KUVAUS: Osana Tampereen kaupungin luonnon monimuotoisuusohjelman päivitystä toteutettiin loka-marraskuussa 2024 kysely paikallisille luonto- ja ympäristöjärjestöille sekä lumo-asiantuntijoille. Kysely oli avoinna 31.10.-1.12.2024 ja se toteutettiin Fiilis-karttakyselytyökalulla. Kysymykset valmisteltiin Tampereen kaupungin ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikössä. Kysely lähetettiin 18 yhdistykselle, joista 6 yhdistystä vastasi kyselyyn: Tampereen hyönteistutkijain seura ry, Tampereen 4H-yhdistys, Luontoliiton Hämeen piiri (Tampereen metsäryhmä), Suomen luonnonsuojeluliitto Pirkanmaan piiri ry, Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys, 1 muu, jonka nimi puuttui (johtui kyselyohjelman teknisestä häiriöstä). Kysely lähetettiin myös 25 paikalliselle asiantuntijalle, kuten tutkijoille, viheralan yrittäjille, naapurikuntien ympäristönsuojelun asiantuntijoille sekä muille kuin Tampereen kaupungin viranomaisille, joiden työ liittyy luonnon monimuotoisuuteen. 10 asiantuntijatahoa vastasi kyselyyn. KATTAVUUS: Tampere YLLÄPITO: Kyseessä on poikkileikkausaineisto (Aineisto ei päivity). KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA: vektori (pisteitä ja alueita) SAATAVUUS: Aineisto on katsottavissa kirjautuneille käyttäjille Oskari-karttapalvelussa. AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki, Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikkö

KUVAUS: Karttatason kohteet ovat peräisin LUMO-asukaskyselystä marraskuulta 2024. Aineisto on kerätty Fiilis-karttakyselyllä (Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikkö). Kysely oli osa lumo-ohjelman päivityksen vuorovaikutusprosessia. Vastaajaa pyydettiin merkitsemään kartalle pisteitä tai alueita, joissa on havainnut 1) myönteisiä muutoksia tai 2) kielteisiä muutoksia luonnon monimuotoisuudessa viimeisen neljän vuoden aikana. Kartalle sai myös merkitä pisteitä tai alueita, joissa olisi halukas itse toimimaan luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi. Kyselyn vastaajamäärä oli 570 hlö. Kyselyyn pystyi vastaamaan joko suomeksi tai englanniksi. Vastaajien anonyymit taustatiedot on tarvittaessa saatavilla datan yhteyshenkilöltä. KATTAVUUS: Tampere YLLÄPITO: Kyseessä on poikkileikkausaineisto (Aineisto ei päivity). KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA: vektori (pisteitä ja alueita) SAATAVUUS: Aineisto on katsottavissa kirjautuneille käyttäjille Oskari-karttapalvelussa. AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki, Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikkö

Ranta10 on topologisesti eheä Suomen vesistöjä kuvaava paikkatietoaineisto. Aineisto pohjautuu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan vuosien 2000-2008 aineistoon (1:5 000-1:10 000). Maastotietokannan vesiin sisältyvistä kohteista mukaan on otettu alueina vakavedet sekä yli 5 m leveät virtavedet. Lisäksi mukana on maastotietokannan yli 200 m2:n kokoisia altaita. Viivoina kuvatuista alle 5 m leveistä virtavesistä on mukana vesistön päävirtausreitit sisältäen sekä 2-5 m että alle 2 m leveitä virtavesiä. Aineisto on uudelleen luokiteltu ja topologialtaan tarkistettu Sykessä. Aineiston pohjalta on Sykessä luotu uomia kuvaava uomaverkosto, jonka verkostomainen rakenne on tuotettu lisäämällä viivamaisiin jokiin aluemaisten jokien keskilinjat sekä järvien ylitykset ns. pseudouomilla. Aineistoon on lisätty myös järvi- ja uomatunnukset. Uomaverkosto kattaa kaikki vähintään yli 10 km2 yläpuolisen valuma-alueen omaavat