Aineisto on alun perin koottu osana Virkistä Dataa! -hanketta vuosina 2017-18, ja 2020 eteenpäin aineiston keruuta ja laadun parantamista on jatkettu DigiSAAPAS-hankkeessa. Hankepohjastaan huolimatta aineisto on jatkuvasti päivittyvä kokonaisuus ja sen ylläpitovastuu on Varsinais-Suomen liitolla. Timestamp-sarakkeen päivämäärätieto kertoo kunkin tietueen osalta päivitysajankohdan. Aineisto on kooste kunnille ja varsinaissuomalaisille ulkoiluun liittyville toimijoille suunnatusta kyselystä, LIPAS-aineiston sisällöstä, Metsähallituksen reitti- ja kohdetiedoista sekä Virkistä Dataa! - ja DigiSAAPAS-hankkeiden keräämästä aineistosta. Aineisto on Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavan taustaselvitystietoa, mutta sen on tarkoitus palvella virkistys- ja retkeily- ja matkailun kehittämistyötä monella tavoin. Aineiston päivitys tapahtuu hajautetusti Virma-työkalun avulla. Aineiston tietosisältö välittyy Virman pääkäyttäjän hyväksynnän jälkeen automaattisesti Virman tietokannasta Lounaistiedon karttapalveluun rajapintojen kautta. Aineistoon kuuluvat: pistemäinen kohdeaineisto ja viivamainen reittiaineisto. Kaikki Virma-alkuiset tietoaineistot Lounaistiedon karttapalveluissa ovat suodatuksia tästä aineistosta (esim. Virma luontopolku tai Virma retkeilyreitti). Virma tietokannan kentät, tietoluokat ja niiden selitykset löytyvät tiedostosta Virma_tietokannan_kuvaus.xlsx Koordinaatistojärjestelmä Aineisto on saatavilla OGC WFS- ja WMS-rajapinnoilta ja paikkatietona Geopackage ja ESRI shapefile-tiedostona (kooste) Aineistoa ylläpidetään PostgreSQL/PostGIS-tietokannassa. Virkistysreittien ja matkailupalvelujen sijainnit voi tarkastella Lounaistiedon karttapalvelussa ja https://kartta.virma.fi/-verkkosovelluksessa. Virma-kartta sovelluksen lähdekoodit: https://github.com/Lounaispaikka/virma_mobile

Ortoilmakuvat Hyvinkään alueelta. Ilmakuva kattaa Hyvinkään keskusta-alueen. Resoluutio: 10 cm. Kuvauspäivämäärä: 21.4.2020 Tasokoordinaatisto: ETRS-GK-25 Korkeusjärjestelmä: N2000

Yhdyskuntajätteellä tarkoitetaan vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvää jätettä, sekä laadultaan siihen rinnastettavaa hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnassa syntyvää jätettä. Kotitalouksien ohella yhdyskuntajätettä syntyy esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa ja koulutustoiminnassa. Yhdyskuntien biohajoavaa jätettä ovat muun muassa keittiö- ja puutarhajäte, paperi- ja pahvijäte, puujäte ja sakokaivoliete. Sekalaisen yhdyskuntajätteen joukossa yli puolet on biohajoavaa jätettä. Biomassa-atlasta varten on biohajoavien yhdyskuntajätteiden määrä tuotettu laskennallisesti valtakunnallisten Tilastokeskuksen laatimien yhdyskuntajätetilastojen avulla. Aineistossa on esitetty erikseen määrät yhdyskuntien erilliskerätylle biojätteelle ja muulle biohajoavalle yhdyskuntajätteelle. Erilliskerättyä yhdyskuntien biojätettä ovat biohajoavat keittiö- ja ruokalajätteet sekä puutarha- ja puistojätteet. Niiden määrä oli vuonna 2015 noin 66 kg, vuosina 2016-2017 noin 71 kg, vuonna 2018 noin 77 kg ja vuonna 2020 noin 89 kg asukasta kohden vuodessa. Muiden biohajoavien yhdyskuntajätteiden määrä oli vastaavasti 262 kg (2015) ja 266 kg (2016), 263 kg (2017), 288 kg (2018) ja 320 kg (2020) asukasta kohden vuodessa. Biohajoavien yhdyskuntajätteiden määrätiedot on laskettu 1 km x 1 km ruuduille perustuen alueen asukasmääriin ja edellä mainittuihin biohajoavan yhdyskuntajätteen syntykertoimiin. Myös yrityksissä kuten esimerkiksi teollisuuslaitoksissa syntyy biohajoavaa yhdyskuntajätettä muun muassa toimistotiloissa ja henkilöstöruokaloissa. Varsinaisessa teollisuustoiminnassa syntyvä jäte ei kuitenkaan ole yhdyskuntajätettä. Biomassa-atlaksen laskennallisissa biohajoavien yhdyskuntajätteiden määrissä on mukana myös yritystoiminnassa syntyvä biohajoava yhdyskuntajäte. Tämän vuoksi laskennallisia määriä ei tule tarkastella kartalla yhtä aikaa yritystoiminnan jätemäärien kanssa, koska tällöin osa jätteistä tulee lasketuksi kahteen kertaan.