From 1 - 10 / 41
  • Lastauslaiturista ilmoitetaan sijaintiin liittyen sijaintiraidetunnus ja ratakilometrisijainti. Lastauslaiturit kuuluvat ratapihan palveluihin ja varusteisiin. Aineisto kattaa Väyläviraston omistamat rautatiet. Aineiston lähdejärjestelmä on Ratainfratietojen hallintajärjestelmän ratakohteiden hallintasovellus (RATKO). Aineisto päivitetään Ratkosta kolme kertaa viikossa.

  • KUVAUS: Tampereen kaupungin maantieteellisiä tunnuslukuja (päivitetty 2019). Liikenteellinen keskipiste on sijoitettu Itsenäisyydenkadun, Kalevan puistotien ja Teiskontien risteykseen. Tampereen "äärikoordinaatit" on määritelty kaupungin kiinteistöraja-aineistosta. Painopiste on määritelty matemaattisesti kaupungin kiinteistöraja-aineistosta. Syvin kohta määritelty Väyläviraston merikartasta. Suorakulmaiset koordinaatit on pyöristetty lähimpään metriin. Maantieteelliset koordinaatit esitetään asteen desimaaliosina. KATTAVUUS: Tampere PÄIVITYS: Päivittyy hyvin harvoin. YLLÄPITOSOVELLUS: Aineisto on PostgreSQL/PostGIS -tietokannassa, ylläpitoa tehdään tarvittaessa QGIS-ohjelmalla käsin. KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä GEOMETRIA: Pistemäinen SAATAVUUS: Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS-rajapinnoilta, aineisto on tallennettu Postgis-tietokantaan. JULKISUUS ja TIETOSUOJA: Julkinen KENTÄT: fid Pisteen id-numero kohde Kohteen selite gk24_koordinaatit_n Pohjoinen koordinaattilukema GK24-karttaprojektiossa (EPSG:3878) gk24_koordinaatit_e Itäinen koordinaattilukema GK24-karttaprojektiossa (EPSG:3878) tm35_koordinaatit_n Pohjoinen koordinaattilukema TM35-karttaprojektiossa (EPSG:3067) tm35_koordinaatit_e Itäinen koordinaattilukema TM35-karttaprojektiossa (EPSG:3067) wgs84_koordinaatit_leveys Koordinaattilukema (asteina) pohjoista leveyttä WGS84-koordinaatistossa wgs84_koordinaatit_pituus Koordinaattilukema (asteina) WGS84-koordinaatistossa AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki

  • Categories    

    Helsingin kaupungin rakennuskieltokartta on Maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n mukainen kartta kaupungin alueella voimassa olevista rakennuskieltoalueista. Lain mukaisesti kunta voi määrätä rakennuskiellon alueelle, jolla asemakaavan laatiminen tai muuttaminen on vireillä. Kielto päättyy kun alueelle laadittu uusi asemakaava saa lainvoiman. Kielto on voimassa enintään kaksi vuotta. Kunta voi kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi pidentää kieltoaikaa kaksi vuotta kerrallaan. Rakennuskiellot määritellään kaavaprosessin kuluessa ja kaavaprosessista vastaa Kaupunkiympäristötoimialan Asemakaavoitus. Helsingin rakennuskieltokarttaa ylläpitää Kaupunkiympäristötoimialan Kaupunkimittauspalvelut. Aineiston ylläpito on jatkuvaa. Aineisto on saatavilla WMS- ja WFS-rajapintapalvelusta tasonimillä Rakennuskieltoalue_asemakaavan_laatimiseksi Rakennuskieltoalue_yleiskaavan_laatimiseksi

