TIIVISTELMÄ Karttatasojen tiedot on laskettu Tampereen kaupungin yleiskaavan ilmastovaikutusten arviointimenetelmän työkalulla, jonka ovat toteuttaneet Ubigu Oy, Avoin yhtiö Tietotakomo ja Gispo Oy. Lisätetoja menetelmästä ja työkalusta: https://ilmastovahti.tampere.fi/actions/1.1.1. Ilmastovaikutusten arviointimenetelmän avulla saadaan suunnittelua ja päätöksentekoa tukevaa tietoa sekä nykyisestä että tulevaisuuden vaihtoehtoisten kasvu- ja kehitysskenaarioiden päästö- ja hiilinieluvaikutuksista. Menetelmää ja työkalua on käytetty yleiskaavoituksen, asemakaavoituksen ja Tampereen seudun ilmastovaikutusten arvioinnissa, Tampereen Oskari-karttapalveluun on viety sekä nykyrakenteen seuranta-aineistoa että tulevaisuuden päästöarviointia tukevaa tietoa. KATTAVUUS; PÄIVITYS; LUOTETTAVUUS Tampereen Oskarissa on esitetty ilmastovaikutusten arviointitietoa Tampereen kantakaupungin alueelta (ja rajoitetummin Pohjois-Tampereelta). Aineistoa päivitetään Oskariin Tampereen kaupungin sisäisten tarpeiden mukaan ja on hyvä huomata, että Tampereen sisäisesti käytetään pääosin muita aineistoja. Nykytilanteen CO2-päästöarviot perustuvat mm. kaupungin väestö- ja rakennusaineistoon sekä SYKE:n YKR-työpaikkaruutuaineistoon. SAATAVUUS; JULKISUUS Karttatasot ovat julkisesti esillä ja katseltavissa Tampereen kaupungin Oskari-karttapalvelussa. YHTEYSTAHO Tampereen yleiskaavoitus (yleiskaavoitus@tampere.fi) TIETOKENTÄT Muun muassa seuraavia kussakin ruudussa: sum_yhteensa_tco2: Yhdyskuntarakenteen aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) sum_liikenne_tco2: Liikenteen aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) sum_lammonsaato_tco2: Rakennusten lämmityksen ja jäähdytyksen aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) sum_sahko_tco2: Rakennusten sähkönkäytön aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) sum_rakentaminen_tco2: Rakentamisen aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) liikenne_hlo_tco2: Henkilöliikenteen aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) liikenne_tv_tco2: Teollisuuden ja varastojen liikenteen aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) liikenne_palv_tco2: Palveluiden liikenteen aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) tilat_vesi_tco2: Rakennusten veden lämmityksen aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) tilat_lammitys_tco2: Rakennusten lämmityksen aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) tilat_jaahdytys_tco2: Rakennusten jäähdytyksen aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) sahko_kiinteistot_tco2: Kiinteistöjen sähkön käytön aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) sahko_kotitaloudet_tco2: Kotitalouksien sähkön käytön aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) sahko_palv_tco2: Palveluiden sähkön käytön aiheuttamat kokonaispäästöt, pois lukien mm. lämmityksen ja jäähdytyksen sähkönkäyttö (tCO2-ekv) sahko_tv_tco2:Teollisuuden- ja varastojen sähkön käytön, pois lukien mm. lämmityksen ja jäähdytyksen sähkönkäyttö, aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) rak_uudis_tco2: Uudisrakentamisen aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) rak_korjaussaneeraus_tco2: Korjausrakentamisen ja saneerausten aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) rak_purku_tco2: Rakennusten purkamisen aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) sum_vaesto: Väestö raportointivuonna ruudussa. xyind: Ruudun x- ja y-koordinaatit yhteenliimattuina (ETRS-TM35FIN)

