From 1 - 10 / 40
  • Harvester Seasons is a service designed to help with estimating evolving trafficability conditions in forested terrain based on weather and model forecast information. The full service is currently provided for the geographical area of Finland.

  • Euroopan unionin jäsenmaat raportoivat komissiolle kuuden vuoden välein luontodirektiivin toimeenpanosta. Raportti sisältää arvioinnin kaikkien direktiivin tarkoittamien luontotyyppien ja lajien suojelutasosta. Suojelutason arviointi vuosilta 2001–2006 tehtiin vuonna 2007, vuosilta 2007–2012 vuonna 2013 ja vuosilta 2013-2018 vuonna 2019. Suojelutason kehityksestä voidaan päätellä muun muassa, kuinka tehokkaita toteutetut suojelutoimet ovat olleet. Lajit, luontodirektiivin raportointi 2019 sisältää yhden paikkatietoaineiston: - Lajit esiintymät, luontodirektiivin raportointi 2019 Lajit, luontodirektiivin raportointi 2013 sisältää kaksi paikkatietoaineistoa: - Lajit esiintymät, luontodirektiivin raportointi 2013 - Lajit levinneisyys, luontodirektiivin raportointi 2013 Raportti sisältää kunkin lajin osalta tiedot arviointikriteereistä, joiden perusteella kokonaisarvio suojelun tasosta on laadittu. Arviointikriteerejä ovat levinneisyys, esiintymisalue, rakenne ja toiminta sekä suojelutason odotettavissa oleva kehitys. Vuoden 2019 raportoinnissa ei enää raportoitu lajien levinneisyyttä. Suojelutason arvioinnissa käytetään neljää luokkaa: - suotuisa; - epäsuotuisa riittämätön; - epäsuotuisa huono; - ei tiedossa. Lisäksi on ollut käytössä kehityssuuntaa kuvaava määrite heikkenevä, vakaa, paraneva tai kehitys tuntematon. Tiedot ovat osa EU:n komissiolle toimitettuja raportointiaineistoja. Aineistoissa ovat mukana tiedot lajeista, joiden raporttiin liittyy kartta ja joiden tiedot eivät ole suojattuja. Vuoden 2013 raportoinnin tiedot löytyvät kokonaisuudessaan https://www.eionet.europa.eu/etcs/etc-bd/activities/reporting/article-17/outcomes-2007-2012 Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). V. 2019 aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Käyttötarkoitus: Ympäristöhallinnon käyttöön / tehtävien tueksi ja yleiseen käyttöön. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Luontojalintudirektiivi_raportointi2019_Ominaisuustiedot.pdf https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Luontojalintudirektiivi_raportointi2013_Ominaisuustiedot.pdf http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Lajit/Luonto_ja_lintudirektiivien_lajit/Luontodirektiivin_lajiraportit *** Reporting of Habitats Directive, Species Member states report the implementation of Habitats Directive (Directive 92/43/EEC) to EU every six years. The report includes evaluation of conservation status of species and habitats. Efficiency of protection measures can be deduced from the report. The data from the 2013 reporting contains both range and distribution of the species. The data from the 2019 reporting contains only range of the species.

  • Kauniaisten ajantasa-asemakaava on koostekartta hyväksytyistä ja lainvoiman saaneista asemakaavoista. Aineisto on tuotettu lainvoimaisten asemakaavojen pohjalta ja sitä ylläpidetään vektorimuodossa. Saatavana värillisenä ja mustavalkoisena.Saatavana WMS-palvelun kautta ja osa tiedoista myös WFS-palvelun kautta Päivitys ja ylläpito jatkuvaa.

