Rautatieliikennepaikoista ilmoitetaan liikennepaikan toinen nimi, kaupallinen nimi, rautatieliikennepaikan id, liikennepaikan lyhenne, UIC-koodi, tyyppilyhenne, tyyppi, mahdolliset lisätiedot, kunta, liikenteenohjaus, radanpito, kohtaus, yksityisraiteet, vaihtotyömahdollisuus, VAK-ratapiha, mitoittava raidepituus (tavaraliikenne) sekä tavaraliikenne. Aineisto kattaa Väyläviraston omistamat rautatiet. Aineiston lähdejärjestelmä on Ratainfratietojen hallintajärjestelmän ratakohteiden hallintasovellus (RATKO). Aineisto päivittyy kerran viikossa.

HSY:n jätehuollon asiointipisteet. Asiointipiste voi olla sortti-asema, aluekeräyspiste tai jätteenkäsittelypiste. Aineiston ominaisuustiedoissa kerrotaan pisteen osoite sekä puhelinnumero ja sähköpostiosoite yhteydenottoja varten. Lisätietoja asiointipisteistä ja niiden aukioloista löydät myös www.hsy.fi -sivustolta.

Lastauslaiturista ilmoitetaan sijaintiin liittyen sijaintiraidetunnus ja ratakilometrisijainti. Lastauslaiturit kuuluvat ratapihan palveluihin ja varusteisiin. Aineisto kattaa Väyläviraston omistamat rautatiet. Aineiston lähdejärjestelmä on Ratainfratietojen hallintajärjestelmän ratakohteiden hallintasovellus (RATKO).

Vuoden 2017 EU:n ympäristömeludirektiivin mukaisen meluselvityksen melualueet on tuotettu yhdistämällä kuntien, Väyläviraston ja Finavian toimittamat aineistot EEA:n ohjeiden mukaisesti. Aineisto sisältää katujen ja teiden, maanteiden, raitioliikenteen ja lentokentän melulähteet ja meluvyöhykkeet. Aineistossa on pistemäistä, viivamaista ja aluemaista tietoa. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Käyttötarkoitus: EU-raportointiin ja meluntorjunnan tueksi. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/Dokumentit/EUmeluselvitykset2017.pdf --- The Environmental noise maps dataset contains environmental noise maps from 2017 have been produced by combining the data provided by the municipalities, the Finnish Transport Agency and Finavia in accordance with EEA guidelines. The dataset includes noise sources and strategic noise maps for streets and roads, roads, railroads and airports. The data includes points, lines and polygons. Syke applies Creative Commons By 4.0 International license for open datasets.

Kurikan opaskartta on digitaalinen karttatuote, joka on saatavissa julkisena palveluna kaupungin verkkosivujen kautta. Se kattaa Kurikan kunnan alueen. Opaskartassa kuvataan katuverkosto ja osoitenumerot sekä maastonimistöä, maankäyttöä ja rakennuksia ja niihin liittyvää tarkentavaa nimistöä. Karttatasoilla on myös myytävät tontit sekä ajantasaiset asemakaavat kaikkien kolmen taajaman osalta. Se toimii kaupungin osoitekarttana. Kartta skaalautuu portaattomasti siten, että se näyttää suuremmilla mittakaavatasoilla enemmän kohteita. Karttaa ylläpidetään jatkuvasti ja katuverkko ja osoitteisto on ajan tasalla. Kartasta voi tulostaa otteita. Vanhaa opaskarttaa on vielä saatavilla painettuna karttana. Uuden paperikartan painamisesta ei ole tehty päätöstä. Aineiston koordinaattijärjestelmä on ETRS-GK22. Korkeusjärjestelmä N2000.

Tampereen autoliikenteen sähkölautauspisteiden suunnittelua ja rakentamista ohjaava tietokanta. Aineiston päivitys ja ylläpito muutosten yhteydessä. Aineiston natiivikoordinaatistojärjestelmä on ETRS-GK24FIN. Aineisto on pistemäistä. Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS-rajapinnoilta, aineisto on tallennettu PostGIS-tietokantaan Selite: Leveyskoordinaatti = kohteen sijaintitieto Pituuskoordinaatti = kohteen sijaintitieto Osoite =katuosoite Määrä = latauspaikkojen määrä Suunniteltu = tieto onko kohteeseen laadittu suunnitelma Tyyppi = tieto latausnopeudesta Pistoketyyppi = tieto latauslaitteen pistoketyypistä Latausteho = tieto latauslaitteen tehosta Lataushinta = tieto lataushinnasta Aikarajoitus = tieto latauspisteen aikarajoituksesta Käyttöönotto = latauspaikan käyttöönottopäivä Kuvaus = taustatietoja asiasta Aineistoa ylläpitää Tampereen kaupunki / Liikennejärjestelmän suunnittelu