  • Vuoden 2018 virkistys- ja viheralueet -teema sisältää seuraavat aineistot: Lähivirkistykseen soveltuvat alueet, joiden pinta-ala on vähintään 1.5 hehtaaria. Mitä suurempi pinta-ala on, sitä paremmin virkistysmahdollisuuksia on tarjolla. Aineisto sisältää Corinen 3-tason luokat 311 lehtimetsät; 312 havumetsät; 313 sekametsät; 321 luonnonniityt; 322 varvikot ja nummet; 324 harvapuustoiset alueet; 3321 rantahietikot ja dyynialueet; 332 kalliomaat; 333 niukkakasvustoiset kangasmaat, sekä 4-tason luokat 1411 puistot; 4111 sisämaan kosteikot maalla; 4121 avosuot; 4211 merenrantakosteikot maalla, sekä luokan 1422 muut urheilu- ja vapaa-ajan toiminta –alueet. Laajemmat, virkistykseen soveltuvat alueet, joiden pinta-ala on vähintään 20 hehtaaria. Mitä suurempi pinta-ala on, sitä paremmin virkistysmahdollisuuksia on tarjolla. Aineisto sisältää Corinen 3-tason luokat 311 lehtimetsät; 312 havumetsät; 313 sekametsät; 321 luonnonniityt; 322 varvikot ja nummet; 324 harvapuustoiset alueet; 3321 rantahietikot ja dyynialueet; 332 kalliomaat; 333 niukkakasvustoiset kangasmaat, sekä 4-tason luokat 1411 puistot; 4111 sisämaan kosteikot maalla; 4121 avosuot; 4211 merenrantakosteikot maalla, sekä luokan 1422 muut urheilu- ja vapaa-ajan toiminta –alueet. Laajat yli 10 000 hehtaarin kokoiset yhtenäiset luontoalueet, jotka ovat merkittäviä toimivan ekologisen verkoston ja luonnon monimuotoisuuden kannalta juuri laaja-alaisuutensa ja yhtenäisyytensä takia. Aineisto sisältää Corinen maankäyttöluokat 231 laidunmaat; 243 pienipiirteinen maatalousmosaiikki; 244 Puustoiset pelto- ja laidunmaat; 311 lehtimetsät; 312 havumetsät; 313 sekametsät; 321 luonnonniityt; 322 varvikot ja nummet; 324 harvapuustoiset alueet; 332 kalliomaat; 333 niukkakasvustoiset kangasmaat, sekä 4-tason luokat 1411 puistot; 4111 sisämaan kosteikot maalla; 4112 sisämaan kosteikot vedessä; 4121 avosuot; 4211 merenrantakosteikot maalla; 511 joet. Vähintään 1 hehtaarin kokoiset metsät ja suot, jotka kertovat alueen hiilinielupotentiaalista: mitä suurempi pinta-ala on, sitä enemmän hiilinielupotentiaalia alueella on. Aineisto sisältää Corinen maankäyttöluokat 311 lehtimetsät; 312 havumetsät; 313 sekametsät; 4121 avosuot. Luonnon ydinalueet, joiden ytimen pinta-ala on vähintään 100 ha, kun niiden 250 m leveä reunavyöhyke on poistettu. Aineisto sisältää Corinen maankäyttöluokat 231 laidunmaat; 243 pienipiirteinen maatalousmosaiikki; 244 Puustoiset pelto- ja laidunmaat; 311 lehtimetsät; 312 havumetsät; 313 sekametsät; 321 luonnonniityt; 322 varvikot ja nummet; 324 harvapuustoiset alueet; 332 kalliomaat; 333 niukkakasvustoiset kangasmaat, sekä 4-tason luokat 1411 puistot; 4111 sisämaan kosteikot maalla; 4112 sisämaan kosteikot vedessä; 4121 avosuot; 4211 merenrantakosteikot maalla; 511 joet. Vähintään 1 hehtaarin kokoisten luontoalueiden reunavyöhykkeet. Aineisto kertoo luontoalueiden pirstoutuneisuudesta ekologisen yhtenäisyyden, ekologisen verkoston ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kannalta: mitä pienempi pinta-ala ja mitä vähemmän reunavyöhykettä on, sitä yhtenäisempiä luontoalueet ovat. Aineisto sisältää Corinen maankäyttöluokat 231 laidunmaat; 243 pienipiirteinen maatalousmosaiikki; 244 Puustoiset pelto- ja laidunmaat; 311 lehtimetsät; 312 havumetsät; 313 sekametsät; 321 luonnonniityt; 322 varvikot ja nummet; 324 harvapuustoiset alueet; 332 kalliomaat; 333 niukkakasvustoiset kangasmaat, sekä 4-tason luokat 1411 puistot; 4111 sisämaan kosteikot maalla; 4112 sisämaan kosteikot vedessä; 4121 avosuot; 4211 merenrantakosteikot maalla; 511 joet. Virkistys- ja viheralueteeman -aineistot perustuvat Corine maanpeiteaineistoihin Corine-aineisto on tuotettu yhdistämällä satelliittikuvatulkintatuloksia, olemassa olevia paikkatietoaineistoja sekä maastossa mitattua tietoa. Eri vuosien aineistojen erot eivät ole kaikki todellisia maankäytön muutoksia, vaan osa johtuu menetelmällisistä muutoksista ja aineistojen laadun parantumisesta. Corinen resoluutio vuoden 2012 ja 2018 aineistossa on 20 m. Lisätietoa aineistoista: Kopperoinen ym. 2012. Kriteereitä ja mittareita kestävien kaupunkiseutujen suunnittelun työvälineiksi–paikkatietomenetelmien kuvaukset. Suomen Ympäristökeskuksen raportteja 28. Suomen ympäristökeskus. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Käyttötarkoitus: Maankäytön suunnittelun tueksi Lisätietoja: http://hdl.handle.net/10138/39843 https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/VirkistysViheralueet2018.pdf

