The Arctic SDI Geoportal provides access to geospatial data and services available via the Arctic SDI to support and facilitate monitoring, management and decision making, and support sustainable development in the Arctic. Specifically, the Arctic SDI Geoportal facilitates the discovery, visualization, evaluation, download and integration of geographic data from a variety of sources for the Arctic. The Arctic SDI Geoportal is the result of cooperative efforts between the National Mapping Agencies (NMAs) of the eight Arctic Council Member countries - Canada, Denmark, Finland, Iceland, Norway, Russia, Sweden and the United States. The Arctic SDI Geoportal includes reference data (such as the Arctic SDI topographic basemap or Pan-Arctic Digital Elevation Model) and thematic data from various sources. Thematic data section includes themes such as oceans, climatology and geoscientific information. Most of the data covers the Arctic or the involved Arctic countries, but new data sources with a smaller or larger geographical extent may be accepted. The Geoportal allows searching placenames via a circumpolar gazetteer, and embedding interactive maps to any website. Some of the features require registration.

Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Kaava ohjaa kuntien kaavoitusta ja viranomaisten muuta alueiden käyttöön liittyvää suunnittelua. Maakuntakaavassa osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita ja alueiden käytön sekä yhdyskuntarakenteen periaatteita. Kaava esitetään kartalla kaavamerkintöjen ja -määräysten avulla. Selostuksessa esitetään kaavan tavoitteet, vaikutukset ja muut tarpeelliset tiedot. Maakuntakaava voidaan laatia kokonaismaakuntakaavana tai vaiheittain jotakin tiettyä aihekokonaisuutta käsittelevänä kaavana. Maankäyttö ja rakennuslaki (MRL) asettaa kehykset maakuntakaavan laadinnalle ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ohjaavat maakuntakaavan sisältöä ja kaavaprosessia. Maakuntakaavan laatimisesta vastaa maakunnan liitto. Vahvistetut/hyväksytyt maakuntakaavat Varsinais-Suomessa: Luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaava, hyväksytty maakuntavaltuustossa 14.6.2021 Taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava, hyväksytty maakuntavaltuustossa 11.6.2018 Tuulivoimavaihemaakuntakaava, vahvistuspäätös 9.9.2014 Loimaan seudun, Turun seudun kehyskuntien, Turunmaan ja Vakka-Suomen maakuntakaavat, vahvistuspäätös 20.3.2013 Salo-Lohja -oikoradan vaihemaakuntakaava, vahvistuspäätös 4.12.2012 (korvautunut taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavalla) Salon seudun maakuntakaava, vahvistuspäätös 12.11.2008 Turun kaupunkiseudun maakuntakaava, vahvistuspäätös 23.8.2004 E18-moottoritien vaihemaakuntakaava, vahvistuspäätös 25.9.2002 (korvautunut Salon seudun maakuntakaavalla). Aineisto on visualisoitu vahvistettujen/hyväksyttyjen maakuntakaavojen visualisointien mukaan.

Maa-ainesluvat -aineisto perustuu maa-aineslupahakemuksiin ja -päätöksiin. Aineisto tallennetaan SQL Server tietokantaan kuntien ja ELY-keskusten toimesta. Aineisto on osin puutteellinen, sillä kaikkien lupa-alueiden sijainti ei ole ollut tiedossa. Aineisto sisältää tiedot muun muassa lupa-alueen sijainnista sekä luvan mahdollistamista ja toteutuneista ainesten ottomääristä. Tietokantaa päivitetään jatkuvasti. Tietokannan tauluista on tuotettu neljä pistemäistä paikkatietoaineistoa: Kaikki maa-aineslupapisteet, kalliokivilupapisteet, hiekka- ja soralupapisteet ja muut lupapisteet. Aineisto päivittyy päivittäin. Voimassa olevien lupien osalta paikkatietoaineiston kattavuus on noin 95 % ja päättyneiden lupien osalta noin 60 % lupien kokonaislukumäärästä. Aineisto on tarjolla rajapinnalla WMS- ja WFS-palveluina. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Maa_ainesluvat.pdf

