Satakunnan rakennusperintö -inventoinnin päivitys on tehty vuosina 2003–2005. Luettelon pohjana on ollut vuosina 1987–88 tehty inventointi, joka on julkaistu Satakunnan rakennusperinne -kirjassa vuonna 1990. Inventoinnissa on koottu kohde- ja aluetiedot Satakunnan maakunnallisesti merkittävistä kulttuuriympäristöistä ja rakennusperinnöstä.

HSY:n jätehuollon asiointipisteet. Asiointipiste voi olla sortti-asema, aluekeräyspiste tai jätteenkäsittelypiste. Aineiston ominaisuustiedoissa kerrotaan pisteen osoite sekä puhelinnumero ja sähköpostiosoite yhteydenottoja varten. Lisätietoja asiointipisteistä ja niiden aukioloista löydät myös www.hsy.fi -sivustolta.

Tämä tietokanta sisältää kaikki Tampereen yleis- ja osayleiskaavojen voimassa olevat aluevaraukset. Aluevarausmerkinnöillä osoitetaan alueen pääasiallinen käyttötarkoitus. Alueiden käyttötarkoitukset on yleiskaavamerkinnöissä ryhmitelty 11 pääluokkaan, jotka ovat: A: Asuminen C: Keskustatoiminnot E: Erityisalueet L: Liikenne M: Maa- ja metsätalous P: Palvelut R: Loma-asuminen S: Suojelu T: Työ ja tuotanto V: Virkistys W: Vesialueet . Aineistoa ylläpidetään PostgreSQL-ympäristössä. Tiedot päivitetään tietokantaan, kun kaava on saanut lainvoiman. Päivitys ja ylläpito jatkuvaa. Tietokannan geometria on moniosainen alue. Aineiston koordinaattijärjestelmä on ETRS-GK24 (EPSG:3878). Saatavissa Tampereen WMS2-/WFS-palveluista sekä kaupungin avoimen datan portaalissa data.tampere.fi. Aineiston suositeltava tarkastelumittakaava on 1:60000.

Imutyhjennyspisteellä on alipainetyhjennyslaite jätevesien ja wc-säiliöiden tyhjennykseen. Imutyhjennyspisteistä ilmoitetaan tunnus, tyyppi, omistaja, käyttöönottopäivämäärä, kuntotieto/lisätietoa ja käytössä olon tila (käytössä, ei käytössä, ei tiedossa) sekä sijaintiin liittyen sijaintiraidetunnus, ratakilometrisijainti ja sijaintiarvio. Imutyhjennyspisteet kuuluvat ratapihan palveluihin ja varusteisiin. Aineisto kattaa Väyläviraston omistamat rautatiet. Aineiston lähdejärjestelmä on Ratainfratietojen hallintajärjestelmän ratakohteiden hallintasovellus (RATKO).

Aineisto kattaa Väyläviraston omistamat rautatiet. Aineiston lähdejärjestelmä on Ratainfratietojen hallintajärjestelmän ratakohteiden hallintasovellus (RATKO). Pehmeiköiden sijainti ilmoitetaan rekisterissä raidenumeron sekä alku- ja loppukohdan (km+m) avulla. Sijaintiraiteina ilmoitetaan ratatiedon rekisterijärjestelmän mukaiset raidetunnukset, joilla pehmeikkö sijaitsee. Pehmeikkörekisterin kilometrijärjestelmä on ratasuunnittelussa käytetty km-järjestelmä, joka perustuu maastossa mitattuihin km-pylväiden paikkoihin. Km+m-tieto liittyy aina pituusmittausraiteeseen. Tämä ilmaisee, minkä pituusmittausjärjestelmän mukainen lukema on. Pehmeikön alku- ja loppupisteen määrittelee geotekniikan asiantuntija. Pehmeikön alku- ja loppupään kilometritiedot ilmoitetaan muodossa 0123+0456. Aineisto päivittyy kerran viikossa.

Kurikan opaskartta on digitaalinen karttatuote, joka on saatavissa julkisena palveluna kaupungin verkkosivujen kautta. Se kattaa Kurikan kunnan alueen. Opaskartassa kuvataan katuverkosto ja osoitenumerot sekä maastonimistöä, maankäyttöä ja rakennuksia ja niihin liittyvää tarkentavaa nimistöä. Karttatasoilla on myös myytävät tontit sekä ajantasaiset asemakaavat kaikkien kolmen taajaman osalta. Se toimii kaupungin osoitekarttana. Kartta skaalautuu portaattomasti siten, että se näyttää suuremmilla mittakaavatasoilla enemmän kohteita. Karttaa ylläpidetään jatkuvasti ja katuverkko ja osoitteisto on ajan tasalla. Kartasta voi tulostaa otteita. Vanhaa opaskarttaa on vielä saatavilla painettuna karttana. Uuden paperikartan painamisesta ei ole tehty päätöstä. Aineiston koordinaattijärjestelmä on ETRS-GK22. Korkeusjärjestelmä N2000.

Vesityspisteistä ilmoitetaan sijaintiin liittyen sijaintiraidetunnus ja ratakilometrisijainti. Vesityspisteet kuuluvat ratapihan palveluihin ja varusteisiin. Aineisto kattaa Väyläviraston omistamat rautatiet. Aineiston lähdejärjestelmä on Ratainfratietojen hallintajärjestelmän ratakohteiden hallintasovellus (RATKO).

Aineisto sisältää matkustajalaitureiden sijainti- ja rakennetietoja: ratanumero jolla matkustajalaituri sijaitsee, laiturin tunnus (muodostetaan liikennepaikan lyhenteestä ja laiturin numerosta), kuvaus, alkukm+m ja loppukm+m (laiturin alku- ja loppupisteen sijainti ratakilometrijärjestelmässä xxxx+xxxx), matala/korkea (laiturin korkeus), reuna, pinta, pituus (laiturin pituus metreinä kokonaislukuna), vaara-alue ja raiteen suurin nopeus (km/h). Matkustajalaiturit kuuluvat ratapihan paveluihin ja varusteisiin. Aineisto kattaa Väyläviraston omistamat rautatiet. Aineiston lähdejärjestelmä on Ratainfratietojen hallintajärjestelmän ratakohteiden hallintasovellus (RATKO).

Lipas.fi on Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan hallinnoima valtakunnallinen liikunnan paikkatietojärjestelmä (Domainit www.liikuntapaikat.fi ja www.lipas.fi). Lipas-aineistossa on liikunta- ja ulkoilupaikkojen sijainti- ja ominaisuustietoja pisteinä, reitteinä ja alueina. Tietokannassa on yli 47 000 liikunta- tai ulkoilupaikkaa ja liikuntapaikkaan liittyvää varustustietoa. Lipas-aineistoa ylläpitävät esimerkiksi kuntien liikuntatoimen viranhaltijat, muut liikuntapaikkojen omistajat, virkistysalueyhdistykset ja Jyväskylän yliopisto. Lipas-palvelun ovat kehittäneet Jyväskylän yliopisto, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen Kuntaliitto ja valtion ympäristöhallinto yhteistyössä aluehallintovirastojen, kuntien, liikuntajärjestöjen ja liikuntapaikkojen hoitajien kanssa. Lipas syntyi opetusministeriössä jo 1970-luvulla; myöhemmin se siirrettiin Jyväskylän yliopiston hallintaan. Aineisto on jatkuvasti päivitettävä nykytilanteen kuvaus liikuntapaikoista, liikuntareiteistä ja alueista. Lipas.fi palvelussa on tarjolla myös Tilastokeskuksen keräämät kuntien liikunta- ja nuorisotoimen tilinpäätöstiedot.