Raja-aineistossa on uudet elinvoimakeskusalueet, jotka korvaavat ELY-alueet 1.1.2026 alkaen. Aineisto on luotu MML:n maakuntaraja-aineistosta (hallinnolliset aluerajaukset) yhdistelemällä elinvoimakeskusalueiden alueella olevat maakunnat omiin elinvoimakeskusalueisiin. Esimerkiksi Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnat muodostavat Lounais-Suomen elinvoimakeskusalueen.

Yhden tai useamman hoidoltaan yhtenevän kasvilajin muodostama kokonaisuus. Viherhoitokuviot voivat sisältää erilaisia kasvillisuusalueita, rakenteita ja varusteita. Viheralueet sisältävät vähintään yhden viherkuvion. Yhteen viherhoitoalueeseen voi sisältyä useita erilaisia viherhoitokuvioita, esimerkiksi nurmikuvio, pensaskuvio ja puurivi. Tieto syntyy suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa ja sen päivitys on jatkuvaa. Viherhoitokuviosta kirjataan tyyppi, pinta-ala ja toimenpideluokka sekä tarvittaessa myös kasvilajitieto ja erillisten kasvien yhteismäärä pinta-alana sekä tarkempi toimenpidetieto. Kuviot muodostetaan paikkatieto-ohjelmalla ja numeroidaan juoksevasti. ELY:t vastaa tiedon ylläpidosta. Kohdeluokka on versioituva.

Tieto on viety keskitetysti sinne, missä kiinteistörekisteristä lasketun tilastollisen taajaman raja sulkee tieosuuden sisäänsä. Tieto tarkistetaan keskitetysti aika ajoin ja ELY:jen tehtäväksi jää ylläpitää sitä tieosoitemuutosten osalta. Huom. tietoja ei ole ylläpidetty kaavoituksen tai maankäytön muuttuessa tien ympäristössä. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa tiet ja rampit.

Päällysrakenteen lujitteet ovat sitomattomiin tai sidottuihin rakennekerroksiin asennettavia teräsverkkoja tms. materiaaleja, joiden tarkoitus on ensisijaisesti estää routanousun aiheuttamien päällysteen pituus- ja poikkihalkeamisten syntyminen ja toissijaisesti lisätä tierakenteen kantavuutta, jolloin päällysteen verkkohalkeilu ja urautuminen vähenevät. Tieto rekisteröidään aina, kun koko kaistan leveydelle on asennettu verkko. ELY-keskukset vastaavat tiedon ylläpidosta. Tieto syntyy investointihankkeilla ja päällystysprosesseissa (päällystysilmoitukset). Tiedot saadaan suunnitelmista tai urakoitsijoilta. Tietojen päivitys on jatkuvaa. Kohdeluokka on versioituva. Tieto kattaa tiet, rampit sekä kävelyn ja pyöräilynväylät.

Tienvarsimainoksella tarkoitetaan tien varteen sijoitettua mainosta, ilmoitusta, julistetta tai muuta sellaista laitetta tai rakennelmaa, jonka kuva- tai tekstimuotoinen informaatio on tarkoitettu pääasiallisesti tienkäyttäjän nähtäväksi (pois lukien viralliset liikennemerkit). Kohdeluokkaan kirjataan vain fyysiset tienvarsimainokset, mainoksiin liittyvät luvat ylläpidetään omassa kohdeluokassaan rajoitukset ja päätökset tietokokonaisuudessa. Tievelhossa hallitaan tienvarsimainoksien rakenteellisia ja toiminnallisia ominaisuustietoja sekä niihin liittyviä kunto-, toimenpide- ja hallinnollisia tietoja. Tieto päivittyy Tievelhoon päätöksien, lupien ja ilmoituksien tuloksena ja päivitetään näiden perusteella syntyneestä tietotarpeesta.

Linjaosuuksilla riski tarkoittaa ennustettua onnettomuuksien ja kuolemien määrää 100 miljardia ajoneuvokilometrejä kohti. Tiedot tuotetaan keskitetysti VTT:n toimesta pääpiirteissään TARVAn homogeenisten jaksojen jaolla. Onnettomuusennusteet tehdään yhdistämällä onnettomuushistorian ja onnettomuusmallien tiedot Tarvan periaatteita noudattaen. Käytännössä ennuste on sama kuin Tarvan nykytilan onnettomuusmäärä ilman toimenpiteitä. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa kaikki tiet.