Aineistossa esitetään tieverkon solmukohtia sekä niihin liittyviä liittymiä. Solmut ovat pistemäisiä kohteita, jotka yhdistävät tielinkkejä. Jokaisen tielinkin molemmissa päissä on solmu. Solmupiste muodostuu aina mm.: - Tieosan alussa ja lopussa - Numeroitujen teiden risteyskohdassa - Katuosuuden ja maantien rajalla (tietyypin muuttuessa) Edellä mainittu ei koske kävely- ja pyöräteitä, joilla ei muodosteta solmuja eikä liittymiä. Liittymä- ja liityntäteiden ja ramppien liittymien katsotaan kuuluvan varsinaisten pääteiden muodostamaan solmupisteeseen. Solmupisteet antavat tieverkon osille maantieteellisen sijainnin ja kokoavat yhteen samassa sijainnissa kohtaavat tieosoitteet, eli kuvaavat tieverkon topologian. Risteysalueella solmun paikka ja tieosoitteet määräytyvät risteävien teiden keskilinjojen leikkauspisteen mukaan. Solmulla ei ole ajoratatietoa ja kaksiajorataisella tiellä solmu voi sijaita ajoratojen välissä. Solmutyypit ovat: 1 = Normaali tasoliittymä 3 = Kiertoliittymä 4 = Y-liittymä (ns. vapaat oikeat) 5 = Eritasoliittymä (liityntämahdollisuus tieltä toiselle esim. rampin kautta) 7 = Hoitoraja (hallinnollinen luokka muuttuu) 8 = ELY-raja 10 = Moniajoratainen liittymä 12 = Liityntätie (Levähdysalueet, raskaan liikenteen tarkastuspisteet yms. rampin omaiset tiet) 13 = Tien alku/loppu 14 = Silta 15 = Huoltoaukko 16 = Yksityistie- tai katuliittymä 17 = Porrastettu liittymä 18 = Lautta Aineistojen lähteenä on Viite. Tiedot päivittyvät kerran kuukaudessa.