uomat. Lisäksi uomaverkosto sisältää myös vesienhoidollisesti merkittäviä alle 10km2 yläpuolisen valuma-alueen omaavia uomia. Uomaverkosto ei sinällään kuvaa uuden vesilain vesistömääritelmän mukaista vesistöä. Uoma vaihtuu toiseksi yksilöllisen uomatunnuksen omaavaksi uomaksi aina uomaverkostoon kuuluvien uomien risteyksessä sekä uoman ja järven yhtymäkohdassa. Uomaverkosto on rakennettu siten, että kaikki siihen kuuluvat osat liittyvät topologiset yhteen ja omaavat oikean virtaussuunnan ja sitä voidaan käyttää erilaisiin verkostoanalyyseihin. Uomien välisiä topologia suhteita kuvaavat tiedot on tallennettu erillisiin tauluihin. Uomille on lisäksi laskettu muita paikantavia ja fysiograafisia tietoja. Uomaverkosto sekä koko Ranta10-aineisto kuuluvat Syken avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Uomaverkosto-aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. https://ckan.ymparisto.fi/dataset/uomaverkosto Koko Suomen kattava Ranta10-aineisto perustuu MML:n vuosien 2000-2008 maastotietokannan vaka- ja virtavesikohteisiin. Aineisto on päivitetty 16.11.2021 (lisätietoja historiatiedoissa). Käyttötarkoitus: Ranta10-aineisto ja siihen kuuluva uomaverkosto on luotu palvelemaan hyvin laajasti vesivarojen käyttöä ja hoitoa, vesiensuojelua ja vesientutkimusta sekä vesivaroihin liittyvää kansainvälistä ja kansallista raportointia ja tietojärjestelmätyötä. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/Dokumentit/ranta10.pdf Shoreline10 and River Network The Shoreline10 (Ranta10) is a topologically correct spatial dataset containing data on Finnish water bodies. The dataset is based on the topographic database of the National Land Survey of Finland in scale of 1:5 000-1:10 000 from years 2000-2008. The dataset contains lakes as well as most of human-made lakes over 200 m2 and more than 5 m wide rivers (polygons). Also included are the main flow paths of 2-5 m wide and less than 2 m wide streams (lines). The dataset has been reclassified and topologically corrected by Finnish Environment Institute (Syke). The continuous network has been created by combining rivers to the central lines through polygon rivers and lakes. The dataset includes also unique river codes and lake codes. The river network includes all river segments with catchment areas larger than 10 km². Other, smaller rivers with smaller catchment areas are included in case they are considered significant for water management tasks (e.g. WFD). Ranta10 does not represent the water bodies defined in the new water act. The change from one river segment to another, with unique river code and information, is located at the junction of the river network. The river code also changes at a connection point of a river segment and a lake. The river network has been created such a way that all parts of the network are linked topologically to each other and have a correct flow direction so that the dataset can be used for analyzing the network. Ranta10 including the river network is dataset owned by Syke and has same copyright and ownership conditions as other similar datasets owned by Syke. Syke applies Creative Commons By 4.0 International license for open datasets. Ranta10 dataset together with the river network were developed to serve wide variety of tasks related to water management, scientific research, water conservation and national and international reporting as well as associated information management. Data was updated 16.11.2021 (additional info. below in “historiatiedot”).