  • Suomen EU:n uimavesidirektiivin asettamat kävijämääräkriteerit ylittävät uimarannat vuodesta 2006 alkaen. Uimarannat on luokiteltu aineistossa entisiin, olemassa oleviin ja uusiin (ko. vuonna). Aineisto on saatu Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL), mutta sitä on korjattu Sykessä ja aluekeskuksissa. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/EuUimavesi.pdf The Bathing Waters dataset, includes information on those bathing water areas that are monitored in accordance to the EU bathing water directive. In Finland areas with more than 100 visitors per day are included in the monitoring programme. The dataset is originally produced by the Kansanterveyslaitos (KTL) and it has been later corrected in Finnish Environment Institute and in local ELY-Centres. The dataset has information from 2006. This Syke’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0). INSPIRE compatible dataset has been published.

  • Aineisto sisältää kiinteistön tasolla tiedot HSY:n huleveden viemäröintialueen laajuudesta. Huleveden viemäröintialue perustuu vesihuoltolain 17 a §:n. Huleveden viemäröintialueella sijaitsevan kiinteistön on liityttävä HSY:n hulevesiviemäriverkostoon ja HSY:n on tarjottava kiinteistölle huleveden viemäröinnin palvelut. Aineisto sisältää lisäksi alueet, jotka kuuluvat sekaviemäröinnin piiriin (sekaviemäröintialue) sekä huleveden viemäröintialueen laajennusalueet.

  • Raidepuskimet asennetaan raiteen päähän estämään liikkuvaa kalustoa vahingossa törmätessään menemästä raiteen pään yli. Raidepuskimet jaetaan kiinteisiin, liukuviin ja hydraulisiin. Raiteilla, joilla on odotettavissa tai todetaan kiinteän raidepuskimen toistuvaa rikkoutumista, sekä raiteilla, joilla rikkoutumisesta voi seurata huomattavia vahinkoja, (henkilövahingot, VAK-kuljetukset) pyritään käyttämään liukuvia tai hydraulisia raidepuskimia. Puskimesta ilmoitetaan käyttöönottopäivämäärä, tyyppi, valmistaja, nimi, omistaja ja sijainti rataverkolla. Aineisto kattaa Väyläviraston omistamat rautatiet. Aineiston lähdejärjestelmä on Ratainfratietojen hallintajärjestelmän ratakohteiden hallintasovellus (RATKO). Aineisto päivittyy kerran viikossa.

  • Ilmakuvakartoitus ihmispaineista Suomen rannikon merialueilla. Aineisto sisältää seuraavat ihmispaineiden tyypit: 1. Potentiaalinen ruoppaus tai niitto, pieni 2. Potentiaalinen ruoppaus tai niitto, keskikokoinen (Minimi n. 20m kokoluokkaa) 3. Potentiaalinen ruoppaus tai niitto, suuri (pienvenesataman kokoluokkaa tai suurempi ruoppausalue) 4. Laituri, pieni (alle 10 m eli pääasiallisesti yksityiset pienet ”kyhäelmät” sekä vene- että uimalaiturit) 5. Laituri, iso (yli 10 m eli pääasiallisesti useiden veneiden isommat laiturit, kuten pienvenesatamien laiturit) 6. Aallonmurtaja, pieni (alle 20 m eli pääasiallisesti yksityiset pienet ”kyhäelmät”) 7. Aallonmurtaja, iso (yli 20 m) 8. Pienvenesatama 9. Kaupallinen / Suurten alusten satama 10. Silta (silta, jonka koko pituudelta vesi pääsee virtaamaan/vaihtumaan ali) 11. Silta, ei läpivirtausta (esim. pengertiesilta, jossa veden virtaus rajoittunut) 12. Makean veden purkautumiselle altistunut alue (esim. ojan suisto tms.; kartoitettu visuaalisesti ja sisältää päällekkäisyyksiä luokkien 18 ja 19 kanssa.) 13. Aallonmurtaja, jonka päällä/yhteydessä laituri 14. Rantarakennus (vesirajassa kiinni oleva rakennus eli esim. venevaja, kalastusmaja, rantasauna jne.) 15. Muu ihmisrakennelma- tai toiminta (kaikki muu yo. ja ao. kategorioihin kuulumaton) 16. Kalankasvattamo (kassi/syöttöautomaatti tms.) 17. Rakennettu tai pengerretty ranta 18. Makean veden purkauspiste, iso (SYKE:n uomaverkostodata: Rantaviiva 1:10 000 ja uomaverkosto) 19. Makean veden purkauspiste, pieni (SYKE:n jokiviivadata: Rantaviiva 1:10 000 ja uomaverkosto) 20. Hylätty alus/laiva (ts. hylky) Menetelmä: Ihmispaineet on kartoitettu Maanmittauslaitoksen ortoilmakuvista useamman kartoittajan toimesta ja ne perustavat ilmakuvien visuaaliseen tarkasteluun. Ilmakuvat ovat pääosin vuosilta 2018-2019. Koordinaattijärjestelmä: GCS WGS 1984 Päivämäärä: 3.3.2020 Viittaussuositus aineistolle: Sahla, M., Turkia, T., Nieminen, A., Räsänen, T., Haapamäki, J. ja Hoikkala, J., Suominen, F., Kantanen, J. 2020. Ilmakuvakartoitus ihmispaineista Suomen rannikon merialueilla. Meriluonnonsuojelu, Luontopalvelut, Metsähallitus.

