From 1 - 10 / 27
  • The Arctic SDI Geoportal provides access to geospatial data and services available via the Arctic SDI to support and facilitate monitoring, management and decision making, and support sustainable development in the Arctic. Specifically, the Arctic SDI Geoportal facilitates the discovery, visualization, evaluation, download and integration of geographic data from a variety of sources for the Arctic. The Arctic SDI Geoportal is the result of cooperative efforts between the National Mapping Agencies (NMAs) of the eight Arctic Council Member countries - Canada, Denmark, Finland, Iceland, Norway, Russia, Sweden and the United States. The Arctic SDI Geoportal includes reference data (such as the Arctic SDI topographic basemap or Pan-Arctic Digital Elevation Model) and thematic data from various sources. Thematic data section includes themes such as oceans, climatology and geoscientific information. Most of the data covers the Arctic or the involved Arctic countries, but new data sources with a smaller or larger geographical extent may be accepted. The Geoportal allows searching placenames via a circumpolar gazetteer, and embedding interactive maps to any website. Some of the features require registration.

  • Yleiskaavaindeksi sisältää lainvoiman saaneiden hyväksyttyjen yleis- ja osayleiskaavojen aluerajat. Aineisto sisältää linkin pdf:än, jossa on kaavakartta ja -määräykset. Lisätietoja Savitaipaleen yleiskaavoituksesta: https://www.savitaipale.fi/asuminen/kaavoitus

  • Yleiskaavaindeksi sisältää lainvoiman saaneiden hyväksyttyjen yleis- ja osayleiskaavojen aluerajat. Aineisto sisältää linkin pdf:än, jossa on kaavakartta ja -määräykset. Lisätietoja Taipalsaaren yleiskaavoituksesta: https://www.taipalsaari.fi/fi/Palvelut/Asuminen-ja-rakentaminen/Kaavoitus-ja-maankaytto/Yleiskaavat

  • Imatran ajantasa-asemakaava on koostekartta hyväksytyistä ja lainvoiman saaneista asemakaavoista. Aineisto on tuotettu lainvoimaisten asemakaavojen pohjalta ja sitä ylläpidetään vektorimuodossa. Päivitys ja ylläpito jatkuvaa.

  • Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin rajoitettu WMS on WMS-rajapintapalvelu, jonka kautta on saatavilla seuraavat karttatasot. Syvyysalueet (Syvyysalue_a) Syvyyskäyrät (Syvyyskayra_v) Syvyyspisteet (Syvyyspiste_p) Reittijakojärjestelmä (Reittijakojarjestelma_a) Reittijakojärjestelmä (Reittijakojarjestelmä_v)

  • Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Kaava ohjaa kuntien kaavoitusta ja viranomaisten muuta alueiden käyttöön liittyvää suunnittelua. Maakuntakaavassa osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita ja alueiden käytön sekä yhdyskuntarakenteen periaatteita. Kaava esitetään kartalla kaavamerkintöjen ja -määräysten avulla. Selostuksessa esitetään kaavan tavoitteet, vaikutukset ja muut tarpeelliset tiedot. Maakuntakaava voidaan laatia kokonaismaakuntakaavana tai vaiheittain jotakin tiettyä aihekokonaisuutta käsittelevänä kaavana. Maankäyttö ja rakennuslaki (MRL) asettaa kehykset maakuntakaavan laadinnalle ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ohjaavat maakuntakaavan sisältöä ja kaavaprosessia. Maakuntakaavan laatimisesta vastaa maakunnan liitto. Vahvistetut/hyväksytyt maakuntakaavat Varsinais-Suomessa: Luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaava, hyväksytty maakuntavaltuustossa 14.6.2021 Taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava, hyväksytty maakuntavaltuustossa 11.6.2018 Tuulivoimavaihemaakuntakaava, vahvistuspäätös 9.9.2014 Loimaan seudun, Turun seudun kehyskuntien, Turunmaan ja Vakka-Suomen maakuntakaavat, vahvistuspäätös 20.3.2013 Salo-Lohja -oikoradan vaihemaakuntakaava, vahvistuspäätös 4.12.2012 (korvautunut taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavalla) Salon seudun maakuntakaava, vahvistuspäätös 12.11.2008 Turun kaupunkiseudun maakuntakaava, vahvistuspäätös 23.8.2004 E18-moottoritien vaihemaakuntakaava, vahvistuspäätös 25.9.2002 (korvautunut Salon seudun maakuntakaavalla). Aineisto on visualisoitu vahvistettujen/hyväksyttyjen maakuntakaavojen visualisointien mukaan.