  • Aineisto sisältää matkustajalaitureiden sijainti- ja rakennetietoja: ratanumero jolla matkustajalaituri sijaitsee, laiturin tunnus (muodostetaan liikennepaikan lyhenteestä ja laiturin numerosta), kuvaus, alkukm+m ja loppukm+m (laiturin alku- ja loppupisteen sijainti ratakilometrijärjestelmässä xxxx+xxxx), matala/korkea (laiturin korkeus), reuna, pinta, pituus (laiturin pituus metreinä kokonaislukuna), vaara-alue ja raiteen suurin nopeus (km/h). Matkustajalaiturit kuuluvat ratapihan paveluihin ja varusteisiin. Aineisto kattaa Väyläviraston omistamat rautatiet. Aineiston lähdejärjestelmä on Ratainfratietojen hallintajärjestelmän ratakohteiden hallintasovellus (RATKO). Aineisto päivitetään Ratkosta kolme kertaa viikossa.

  • Lämmitysliitäntä on 1500 V sähköliitäntä, jonka avulla voidaan lämmittää henkilömatkustajavaunuja. 1500 V:n lämmitysliitännästä ilmoitetaan tunnus, omistaja, käyttöönottopäivämäärä, kuntotieto/lisätietoa ja käytössä olon tila (käytössä, ei käytössä, ei tiedossa) sekä sijaintiin liittyen sijaintiraidetunnus, ratakilometrisijainti ja sijainti arvio. 1500 V:n lämmitysliitännät kuuluvat ratapihan palveluihin ja varusteisiin. Aineisto kattaa Väyläviraston omistamat rautatiet. Aineiston lähdejärjestelmä on Ratainfratietojen hallintajärjestelmän ratakohteiden hallintasovellus (RATKO). Aineisto päivitetään Ratkosta kolme kertaa viikossa.

  • Vesityspisteistä ilmoitetaan sijaintiin liittyen sijaintiraidetunnus ja ratakilometrisijainti. Vesityspisteet kuuluvat ratapihan palveluihin ja varusteisiin. Aineisto kattaa Väyläviraston omistamat rautatiet. Aineiston lähdejärjestelmä on Ratainfratietojen hallintajärjestelmän ratakohteiden hallintasovellus (RATKO). Aineisto päivitetään Ratkosta kolme kertaa viikossa.

