KUVAUS: Osana Tampereen kaupungin luonnon monimuotoisuusohjelman päivitystä toteutettiin loka-marraskuussa 2024 kysely paikallisille luonto- ja ympäristöjärjestöille sekä lumo-asiantuntijoille. Kysely oli avoinna 31.10.-1.12.2024 ja se toteutettiin Fiilis-karttakyselytyökalulla. Kysymykset valmisteltiin Tampereen kaupungin ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikössä. Kysely lähetettiin 18 yhdistykselle, joista 6 yhdistystä vastasi kyselyyn: Tampereen hyönteistutkijain seura ry, Tampereen 4H-yhdistys, Luontoliiton Hämeen piiri (Tampereen metsäryhmä), Suomen luonnonsuojeluliitto Pirkanmaan piiri ry, Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys, 1 muu, jonka nimi puuttui (johtui kyselyohjelman teknisestä häiriöstä). Kysely lähetettiin myös 25 paikalliselle asiantuntijalle, kuten tutkijoille, viheralan yrittäjille, naapurikuntien ympäristönsuojelun asiantuntijoille sekä muille kuin Tampereen kaupungin viranomaisille, joiden työ liittyy luonnon monimuotoisuuteen. 10 asiantuntijatahoa vastasi kyselyyn. KATTAVUUS: Tampere YLLÄPITO: Kyseessä on poikkileikkausaineisto (Aineisto ei päivity). KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA: vektori (pisteitä ja alueita) SAATAVUUS: Aineisto on katsottavissa kirjautuneille käyttäjille Oskari-karttapalvelussa. AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki, Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikkö

KUVAUS: Karttatason kohteet ovat peräisin LUMO-asukaskyselystä marraskuulta 2024. Aineisto on kerätty Fiilis-karttakyselyllä (Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikkö). Kysely oli osa lumo-ohjelman päivityksen vuorovaikutusprosessia. Vastaajaa pyydettiin merkitsemään kartalle pisteitä tai alueita, joissa on havainnut 1) myönteisiä muutoksia tai 2) kielteisiä muutoksia luonnon monimuotoisuudessa viimeisen neljän vuoden aikana. Kartalle sai myös merkitä pisteitä tai alueita, joissa olisi halukas itse toimimaan luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi. Kyselyn vastaajamäärä oli 570 hlö. Kyselyyn pystyi vastaamaan joko suomeksi tai englanniksi. Vastaajien anonyymit taustatiedot on tarvittaessa saatavilla datan yhteyshenkilöltä. KATTAVUUS: Tampere YLLÄPITO: Kyseessä on poikkileikkausaineisto (Aineisto ei päivity). KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA: vektori (pisteitä ja alueita) SAATAVUUS: Aineisto on katsottavissa kirjautuneille käyttäjille Oskari-karttapalvelussa. AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki, Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikkö

Aineisto kuvaa PUROHELMI-hankkeessa tuotettuja paikkatietopohjaisia mallinnusarvioita pienten virtavesien habitaatin ja pohjaeläinlajiston luonnontilan muuttuneisuudesta. Purohabitaatin luonnontilan muuttuneisuusarvioinnin perustana on Metsähallituksen puroinventointimenetelmä (Hyvönen ym. 2005). Menetelmässä puro kuljetaan alavirrasta ylävirtaan ja siitä kirjataan kymmeniä tietoja puron ominaisuuksista ja luonnontilaisuudesta. Luonnontilan muuttuneisuus arvioidaan luokka-asteikolla 1–5, jossa 1 tarkoittaa eniten ja 5 vähiten muuttunutta. Pohjaeläinlajiston luonnontilan