  • Karttatasolla (eli näkymässä) näytetään ”Tampereen vireille tulleiden ja hyväksyttyjen yleiskaavojen kaavavaranto”-tietokannasta ne kohteet, joissa yleiskaava on hyväksytty (riippumatta siitä onko hyväksytty kaava lainvoimainen vai ei). Kohde poistuu karttatasolta jos se poistetaan tietokannasta. Kohde voidaan poistaa tietokannasta kun kaikki yleiskaavan mukainen varanto on käytetty. Hyväksyttyjen yleiskaavojen varanto ei merkitse luovutettavissa olevaa tai välittömästi rakennettavissa olevaa varantoa. Aineistoa ylläpidetään Oracle-ympäristössä. Aineiston päivitys ja ylläpito on jatkuvaa. Karttataso (näkymä) päivittyy tasatunnein. Tietokannan geometria on alue. Aineiston koordinaatistojärjestelmä on ETRS-GK24 (EPSG:3878). Saatavissa WMS-/WFS-palveluna. Kuvaus aineiston attribuuteista on luettavissa ylämetatietodokumentista "Tampereen vireille tulleiden ja hyväksyttyjen yleiskaavojen kaavavaranto". Viranomais- opetus- ja tutkimuskäytön lisenssi. Aineisto voidaan omistajan (yleiskaavapäällikkö) suostumuksella luovuttaa kaupallisen toimijan käytettäväksi Tampereen kaupungin tilaamiin töihin, jolloin käyttö on viranomaiskäyttöä.

  • Karttatasolla (eli näkymässä) näytetään ”Tampereen vireille tulleiden ja hyväksyttyjen yleiskaavojen kaavavaranto”-tietokannasta ne kohteet, joissa yleiskaava on vireillä ja joille arvioidaan yleiskaavassa syntyvän kaavavarantoa. Kohde poistuu karttatasolta jos sen yleiskaavoitus keskeytetään tai perutaan, tai kun yleiskaava hyväksytään. Vireillä olevien kohteiden arvioitu varanto ei merkitse luovutettavissa olevaa tai välittömästi rakennettavissa olevaa varantoa. Aineistoa ylläpidetään Oracle-ympäristössä. Aineiston päivitys ja ylläpito on jatkuvaa. Karttataso (näkymä) päivittyy tasatunnein. Tietokannan geometria on alue. Aineiston koordinaatistojärjestelmä on ETRS-GK24 (EPSG:3878). Saatavissa WMS-/WFS-palveluna. Kuvaus aineiston attribuuteista on luettavissa ylämetatietodokumentista "Tampereen vireille tulleiden ja hyväksyttyjen yleiskaavojen kaavavaranto".