Biomassa-atlaksen jätteenkäsittelylaitoksia koskeva aineisto pohjautuu ympäristöhallinnon Ylva-tietojärjestelmään kirjattuihin lähinnä kompostointi-, biokaasu- ja jätepolttoaineen valmistuslaitoksilta lähteneeseen biohajoavien jätteiden jätevirtaan. Aineistoa on jatkokäsitelty Suomen ympäristökeskuksessa. Kompostointi-, biokaasu- ja jätepolttoaineen valmistuslaitokset ovat ympäristölupavelvollisia toimijoita, ja ne raportoivat jätetietoja YLVAan. Laitokset vastaanottavat biohajoavaa jätettä yrityksiltä, mutta myös niiltä toimijoilta, joiden jätemääriä ei ole mukana Biomassa-atlaksen yritysten jätemäärissä (esimerkiksi kotitalouksien, kauppojen, sairaaloiden, koulujen jne. jätteet). Jätteenkäsittelystä lähtevät jätemäärät ovat osittain päällekkäisiä yritysten biohajoavien jätemäärien kanssa. Tästä syystä em. jätemääriä ei pidä tarkastella kartalla yhtä aikaa, summaten. Kompostointi-, biokaasu- ja jätepolttoaineen valmistuslaitoksien biohajoava jätemäärätieto antaa kuitenkin lisäinformaatiota, kun tavoitteena on biohajoavien jätevirtojen ohjaaminen entistä enemmän materiahyödyntämiseen. Lisäksi em. jätteenkäsittelyn jälkeinen jäte on ominaisuuksiltaan erilaista kuin yrityksiltä jätteenkäsittelyyn lähtenyt jätemäärä. Esimerkiksi yrityksiltä jätteenkäsittelyyn toimitettu biojäte muuttuu kompostoivassa jätteenkäsittelyprosessissa kompostituotteeksi. Biomassa-atlaksen jätteenkäsittelylaitosten biohajoava jätemäärätieto (t/v) on ilmoitettu jäteasetuksen (Vna jätteistä 179/2012, liite 4) mukaisten jäteluokkien mukaan. Lisäksi lietteille on käytössä kirjaintarkenne A-G, joka ilmaisee lietteen käsittelytavan. Biomassa-atlaksessa jätetiedot on edelleen luokiteltu viiteen pääluokkaan edellä mainittujen EWC-jäteluokkakoodien perusteella: 1) eläin- ja kasvijäte, 2) liete, 3) paperi- ja pahvijäte, 4) puujäte ja 5) sekajäte. Pääluokkien lisäksi jätemäärätiedot jakautuvat vielä tarkemmin 62 alaluokkaan. Jäteluokitus on esitetty Biomassa-atlaksen verkkosivulla. Tiedot päivitetään Biomassa-atlakseen kerran vuodessa. Viimeisin päivitys koskee vuotta 2020. Jätemäärätiedoista ei käy ilmi yksittäisen jätteentuottajan nimeä.

KUVAUS: "Tampereen kaupungin alueellinen kasvu" -aineisto kuvaa Tampereen kaupungin historiallista kehitystä vuodesta 1779 alkaen, sisältäen maa- ja vesialueet. Aineiston polygonien ominaisuustietoina on vuosi, jolloin alue on liitetty sekä kunta/kaupunki, josta alue on liittynyt Tampereeseen. Aineisto on julkisesti saatavilla. YLLÄPITO; KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ; PÄIVITYS: Aineistoa ylläpidetään PostGIS-ympäristössä. Aineiston ylläpitäjä on Tampereen kaupunki. Aineiston koordinaattijärjestelmä on ETRS-GK24 (EPSG: 3878). Aineistoa päivitetään tarvittaessa. KENTTIEN KUVAUKSET: id = aluekohteen yksilöivä id-numero aineistossa kunta = kunta, josta alue on liitetty Tampereeseen tila = tila, jonka alueet kunnasta on liitetty Tampereeseen liittämisvuosi = vuosi, jolloin alue on liitetty Tampereeseen

Nopeustieto kuvaa raiteen suurimman sallitun nopeuden suunnittain kalustokohtaisesti erityyppisille henkilö- ja tavarajunille. Suurimmasta nopeudesta ilmoitetaan sijainti, suunta- ja kalustokohtainen nopeustieto ja nopeusrajoituksen syy (mikäli tiedossa). Aineisto kattaa Väyläviraston omistamat rautatiet. Aineiston lähdejärjestelmä on Ratainfratietojen hallintajärjestelmän ratakohteiden hallintasovellus (RATKO).

