Aineisto sisältää Vihdin kunnan ylläpitämät rakennusten osoitteet. Aineisto tuotetaan osana luparakentamista sekä osoitetietojen ylläpitoa. Aineisto päivittyy kunnan tietokannasta päivittäin. Ylläpidon tasokoordinaatistona on ETRS-GK24 (EPSG:3878).

Satakunnan rakennusperintö -inventoinnin päivitys on tehty vuosina 2003–2005. Luettelon pohjana on ollut vuosina 1987–88 tehty inventointi, joka on julkaistu Satakunnan rakennusperinne -kirjassa vuonna 1990. Inventoinnissa on koottu kohde- ja aluetiedot Satakunnan maakunnallisesti merkittävistä kulttuuriympäristöistä ja rakennusperinnöstä.

KUVAUS: Tampereen kaupungin maantieteellisiä tunnuslukuja (päivitetty 2019). Liikenteellinen keskipiste on sijoitettu Itsenäisyydenkadun, Kalevan puistotien ja Teiskontien risteykseen. Tampereen "äärikoordinaatit" on määritelty kaupungin kiinteistöraja-aineistosta. Painopiste on määritelty matemaattisesti kaupungin kiinteistöraja-aineistosta. Syvin kohta määritelty Väyläviraston merikartasta. Suorakulmaiset koordinaatit on pyöristetty lähimpään metriin. Maantieteelliset koordinaatit esitetään asteen desimaaliosina. KATTAVUUS: Tampere PÄIVITYS: Päivittyy hyvin harvoin. YLLÄPITOSOVELLUS: Aineisto on PostgreSQL/PostGIS -tietokannassa, ylläpitoa tehdään tarvittaessa QGIS-ohjelmalla käsin. KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä GEOMETRIA: Pistemäinen SAATAVUUS: Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS-rajapinnoilta, aineisto on tallennettu Postgis-tietokantaan. JULKISUUS ja TIETOSUOJA: Julkinen KENTÄT: fid Pisteen id-numero kohde Kohteen selite gk24_koordinaatit_n Pohjoinen koordinaattilukema GK24-karttaprojektiossa (EPSG:3878) gk24_koordinaatit_e Itäinen koordinaattilukema GK24-karttaprojektiossa (EPSG:3878) tm35_koordinaatit_n Pohjoinen koordinaattilukema TM35-karttaprojektiossa (EPSG:3067) tm35_koordinaatit_e Itäinen koordinaattilukema TM35-karttaprojektiossa (EPSG:3067) wgs84_koordinaatit_leveys Koordinaattilukema (asteina) pohjoista leveyttä WGS84-koordinaatistossa wgs84_koordinaatit_pituus Koordinaattilukema (asteina) WGS84-koordinaatistossa AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki

Vesityspisteistä ilmoitetaan sijaintiin liittyen sijaintiraidetunnus ja ratakilometrisijainti. Vesityspisteet kuuluvat ratapihan palveluihin ja varusteisiin. Aineisto kattaa Väyläviraston omistamat rautatiet. Aineiston lähdejärjestelmä on Ratainfratietojen hallintajärjestelmän ratakohteiden hallintasovellus (RATKO). Aineisto päivitetään Ratkosta kolme kertaa viikossa.

The raw materials of forest chips are small-diameter trees from thinning fellings and logging residues and stumps from final fellings. The harvesting potential consists of biomass that would be available after technical and economic constraints. Such constraints include, e.g., minimum removal of energywood per hectare, site fertility and recovery rate. Note that the techno-economic potential is usually higher than the actual availability, which depends on forest owners’ willingness to sell and competitive situation. The harvesting potentials were estimated using the sample plots of the 12th national forest inventory (NFI12) measured in the years 2014–2018. First, a large number of sound and sustainable management schedules for five consecutive ten-year periods were simulated for each sample plot using a large-scale Finnish forest planning system known as MELA (Siitonen et al. 1996; Hirvelä et al. 2017; http://mela2.metla.fi/mela/tupa/index-en.php). MELA simulations consisted of natural processes and human actions. The ingrowth, growth, and mortality of trees were predicted based on a set of distance-independent tree-level statistical models (e.g. Hynynen et al. 2002) included in MELA and the simulation of the stand (sample plot)-level management actions was based on the current Finnish silvicultural guidelines (Äijälä et al. 2014) and the guidelines for harvesting of energy wood (Koistinen et al. 2016). Future potentials were assumed to materialize when the industrial roundwood fellings followed the level of maximum sustained yield (79 mill. m3 in this calculation). The maximum sustained yield was defined such that the net present value calculated with a 4% discount rate was maximized subject to non-declining periodic industrial roundwood and energy wood removals and net incomes, and subject to the saw log removal remaining at least at the level of the first period. There were no constraints concerning tree species selection, cutting methods, age classes, or the growth/drain ratio in order to efficiently utilize the dynamics of forest structure. The potential for energywood from thinnings was calculated separately for all the energywood from thinnings (Stemwood for energy from thinnings) and for material that does not fulfill the size-requirements for pulpwood (Stemwood for energy from thinnings (smaller than pulpwood-sized trees)). Note that the decision whether pulpwood-sized thinning wood is directed to energy or industrial use, is based on the optimisation by MELA. The minimum top diameter of pulpwood in the calculation was 6.3 cm for pine (Pinus sylvestris) and 6.5 cm for spruce (Picea abies) and broadleaved species (mainly Betula pendula, B. pubescens, Populus tremula, Alnus incana, A. glutinosa and Salix spp.). The minimum length of a pulpwood log was assumed at 2.0 m. Energywood could be harvested as whole trees or as delimbed. The dry-matter loss in the supply chain was assumed at 5%. The potentials for logging residues and stumps were calculated as follows: The crown biomass removals of clear fellings were obtained from MELA. According to harvesting guidelines for energywood (Koistinen et al. 2016) mineral soils classified as sub-xeric (or weaker) and peatlands with corresponding low nutrient levels were left out from the potentials. Next, technical recovery rates were applied (70% for logging residues and 82-84% for stumps) (Koistinen et al. 2016; Muinonen et al. 2013). Finally, a dry-matter loss of 20% and 5% was assumed for residues and stumps, respectively. The techno-economical harvesting potentials were first calculated for nineteen Finnish regions and then distributed on a raster grid at 1 km × 1 km resolution by weighting with Multi-Source NFI biomasses as described by Anttila et al. (2018). The potentials represent time period 2026-2035 and are presented as average annual potentials in solid cubic metres over bark. References Äijälä O, Koistinen A, Sved J, Vanhatalo K, Väisänen P. 2014. Metsänhoidon suositukset. [Guidelines for sustainable forest management]. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisuja. Anttila P., Nivala V., Salminen O., Hurskainen M., Kärki J., Lindroos T.J. & Asikainen A. 2018. Regional balance of forest chip supply and demand in Finland in 2030. Silva Fennica vol. 52 no. 2 article id 9902. 20 s. https://doi.org/10.14214/sf.9902 Hirvelä, H., Härkönen, K., Lempinen, R., Salminen, O. 2017. MELA2016 Reference Manual. Natural Resources Institute Finland (Luke). 547 p. Hynynen J, Ojansuu R, Hökkä H, Salminen H, Siipilehto J, Haapala P. 2002. Models for predicting the stand development – description of biological processes in MELA system. The Finnish Forest Research Institute Research Papers. 835. Koistinen A, Luiro J, Vanhatalo K. 2016. Metsänhoidon suositukset energiapuun korjuuseen, työopas. [Guidelines for sustainable harvesting of energy wood]. Tapion julkaisuja. Muinonen E., Anttila P., Heinonen J., Mustonen J. 2013. Estimating the bioenergy potential of forest chips from final fellings in Central Finland based on biomass maps and spatially explicit constraints. Silva Fennica 47(4) article 1022. https://doi.org/10.14214/sf.1022. Siitonen M, Härkönen K, Hirvelä H, Jämsä J, Kilpeläinen H, Salminen O et al. 1996. MELA Handbook. 622. 951-40-1543-6.

