2020
Type of resources
Available actions
Topics
Keywords
Contact for the resource
Provided by
Years
Formats
Representation types
Update frequencies
status
Service types
Scale
Resolution
-
Harvester Seasons is a service designed to help with estimating evolving trafficability conditions in forested terrain based on weather and model forecast information. The full service is currently provided for the geographical area of Finland.
-
Luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet. Aineisto toimii päätöksenteon tukena maa-aineislain ja rakennuslain mukaisia ratkaisuja tehtäessä. Aineistolla on keskeinen merkityksensä myös maankäytön suunnittelussa, mutta sillä ei ole kuitenkaan juridista asemaa. Aineistoa on (tilanne 17.3.2020) seuraavilta alueilta: Uusimaa, Lounais-Suomi, Kaakkois-Suomi, Häme, Päijät-Häme, Pirkanmaa, Keski-Suomi, Pohjois-Savo, Länsi-Suomi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala ja Lappi. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistoa on (tilanne 1.3.2016) seuraavilta alueilta: Uusimaa, Lounais-Suomi, Kaakkois-Suomi, Häme, Päijät-Häme, Pirkanmaa, Keski-Suomi, Pohjois-Savo, Länsi-Suomi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala ja Lappi. Käyttötarkoitus: Aineisto on luotu ympäristöhallinnon käyttöön luonnonsuojelualueiden tiedon hallinnan tehtävien tueksi. The dataset Nationally valuable rocky areas includes information on nationally valuable rocky outcrop areas for nature and landscape conservation. The dataset is used for decision making processes based on Land Extraction Act and Land-Use and Building Act. The dataset is important for land use planning, but does not hold a legal status. The dataset provides information for Finnish Environmental Authorities responsible for land use planning and control of extraction of rock materials. Other users of this dataset are typically involved in nature conservation, protected areas, museums of natural history or are citizens interested in nature. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/ArvokkaatKallioalueet.pdf https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja-meri/luonnon-monimuotoisuus/geologinen-monimuotoisuus/geologisten-muodostumien-valtakunnalliset-inventoinnit
-
Tampereen kaupungin koko kaupungin lentokonekuvauksesta tuotettu kuorimalli eli teksturoitu kolmioverkkomalli. Kuorimalli on tarjolla karttaruuduittain ladattavana aineistoina (sekä Oskarissa että latauspalvelussa) sekä omalla selaimellaan katsottavana. Aineisto tai katselutunnukset ovat erikseen tilattavissa. Ladattavana formaatteina: FBX. Aineisto on georeferoitua. KENTÄT: name Ladattavan karttaruudun tiedostonimi Tiedostot: linkki kuorimallin visualisointiin (vaatii erilliset tunnukset)
-
Ilmakuvakartoitus ihmispaineista Suomen rannikon merialueilla. Aineisto sisältää seuraavat ihmispaineiden tyypit: 1. Potentiaalinen ruoppaus tai niitto, pieni 2. Potentiaalinen ruoppaus tai niitto, keskikokoinen (Minimi n. 20m kokoluokkaa) 3. Potentiaalinen ruoppaus tai niitto, suuri (pienvenesataman kokoluokkaa tai suurempi ruoppausalue) 4. Laituri, pieni (alle 10 m eli pääasiallisesti yksityiset pienet ”kyhäelmät” sekä vene- että uimalaiturit) 5. Laituri, iso (yli 10 m eli pääasiallisesti useiden veneiden isommat laiturit, kuten pienvenesatamien laiturit) 6. Aallonmurtaja, pieni (alle 20 m eli pääasiallisesti yksityiset pienet ”kyhäelmät”) 7. Aallonmurtaja, iso (yli 20 m) 8. Pienvenesatama 9. Kaupallinen / Suurten alusten satama 10. Silta (silta, jonka koko pituudelta vesi pääsee virtaamaan/vaihtumaan ali) 11. Silta, ei läpivirtausta (esim. pengertiesilta, jossa veden virtaus rajoittunut) 12. Makean veden purkautumiselle altistunut alue (esim. ojan suisto tms.; kartoitettu visuaalisesti ja sisältää päällekkäisyyksiä luokkien 18 ja 19 kanssa.) 