Serpentiinikalliot_kivikot on Suomen ympäristökeskuksen eri lähteistä kokoama paikka- ja ominaisuustietoaineisto Suomen varmistetuista ja mahdollisista serpentiinivaikutteisista ympäristöistä, kuten serpentiinikallioista, -kivikoista ja -soraikoista sekä vanhoista serpentiinivaikutteisista louhoksista. Vuodesta 2024 lähtien aineistossa on ominaisuustietona annettu kohteen luokka luonnonsuojelulain (LSL, 9/2023) tiukasti suojelemana luontotyyppinä. Tärkeitä tietolähteitä aineiston teossa ovat olleet ELY-keskusten vuonna 2024 aloittamat LSL-inventoinnit sekä Syken maastoinventoinnit 2020–2024. HUOM. Aineisto ei ole kattava, vaan täydentyy inventointien edetessä. Mukana aineistossa on myös serpentiinivaikutteisiksi ympäristöiksi aiemmin arvioituja kohteita, jotka on maastoinventoinnin jälkeen todettu muiksi kallioiksi. Aineisto on laajempi kuin tunnetut esiintymät luonnonsuojelulain tiukasti suojellusta luontotyypistä serpentiinikalliot, -kivikot ja -soraikot. Aineistoon sisältyy ominaisuustietona kunkin kohteen status luonnonsuojelulain tarkoittamana luontotyyppinä. Lisätietoa serpentiinikallioiden, -kivikoiden ja -soraikoiden luontotyypeistä, kasvillisuudesta, lajistosta sekä uhanalaisuudesta löytyy täältä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-4819-4 > SY 5 2018 Osa 2 7 Kalliot ja kivikot.pdf > K3 Serpentiinikalliot, -kivikot ja -soraikot. Aineisto kuuluu Syken avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineiston tuottamisessa on käytetty Suomen ympäristökeskuksen aineistojen lisäksi ELY-keskusten, Suomen Lajitietokeskuksen, Metsähallituksen Luontopalveluiden sekä Geologian tutkimuskeskuksen GTK tuottamia lähtöaineistoja. Aineiston kenttien selitykset: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Serpentiinikalliot_ja_kivikot.pdf

KUVAUS Tampereen metsien hiilinielut selvitys on laadittu Tampereen kaupungin tilauksesta Sitowisen toimesta vuonna 2025. Selvitystä ja sen aineistoja hyödynnetään, kun suunnittellaan Hiilineutraali Tampere 2030 -tiekartan mukaisia ilmastopäästöjen komponesointi ja hyvityskeinoja. Sisältää seuraavat karttatasot: 1. Hiilivarastot muiden kuin Tampereen kaupungin omistamien metsien osalta vuonna 2025 - perusskenaario - Tampereen metsien hiilinielut selvitys 2. Hiilivarastot muiden kuin Tampereen kaupungin omistamien metsien osalta vuonna 2025 - skenaario 2 - Tampereen metsien hiilinielut selvitys 3. Hiilivarastot muiden kuin Tampereen kaupungin omistamien metsien osalta vuonna 2044 - perusskenaario - Tampereen metsien hiilinielut selvitys 4. Hiilivarastot muiden kuin Tampereen kaupungin omistamien metsien osalta vuonna 2044 - skenaario 2 - Tampereen metsien hiilinielut selvitys 5. Hiilivarastot muiden kuin Tampereen kaupungin omistamien metsien osalta vuosina 2025-2044 - perusskenaario - Tampereen metsien hiilinielut selvitys 6. Hiilivarastot muiden kuin Tampereen kaupungin omistamien metsien osalta vuosina 2025-2044 - skenaario 2 - Tampereen metsien hiilinielut selvitys 7. Hiilivarastot Tampereen kaupungin omistamien metsien osalta muissa kunnissa vuonna 2025 - Tampereen metsien hiilinielut selvitys 8. Hiilivarastot Tampereen kaupungin omistamien metsien osalta muissa kunnissa vuonna 2044 - Tampereen metsien hiilinielut selvitys 9. Hiilivarastot Tampereen kaupungin omistamien metsien osalta muissa kunnissa vuosina 2025-2044 - Tampereen metsien hiilinielut selvitys 10. Hiilivarastot Tampereen kaupungin omistamien metsien osalta Tampereella vuonna 2025 - Tampereen metsien hiilinielut selvitys 11. Hiilivarastot Tampereen kaupungin omistamien metsien osalta Tampereella vuonna 2044 - Tampereen metsien hiilinielut selvitys 12. Hiilivarastot Tampereen kaupungin omistamien metsien osalta Tampereella vuosina 2025-2044 - Tampereen metsien hiilinielut