  • TIIVISTELMÄ Kestävä kaupunkirakenne on yleiskaavatyön keskeisimpiä tavoitteita. Kartalla on esitetty eräs Tampereen yleiskaavoituksessa tehty kestävän kaupunkirakenteen tarkastelu. Kantakaupungin vaiheleiskaavan - valtuustokausi 2017-2021 ehdotusvaiheessa kaupunkirakenteen analyysia on jatkettu erityisesti kestävän liikkumisen ja viherympäristön näkökulmista. Tästä voi lukea lisää vaiheyleiskaavan ehdotuksen ja luonnoksen kaavaselostuksen vaikutusten arvioinnin osioista: https://www.tampere.fi/sites/default/files/2023-06/vaiheyleiskaava_vk2017-2021_selostus_lainvoimainen_9_6_2023.pdf#page=80 KATTAVUUS; PÄIVITYS; LUOTETTAVUUS Aineisto kattaa Tampereen kantakaupungin. Aineisto on päivitetty Kantakaupungin vaiheleiskaavan - valtuustokausi 2017-2021 -työn yhteydessä. Aineston tavoiteluvut (indikaattorit) on valittu asiantuntija-arviointiin perustuen ja lähtöaineistona ovat Tampereen kaupungin aineistot, Tampereen yleiskaavoituksen tulevaisuuden yhdyskuntarakenteen seurannan CO2-päästöarvioaineistot (yksi indikaattori) ja SYKE:n YKR-ruudukko. SAATAVUUS; JULKISUUS Karttataso on julkisesti esillä ja katseltavissa Tampereen kaupungin Oskari-karttapalvelussa. YHTEYSTAHO Tampereen yleiskaavoitus (yleiskaavoitus@tampere.fi) TIETOKENTÄT Kussakin ruudussa on esitetty seuraavat tavoiteluvut, joilla kullakin mahdollisia arvoja ovat toteutuu / ei toteudu: 1a. Joukkoliikennekaupungin mahdollistava tiiveys 1b. Kävelykaupungin mahdollistava tiiveys 2. Keskustamainen toimintojen sekoittuneisuus 3a. Kahden auton omistus suhteellisen vähäistä 3b. Autottomuus suhteellisen yleistä 4. Verrattain alhaiset henkilöliikenteen päästöt Lisäksi kussakin ruudussa on esitetty kuinka moni tavoiteluvuista (yht. 6 kpl) toteutuu.