muuttuneisuusarvioinnin perustana on potkuhaavinnalla toteutettu maastonäytteenotto ja FresHabit-hankkeessa kehitetty vertailulajiston paikkakohtainen mallinnus (Rajakallio ym. 2021, Aroviita ym. 2021). Maastomenetelmä on sama kuin suurempien virtavesien ekologisen tilan seurannoissa (Järvinen ym. 2019). Lajiston muuttuneisuus arvioidaan osuutena, kuinka monta prosenttia luonnontilaisesta lajistosta on hävinnyt. Valtakunnalliset luonnontilan muuttuneisuusarviot perustuvat paikkatietopohjaisiin tilastomallinnuksiin, jotka on kehitetty maastoaineistojen ja paikkatietoaineistojen avulla. Habitaattien muuttuneisuuden mallinnus on toteutettu koneoppimismenetelmällä (extreme gradient boosting) ja pohjaeläinlajiston muuttuneisuuden mallinnus monimuuttujamallinnuksella. Maastotietoa oli käytössä 629 virtavesikohteen inventoinnista ja 650 kohteen pohjaeläimistöstä. Paikkatietona on käytetty erityisesti Syken uomatietokantaa (Ranta10-aineisto) ja turvemaiden ojitustilannekarttaa, Corine-maanpeiteaineistoa ja Luonnonvarakeskuksen valtakunnan metsien inventointiaineistoa. Arvioita ei ole tuotettu virtavesille, joiden valuma-alueilla ei ole lainkaan turvemaita. Arviot on tuotettu Syken Ranta10-aineistosta johdetuille uomajaksoille, joiden sisällä luonnontilan muuttuneisuus voi vaihdella paljon. Aineiston käytössä tulee muistaa että ne eivät anna täyttä kuvaa yksittäisen puron luonnontilan muuttuneisuudesta. Myös malleihin ja kartta-aineistoihin sisältyy epätarkkuutta. Esimerkiksi yksittäisen puron lopullinen kunnostustarve tulee aina selvittää paikan päällä maastossa. Arviot on tuotettu Syken PUROHELMI-hankkeessa ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelmassa. Helmi-ohjelmassa tartutaan Suomen luontokadon suurimpaan suoraan syyhyn eli elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. PUROHELMI-hanke on jatkanut PienvesiGIS- ja Freshabit LIFE IP -hankkeissa tehtyä tutkimusta, jota on tehty yhteistyössä Metsähallituksen, Suomen Metsäkeskuksen, Oulun yliopiston ja Luken kanssa. Aineistoon on marraskuussa 2024 lisätty myös tieto sijainneista, joissa uomat risteävät maastotietokannan tie- ja polkuverkoston kanssa, sekä kahden metrin korkeusmallin pohjalta tuotettu mallinnus näiden tienalitusten esteettömyydestä. Myös tämä mallinnus on toteutettu koneoppimismenetelmällä (extreme gradient boosting). Tienalituksia on yhteensä 127 286, joista esteettömyysennuste on julkaistu niille kohteille, joille ennusteen todennäköisyys on yli 50 %. Tällaisia kohteita on 84 362. Esteellisyysmallinnuksen opetusaineistona on käytetty Metsähallituksen ja ELY-keskusten aiempia vaellusesteinventointeja Keski-Suomesta, Iijoen vesistöalueelta ja Lapista, kts. mm. Metsähallituksen Esteet Pois! -hankkeet I & II (Moilanen & Luhta 2018 ja Karppinen 2020) sekä Eloranta & Eloranta (2016). Lisäksi Freshabit-hankkeen yhteydessä inventoitiin pieni määrä teiden alituksia Länsi-Lapissa, mutta lähes kaikki näistä joko sisältyivät Metsähallituksen aineistoihin tai niiden tiedettiin olevan siltoja eikä rumpuja. Ennusteen todennäköisyys pätee vain, mikäli uoman ylittävä rakenne on tyypiltään tierumpu: silloilla toteutetut teiden alitukset