selvitys 13. Pohjois-Tampereen maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen hiilivarastojen muutos energiahuollon alueiksi muutetuilla pelloilla, skenaario 2025-2030, tCO2-ekv - Hiilikartta 14. Pohjois-Tampereen maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen hiilivarastojen muutos energiahuollon alueiksi muutetuilla pelloilla, skenaario 2025-2030, tCO2-ekv / ha - Hiilikartta 15. Pohjois-Tampereen maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen hiilivarastojen muutos, tCO2-ekv, energiahuollon alueiksi muutetuilla pelloilla yhteensä, skenaario 2025-2030 - Hiilikartta 16. Tampereen omistamien metsien hiilivarastot ja hiilinielut hoitoluokittain Tampereen kunnan alueella 2025-2044 - Tampereen metsien hiilinielut selvitys 17. Tampereen omistamien metsien hiilivarastot ja hiilinielut hoitoluokittain ukopaikkakunnilla 2025-2044 - Tampereen metsien hiilinielut selvitys KATTAVUUS; PÄIVITYS; LUOTETTAVUUS: Rampereen rajojen sisäpuoliset metsät jaTampereen ulkopaikkakunnilla omistamat metsät sekä osittain myös muut Tampereen kasvillisuutta sisältävät alueet ja pellot vuoden 2025 alkupuolen tilanteen mukaan sekä skenaarioita vuoteen 2045 asti. YLLÄPITOSOVELLUS; KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ; GEOMETRIA; SAATAVUUS; JULKISUUS Aineisto on tallennettu osittain ETRS-TM35FIN ja osittain ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmissä. Aineisto on rajoitetusti (ei julkisesti) katseltavissa Tampereen Oskari -karttapalvelussa. KENTÄT Kentät riippuvat paljon karttatasosta. Tyypillisimmät ovat graafit, jotka esittävät hiilivarastojen ja nielujen muutoksia kasvillisuuden, maaperän ja molempien osalta vuodesta 2025 vuoteen 2045. Lisäksi esimerkiksi kentissä on pinta-alatietoja, yksittäisten vuosien hiilivarasto- ja hiilinielutietoja, metsien hoitoluokkatietoja, mahdollisten tulevien käyttötarkoitusaluemuutosten tietoja ja lisenssitietoja.

KUVAUS: Mustaliuskeiden huomioiminen kaavoituksessa Tampereella -selvityksen (GTK, 2025) "Mustaliuskevektorit - Mustaliuskeiden huomioiminen kaavoituksessa Tampereella, GTK, 2025"-kartta. Vektori kartalla kuvaa mustaliuskeen esiintymisen todennäköisyyttä geoteknisen tai kallio/maaperäkartan tarkkuudella ja kuvauskeinoin (viivalla). Vektori ei sulje pois sitä, että sen ulkopuolelta ei voisi löytyä mustaliusketta eikä kerro, miten laajalla alueella mustaliusketta voi viivan molemmin puolin tai päissä olla (voi olla satojakin metrejä). Se ei kuvaa myöskään mustaliuskeen esiintymän syvyyttä maanpinnasta. Vektorin matkalla mustaliuskepitoisuus moreenissa tai kallioperässä voi myös katketa tai heiketä välillä, vaikka viiva esitetäänkin jatkuvana. Aerogeofysikaalisen aineiston prosessointi Tampereen kaupungin eteläiseltä alueelta sekä tarkennettu mustaliuske-esiintymien tulkinta. Kohdennettu aerogeofysikaalisen (sähkömagneettinen ja magneettinen) aineiston prosessointi ja mustaliuskevyöhykkeiden tarkennettu tulkinta tehtiin rakennusvalvonnan, kaavoituksen ja ympäristöselvitysten tueksi. KATTAVUUS: Tamperetta ja Tampereen seutua KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Tampereen tietokannassa ja Oskari-karttapalvelussa ETRS-TM35FIN (EPSG:3067). GEOMETRIA: viiva SAATAVUUS: Katseltavissa julkisesti Tampereen Oskari-karttapalvelun kautta ja saatavissa rajoitetusti WFS-rajapinnalta. JULKISUUS: Aineistosarja on katseltavissa julkisesti Tampereen Oskari-karttapalvelussa. TIETOSUOJA: Julkinen aineisto. AINEISTOSARJAAN KUULUVAT KARTTATASOT: - Mustaliuskevektorit - Mustaliuskeiden huomioiminen kaavoituksessa Tampereella, GTK, 2025 MUSTALIUSKEVEKTORIN TULKINTAPERUSTE: slinebased-kentän arvo | kuvaus ------------------------------------------- 4 | Kallioperähavainto, josta löytynyt grafiittimustaliusketta 5 | Tulkittu