  • MÄÄRITELMÄ: Tierekisterin tieosoitejärjestelmän avulla määritetään rekisteritietojen sijainti tietokannassa ja maastossa. Tieosoitejärjestelmä käsittää tietyn ajanhetken mukaiset tieosoitteet ja kuvauksen teiden välisistä yhteyksistä (tierekisterin solmut ja liittymät). Varsinainen tieosoite perustuu neljään tunnistetietoon, joiden avulla mikä tahansa tien piste voidaan paikantaa metrin tarkkuudella tietä pitkin tietyn tieosan alusta mitattuna. Nämä tunnistetiedot ovat tien numero, tieosan numero, ajoradan numero ja etäisyys tieosan alusta. Lisäksi eräiden tietolajien kohdalla käytetään sijainnin tarkennuksena tietoa puolesta ja tieosoitteen kasvusuuntaan nähden osa päällystetiedoista kerätään kaistan perusteella. Numeron lisäksi jokaisella tiellä on oma nimi. Tienumeroinnilla tarkoitetaan teiden numerointia ja jakamista tieosiin. Maanteiden numerot on sidottu tieluokkiin ja tieverkon muodostamiin yhteysväleihin, kun taas jako tieosiin on paikantamista helpottava tarkoituksenmukaisuuskysymys. Tienumerointi esitetään vuosittain erityisellä tienumerokartalla. Kartta laaditaan erikseen jokaisen piirin alueelta kuvaamaan tilannetta 1.tammikuuta ao. vuonna. TIEREKISTERIN tieosoitejärjestelmän avulla määritetään rekisteritietojen sijainti tietokannassa ja maastossa. Varsinainen tieosoitejärjestelmä perustuu neljään tunnistetietoon, joiden avulla mikä tahansa tien piste voidaan paikantaa metrin tarkkuudella tietä pitkin tietyn tieosan alusta mitattuna. Nämä tunnistetiedot ovat: tien numero, tieosan numero, ajoradan numero ja etäisyys tieosan alusta. Lisäksi eräiden tietolajien kohdalla käytetään sijainnin tarkennuksena tietoa puolesta ja osa päällystetiedoista kerätään kaistan perusteella. Numeron lisäksi jokaisella tiellä on oma nimi. Tienumeroinnilla tarkoitetaan teiden numerointia ja jakamista tieosiin. Maanteiden numerot on sidottu tieluokkiin ja tieverkon muodostamiin yhteysväleihin, kun taas jako tieosiin on paikantamista helpottava tarkoituksenmukaisuuskysymys. Tienumerointi esitetään vuosittain erityisellä tienumerokartalla. Kartta laaditaan erikseen jokaisen piirin alueelta kuvaamaan tilannetta 1. tammikuuta ao. vuonna. TIEREKISTERI on maantieasetuksen (1246/2009) edellyttämä Väyläviraston ylläpitämä rekisteri maanteistä. Rekisteriin on merkittävä, onko maantie moottori- tai moottoriliikennetie taikka muu vain tietynlaista liikennettä varten tarkoitettu tie. Lisäksi rekisteriin on merkittävä tien liikenteellistä merkitystä kuvaava maantielain (503/2005) 4 §:ssä tarkoitettu luokitus. Rekisteriin on lisäksi merkittävä tien pituus kunnittain ja tien yleiseen liikenteeseen luovuttamispäivä sekä väyläomaisuuden hallinnan kannalta merkittävimmät tien tekniset ominaisuudet, varusteet ja laitteet. Tierekisteriin on vuodesta 1975 alkaen kerätty tiedot valtion hallinnoimista maanteistä. Vuodesta 1989 alkaen myös maanteiden ominaisuuksien historia on säilytetty ko. tietojen muuttuessa. Tierekisterin pääasiallinen käyttötarkoitus on tukea Väylävirastoa tienpidon suunnittelussa ja väyläomaisuuden hallinnassa (asset management). Tiedot paikannetaan tien keskilinjaa pitkin mitatun lineaarisen referenssijärjestelmän mukaisesti 1 metrin nimellistarkkuudella. Tämä Väyläviraston sisäinen Tieosoitejärjestelmä on 1990-luvulla yhdistetty Maanmittauslaitoksen tuottamaan tiekannan geometriaan, jonka jälkeen verkon topologista eheyttä on korjattu 2000-luvulla. Tämä mahdollistaa tierekisterin tietojen esittämisen ja jakelun piste- ja viivamaisina paikkatietokohteina sekä liikenneverkkona. Koska valtakunnallista ja seudullista merkitystä omaava tieverkko on tarkoitus pitää aukottomana myös kaupunkien alueella, sisältää tierekisterin osoitejärjestelmä lisäksi ns. yleisten teiden verkkoa täydentävät kadut (ja kevyen liikenteen väylät). Näin käsitellään myös erikoiskuljetusten vakiintuneet ajoreitit samoin kuin tärkeän viitoituskohteen nollapisteeseen johtavat ajoreitit. Tarkkuudeltaan aineisto täyttää yleispiirteisen suunnittelun tarpeet, mutta ei sovellu rakennussuunnitteluun tai navigointiin.

  • Categories  

    Ortokuva on lentokoneesta kohtisuoraan alaspäin otettu ilmakuva, josta on poistettu kameran kuvaprojektion ja maaston korkeusvaihteluiden aiheuttamat vääristymät. Ortokuvien yleinen maastopikselikoko eli maastoerottelukoko on 10 cm. Vanhimpien ilmakuvien maastoerottelokoko on välillä 10 cm ja 50 cm. Kuopion kaupungin tekemät ilmakuvaukset kattavat asemakaava-alueet. Vuoden 2008 ilmakuvaus on suoritettu 31.7-4.8.2008 välisenä aikana. Ilmakuvauksen suoritti Blom kartta Oy. Ortoilmakuvien maasterottelukyky on 10 cm. Ortokuvat kattavat Kuopion keskustan alueen. Ilmakuvauksen aikaisen vedenpinnan korkeuden voit tarkistaa osoitteesta http://wwwi3.ymparisto.fi/i3/paasivu/FIN/Vedenkorkeus/Vedenkorkeus.htm. Aineisto saatavissa ETRS-GK27 koordinaatistossa.