13. Aallonmurtaja, jonka päällä/yhteydessä laituri 14. Rantarakennus (vesirajassa kiinni oleva rakennus eli esim. venevaja, kalastusmaja, rantasauna jne.) 15. Muu ihmisrakennelma- tai toiminta (kaikki muu yo. ja ao. kategorioihin kuulumaton) 16. Kalankasvattamo (kassi/syöttöautomaatti tms.) 17. Rakennettu tai pengerretty ranta 18. Makean veden purkauspiste, iso (SYKE:n uomaverkostodata: Rantaviiva 1:10 000 ja uomaverkosto) 19. Makean veden purkauspiste, pieni (SYKE:n jokiviivadata: Rantaviiva 1:10 000 ja uomaverkosto) 20. Hylätty alus/laiva (ts. hylky) Menetelmä: Ihmispaineet on kartoitettu Maanmittauslaitoksen ortoilmakuvista useamman kartoittajan toimesta ja ne perustavat ilmakuvien visuaaliseen tarkasteluun. Ilmakuvat ovat pääosin vuosilta 2018-2019. Koordinaattijärjestelmä: GCS WGS 1984 Päivämäärä: 3.3.2020 Viittaussuositus aineistolle: Sahla, M., Turkia, T., Nieminen, A., Räsänen, T., Haapamäki, J. ja Hoikkala, J., Suominen, F., Kantanen, J. 2020. Ilmakuvakartoitus ihmispaineista Suomen rannikon merialueilla. Meriluonnonsuojelu, Luontopalvelut, Metsähallitus.
-
Laitilan kaupungin ajantasa-asemakaava on koostekartta hyväksytyistä ja lainvoiman saaneista asemakaavoista. Aineisto on tuotettu lainvoimaisten asemakaavojen pohjalta ja sitä ylläpidetään vektorimuodossa. Päivitys ja ylläpito jatkuvaa. Kaupungin sisäisessä käytössä vapaasti hyödynnettävissä. Julkaisu vaatii aina erillisen julkaisuluvan.
-
Ortoilmakuvat Hyvinkään alueelta. Ilmakuva kattaa Hyvinkään keskusta-alueen. Resoluutio: 10 cm. Kuvauspäivämäärä: 21.4.2020 Tasokoordinaatisto: ETRS-GK-25 Korkeusjärjestelmä: N2000
-
Kannatin on ajojohtimen ylempi osajohdin, joka ripustimien välityksellä kannattaa ajolankaa. Kannattimesta ilmoitetaan sijainti, tyyppi, tunnus, nimi, omistaja, arvioitu käyttöönottopäivä, arvioitu käytöstäpoistopäivä ja ajolangan nimi. Aineisto kattaa Väyläviraston omistamat rautatiet. Aineiston lähdejärjestelmä on Ratainfratietojen hallintajärjestelmän ratakohteiden hallintasovellus (RATKO).
-
Euroopan unionin jäsenmaat raportoivat komissiolle kuuden vuoden välein luontodirektiivin toimeenpanosta. Raportti sisältää arvioinnin kaikkien direktiivin tarkoittamien luontotyyppien ja lajien suojelutasosta. Suojelutason arviointi vuosilta 2001–2006 tehtiin vuonna 2007, vuosilta 2007–2012 vuonna 2013 ja vuosilta 2013-2018 vuonna 2019. Suojelutason kehityksestä voidaan päätellä muun muassa, kuinka tehokkaita toteutetut suojelutoimet ovat olleet. Luontotyypit, luontodirektiivin raportointi 2019 sisältää yhden paikkatietoaineiston: - Luontotyypit esiintymät, luontodirektiivin raportointi 2019 Luontotyypit, luontodirektiivin raportointi 2013 sisältää kaksi paikkatietoaineistoa: - Luontotyypit esiintymät, luontodirektiivin raportointi 2013 - Luontotyypit levinneisyys, luontodirektiivin raportointi 2013 Raportti sisältää kunkin luontotyypin osalta tiedot arviointikriteereistä, joiden perusteella kokonaisarvio suojelun tasosta on laadittu. Arviointikriteerejä ovat levinneisyys, esiintymisalue, rakenne ja toiminta sekä suojelutason odotettavissa oleva kehitys. Vuonna 2013 raportoitiin myös luontotyypin pinta-ala Natura 2000 -alueilla. Vuoden 2019 raportoinnissa ei enää raportoitu luontotyyppien levinneisyyttä. Suojelutason arvioinnissa käytetään neljää luokkaa: - suotuisa; - epäsuotuisa riittämätön; - epäsuotuisa huono; - ei tiedossa Lisäksi on ollut käytössä kehityssuuntaa kuvaava määrite heikkenevä, vakaa, paraneva tai kehitys tuntematon. Tiedot ovat osa EU:n komissiolle toimitettuja raportointiaineistoja. Aineistoissa ovat mukana tiedot lajeista, joiden raporttiin liittyy kartta ja joiden tiedot eivät ole suojattuja. Vuoden 2013 raportoinnin tiedot löytyvät kokonaisuudessaan https://www.eionet.europa.eu/etcs/etc-bd/activities/reporting/article-17/outcomes-2007-2012 Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). V.2019 aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Käyttötarkoitus: Ympäristöhallinnon tehtävien tueksi ja yleiseen käyttöön. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Luontojalintudirektiivi_raportointi2019_Ominaisuustiedot.pdf https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Luontojalintudirektiivi_raportointi2013_Ominaisuustiedot.pdf http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Luontotyypit/Luontodirektiivin_luontotyypit/Luontodirektiivin_luontotyyppiraportit *** Reporting of Habitats Directive, Habitats Member states report the implementation of Habitats Directive (Directive 92/43/EEC) to EU every six years. The report includes evaluation of conservation status of species and habitats. Efficiency of protection measures can be deduced from the report. The data from the 2013 reporting contains both range and distribution of the habitats. The data from the 2019 reporting contains only range of the habitats.
-
Yhdyskuntajätteellä tarkoitetaan vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvää jätettä, sekä laadultaan siihen rinnastettavaa hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnassa syntyvää jätettä. Kotitalouksien ohella yhdyskuntajätettä syntyy esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa ja koulutustoiminnassa. Yhdyskuntien biohajoavaa jätettä ovat muun muassa keittiö- ja puutarhajäte, paperi- ja pahvijäte, puujäte ja sakokaivoliete. Sekalaisen yhdyskuntajätteen joukossa yli puolet on biohajoavaa jätettä. Biomassa-atlasta varten on biohajoavien yhdyskuntajätteiden määrä tuotettu laskennallisesti valtakunnallisten Tilastokeskuksen laatimien yhdyskuntajätetilastojen avulla. Aineistossa on esitetty erikseen määrät yhdyskuntien erilliskerätylle biojätteelle ja muulle biohajoavalle yhdyskuntajätteelle. Erilliskerättyä yhdyskuntien biojätettä ovat biohajoavat keittiö- ja ruokalajätteet sekä puutarha- ja puistojätteet. Niiden määrä oli vuonna 2015 noin 66 kg, vuosina 2016-2017 noin 71 kg, vuonna 2018 noin 77 kg ja vuonna 2020 noin 89 kg asukasta kohden vuodessa. Muiden biohajoavien yhdyskuntajätteiden määrä oli vastaavasti 262 kg (2015) ja 266 kg (2016), 263 kg (2017), 288 kg (2018) ja 320 kg (2020) asukasta kohden vuodessa. Biohajoavien yhdyskuntajätteiden määrätiedot on laskettu 1 km x 1 km ruuduille perustuen alueen asukasmääriin ja edellä mainittuihin biohajoavan yhdyskuntajätteen syntykertoimiin. Myös yrityksissä kuten esimerkiksi teollisuuslaitoksissa syntyy biohajoavaa yhdyskuntajätettä muun muassa toimistotiloissa ja henkilöstöruokaloissa. Varsinaisessa teollisuustoiminnassa syntyvä jäte ei kuitenkaan ole yhdyskuntajätettä. Biomassa-atlaksen laskennallisissa biohajoavien yhdyskuntajätteiden määrissä on mukana myös yritystoiminnassa syntyvä biohajoava yhdyskuntajäte. Tämän vuoksi laskennallisia määriä ei tule tarkastella kartalla yhtä aikaa yritystoiminnan jätemäärien kanssa, koska tällöin osa jätteistä tulee lasketuksi kahteen kertaan.
-
Merenpohjan näytepaikat -aineistoon on koottu tiedot merenpohjan geologisista näytteistä vuodesta 1985 lähtien. Aineisto sisältää paikkatiedot ja kuhunkin näytteeseen liittyvää metatietoa perustuen pääasiassa Geologian tutkimuskeskuksen Tiedonkeruu-ohjelmassa tuotettuun merenpohjan geologiseen aineistoon.
Paikkatietohakemisto