magneettiselta kartalta 6 | Tulkittu sähkömagneettiselta kartalta 13 | Kairauksessa löytynyt mustaliusketta. Kairasydännäytteestä kemialliset analyysit ja petrofysikaaliset mittaukset 14 | Kairauksessa löytynyt grafiittiliusketta. Kairasydännäytteestä kemialliset analyysit ja petrofysikaaliset mittaukset 15 | Kairauksessa löytynyt mustaliusketta. Kairasydännäytteestä kemialliset analyysit 16 | Kairauksessa löytynyt grafiittiliusketta. Kairasydännäytteestä kemialliset analyysit 17 | Kairauksessa löytynyt mustaliusketta. Kairasydännäytteestä petrofysikaaliset mittaukset 18 | Kairauksessa löytynyt grafiittiliusketta. Kairasydännäytteestä petrofysikaaliset mittaukset 19 | Kairauksessa löytynyt mustaliusketta. Tulkittu sähkömagneettisesta ja magneettisesta aineistoista 20 | Kairauksessa löytynyt grafiittiliusketta. Tulkittu sähkömagneettisesta ja magneettisesta aineistoista kentät: - slinebased - kentän arvo | kuvaus: ------------------------------------------- 4 | Kallioperähavainto, josta löytynyt grafiittimustaliusketta 5 | Tulkittu magneettiselta kartalta 6 | Tulkittu sähkömagneettiselta kartalta 13 | Kairauksessa löytynyt mustaliusketta. Kairasydännäytteestä kemialliset analyysit ja petrofysikaaliset mittaukset 14 | Kairauksessa löytynyt grafiittiliusketta. Kairasydännäytteestä kemialliset analyysit ja petrofysikaaliset mittaukset 15 | Kairauksessa löytynyt mustaliusketta. Kairasydännäytteestä kemialliset analyysit 16 | Kairauksessa löytynyt grafiittiliusketta. Kairasydännäytteestä kemialliset analyysit 17 | Kairauksessa löytynyt mustaliusketta. Kairasydännäytteestä petrofysikaaliset mittaukset 18 | Kairauksessa löytynyt grafiittiliusketta. Kairasydännäytteestä petrofysikaaliset mittaukset 19 | Kairauksessa löytynyt mustaliusketta. Tulkittu sähkömagneettisesta ja magneettisesta aineistoista 20 | Kairauksessa löytynyt grafiittiliusketta. Tulkittu sähkömagneettisesta ja magneettisesta aineistoista - komenttit - mahdolliset arvot: * NULL * johde+mag * hiertovyöhyke * alue on täynnä magneettikiisusta johtuvia anomalioita - slinebased_selitys - kenttä sisältää slinebased-kentän arvon mukaisen kuvauksen - id - kohteen yksilöivä id AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki

Lyijyhaulikieltoalueet-aineisto kuvaa kosteikkoja ja niiden ympärille muodostettuja 100 m:n suojavyöhykkeitä, joilla lyijyhaulien käyttö ja kantaminen metsästyksessä on kielletty 15.2.2023 lähtien. Rajoituksen tavoitteena on vesilintujen suojeleminen. Aineisto on laadittu komission asetuksen (EU) 2021/57 noudattamisen tueksi. Komission asetus (EU) 2021/57 kieltää lyijyhaulien käytön ja kantamisen Ramsar-sopimuksen mukaisilla kosteikoilla ja niiden 100 m:n levyisillä suoja-alueilla. Kosteikkoalueiksi määritellään periaatteessa kaikki vesilintujen oleskelu-, muutto- tai pesimäpaikoiksi soveltuvat vesialueet ja vetiset alueet. Lyijyhaulikieltoalueiden määrittelystä vastaa Tukes yhdessä Syken kanssa. Aineiston on laatinut Syke. Aineistoa hyödynnetään viranomaisille, metsästäjille ja ampumaharrastajille suunnatussa lyijyhaulikieltoalueita kuvaavassa Suomi.fi-karttapalvelussa. Aineiston käytön ohjeistuksesta ja tulkinnoista vastaa Tukes. Lisätietoja: Komission asetus (EU) 2021/57 (lyijyhaulien käyttö kosteikkoalueilla ja niiden läheisyydessä) https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:32021R0057 Lead shot may not be used for hunting in wetlands or wetland buffer zones after 15 February 2023. The ban is based on the restriction on lead shot approved by the European Commission in January 2021, and it will apply across the EU. The purpose of the lead shot ban is to reduce the risk to human health and the environment caused by lead shot fired in wetlands. Lead is a heavy metal that is toxic to people and the environment.