ovat lähes poikkeuksetta estettömiä, minkä vuoksi rakennetyypiltään silloiksi tiedetyt alitukset poistettiin opetusaineistosta ennen mallinnusta. Aineistoa on päivitetty 2025 taustauomastolla, josta ennusteissa käytetyt uomajaksot on johdettu. Taustauomasto kattaa myös ennusteista puuttuvan vesienhoitoalue seitsemän, eli Ylä-Lapin. Tarkempia tietoja taustauomastosta on lisätietodokumentissa. Samassa yhteydessä aineistosta on siivottu pois uomajaksojen kaksoiskappaleita. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). This Syke’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0) Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Purohelmi.pdf Viitteet Helmi-elinympäristöohjelma vahvistaa luonnon monimuotoisuutta: https://ym.fi/helmi Pienten virtavesien valtakunnallinen tilan arviointi ja mallinnus (PUROHELMI) -hankesivu: https://www.syke.fi/hankkeet/PUROHELMI Aroviita J, Ilmonen J, Rajakallio M, Sutela T, Mykrä H, Martinmäki-Aulaskari K, Karttunen K, Kuoppala M, Leinonen A, Jyväsjärvi J, Ulvi T, Vehanen T, Virtanen R 2021. Pienten virtavesien tilan arvioinnin kehittäminen. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 25/2021: 1–70. Eloranta A J & Eloranta A P 2016. Rumpurakenteiden ympäristöongelmat, niiden ehkäisy ja korjaaminen: Keskisuomalainen pilottitutkimus. Keski-Suomen ELY-keskus. Hyvönen S, Suanto M, Luhta P-L, Yrjänä T & Moilanen E 2005. Puroinventoinnit Iijoen valuma-alueella vuosina 1998–2003. Alueelliset ympäristöjulkaisut 403. Karppinen A. 2020. Esteeet pois II -projekti: Loppuraportti. Metsähallitus, Eräpalvelut Pohjanmaa–Kainuu. Moilanen E, Luhta P-L 2018. TAIMEN- eli Esteet pois! -hanke: Loppuraportti. Metsähallitus, Eräpalvelut Pohjanmaa. Rajakallio M, Jyväsjärvi J, Muotka T, Aroviita J 2021. Blue consequences of the green bioeconomy: clear-cutting intensifies the harmful impacts of land drainage on stream invertebrate biodiversity. Journal of Applied Ecology 58: 1523–1532.

KUVAUS: Karttataso sisältää Tampereen kaupungin alueelle toteutetun tulvareittianalyysin tulokset viivoina. Tulvareittiselvitys toteutettiin vuonna 2018 Rambollin toimesta. Tulvareitit on analysoitu Tampereen kaupungin laserkeilausaineistojen perusteella (keilausajankohdat keskusta, itä, etelä 2017 ja länsi 2016). Mitä paksumpi viiva karttaan on merkitty, sitä suuremmalta alueelta hulevettä muodostuu kyseiselle tulvareitille. Viivan paksuutta voidaan pitää siis suoraan verrannollisena tulvareitillä kulkevan huleveden mahdollisesti aiheuttamiin vahinkoihin, mikäli tulvareittiä ei huomioida riittävällä tasolla. Tulvareitteihin on saattanut jäädä analyysin laskennallisen luonteen vuoksi virheellisyyksiä erityisesti korkeampien tienpenkereiden kohdalla sekä avo-ojakuivatetuilla alueilla. Tulvareittianalyysi ei huomio tierumpuja tai kaupungin hulevesiviemäriverkostoa. Karttatasoa suositellaan käyttämään osavaluma-alueiden purkupisteet (2022) tason kanssa. PÄIVITYS: Aineistoa päivitetään satunnaisesti. Karttatason tietojen päivittämisestä vastaa Tampereen kaupungin Hulevedet yksikkö. JULKISUUS: Aineisto ei ole julkinen. AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki, Hulevedet.