Helsingin kaupungin WMTS-palvelu on standardin mukainen WMTS-rajapintapalvelu, jonka kautta voi katsella kaupungin ylläpitämia kartta- ja paikkatietoaineistoja rasterimuodossa. Aineistoja hallinnoi ja palvelua ylläpitää Helsingin kaupungin kaupunkimittauspalvelut. Helsingin kaupungin avoimen datan WMTS-palvelun osoite on https://kartta.hel.fi/ws/geoserver/avoindata/gwc/service/wmts. WMTS-rajapinta sisältää seuraavat Inspire-aineistot ja niitä vastaavat karttatasot Inspire-aineisto WMTS-tasonimi Ajantasa-asemakaava Ajantasa_asemakaava Ajantasa-asemakaava Ajantasa_asemakaava_maanalainen Ajantasa-asemakaava Ajantasa_asemakaava_maanpaallinen Ajantasa-asemakaava Ajantasa_asemakaava_maanpaallinen_varillinen Osoitteet Opaskartta_Helsinki

The raw materials of forest chips are small-diameter trees from thinning fellings and logging residues and stumps from final fellings. The harvesting potential consists of biomass that would be available after technical and economic constraints. Such constraints include, e.g., minimum removal of energywood per hectare, site fertility and recovery rate. Note that the techno-economic potential is usually higher than the actual availability, which depends on forest owners’ willingness to sell and competitive situation. The harvesting potentials were estimated using the sample plots of the 12th national forest inventory (NFI12) measured in the years 2014–2018. First, a large number of sound and sustainable management schedules for five consecutive ten-year periods were simulated for each sample plot using a large-scale Finnish forest planning system known as MELA (Siitonen et al. 1996; Hirvelä et al. 2017; http://mela2.metla.fi/mela/tupa/index-en.php). MELA simulations consisted of natural processes and human actions. The ingrowth, growth, and mortality of trees were predicted based on a set of distance-independent tree-level statistical models (e.g. Hynynen et al. 2002) included in MELA and the simulation of the stand (sample plot)-level management actions was based on the current Finnish silvicultural guidelines (Äijälä et al. 2014) and the guidelines for harvesting of energy wood (Koistinen et al. 2016). Future potentials were assumed to materialize when the industrial roundwood fellings followed the level of maximum sustained yield (79 mill. m3 in this calculation). The maximum sustained yield was defined such that the net present value calculated with a 4% discount rate was maximized subject to non-declining periodic industrial roundwood and energy wood removals and net incomes, and subject to the saw log removal remaining at least at the level of the first period. There were no constraints concerning tree species selection, cutting methods, age classes, or the growth/drain ratio in order to efficiently utilize the dynamics of forest structure. The potential for energywood from thinnings was calculated separately for all the energywood from thinnings (Stemwood for energy from thinnings) and for material that does not fulfill the size-requirements for pulpwood (Stemwood for energy from thinnings (smaller than pulpwood-sized trees)). Note that the decision whether pulpwood-sized thinning wood is directed to energy or industrial use, is based on the optimisation by MELA. The minimum top diameter of pulpwood in the calculation was 6.3 cm for pine (Pinus sylvestris) and 6.5 cm for spruce (Picea abies) and broadleaved species (mainly Betula pendula, B. pubescens, Populus tremula, Alnus incana, A. glutinosa and Salix spp.). The minimum length of a pulpwood log was assumed at 2.0 m. Energywood could be harvested as whole trees or as delimbed. The dry-matter loss in the supply chain was assumed at 5%. The potentials for logging residues and stumps were calculated as follows: The crown biomass removals of clear fellings were obtained from MELA. According to harvesting guidelines for energywood (Koistinen et al. 2016) mineral soils classified as sub-xeric (or weaker) and peatlands with corresponding low nutrient levels were left out from the potentials. Next, technical recovery rates were applied (70% for logging residues and 82-84% for stumps) (Koistinen et al. 2016; Muinonen et al. 2013). Finally, a dry-matter loss of 20% and 5% was assumed for residues and stumps, respectively. The techno-economical harvesting potentials were first calculated for nineteen Finnish regions and then distributed on a raster grid at 1 km × 1 km resolution by weighting with Multi-Source NFI biomasses as described by Anttila et al. (2018). The potentials represent time period 2026-2035 and are presented as average annual potentials in solid cubic metres over bark. References Äijälä O, Koistinen A, Sved J, Vanhatalo K, Väisänen P. 2014. Metsänhoidon suositukset. [Guidelines for sustainable forest management]. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisuja. Anttila P., Nivala V., Salminen O., Hurskainen M., Kärki J., Lindroos T.J. & Asikainen A. 2018. Regional balance of forest chip supply and demand in Finland in 2030. Silva Fennica vol. 52 no. 2 article id 9902. 20 s. https://doi.org/10.14214/sf.9902 Hirvelä, H., Härkönen, K., Lempinen, R., Salminen, O. 2017. MELA2016 Reference Manual. Natural Resources Institute Finland (Luke). 547 p. Hynynen J, Ojansuu R, Hökkä H, Salminen H, Siipilehto J, Haapala P. 2002. Models for predicting the stand development – description of biological processes in MELA system. The Finnish Forest Research Institute Research Papers. 835. Koistinen A, Luiro J, Vanhatalo K. 2016. Metsänhoidon suositukset energiapuun korjuuseen, työopas. [Guidelines for sustainable harvesting of energy wood]. Tapion julkaisuja. Muinonen E., Anttila P., Heinonen J., Mustonen J. 2013. Estimating the bioenergy potential of forest chips from final fellings in Central Finland based on biomass maps and spatially explicit constraints. Silva Fennica 47(4) article 1022. https://doi.org/10.14214/sf.1022. Siitonen M, Härkönen K, Hirvelä H, Jämsä J, Kilpeläinen H, Salminen O et al. 1996. MELA Handbook. 622. 951-40-1543-6.