KUVAUS: Karttataso sisältää huleveden käynnissä olevat kunnossapitokohteet. PÄIVITYS: Aineistoa päivitetään aktiivisesti. Karttatason tietojen päivittämisestä vastaa pääsääntöisesti Tampereen kaupungin Hulevedet yksikkö. YLLÄPITOSOVELLUS: Karttatason kohteita editoidaan Oskari-karttapalvelussa. JULKISUUS: Aineisto ei ole julkinen. GEOMETRIA: Alue AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki, Hulevedet. KENTÄT: fid: Kohteen uniikki id (ei muokattava, tulee automaattisesti lisättäessä uusi alue) kohteen_nimi: Vapaamuotoinen nimi sijainti_tai_vali: Osoite tai katujen välinen osuus suoritettavat_tyot: Vapaamuotoinen teksti aloitus_pvm: esim. tilauspäivä (kirjoita muodossa 31.1.2025, päivä, kuukausi, vuosi) lopetus_pvm: esim. valmistumispäivä (kirjoita muodossa 31.1.2025, päivä, kuukausi, vuosi) kiireellisyys: Ei, Kyllä, Muu tai Valmis (huom. kirjoita isolla alkukirjaimella, tyyli rakennettu näille arvoille) lisatieto: Vapaamuotoinen teksti

KUVAUS: Aineisto sisältää vireillä olevan Tampereen kantakaupungin vaiheyleiskaavan - valtuustokausi 2021-2025 kaavamerkinnät ja kohdetietoja. Valtuustokauden 2021-2025 vaiheyleiskaavatyön sisältö on johdettu kaupunkistrategian Hiilineutraaleja tekoja -otsikon alta. Strategiassa toimenpiteiksi on määritelty määrätietoinen luonnon monimuotoisuuden tilan parantaminen ja ilmastoriskeihin varautuminen. Yleiskaavatyön tavoitteena on, että Tampere kasvaa kestävästi ja laadukkaasti ja että kaupunkiympäristö muodostuu viihtyisäksi, houkuttelevaksi ja että lähiluonto tulee huomioiduksi. Vaiheyleiskaavaa laaditaan koko kantakaupunkiin erityisesti näiden kahden teeman osalta. Lisäksi vaiheyleiskaavassa suunnitellaan ja esitetään tavoitteet Lielahti-Hiedanrannan alueelle, Tesoman lähijuna-asemanseudulle, ydinkeskustaan ja Alasjärven itäpuolelle. Osa-alueilla tapahtuva ja ennakoitu maan-käytön muutos edellyttää strategista yleiskaavaa tarkempaa määrittelyä alueille sijoittuvien toimintojen ja liikkumisen kysymyksiin mutta myös kaupunkiympäristön laatuun liittyen. Aineistosarja sisältää seuraavat kartat: Kaavan aluerajaus ja osa-alueet Kartta 1 – Yhdyskuntarakenne - Tarkistettu ehdotus Kartta 2 – Viherympäristö ja vapaa-ajan palvelut - Tarkistettu ehdotus Kartta 3 – Kulttuuriperintö - Tarkistettu ehdotus Kartta 4 – Kestävä vesitalous, ympäristöterveys ja yhdyskuntatekninen huolto - Tarkistettu ehdotus Kartta 5 – Osa-alueiden kehittämisperiaatteet - Tarkistettu ehdotus Kumottavien merkintöjen kartta Kantakaupungin vaiheyleiskaavan - valtuustokausi 2017-2021 merkinnöille - Tarkistettu ehdotus Kumottavien merkintöjen kartta Kantakaupungin yleiskaavan 2040 merkinnöille - Tarkistettu ehdotus Kumottavien merkintöjen kartta Keskustan strategisen osayleiskaavan merkinnöille - Tarkistettu ehdotus Pohjakartat osa-alueille Pohjakartta Kartta 1 – Yhdyskuntarakenne - Kaavayhdistelmä – Tarkistettu ehdotus Kartta 2 – Viherympäristö ja vapaa-ajan palvelut - Kaavayhdistelmä – Tarkistettu ehdotus Kartta 3 – Kulttuuriperintö - Kaavayhdistelmä – Tarkistettu ehdotus Kartta 4 – Kestävä vesitalous, ympäristöterveys ja yhdyskuntatekninen huolto - Kaavayhdistelmä – Tarkistettu ehdotus Keskusta - Kartta 1 - Maankäyttö yhdistelmä - Tarkistettu ehdotus Keskusta - Kartta 2 - Liikenne yhdistelmä - Tarkistettu ehdotus KATTAVUUS: Tampereen kantakaupunki. PÄIVITYS: Kaavaprosessin etenemisen mukaan. YLLÄPITOSOVELLUS: Aineistoa ylläpidetään QGIS-sovelluksella PostgreSQL-tietokannassa ja julkaistaan Geoserver-ohjelmiston kautta Tampereen Oskari -karttapalveluun. KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä, mutta esitetään Tampereen Oskari -karttapalvelussa ETRS89-TM35FIN (EPSG:3067) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA: Alue, viiva ja piste. SAATAVUUS: Aineisto on katseltavissa Tampereen Oskari -karttapalvelussa ja aineistosta on myös PDF-kartat saatavilla JULKISUUS: Aineisto on julkinen. TIETOSUOJA: Julkisessa aineistossa on huomioitu tietosuoja. KENTÄT riippuen hieman kartasta: Yleiskaavan nimi: Yleiskaava, jonka merkintä on kyseessä. Linkki kaavan nettisivulle: Yleiskaavan aineistoista pääosa löytyy kaavan WWW-sivuilta. Meneillään oleva kaavavaihe: Kyseisen kaavan kaavavaihe. Yleiskaava-alueen raja: Kaava rajoittuu ko. rajauksen mukaisesti. Kartta: Yleiskaavan kartta 1 - Yhdyskuntarakenne, kartta 2 – Viherympäristö ja vapaa-ajan palvelut, kartta 3 – Kulttuuriperintö tai kartta 4 – Kestävä vesitalous, ympäristöterveys ja yhdyskuntatekninen huolto. Kaavamääräysotsikko: Kaavamerkinnän kaavamääräyksen otsikko, jos merkinnällä on sellainen. Kaavamääräys: Kaavamerkinnän kaavamääräysteksti, jos merkinnällä on sellainen. Merkinnän kuvaus: Kaavamerkinnän kuvaus, jos merkinnällä on sellainen. Karttamerkintä: Merkinnän graafinen visualisointitapa. Paikan nimi: Karttamerkintään mahdollisesti liittyvä paikan nimi. Indeksointi, tyyppi, ... AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki, yleiskaavoitus.

Yhdyskuntarakenteen kuvaamista ja muutoksen seurantaa varten on kehitetty yhdyskuntarakenteen elementtejä kuvaavia aluejakoja. YKR-aluejaot on toteutettu yhdistelemällä 250 x 250 metrin ruutuja paikkatietomenetelmillä. Yhdistelyperusteina ovat mm. rakennustehokkuus, rakennusten käyttötarkoitus ja väestömäärä. YKR-aluejakoja ovat taajamat, kylät, pienkylät ja maaseudun harva asutus. YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus perustuu 250 m x 250 m ruudukkoon, jossa huomioidaan asukasluvun lisäksi rakennusten lukumäärä, kerrosala ja keskittyneisyys. Rajaus on sekä ajallisesti että alueellisesti vertailukelpoinen. Rajaus on hieman tiukempi kuin yleinen pohjoismainen taajamarajaus (vähintään 200 asukasta ja rakennusten välinen etäisyys alle 200m). Kylämäistä yhdyskuntarakennetta kuvaavan aluejaon tavoitteena on esittää taajamien ulkopuolisen haja-asutusalueen rakennus- ja asutustihentymät, jotka perustuvat vakituiseen asutukseen. Kylät on jaettu kahteen luokkaan, 20-39 asukkaan pienkylät sekä yli 39 asukkaan kylät. Harvaan maaseutuasutukseen kuuluvat ne alueet, jotka eivät kuulu taajamiin, kyliin eivätkä pienkyliin, mutta joissa on vähintään yksi asuttu rakennus (=väestöä) kilometrin säteellä. 100 % vettä sisältävät ruudut eivät kuulu aluejakoihin. Lisätietoja YKR-aluejakojen rajaamisessa käytetyistä kriteereistä ja menetelmästä löytyy metatiedon viitedokumentista. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Avoin tieto-palvelussa YKR-alueista on saatavilla joka viides vuosi ja uusin vuosi vuodesta 1990 lähtien. Ominaisuustietoina avoimissa aineistoissa ovat pelkät maapinta-ala ja vesipinta-ala. Taajamissa on ominaisuustietona myös väestö- ja työpaikkatiedot. Ympäristöhallinnon sisäisessä käytössä ovat aineistot viiden vuoden välein vuodesta 1990 lähtien sekä vuosittaiset aineistot vuodesta 2011 lähtien sekä väestön ja työpaikkojen lukumäärää koskevat ominaisuustiedot. Taajamien nimet ja tunnukset ovat ominaisuustietona erillisessä Taajamat-aineistossa, joka on jaossa Avoin tieto-palvelussa sekä ympäristöhallinnon käyttöliittymissä samoilta vuosilta kuin yhdyskuntarakenne aineisto. Avoimessa Taajamat-aineistossa nimet ja tunnukset ovat saatavilla vuodesta 2015 eteenpäin ja sisäisessä käytössä vuodesta 2012 eteenpäin. Käyttötarkoitus: YKR-aluejaot on rajattu Sykessä yhdyskuntarakenteen seurannan tarpeisiin. Yhdyskuntarakenteen jakaminen taaja- ja haja-asutukseen on yksi valtakunnallisen yhdyskuntarakenteen seurannan perusjaoista. Maankäytön ohjauskeinojen kannalta juuri taaja-asutuksen muodostuminen on ollut tärkeä peruste maankäytön suunnittelulle. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/YkrAluejaot.pdf The YKR Spatial structure delineation is a spatial dataset created for describing and monitoring spatial structure. The dataset is based on the Monitoring System of Spatial Structure and Urban Form (YKR) produced by the Finnish Environment Institute. The data is presented in 250 x 250-meter statistical grid-cells. The values of the cells are a product of spatial analysis of statistical data regarding population, the number of buildings, floor area and building density. The four spatial structures delineated using the statistical data are localities (densely populated areas), villages, small villages and sparsely populated rural areas. The delineation of localities is implemented in several phases. Localities are densely built areas that have more than 200 inhabitants. Localities are described within specific threshold values concerning the population, number of buildings, floor area of buildings and building density. The delineation of localities extracts densely populated grid-cells from sparsely populated grid-cells. The threshold values have been selected on the basis of examinations of several different sample areas so that regional differences are taken into account as well as possible. The YKR-localities are classified with slightly stricter rules than the general Nordic standard, which has an outline limit set for at least 200 inhabitants and no more than 200 meters distance between buildings. The YKR-based delineation method of localities is comparable both in space and time. The delineation of villages describes rural agglomerations smaller than localities in sparsely populated areas. Thus villages are not included in the delimitation of localities. Villages have two categories based on the number of population. Small villages have 20-39 inhabitants and villages have more than 39 inhabitants. Areas outside localities and villages are classified as sparsely populated rural areas if there is at least one residential unit within one kilometer radius. The Finnish title of the dataset is YKR Aluejaot. This dataset belongs to Syke’s open data collection (BY CC 4.0). Syke’s open information service delivers the most current version of the dataset as well as the historical data at five-year intervals from 1990 onwards including only the land area information. The current version is updated on a yearly basis. For the internal use in environmental administration, the data is available at five-year intervals from 1990 onwards and on a yearly basis from 2011 onwards and includes all the attribute information. Names and id’s of the localities are included in separate Localities (densely populated areas) –dataset, which is also available from the open information service. Purpose of use: YKR spatial structure delineations are produced by Syke to support the monitoring of urban form and spatial structure. The division to densely and sparsely populated areas is one of the basic divisions used in the Monitoring System of Spatial Structure and Urban Form (YKR). Especially the development of densely populated areas (localities) has been an important guiding element for land use planning. More information: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/YkrSpatialStructure.pdf