Pylväät ovat liikennemerkkien tai liikennevalojen pystytysrakenteita. Jokainen pylväs muodostaa Velhossa oman objektinsa. Tievelhossa hallitaan valtion omistamien pylväiden rakenteellisia ja toiminnallisia ominaisuustietoja sekä niihin liittyviä kunto-, toimenpide- ja hallinnollisia tietoja. Tieto päivittyy Tievelhoon jatkuvasti. Tietoa syntyy maanteiden hoitourakoista, investointihankkeista sekä muista pääasiallisesti ELY:jen teettämistä erillisinventoinneista. Kohdeluokka on versioituva. Tieto kattaa tiet, rampit sekä kävelyn ja pyöräilynväylät.

Korjausluokan määräytymisessä otetaan huomioon tien yleinen standardi, raskaan liikenteen määrä, liikenteen määrän poikkeamat yhteysvälillä, liikenteen luonne ja sen edellyttämät tarpeet, tien talvihoitoluokka ja vallitseva nopeusrajoitus sekä tien merkittävyys. Sorateiden siltojen kohdilla olevat päällystetyt osuudet ja alkuosien "tumpit", "lipat" luokitellaan pääsääntöisesti luokkaan PK3. Pyrkimyksenä on, että yhtenäisillä tiejaksoilla on myös yhtenäinen korjausluokka. Ramppien korjausluokka määräytyy päätien mukaan. Päällysteiden korjausluokat määräytyvät julkaisun "Päällystettyjen teiden korjauksen toimintalinjat" määritysten mukaisesti (kohta 2.2.2): https://www.ely-keskus.fi/documents/10191/56469/P%C3%A4%C3%A4llystettyjen+teiden+korjauksen+toimintalinjat.pdf/dfcf772a-e1cc-7d93-170b-8221c8aad077?t=1652454250354 Päällysteen korjausluokat ovat ns. jatkuvasti voimassa olevia eli niitä ei määritetä joka vuosi erikseen. Luokkiin voidaan tehdä kuitenkin tarkistuksia tarpeen vaatiessa jos ympäristössä esim. rakennetaan tai parannetaan tietä tai liikenne oleellisesti muuttuu. ELY:t vastaavat tiedon ylläpidosta. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa päällystetyt tiet ja rampit (pois lukien kadut ja kävely- ja pyöräilyväylät).

ELY-keskusten ilmoitusmenettelyllä määräämät leveysrajoitukset. Kattaa suurten erikoiskuljetusten tavoiteverkkoon kuuluvat maantieosuudet, ramppien katuosuudet sekä silta-aukoista ne leveysrajoitukset, joiden kohdalla vapaa leveys on alle 10,5 metriä. Leveysrajoituksen osoitteena käytetään kohdeluokan Alikulkupaikat ilmoitetun vastaavan alikulkupaikan osoitetta, mikäli rajoitus liittyy ko. alikulkupaikkaan. ELY-keskukset vastaavat tiedon ylläpidosta. Tieto päivitetään ilmoitusmenettelyiden aiheuttaman tarpeen perusteella. Kohdeluokka on versioituva. Tieto kattaa tiet, lautat, rampit ja kadut.

Soratiet luokitellaan kahteen luokkaan: vilkkaat ja verkollisesti merkittävät soratiet sekä perussoratiet. Luokittelun perusteena käytetään liikennemäärärajaa KVL 150 ja luokittelussa pyritään pitkiin yhtenäisiin jaksoihin. Verkollisesti merkittäviä teitä voidaan nostaa ylempään soratieluokkaan, vaikka KVL jää alle 150:een. Soratieluokitus määritetään ELY-keskuksissa, jotka tekevät luokitteluesitykset Väylävirastolle, joka hyväksyy luokitukset. Verkollisesti merkittävien teiden määrittely voidaan esittää ELY-keskusten merkitsevyysselvityksissä. ELY-keskukset ovat laatineet teiden merkittävyysselvitykset osittain eri lähtökohdista. Soratieluokat ovat ns. jatkuvasti voimassa olevia eli niitä ei määritetä joka vuosi erikseen. Kuitenkin soratieluokkiin voidaan tehdä tarkistuksia tarpeen vaatiessa, jos ympäristössä (esim. rakennetaan tai parannetaan tietä tai liikenne oleellisesti muuttuu). ELY:t vastaavat tiedon ylläpidosta. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa soratiet (pois lukien kadut ja kävely- ja pyörätiet).