Aineisto sisältää matkustajalaitureiden sijainti- ja rakennetietoja: ratanumero jolla matkustajalaituri sijaitsee, laiturin tunnus (muodostetaan liikennepaikan lyhenteestä ja laiturin numerosta), kuvaus, alkukm+m ja loppukm+m (laiturin alku- ja loppupisteen sijainti ratakilometrijärjestelmässä xxxx+xxxx), matala/korkea (laiturin korkeus), reuna, pinta, pituus (laiturin pituus metreinä kokonaislukuna), vaara-alue ja raiteen suurin nopeus (km/h). Matkustajalaiturit kuuluvat ratapihan paveluihin ja varusteisiin. Aineisto kattaa Väyläviraston omistamat rautatiet. Aineiston lähdejärjestelmä on Ratainfratietojen hallintajärjestelmän ratakohteiden hallintasovellus (RATKO).

Vuoden 2012 virkistys- ja viheralueet -teema sisältää seuraavat aineistot: Lähivirkistykseen soveltuvat alueet, joiden pinta-ala on vähintään 1.5 hehtaaria. Mitä suurempi pinta-ala on, sitä paremmin virkistysmahdollisuuksia on tarjolla. Aineisto sisältää Corinen 3-tason luokat 311 lehtimetsät; 312 havumetsät; 313 sekametsät; 321 luonnonniityt; 322 varvikot ja nummet; 324 harvapuustoiset alueet; 3321 rantahietikot ja dyynialueet; 332 kalliomaat; 333 niukkakasvustoiset kangasmaat, sekä 4-tason luokat 4111 sisämaan kosteikot maalla; 4121 avosuot; 4211 merenrantakosteikot maalla, sekä luokan 1422 muut urheilu- ja vapaa-ajan toiminta –alueet. Laajemmat, virkistykseen soveltuvat alueet, joiden pinta-ala on vähintään 20 hehtaaria. Mitä suurempi pinta-ala on, sitä paremmin virkistysmahdollisuuksia on tarjolla. Aineisto sisältää Corinen 3-tason luokat 311 lehtimetsät; 312 havumetsät; 313 sekametsät; 321 luonnonniityt; 322 varvikot ja nummet; 324 harvapuustoiset alueet; 3321 rantahietikot ja dyynialueet; 332 kalliomaat; 333 niukkakasvustoiset kangasmaat, sekä 4-tason luokat 4111 sisämaan kosteikot maalla; 4121 avosuot; 4211 merenrantakosteikot maalla, sekä luokan 1422 muut urheilu- ja vapaa-ajan toiminta –alueet. Laajat yli 10 000 hehtaarin kokoiset yhtenäiset luontoalueet, jotka ovat merkittäviä toimivan ekologisen verkoston ja luonnon monimuotoisuuden kannalta juuri laaja-alaisuutensa ja yhtenäisyytensä takia. Aineisto sisältää Corinen maankäyttöluokat 231 laidunmaat; 243 pienipiirteinen maatalousmosaiikki; 244 Puustoiset pelto- ja laidunmaat; 311 lehtimetsät; 312 havumetsät; 313 sekametsät; 321 luonnonniityt; 322 varvikot ja nummet; 324 harvapuustoiset alueet; 332 kalliomaat; 333 niukkakasvustoiset kangasmaat, sekä 4-tason luokat 4111 sisämaan kosteikot maalla; 4112 sisämaan kosteikot vedessä; 4121 avosuot; 4211 merenrantakosteikot maalla; 511 joet. Vähintään 1 hehtaarin kokoiset metsät ja suot, jotka kertovat alueen hiilinielupotentiaalista: mitä suurempi pinta-ala on, sitä enemmän hiilinielupotentiaalia alueella on. Aineisto sisältää Corinen maankäyttöluokat 311 lehtimetsät; 312 havumetsät; 313 sekametsät; 4121 avosuot. Luonnon ydinalueet, joiden ytimen pinta-ala on vähintään 100 ha, kun niiden 250 m leveä reunavyöhyke on poistettu. Aineisto sisältää Corinen maankäyttöluokat 231 laidunmaat; 243 pienipiirteinen maatalousmosaiikki; 244 Puustoiset pelto- ja laidunmaat; 311 lehtimetsät; 312 havumetsät; 313 sekametsät; 321 luonnonniityt; 322 varvikot ja nummet; 324 harvapuustoiset alueet; 332 kalliomaat; 333 niukkakasvustoiset kangasmaat, sekä 4-tason luokat 4111 sisämaan kosteikot maalla; 4112 sisämaan kosteikot vedessä; 4121 avosuot; 4211 merenrantakosteikot maalla; 511 joet. Vähintään 1 hehtaarin kokoisten luontoalueiden reunavyöhykkeet. Aineisto kertoo luontoalueiden pirstoutuneisuudesta ekologisen yhtenäisyyden, ekologisen verkoston ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kannalta: mitä pienempi pinta-ala ja mitä vähemmän reunavyöhykettä on, sitä yhtenäisempiä luontoalueet ovat. Aineisto sisältää Corinen maankäyttöluokat 231 laidunmaat; 243 pienipiirteinen maatalousmosaiikki; 244 Puustoiset pelto- ja laidunmaat; 311 lehtimetsät; 312 havumetsät; 313 sekametsät; 321 luonnonniityt; 322 varvikot ja nummet; 324 harvapuustoiset alueet; 332 kalliomaat; 333 niukkakasvustoiset kangasmaat, sekä 4-tason luokat 4111 sisämaan kosteikot maalla; 4112 sisämaan kosteikot vedessä; 4121 avosuot; 4211 merenrantakosteikot maalla; 511 joet. Virkistys- ja viheralueteeman -aineistot perustuvat Corine maanpeiteaineistoihin Corine-aineisto on tuotettu yhdistämällä satelliittikuvatulkintatuloksia, olemassa olevia paikkatietoaineistoja sekä maastossa mitattua tietoa. Eri vuosien aineistojen erot eivät ole kaikki todellisia maankäytön muutoksia, vaan osa johtuu menetelmällisistä muutoksista ja aineistojen laadun parantumisesta. Corinen resoluutio vuoden 2012 on 20 m. Lisätietoa aineistoista: Kopperoinen ym. 2012. Kriteereitä ja mittareita kestävien kaupunkiseutujen suunnittelun työvälineiksi–paikkatietomenetelmien kuvaukset. Suomen Ympäristökeskuksen raportteja 28. Suomen ympäristökeskus ympäristökeskus. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Käyttötarkoitus: Maankäytön suunnittelun tueksi Lisätietoja: http://hdl.handle.net/10138/39843 https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/VirkistysViheralueet2012.pdf

KUVAUS: Tampereen kaupungin maantieteellisiä tunnuslukuja (päivitetty 2019). Liikenteellinen keskipiste on sijoitettu Itsenäisyydenkadun, Kalevan puistotien ja Teiskontien risteykseen. Tampereen "äärikoordinaatit" on määritelty kaupungin kiinteistöraja-aineistosta. Painopiste on määritelty matemaattisesti kaupungin kiinteistöraja-aineistosta. Syvin kohta määritelty Väyläviraston merikartasta. Suorakulmaiset koordinaatit on pyöristetty lähimpään metriin. Maantieteelliset koordinaatit esitetään asteen desimaaliosina. KATTAVUUS: Tampere PÄIVITYS: Päivittyy hyvin harvoin. YLLÄPITOSOVELLUS: Aineisto on PostgreSQL/PostGIS -tietokannassa, ylläpitoa tehdään tarvittaessa QGIS-ohjelmalla käsin. KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä GEOMETRIA: Pistemäinen SAATAVUUS: Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS-rajapinnoilta, aineisto on tallennettu Postgis-tietokantaan. JULKISUUS ja TIETOSUOJA: Julkinen KENTÄT: fid Pisteen id-numero kohde Kohteen selite gk24_koordinaatit_n Pohjoinen koordinaattilukema GK24-karttaprojektiossa (EPSG:3878) gk24_koordinaatit_e Itäinen koordinaattilukema GK24-karttaprojektiossa (EPSG:3878) tm35_koordinaatit_n Pohjoinen koordinaattilukema TM35-karttaprojektiossa (EPSG:3067) tm35_koordinaatit_e Itäinen koordinaattilukema TM35-karttaprojektiossa (EPSG:3067) wgs84_koordinaatit_leveys Koordinaattilukema (asteina) pohjoista leveyttä WGS84-koordinaatistossa wgs84_koordinaatit_pituus Koordinaattilukema (asteina) WGS84-koordinaatistossa AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki

Routaeristeistä ilmoitetaan asennussyvyys, tyyppi, valmistaja, paksuus, suunnitteluvuosi ja -numero, routalevyn todennustapa, asennusvuosi, rataosa ja lisätiedot sekä sijaintitietona vaihde, ratanumero, sijaintiraide sekä alku- ja loppukm. Aineisto kattaa Väyläviraston omistamat rautatiet. Aineiston lähdejärjestelmä on Ratainfratietojen hallintajärjestelmän ratakohteiden hallintasovellus (RATKO).

