä 10 cm ja 50 cm. Kuopion kaupungin tekemät ilmakuvaukset kattavat asemakaava-alueet. Vuoden 2013 ilmakuvaus on suoritettu syyskuussa 2013. Ortoilmakuvien maasterottelukyky on 10 cm. Kuvaukset kattavat Moottorientie osuuden reuna-alueineen Sorsasalosta Päivärantaan sekä Pirttiniemen asuinalueen. Ilmakuvauksen suoritti Lentokuva Vallas Oy. Ilmakuvauksen aikaisen vedenpinnan korkeuden voit tarkistaa osoitteesta http://wwwi3.ymparisto.fi/i3/paasivu/FIN/Vedenkorkeus/Vedenkorkeus.htm. Aineisto saatavissa ETRS-GK27 koordinaatistossa.

  • Imatran ajantasa-asemakaava on koostekartta hyväksytyistä ja lainvoiman saaneista asemakaavoista. Aineisto on tuotettu lainvoimaisten asemakaavojen pohjalta ja sitä ylläpidetään vektorimuodossa. Päivitys ja ylläpito jatkuvaa.

  • Varsinais-Suomen maakuntakaava on laadittu seutukunnittain valmisteltuina kokonaismaakuntakaavoina. Vanhimman Turun kaupunkiseudun maakuntakaavan ympäristöministeriö vahvisti elokuussa 2004, Salon seudun maakuntakaavan marraskuussa 2008 ja viimeiset Loimaan seudun, Turun seudun kehyskuntien, Turunmaan ja Vakka-Suomen maakuntakaavat maaliskuussa 2013. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi 31.10.2014 päätöksellään ympäristöministeriön 20.3.2013 vahvistuspäätöksistä tehdyt valitukset. Varsinais-Suomen voimassa oleva lainvoimainen maakuntakaava on suurimmalta osin siten varsin tuore. Kokonaiskaavaa on täydennetty teemasisältöisillä Salo-Lohja -oikoradan (YM 2012), tuulivoiman (YM 2014) sekä taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen (MV hyväksyi 2018) vaihemaakuntakaavoilla.

  • MÄÄRITELMÄ: Tierekisterin tieosoitejärjestelmän avulla määritetään rekisteritietojen sijainti tietokannassa ja maastossa. Tieosoitejärjestelmä käsittää tietyn ajanhetken mukaiset tieosoitteet ja kuvauksen teiden välisistä yhteyksistä (tierekisterin solmut ja liittymät). Varsinainen tieosoite perustuu neljään tunnistetietoon, joiden avulla mikä tahansa tien piste voidaan paikantaa metrin tarkkuudella tietä pitkin tietyn tieosan alusta mitattuna. Nämä tunnistetiedot ovat tien numero, tieosan numero, ajoradan numero ja etäisyys tieosan alusta. Lisäksi eräiden tietolajien kohdalla käytetään sijainnin tarkennuksena tietoa puolesta ja tieosoitteen kasvusuuntaan nähden osa päällystetiedoista kerätään kaistan perusteella. Numeron lisäksi jokaisella tiellä on oma nimi. Tienumeroinnilla tarkoitetaan teiden numerointia ja jakamista tieosiin. Maanteiden numerot on sidottu tieluokkiin ja tieverkon muodostamiin yhteysväleihin, kun taas jako tieosiin on paikantamista helpottava tarkoituksenmukaisuuskysymys. Tienumerointi esitetään vuosittain erityisellä tienumerokartalla. Kartta laaditaan erikseen jokaisen piirin alueelta kuvaamaan tilannetta 1.tammikuuta ao. vuonna. TIEREKISTERIN tieosoitejärjestelmän avulla määritetään rekisteritietojen sijainti tietokannassa ja maastossa. Varsinainen tieosoitejärjestelmä perustuu neljään tunnistetietoon, joiden avulla mikä tahansa tien piste voidaan paikantaa metrin tarkkuudella tietä pitkin tietyn tieosan alusta mitattuna. Nämä tunnistetiedot ovat: tien numero, tieosan numero, ajoradan numero ja etäisyys tieosan alusta. Lisäksi eräiden tietolajien kohdalla käytetään sijainnin tarkennuksena tietoa puolesta ja osa päällystetiedoista kerätään kaistan perusteella. Numeron lisäksi jokaisella tiellä on oma nimi. Tienumeroinnilla tarkoitetaan teiden numerointia ja jakamista tieosiin. Maanteiden numerot on sidottu tieluokkiin ja tieverkon muodostamiin yhteysväleihin, kun taas jako tieosiin on paikantamista helpottava tarkoituksenmukaisuuskysymys. Tienumerointi esitetään vuosittain erityisellä tienumerokartalla. Kartta laaditaan erikseen jokaisen piirin alueelta kuvaamaan tilannetta 1. tammikuuta ao. vuonna. TIEREKISTERI on maantieasetuksen (1246/2009) edellyttämä Väyläviraston ylläpitämä rekisteri maanteistä. Rekisteriin on merkittävä, onko maantie moottori- tai moottoriliikennetie taikka muu vain tietynlaista liikennettä varten tarkoitettu tie. Lisäksi rekisteriin on merkittävä tien liikenteellistä merkitystä kuvaava maantielain (503/2005) 4 §:ssä tarkoitettu luokitus. Rekisteriin on lisäksi merkittävä tien pituus kunnittain ja tien yleiseen liikenteeseen luovuttamispäivä sekä väyläomaisuuden hallinnan kannalta merkittävimmät tien tekniset ominaisuudet, varusteet ja laitteet. Tierekisteriin on vuodesta 1975 alkaen kerätty tiedot valtion hallinnoimista maanteistä. Vuodesta 1989 alkaen myös maanteiden ominaisuuksien historia on säilytetty ko. tietojen muuttuessa. Tierekisterin pääasiallinen käyttötarkoitus on tukea Väylävirastoa tienpidon suunnittelussa ja väyläomaisuuden hallinnassa (asset management). Tiedot paikannetaan tien keskilinjaa pitkin mitatun lineaarisen referenssijärjestelmän mukaisesti 1 metrin nimellistarkkuudella. Tämä Väyläviraston sisäinen Tieosoitejärjestelmä on 1990-luvulla yhdistetty Maanmittauslaitoksen tuottamaan tiekannan geometriaan, jonka jälkeen verkon topologista eheyttä on korjattu 2000-luvulla. Tämä mahdollistaa tierekisterin tietojen esittämisen ja jakelun piste- ja viivamaisina paikkatietokohteina sekä liikenneverkkona. Koska valtakunnallista ja seudullista merkitystä omaava tieverkko on tarkoitus pitää aukottomana myös kaupunkien alueella, sisältää tierekisterin osoitejärjestelmä lisäksi ns. yleisten teiden verkkoa täydentävät kadut (ja kevyen liikenteen väylät). Näin käsitellään myös erikoiskuljetusten vakiintuneet ajoreitit samoin kuin tärkeän viitoituskohteen nollapisteeseen johtavat ajoreitit. Tarkkuudeltaan aineisto täyttää yleispiirteisen suunnittelun tarpeet, mutta ei sovellu rakennussuunnitteluun tai navigointiin.