Aineisto sisältää Tampereen kaupungin järjestelmiin kytkettyjen liikennevaloliittymien sijaintitiedot, sekä niihin liittyviä taustatietoja. Osa näistä sijaitsee naapurikunnissa. Aineiston päivitys ja ylläpito kuukausittaista. Aineiston koordinaatistojärjestelmä on ETRS-GK24FIN. Aineisto on pistemäistä. Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS-rajapinnoilta, aineisto on tallennettu PostGIS-tietokantaan. Selite: id = juokseva järjestysnumero liva_nro = liikennevalojen liittymänumero paikka = katujen/väylien nimet, joissa liikennevalot sijaitsevat yhteinen_koje = tieto, jos sama liikennevalokoje ohjaa useampaa liittymää liittymä_rakennettu = liikennevalojen rakennusvuosi kojetyyppi = liittymäkojeen malli koje_vuodelta = liittymäkojeen asennusvuosi tila_kaytossa = tieto liikennevalojen käytössäolosta (päällä, tulossa, poistettu) paivystysluokka = tieto kuuluuko liittymä kiireellisesti korjattavien liittymien joukkoon yoajantoiminta = tieto onko liittymän liikennevalot käytössä yöaikaan. imflow_liittyma =- tieto onko kyseessä adaptiivista liikennevalo-ohjausta tukevasta liittymästä rv-valo = tieto onko kyseessä raitiotien varoitusvalo tunnelin_varareitti = tieto onko kyseessä rantatunnelin varareitillä olevasta valoliittymästä aaniopastettu_liittyma = tieto onko kyseessä näkövammaisen ääniopasteilla varustettu liittymä joukkoliikenne_etuus = tieto onko liittymässä joukkoliikenne etuus halytysajoneuvojen_etuus = tieto onko liittymässä hälytysajoneuvojen pakkoetuus raskaanliikenteen_etuus = tieto onko liittymässä raskaan liikenteen etuus crosscycle_liittyma = tieto onko liittymässä pyöräilijöiden crosscycle-sovellusta tukeva ominaisuus (ennakoiva liikennevalopyyntö) glosa = tieto onko liittymän poikkeustilatietoja saatavilla glosa-sovelluksen kautta kvt_verkko = tieto millä tavoin liittymä on kytketty kvt-verkkoon omistus = liikennevaloliittymän omistaja kunta = kunta, jonka alueella liittymä sijaitsee Aineistosta vastaa Tampereen kaupunki, Liikennejärjestelmän suunnittelu

Aineisto kattaa Väyläviraston omistamat rautatiet. Aineiston lähdejärjestelmä on Ratainfratietojen hallintajärjestelmän ratakohteiden hallintasovellus (RATKO). Pehmeiköiden sijainti ilmoitetaan rekisterissä raidenumeron sekä alku- ja loppukohdan (km+m) avulla. Sijaintiraiteina ilmoitetaan ratatiedon rekisterijärjestelmän mukaiset raidetunnukset, joilla pehmeikkö sijaitsee. Pehmeikkörekisterin kilometrijärjestelmä on ratasuunnittelussa käytetty km-järjestelmä, joka perustuu maastossa mitattuihin km-pylväiden paikkoihin. Km+m-tieto liittyy aina pituusmittausraiteeseen. Tämä ilmaisee, minkä pituusmittausjärjestelmän mukainen lukema on. Pehmeikön alku- ja loppupisteen määrittelee geotekniikan asiantuntija. Pehmeikön alku- ja loppupään kilometritiedot ilmoitetaan muodossa 0123+0456. Aineisto päivitetään Ratkosta kolme kertaa viikossa.

Kauniaisten kaupungin ylläpitämä osoiteaineisto. Jatkuva ylläpito tietokannassa, irroitus ja toimitus sopimuksen mukaan.

HSY:n jätehuollon asiointipisteet. Asiointipiste voi olla sortti-asema, aluekeräyspiste tai jätteenkäsittelypiste. Aineiston ominaisuustiedoissa kerrotaan pisteen osoite sekä puhelinnumero ja sähköpostiosoite yhteydenottoja varten. Lisätietoja asiointipisteistä ja niiden aukioloista löydät myös HSY:n nettisivuilta.

Satakunnan rakennusperintö -inventoinnin päivitys on tehty vuosina 2003–2005. Luettelon pohjana on ollut vuosina 1987–88 tehty inventointi, joka on julkaistu Satakunnan rakennusperinne -kirjassa vuonna 1990. Inventoinnissa on koottu kohde- ja aluetiedot Satakunnan maakunnallisesti merkittävistä kulttuuriympäristöistä ja rakennusperinnöstä.