Aineisto sisältää laserkeilausaineistosta johdetun jaon metsäisiin, pensaikkoon ja avoimiin vyöhykkeisiin Suomessa. Metsät on lisäksi jaettu alaluokkiin latvuston korkeusvyöhykkeiden latvuspeittävyyden avulla. Aineisto perustuu MML:n laserkeilausaineistosta Sykessä laskettuihin kasvillisuuden rakenteellisuuden aineistoihin 8 metrin hilassa. Lopputuloksen metsäluokka määriteltiin ylhäältä alaspäin latvuskerroksittain sen mukaan, missä latvuskerroksessa peittävyys on vähintään 10 % (3 luokkaa). Pensaikkoon (tai taimikoiksi) luettiin em. metsänluokkien ulkopuoliset alueet, joissa kasvillisuuden latvuspeitto on yli 10 % välillä 0,5-2 m. Muut alueet ovat avoimia alueita. Luokitus kentässä Value, luokkien arvot omassa dokumentissaan https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/MetsaPensasAvoin.pdf. Rajoitteet aineiston käytössä: Tietotuote perustuu pistepilviin, jotka on keilattu pitkän ajan kuluessa; vanhimmat keilaukset ovat vuodelta 2008 eli nyt jo 14 vuotta vanhoja. Näin ollen aineisto on paikoitellen vanhentunutta eikä vastaa tilannetta maastossa. Lisätietoja kunkin alueen keilausvuodesta löytyy Maanmittauslaitoksen WWW-sivuilta https://hkp.maanmittauslaitos.fi/hkp/published/fi/4343c1b4-7d8f-4473-896a-70f930f36be1 Vasemman reunan karttatasovalikon kautta pääsee aiempiin keilausalueisiin. Lähtöaineiston laser-lähtöaineiston tiheys on ollut vähintään 0.5 pistettä/neliömetri (maksimissaan havaintoja on n. 4/m2), ja lopputuotteiden pikselikooksi valittiin 8 metriä. Aineistoa voi käyttää erilaissa selvityksissä, luontotyyppitarkasteluiden tausta-aineistona ja ympäristöhallinnon tehtävien tukena.

Raisio-Naantali-tasoristeyshanke -karttataso on Väyläviraston Tasoristeyspalvelua varten luotu aineisto, jossa esitetään Raisio-Naantali-tasoristeyshankkeessa mukana olevat tasoristeykset. Aineisto päivittyy noin kerran viikossa ja se kattaa koko Suomen rataverkon.

Vuokatti-Kontiomäki-tasoristeyshanke -karttataso on Väyläviraston Tasoristeyspalvelua varten luotu aineisto, jossa esitetään Vuokatti-Kontiomäki-tasoristeyshankkeessa mukana olevat tasoristeykset. Aineisto päivittyy noin kerran viikossa ja se kattaa koko Suomen rataverkon.

Sivuraiteen tasoristeykset -karttataso on Väyläviraston Tasoristeyspalvelua varten luotu aineisto, jossa esitetään Suomen rataverkon sivuraiteilla sijaitsevat tasoristeykset. Aineistossa on yhdistelty neljän eri Ratkon rata-aineiston attribuuttietoja (Tasoristeykset, Merkki (tasoristeys), Kansi (tasoristeys) sekä Varoituslaitos (tasoristeys). WMS-rajapinnassa sekä karttapalvelussa aineisto on visualisoitu sen mukaan, onko tasoristeyksessä puomia ja millainen puomi siinä mahdollisesti on. Aineisto päivittyy kerran viikossa ja se kattaa koko Suomen rataverkon.

Aineisto sisältää Ympäristöministeriön hyväksymät kansalliset kaupunkipuistot. Tällä hetkellä (16.11.2021) aineistossa on seuraavien kaupunkien kaupunkipuistojen ulkorajat: Pori, Hämeenlinna, Heinola, Hanko, Porvoo, Turku, Kotka, Forssa, Kuopio ja Kokkola. Tarkemmat tiedot kaupunkipuistoista löytyy kaupunkien www-sivuilta. Kansallinen kaupunkipuisto voidaan perustaa, kun halutaan säilyttää kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri- tai luonnonmaisema, historialliset ominaispiirteet tai kaupunkikuvalliset, sosiaaliset, virkistykselliset tai muut erityiset arvot. Kansalliseen kaupunkipuistoon voidaan liittää alueita, jotka on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa kaavassa osoitettu puistoksi, virkistys- tai suojelualueeksi tai muuhun kansallisen kaupunkipuiston kannalta sopivaan käyttöön. Alueiden on oltava ensisijaisesti valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön omistamia, mutta omistajan suostumuksella kaupunkipuistoon voidaan liittää myös muita alueita. (Ympäristöministeriö) Käyttötarkoitus: Luonnonsuojelualueiden tiedon hallintaan. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Kaupunkipuistot.pdf

Aineistossa on mukana Taitorakennerekisterissä olevat rautatierummut. Rautatierumpu on siltamainen tai putkimainen rakenne, joka on vapaa-aukoltaan alle 2,0 metriä. Rautatierummut lasketaan taitorakenteeksi sen perusteella, että vaurioituessaan ne saattavat aiheuttaa merkittäviä taloudellisia seurauksia ja henkilövahinkoja. Tierumpuja ei lasketa taitorakenteiksi. Ominaisuustiedoissa on tietoa muun muassa rautatierummun tilasta (käytössä/purettu), rakenneluokasta ja nykyisestä kunnossapitäjästä. Aineisto päivittyy viikoittain.