  • Tämä tietokanta sisältää kaikki Tampereen yleis- ja osayleiskaavojen voimassa olevat aluevaraukset. Aluevarausmerkinnöillä osoitetaan alueen pääasiallinen käyttötarkoitus. Alueiden käyttötarkoitukset on yleiskaavamerkinnöissä ryhmitelty 11 pääluokkaan, jotka ovat: A: Asuminen C: Keskustatoiminnot E: Erityisalueet L: Liikenne M: Maa- ja metsätalous P: Palvelut R: Loma-asuminen S: Suojelu T: Työ ja tuotanto V: Virkistys W: Vesialueet . Aineistoa ylläpidetään PostgreSQL-ympäristössä. Tiedot päivitetään tietokantaan, kun kaava on saanut lainvoiman. Päivitys ja ylläpito jatkuvaa. Tietokannan geometria on moniosainen alue. Aineiston koordinaattijärjestelmä on ETRS-GK24 (EPSG:3878). Saatavissa Tampereen WMS2-/WFS-palveluista sekä kaupungin avoimen datan portaalissa data.tampere.fi. Aineiston suositeltava tarkastelumittakaava on 1:60000.

  • Aineisto sisältää Tampereen kaupungin järjestelmiin kytkettyjen liikennevaloliittymien sijaintitiedot, sekä niihin liittyviä taustatietoja. Osa näistä sijaitsee naapurikunnissa. Aineiston päivitys ja ylläpito kuukausittaista. Aineiston koordinaatistojärjestelmä on ETRS-GK24FIN. Aineisto on pistemäistä. Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS-rajapinnoilta, aineisto on tallennettu PostGIS-tietokantaan. Selite: id = juokseva järjestysnumero liva_nro = liikennevalojen liittymänumero paikka = katujen/väylien nimet, joissa liikennevalot sijaitsevat yhteinen_koje = tieto, jos sama liikennevalokoje ohjaa useampaa liittymää liittymä_rakennettu = liikennevalojen rakennusvuosi kojetyyppi = liittymäkojeen malli koje_vuodelta = liittymäkojeen asennusvuosi tila_kaytossa = tieto liikennevalojen käytössäolosta (päällä, tulossa, poistettu) paivystysluokka = tieto kuuluuko liittymä kiireellisesti korjattavien liittymien joukkoon yoajantoiminta = tieto onko liittymän liikennevalot käytössä yöaikaan. imflow_liittyma =- tieto onko kyseessä adaptiivista liikennevalo-ohjausta tukevasta liittymästä rv-valo = tieto onko kyseessä raitiotien varoitusvalo tunnelin_varareitti = tieto onko kyseessä rantatunnelin varareitillä olevasta valoliittymästä aaniopastettu_liittyma = tieto onko kyseessä näkövammaisen ääniopasteilla varustettu liittymä joukkoliikenne_etuus = tieto onko liittymässä joukkoliikenne etuus halytysajoneuvojen_etuus = tieto onko liittymässä hälytysajoneuvojen pakkoetuus raskaanliikenteen_etuus = tieto onko liittymässä raskaan liikenteen etuus crosscycle_liittyma = tieto onko liittymässä pyöräilijöiden crosscycle-sovellusta tukeva ominaisuus (ennakoiva liikennevalopyyntö) glosa = tieto onko liittymän poikkeustilatietoja saatavilla glosa-sovelluksen kautta kvt_verkko = tieto millä tavoin liittymä on kytketty kvt-verkkoon omistus = liikennevaloliittymän omistaja kunta = kunta, jonka alueella liittymä sijaitsee Aineistosta vastaa Tampereen kaupunki, Liikennejärjestelmän suunnittelu

  • Imutyhjennyspisteellä on alipainetyhjennyslaite jätevesien ja wc-säiliöiden tyhjennykseen. Imutyhjennyspisteistä ilmoitetaan tunnus, tyyppi, omistaja, käyttöönottopäivämäärä, kuntotieto/lisätietoa ja käytössä olon tila (käytössä, ei käytössä, ei tiedossa) sekä sijaintiin liittyen sijaintiraidetunnus, ratakilometrisijainti ja sijaintiarvio. Imutyhjennyspisteet kuuluvat ratapihan palveluihin ja varusteisiin. Aineisto kattaa Väyläviraston omistamat rautatiet. Aineiston lähdejärjestelmä on Ratainfratietojen hallintajärjestelmän ratakohteiden hallintasovellus (RATKO). Aineisto päivitetään Ratkosta kolme kertaa viikossa.