MÄÄRITELMÄ: Tieosoitejärjestelmän avulla määritetään rekisteritietojen sijainti tietokannassa ja maastossa. Tieosoitejärjestelmä käsittää tietyn ajanhetken mukaiset tieosoitteet ja kuvauksen teiden välisistä yhteyksistä (tierekisterin solmut ja liittymät). Varsinainen tieosoite perustuu neljään tunnistetietoon, joiden avulla mikä tahansa tien piste voidaan paikantaa metrin tarkkuudella tietä pitkin tietyn tieosan alusta mitattuna. Nämä tunnistetiedot ovat tien numero, tieosan numero, ajoradan numero ja etäisyys tieosan alusta. Lisäksi eräiden tietolajien kohdalla käytetään sijainnin tarkennuksena tietoa puolesta ja tieosoitteen kasvusuuntaan nähden osa päällystetiedoista kerätään kaistan perusteella. Numeron lisäksi jokaisella tiellä on oma nimi. Tienumerokartat: Väylävirasto tuottaa tienumerokartat vuosittain 1. tammikuuta tilanteesta. Tienumerokartalla esitetään tieosoitejärjestelmän tiet ja tieosat numeroineen, sekä jakopisteiden paikat. Tienumeroita käytetään paikantamisen osoitetietona ja ne näkyvät tienkäyttäjille viitoituksessa. Tienumerointi perustuu tieluokkiin ja tieverkon muodostamiin yhteysväleihin, kun taas tieosanumeroinnilla jaetaan tie lyhyempiin hallittaviin tieosuuksiin. Liikenteellisen merkityksensä mukaan maantiet luokitellaan valtateiksi, kantateiksi, seututeiksi tai yhdysteiksi. - Valtatiet (1-39), palvelevat valtakunnallista ja maakuntien välistä pitkämatkaista liikennettä. - Kantatiet (40-99), täydentävät valtatieverkkoa ja palvelevat maakuntien liikennettä. - Seututiet (100-999), palvelevat seutukuntien liikennettä ja liittävät näitä valta- ja kantateihin. - Yhdysteihin kuuluvat ne muut maantiet, jotka eivät kuulu edellä mainittuihin tieluokkiin. Yhdysteistä merkittävimmät 4-numeroiset saattavat tapauskohtaisesti esiintyä viitoituksessa. 5-numeroisia ja mahdollisesti sitä suurempia numerosarjoja ei esiinny muualla kuin rekistereissä. Valta- ja kantateiden numeroinnista vastaa liikenne- ja viestintäministeriö, seututeiden numeroinnista vastaa Väylävirasto ja yhdysteiden numeroinnista paikallisen ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri ‐vastuualue. Osoitejärjestelmään liittyvän tiennimen antamisesta maanteiden, katujen ja yksityisteiden eri jaksoille vastaa kunta. Edellä selostetun numerointijärjestelmän lisäksi Suomeen ulottuu Eurooppa-tienumerointi - E8 (Turku-Vaasa-Oulu-Kilpisjärvi) - E12 (Helsinki-Tampere-Vaasa) - E18 (Turku-Helsinki-Vaalimaa) - E45 (Karesuvanto-Palojoensuu-Hetta-Kivilompolo) - E63 (Turku-Tampere-Jyväskylä-Kuopio-Kajaani-Sodankylä) - E75 (Helsinki-Lahti-Jyväskylä-Kemi-Rovaniemi-Utsjoki) Maanteillä E-numero on vain lisänumeron ja eräänlaisen reittiopasteen asemassa, sillä kaikilla E-teillä Suomessa on viitoituksessa myös kansallinen tienumero näkyvissä. Tiet kulkevat paikoitella kaupunkien hoitoalueiden läpi, jolloin tieosoitejärjestelmään tulee myös katuosuuksia mukaan. Tienumerokartoissa on kuvaustekniikalla erotettu maantienumeroilla olevat katuosuudet. Katso myös seuraavasta linkistä teemakartta Suomen päällysteiden kunnosta: https://suomenvaylat.vayla.fi/theme/0/471798/7051886/1/?lang=fi

Ortokuva on lentokoneesta kohtisuoraan alaspäin otettu ilmakuva, josta on poistettu kameran kuvaprojektion ja maaston korkeusvaihteluiden aiheuttamat vääristymät. Ortokuvien yleinen maastopikselikoko eli maastoerottelukoko on 10 cm. Vanhimpien ilmakuvien maastoerottelokoko on välillä 10 cm ja 50 cm. Kuopion kaupungin tekemät ilmakuvaukset kattavat asemakaava-alueet. Vuoden 2012 ilmakuvaus on suoritettu 25.05.2012 - 08.06.2012 välisenä aikana. Ilmakuvauksen suoritti Blom kartta Oy. Ortoilmakuvien maasterottelukyky on 10 cm. Ilmakuvauksen aikaisen vedenpinnan korkeuden voit tarkistaa osoitteesta http://wwwi3.ymparisto.fi/i3/paasivu/FIN/Vedenkorkeus/Vedenkorkeus.htm. Ortokuvat kattavat Kuopion keskustan Tahkon alueen sekä Nilsiä keskustan. Aineisto saatavissa ETRS-GK27 koordinaatistossa.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin rajoitettu WMS on WMS-rajapintapalvelu, jonka kautta on saatavilla seuraavat karttatasot. Syvyysalueet (Syvyysalue_a) Syvyyskäyrät (Syvyyskayra_v) Syvyyspisteet (Syvyyspiste_p) Reittijakojärjestelmä (Reittijakojarjestelma_a) Reittijakojärjestelmä (Reittijakojarjestelmä_v)