Lastauslaiturista ilmoitetaan sijaintiin liittyen sijaintiraidetunnus ja ratakilometrisijainti. Lastauslaiturit kuuluvat ratapihan palveluihin ja varusteisiin. Aineisto kattaa Väyläviraston omistamat rautatiet. Aineiston lähdejärjestelmä on Ratainfratietojen hallintajärjestelmän ratakohteiden hallintasovellus (RATKO).

The raw materials of forest chips in Biomass Atlas are small-diameter trees from first thinning fellings and logging residues and stumps from final fellings. The harvesting potential consists of biomass that would be available after technical and economic constraints. Such constraints include, e.g., minimum removal of energywood per hectare, site fertility and recovery rate. Note that the techno-economic potential is usually higher than the actual availability, which depends on forest owners’ willingness to sell and competitive situation. The harvesting potentials were estimated using the sample plots of the 11th and 12th national forest inventory (NFI11 and NFI12) measured in the years 2013–2017. First, a large number of sound and sustainable management schedules for five consecutive ten-year periods were simulated for each sample plot using a large-scale Finnish forest planning system known as MELA (Siitonen et al. 1996; Hirvelä et al. 2017). MELA simulations consisted of natural processes and human actions. The ingrowth, growth, and mortality of trees were predicted based on a set of distance-independent tree-level statistical models (e.g. Hynynen et al. 2002) included in MELA and the simulation of the stand (sample plot)-level management actions was based on the current Finnish silvicultural guidelines (Äijälä et al. 2014) and the guidelines for harvesting of energy wood (Koistinen et al. 2016). Future potentials were assumed to materialize when the industrial roundwood fellings followed the level of maximum sustainable removals (80.7 mill. m3 in this calculation). The maximum sustainable removals were defined such that the net present value calculated with a 4% discount rate was maximized subject to non-declining periodic industrial roundwood and energy wood removals and net incomes, and subject to the saw log removal remaining at least at the level of the first period. There were no constraints concerning tree species selection, cutting methods, age classes, or the growth/drain ratio in order to efficiently utilize the dynamics of forest structure. The potential for energywood from first thinnings was calculated separately for all the wood from first thinnings (Small-diameter trees from first thinnings) and for material that does not fulfill the size-requirements for pulpwood (Small-diameter trees from first thinnings, smaller than pulpwood). The minimum top diameter of pulpwood in the calculation was 6.3 cm for pine (Pinus sylvestris) and 6.5 cm for spruce (Picea abies) and broadleaved species (mainly Betula pendula, B. pubescens, Populus tremula, Alnus incana, A. glutinosa and Salix spp.). The minimum length of a pulpwood log was assumed at 2.0 m. The potentials do not include branches. The potentials for logging residues and stumps were calculated as follows: The biomass removals of clear fellings were obtained from MELA. According to harvesting guidelines for energywood (Koistinen et al. 2016) mineral soils classified as sub-xeric (or weaker) and peatlands with corresponding low nutrient levels were left out from the potentials. Finally, technical recovery rates were applied (70% for logging residues and 82-84% for stumps) (Koistinen et al. 2016; Muinonen et al. 2013) The techno-economical harvesting potentials were first calculated for nineteen Finnish regions and then distributed on a raster grid at 1 km × 1 km resolution by weighting with Multi-Source NFI biomasses as described by Anttila et al. (2018). The potentials represent time period 2025-2034 and are presented as average annual potentials in solid cubic metres over bark. References Äijälä O, Koistinen A, Sved J, Vanhatalo K, Väisänen P. 2014. Metsänhoidon suositukset. [Guidelines for sustainable forest management]. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisuja. Anttila P., Nivala V., Salminen O., Hurskainen M., Kärki J., Lindroos T.J. & Asikainen A. 2018. Regional balance of forest chip supply and demand in Finland in 2030. Silva Fennica vol. 52 no. 2 article id 9902. 20 s. https://doi.org/10.14214/sf.9902 Hirvelä, H., Härkönen, K., Lempinen, R., Salminen, O. 2017. MELA2016 Reference Manual. Natural Resources Institute Finland (Luke). 547 p. Hynynen J, Ojansuu R, Hökkä H, Salminen H, Siipilehto J, Haapala P. 2002. Models for predicting the stand development – description of biological processes in MELA system. The Finnish Forest Research Institute Research Papers. 835. Koistinen A, Luiro J, Vanhatalo K. 2016. Metsänhoidon suositukset energiapuun korjuuseen, työopas. [Guidelines for sustainable harvesting of energy wood]. Tapion julkaisuja. Muinonen E., Anttila P., Heinonen J., Mustonen J. 2013. Estimating the bioenergy potential of forest chips from final fellings in Central Finland based on biomass maps and spatially explicit constraints. Silva Fennica 47(4) article 1022. https://doi.org/10.14214/sf.1022. Siitonen M, Härkönen K, Hirvelä H, Jämsä J, Kilpeläinen H, Salminen O et al. 1996. MELA Handbook. 622. 951-40-1543-6.