Tämä tietokanta sisältää kaikki Tampereen yleis- ja osayleiskaavojen voimassa olevat aluevaraukset. Aluevarausmerkinnöillä osoitetaan alueen pääasiallinen käyttötarkoitus. Alueiden käyttötarkoitukset on yleiskaavamerkinnöissä ryhmitelty 11 pääluokkaan, jotka ovat: A: Asuminen C: Keskustatoiminnot E: Erityisalueet L: Liikenne M: Maa- ja metsätalous P: Palvelut R: Loma-asuminen S: Suojelu T: Työ ja tuotanto V: Virkistys W: Vesialueet . Aineistoa ylläpidetään PostgreSQL-ympäristössä. Tiedot päivitetään tietokantaan, kun kaava on saanut lainvoiman. Päivitys ja ylläpito jatkuvaa. Tietokannan geometria on moniosainen alue. Aineiston koordinaattijärjestelmä on ETRS-GK24 (EPSG:3878). Saatavissa Tampereen WMS2-/WFS-palveluista sekä kaupungin avoimen datan portaalissa data.tampere.fi. Aineiston suositeltava tarkastelumittakaava on 1:60000.

Aineisto sisältää Tampereen kaupungin järjestelmiin kytkettyjen liikennevaloliittymien sijaintitiedot, sekä niihin liittyviä taustatietoja. Osa näistä sijaitsee naapurikunnissa. Aineiston päivitys ja ylläpito kuukausittaista. Aineiston koordinaatistojärjestelmä on ETRS-GK24FIN. Aineisto on pistemäistä. Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS-rajapinnoilta, aineisto on tallennettu PostGIS-tietokantaan. Selite: id = juokseva järjestysnumero liva_nro = liikennevalojen liittymänumero paikka = katujen/väylien nimet, joissa liikennevalot sijaitsevat yhteinen_koje = tieto, jos sama liikennevalokoje ohjaa useampaa liittymää liittymä_rakennettu = liikennevalojen rakennusvuosi kojetyyppi = liittymäkojeen malli koje_vuodelta = liittymäkojeen asennusvuosi tila_kaytossa = tieto liikennevalojen käytössäolosta (päällä, tulossa, poistettu) paivystysluokka = tieto kuuluuko liittymä kiireellisesti korjattavien liittymien joukkoon yoajantoiminta = tieto onko liittymän liikennevalot käytössä yöaikaan. imflow_liittyma =- tieto onko kyseessä adaptiivista liikennevalo-ohjausta tukevasta liittymästä rv-valo = tieto onko kyseessä raitiotien varoitusvalo tunnelin_varareitti = tieto onko kyseessä rantatunnelin varareitillä olevasta valoliittymästä aaniopastettu_liittyma = tieto onko kyseessä näkövammaisen ääniopasteilla varustettu liittymä joukkoliikenne_etuus = tieto onko liittymässä joukkoliikenne etuus halytysajoneuvojen_etuus = tieto onko liittymässä hälytysajoneuvojen pakkoetuus raskaanliikenteen_etuus = tieto onko liittymässä raskaan liikenteen etuus crosscycle_liittyma = tieto onko liittymässä pyöräilijöiden crosscycle-sovellusta tukeva ominaisuus (ennakoiva liikennevalopyyntö) glosa = tieto onko liittymän poikkeustilatietoja saatavilla glosa-sovelluksen kautta kvt_verkko = tieto millä tavoin liittymä on kytketty kvt-verkkoon omistus = liikennevaloliittymän omistaja kunta = kunta, jonka alueella liittymä sijaitsee Aineistosta vastaa Tampereen kaupunki, Liikennejärjestelmän suunnittelu