  • Categories  

    Yhdyskuntajätteellä tarkoitetaan vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvää jätettä, sekä laadultaan siihen rinnastettavaa hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnassa syntyvää jätettä. Kotitalouksien ohella yhdyskuntajätettä syntyy esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa ja koulutustoiminnassa. Yhdyskuntien biohajoavaa jätettä ovat muun muassa keittiö- ja puutarhajäte, paperi- ja pahvijäte, puujäte ja sakokaivoliete. Sekalaisen yhdyskuntajätteen joukossa yli puolet on biohajoavaa jätettä. Biomassa-atlasta varten on biohajoavien yhdyskuntajätteiden määrä tuotettu laskennallisesti valtakunnallisten Tilastokeskuksen laatimien yhdyskuntajätetilastojen avulla. Aineistossa on esitetty erikseen määrät yhdyskuntien erilliskerätylle biojätteelle ja muulle biohajoavalle yhdyskuntajätteelle. Erilliskerättyä yhdyskuntien biojätettä ovat biohajoavat keittiö- ja ruokalajätteet sekä puutarha- ja puistojätteet. Niiden määrä oli vuonna 2015 noin 66 kg, vuosina 2016-2017 noin 71 kg, vuonna 2018 noin 77 kg ja vuonna 2020 noin 89 kg asukasta kohden vuodessa. Muiden biohajoavien yhdyskuntajätteiden määrä oli vastaavasti 262 kg (2015) ja 266 kg (2016), 263 kg (2017), 288 kg (2018) ja 320 kg (2020) asukasta kohden vuodessa. Biohajoavien yhdyskuntajätteiden määrätiedot on laskettu 1 km x 1 km ruuduille perustuen alueen asukasmääriin ja edellä mainittuihin biohajoavan yhdyskuntajätteen syntykertoimiin. Myös yrityksissä kuten esimerkiksi teollisuuslaitoksissa syntyy biohajoavaa yhdyskuntajätettä muun muassa toimistotiloissa ja henkilöstöruokaloissa. Varsinaisessa teollisuustoiminnassa syntyvä jäte ei kuitenkaan ole yhdyskuntajätettä. Biomassa-atlaksen laskennallisissa biohajoavien yhdyskuntajätteiden määrissä on mukana myös yritystoiminnassa syntyvä biohajoava yhdyskuntajäte. Tämän vuoksi laskennallisia määriä ei tule tarkastella kartalla yhtä aikaa yritystoiminnan jätemäärien kanssa, koska tällöin osa jätteistä tulee lasketuksi kahteen kertaan.

  • Luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet. Aineisto toimii päätöksenteon tukena maa-aineislain ja rakennuslain mukaisia ratkaisuja tehtäessä. Aineistolla on keskeinen merkityksensä myös maankäytön suunnittelussa, mutta sillä ei ole kuitenkaan juridista asemaa. Aineistoa on (tilanne 17.3.2020) seuraavilta alueilta: Uusimaa, Lounais-Suomi, Kaakkois-Suomi, Häme, Päijät-Häme, Pirkanmaa, Keski-Suomi, Pohjois-Savo, Länsi-Suomi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala ja Lappi. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistoa on (tilanne 1.3.2016) seuraavilta alueilta: Uusimaa, Lounais-Suomi, Kaakkois-Suomi, Häme, Päijät-Häme, Pirkanmaa, Keski-Suomi, Pohjois-Savo, Länsi-Suomi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala ja Lappi. Käyttötarkoitus: Aineisto on luotu ympäristöhallinnon käyttöön luonnonsuojelualueiden tiedon hallinnan tehtävien tueksi. The dataset Nationally valuable rocky areas includes information on nationally valuable rocky outcrop areas for nature and landscape conservation. The dataset is used for decision making processes based on Land Extraction Act and Land-Use and Building Act. The dataset is important for land use planning, but does not hold a legal status. The dataset provides information for Finnish Environmental Authorities responsible for land use planning and control of extraction of rock materials. Other users of this dataset are typically involved in nature conservation, protected areas, museums of natural history or are citizens interested in nature. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/ArvokkaatKallioalueet.pdf https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja-meri/luonnon-monimuotoisuus/geologinen-monimuotoisuus/geologisten-muodostumien-valtakunnalliset-inventoinnit