Aineisto sisältää Tampereen kaupungin järjestelmiin kytkettyjen liikennevaloliittymien sijaintitiedot, sekä niihin liittyviä taustatietoja. Osa näistä sijaitsee naapurikunnissa. Aineiston päivitys ja ylläpito kuukausittaista. Aineiston koordinaatistojärjestelmä on ETRS-GK24FIN. Aineisto on pistemäistä. Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS-rajapinnoilta, aineisto on tallennettu PostGIS-tietokantaan. Selite: id = juokseva järjestysnumero liva_nro = liikennevalojen liittymänumero paikka = katujen/väylien nimet, joissa liikennevalot sijaitsevat yhteinen_koje = tieto, jos sama liikennevalokoje ohjaa useampaa liittymää liittymä_rakennettu = liikennevalojen rakennusvuosi kojetyyppi = liittymäkojeen malli koje_vuodelta = liittymäkojeen asennusvuosi tila_kaytossa = tieto liikennevalojen käytössäolosta (päällä, tulossa, poistettu) paivystysluokka = tieto kuuluuko liittymä kiireellisesti korjattavien liittymien joukkoon yoajantoiminta = tieto onko liittymän liikennevalot käytössä yöaikaan. imflow_liittyma =- tieto onko kyseessä adaptiivista liikennevalo-ohjausta tukevasta liittymästä rv-valo = tieto onko kyseessä raitiotien varoitusvalo tunnelin_varareitti = tieto onko kyseessä rantatunnelin varareitillä olevasta valoliittymästä aaniopastettu_liittyma = tieto onko kyseessä näkövammaisen ääniopasteilla varustettu liittymä joukkoliikenne_etuus = tieto onko liittymässä joukkoliikenne etuus halytysajoneuvojen_etuus = tieto onko liittymässä hälytysajoneuvojen pakkoetuus raskaanliikenteen_etuus = tieto onko liittymässä raskaan liikenteen etuus crosscycle_liittyma = tieto onko liittymässä pyöräilijöiden crosscycle-sovellusta tukeva ominaisuus (ennakoiva liikennevalopyyntö) glosa = tieto onko liittymän poikkeustilatietoja saatavilla glosa-sovelluksen kautta kvt_verkko = tieto millä tavoin liittymä on kytketty kvt-verkkoon omistus = liikennevaloliittymän omistaja kunta = kunta, jonka alueella liittymä sijaitsee Aineistosta vastaa Tampereen kaupunki, Liikennejärjestelmän suunnittelu

Lipas.fi on Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan hallinnoima valtakunnallinen liikunnan paikkatietojärjestelmä (Domainit www.liikuntapaikat.fi ja www.lipas.fi). Lipas-aineistossa on liikunta- ja ulkoilupaikkojen sijainti- ja ominaisuustietoja pisteinä, reitteinä ja alueina. Tietokannassa on yli 47 000 liikunta- tai ulkoilupaikkaa ja liikuntapaikkaan liittyvää varustustietoa. Lipas-aineistoa ylläpitävät esimerkiksi kuntien liikuntatoimen viranhaltijat, muut liikuntapaikkojen omistajat, virkistysalueyhdistykset ja Jyväskylän yliopisto. Lipas-palvelun ovat kehittäneet Jyväskylän yliopisto, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen Kuntaliitto ja valtion ympäristöhallinto yhteistyössä aluehallintovirastojen, kuntien, liikuntajärjestöjen ja liikuntapaikkojen hoitajien kanssa. Lipas syntyi opetusministeriössä jo 1970-luvulla; myöhemmin se siirrettiin Jyväskylän yliopiston hallintaan. Aineisto on jatkuvasti päivitettävä nykytilanteen kuvaus liikuntapaikoista, liikuntareiteistä ja alueista. Lipas.fi palvelussa on tarjolla myös Tilastokeskuksen keräämät kuntien liikunta- ja nuorisotoimen tilinpäätöstiedot.