Sisältää ruutukohtaista tietoa väestön lukumäärästä, ikäjakaumasta ja asumisväljyydestä. Väestötiedot ilmaistaan ruuduittain, joiden koko on 250 m x 250 m (vanhemmissa 500 m x 500 m ). Tietosuojasyistä ruutuaineistossa esitetään vain ne ruudut, joiden asukaslukumäärä on viisi tai enemmän. Vuoden 2024 osalta aineistosta on poistettu myös ruudut, joissa on ainoastaan yksi rakennus ja alle 10 asukasta. Ikäjakauman osalta yksityisyydensuojan raja menee sadassa asukkaassa, mikäli ruudussa on vähintään kaksi rakennusta. Tämä tarkoittaa, että ruudut, joissa asuu yhteensä 0-99 asukasta eivät sisällä tarkkoja lukumääriä ikäluokista, vaan ne on merkitty tietosuojasyistä luvulla 99. Ikäluokkien tarkat lukumäärät esitetään ruudulla kun asukkaita on kaikkiaan 100 tai enemmän. Mikäli ruudussa on vain yksi rakennus, ikäluokkien lukumäärät on merkitty luvulla 99, vaikka ruudussa asuisi yli 100 asukasta. Aineisto päivittyy vuosittain.

Yhdyskuntarakenteen kuvaamista ja muutoksen seurantaa varten on kehitetty yhdyskuntarakenteen elementtejä kuvaavia aluejakoja. YKR-aluejaot on toteutettu yhdistelemällä 250 x 250 metrin ruutuja paikkatietomenetelmillä. Yhdistelyperusteina ovat mm. rakennustehokkuus, rakennusten käyttötarkoitus ja väestömäärä. YKR-aluejakoja ovat taajamat, kylät, pienkylät ja maaseudun harva asutus. YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus perustuu 250 m x 250 m ruudukkoon, jossa huomioidaan asukasluvun lisäksi rakennusten lukumäärä, kerrosala ja keskittyneisyys. Rajaus on sekä ajallisesti että alueellisesti vertailukelpoinen. Rajaus on hieman tiukempi kuin yleinen pohjoismainen taajamarajaus (vähintään 200 asukasta ja rakennusten välinen etäisyys alle 200m). Kylämäistä yhdyskuntarakennetta kuvaavan aluejaon tavoitteena on esittää taajamien ulkopuolisen haja-asutusalueen rakennus- ja asutustihentymät, jotka perustuvat vakituiseen asutukseen. Kylät on jaettu kahteen luokkaan, 20-39 asukkaan pienkylät sekä yli 39 asukkaan kylät. Harvaan maaseutuasutukseen kuuluvat ne alueet, jotka eivät kuulu taajamiin, kyliin eivätkä pienkyliin, mutta joissa on vähintään yksi asuttu rakennus (=väestöä) kilometrin säteellä. 100 % vettä sisältävät ruudut eivät kuulu aluejakoihin. Lisätietoja YKR-aluejakojen rajaamisessa käytetyistä kriteereistä ja menetelmästä löytyy metatiedon viitedokumentista. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Avoin tieto-palvelussa YKR-alueista on saatavilla joka viides vuosi ja uusin vuosi vuodesta 1990 lähtien. Ominaisuustietoina avoimissa aineistoissa ovat pelkät maapinta-ala ja vesipinta-ala. Taajamissa on ominaisuustietona myös väestö- ja työpaikkatiedot. Ympäristöhallinnon sisäisessä käytössä ovat aineistot viiden vuoden välein vuodesta 1990 lähtien sekä vuosittaiset aineistot vuodesta 2011 lähtien sekä väestön ja työpaikkojen lukumäärää koskevat ominaisuustiedot. Taajamien nimet ja tunnukset ovat ominaisuustietona erillisessä Taajamat-aineistossa, joka on jaossa Avoin tieto-palvelussa sekä ympäristöhallinnon käyttöliittymissä samoilta vuosilta kuin yhdyskuntarakenne aineisto. Avoimessa Taajamat-aineistossa nimet ja tunnukset ovat saatavilla vuodesta 2015 eteenpäin ja sisäisessä käytössä vuodesta 2012 eteenpäin. Käyttötarkoitus: YKR-aluejaot on rajattu Sykessä yhdyskuntarakenteen seurannan tarpeisiin. Yhdyskuntarakenteen jakaminen taaja- ja haja-asutukseen on yksi valtakunnallisen yhdyskuntarakenteen seurannan perusjaoista. Maankäytön ohjauskeinojen kannalta juuri taaja-asutuksen muodostuminen on ollut tärkeä peruste maankäytön suunnittelulle. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/YkrAluejaot.pdf The YKR Spatial structure delineation is a spatial dataset created for describing and monitoring spatial structure. The dataset is based on the Monitoring System of Spatial Structure and Urban Form (YKR) produced by the Finnish Environment Institute. The data is presented in 250 x 250-meter statistical grid-cells. The values of the cells are a product of spatial analysis of statistical data regarding population, the number of buildings, floor area and building density. The four spatial structures delineated using the statistical data are localities (densely populated areas), villages, small villages and sparsely populated rural areas. The delineation of localities is implemented in several phases. Localities are densely built areas that have more than 200 inhabitants. Localities are described within specific threshold values concerning the population, number of buildings, floor area of buildings and building density. The delineation of localities extracts densely populated grid-cells from sparsely populated grid-cells. The threshold values have been selected on the basis of examinations of several different sample areas so that regional differences are taken into account as well as possible. The YKR-localities are classified with slightly stricter rules than the general Nordic standard, which has an outline limit set for at least 200 inhabitants and no more than 200 meters distance between buildings. The YKR-based delineation method of localities is comparable both in space and time. The delineation of villages describes rural agglomerations smaller than localities in sparsely populated areas. Thus villages are not included in the delimitation of localities. Villages have two categories based on the number of population. Small villages have 20-39 inhabitants and villages have more than 39 inhabitants. Areas outside localities and villages are classified as sparsely populated rural areas if there is at least one residential unit within one kilometer radius. The Finnish title of the dataset is YKR Aluejaot. This dataset belongs to Syke’s open data collection (BY CC 4.0). Syke’s open information service delivers the most current version of the dataset as well as the historical data at five-year intervals from 1990 onwards including only the land area information. The current version is updated on a yearly basis. For the internal use in environmental administration, the data is available at five-year intervals from 1990 onwards and on a yearly basis from 2011 onwards and includes all the attribute information. Names and id’s of the localities are included in separate Localities (densely populated areas) –dataset, which is also available from the open information service. Purpose of use: YKR spatial structure delineations are produced by Syke to support the monitoring of urban form and spatial structure. The division to densely and sparsely populated areas is one of the basic divisions used in the Monitoring System of Spatial Structure and Urban Form (YKR). Especially the development of densely populated areas (localities) has been an important guiding element for land use planning. More information: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/YkrSpatialStructure.pdf

KUVAUS: Sisältää Tampereen kaupunkistrategian kasvun ja elinvoiman vyöhykkeen rajauksen, joka on osoitettu 19.5.2025 hyväksytyssä valtuustokauden 2021-2025 kantakaupungin vaiheyleiskaavassa. Kohdetiedoissa on yleiskaavan kaavamääräysotsikko, määräysteksti ja kuvausteksti. KATTAVUUS: Tampereen kantakaupunki PÄIVITYS: Poikkileikkaus aineisto. KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: ETRS-GK24 (EPSG:3878) GEOMETRIA: alue SAATAVUUS: Aineisto on katseltavissa Tampereen Oskari-karttapalvelussa. JULKISUUS: julkinen KENTÄT: yleiskaavan_nimi: Kantakaupungin vaiheyleiskaava - valtuustokausi 2021-2025 kaavamaarays_otsikko: yleiskaavan kaavamääräyksen otsikko, kaupunkistrategian kasvun ja elinvoiman vyöhyke maaraysteksti: yleiskaavan kaavamääräyksen teksti kuvaus_teksti: yleiskaavan kaavamääräyksen kuvaus karttamerkinta: karttatyyli yleiskaavassa AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki

Tampereen omistamat kiinteistöt Facta-kuntarekisteristä. Aineisto sisältää mm. tiedon kiinteistön hallinnan tilasta, että onko kiinteistö esimerkiksi vuokrattu ulkopuolisille. Alla kiinteistöillä olevat hallintakoodit ja niiden tekstit. Aineisto ei sisällä kunnan omistamia määräaloja eikä kunnan muissa kunnissa omistamia kiinteistöjä. 01 Kunnan omistus ja hallinta 02 Kunnan omistus, vuokrattu ulkopuoliselle 03 Kunnan omistus, varattu ulkopuoliselle 09 Kunnan omistus, osittain vuokrattu ulkopuolisille 10 Kunnan kokonaan omistama yleinen alue 11 Kunnan osittain omistama yleinen alue Aineiston natiivi koordinaattijärjestelmä on ETRS-GK24. Aineistoa voi käyttää Tampereen kaupungin WMS/WFS-rajapinnasta (https://geodata.tampere.fi/geoserver/wfs?, tai https://geodata.tampere.fi/geoserver/wms?. Käyttö vaatii kirjautumisen. Aineisto tuotetaan Facta-kuntarekisterin maaomaisuuden kirjanpidon ja kiinteistörekisterin tiedoista. Aineisto on päivittyvää ja ajantasaista tietoa. Aineiston vastuutahot ovat Kiinteistönmuodostus, Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka ja Paikkatietoyksikkö

Keski-Suomen museon rakennetun kulttuuriympäristön inventointihankkeissa ja keskisuomalaisten kuntien tilaamissa kulttuuriympäristöselvityksissä tuotettu tieto Keski-Suomen maakunnan alueella sijaitsevista kulttuuriympäristön arvoalueista sekä inventointialueista, joita ei ole arvotettu kulttuurihistoriallisesti. Tiedon tuottajina ovat toimineet Keski-Suomen museon tutkijoiden lisäksi kuntien tilaamat konsultit. Tieto on tallennettu sähköisessä muodossa vuodesta 2008 alkaen Keski-Suomen museon käyttämiin kulttuuriympäristön tiedonhallintajärjestelmiin eli rakennusinventointitietokantaan. Paikkatietoikkunaan on avattu yhteenveto kunkin arvo- tai inventointialueen keskeisimmistä tiedoista. Kokonaisuudessaan tiedot säilytetään Keski-Suomen museon Collecte Kulttuuriympäristö -järjestelmässä tai paperimuotoisena museon rakennustutkimuksen aineistokokoelmassa

KUVAUS: Kaupunginhallitus päätti 24.3.2025 hakemuksen jättämisestä Ympäristöministeriölle Tampereen kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi. Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemusrajaus (KH 24.3.2025, § 138) -karttatasolla esitetään kansallisen kaupunkipuiston hakemuksen rajaus. Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemusrajauksen aluejako (KH 24.3.2025, § 138) -karttatasolla esitetään kansallisen kaupunkipuiston hakemuksen aluejako. Kaupunkipuisto jakautuu kuuteen osa-alueeseen: 1. Keskusta, 2. Viinikka-Iidesjärvi, 3. Hatanpää-Härmälä, 4. Pyynikki-Pispala, 5. Näsijärvi-Lentävänniemi ja 6. Lappi-Kauppi-Niihama. Osa-alueet jakautuvat edelleen kukin 2–5 pienempään alueeseen. KATTAVUUS: Tampereen kantakaupunki PÄIVITYS: Poikkileikkaus aineisto. YLLÄPITOSOVELLUS: FME Flow KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: ETRS-GK24 (EPSG:3878) GEOMETRIA: alue SAATAVUUS: Aineisto on katseltavissa Tampereen Oskari-karttapalvelussa. JULKISUUS: julkinen KENTÄT: Nimi: Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemusrajaus (KH 24.3.2025, § 138) / Tampereen kansallinen kaupunkipuisto, hakemusrajauksen aluejako (KH 24.3.2025, § 138) Selite: Karttatason sisällön kuvaus Pinta-ala (ha): 3672 hehtaaria / - WWW-sivu: Kansallisen kaupunkipuiston verkkosivut, https://www.tampere.fi/luonto-ja-ymparisto/puistot/kansallinen-kaupunkipuisto Osa-alue: - / osa-alueen nimi Osa-alueen osa: - / Osa-alueen osan nimi AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki