Velho-järjestelmän Penkereet-kohdeluokka kuuluu Rakennerekisterin Alusrakenne-tietokokonaisuuden alle. Penkereet-kohdeluokan tiedot ovat sijainneet Tierekisterissä TL 171 Pohjanvahvistukset ja pohjarakenteet -tietolajin alla. Ominaisuustietokuvaukset ja kohdeluokan vastaavuus suhteessa Tierekisterin tietolajiin löytyy täältä https://ohje.velhopilvi.vayla.fi/tietokuvaus/#Ominaisuustietokuvaukset. Aineisto kattaa Väyläviraston ylläpitämän maantieverkon.

Nopeustieto kuvaa raiteen suurimman sallitun nopeuden suunnittain kalustokohtaisesti erityyppisille henkilö- ja tavarajunille. Suurimmasta nopeudesta ilmoitetaan sijainti, suunta- ja kalustokohtainen nopeustieto ja nopeusrajoituksen syy (mikäli tiedossa). Aineisto kattaa Väyläviraston omistamat rautatiet. Aineiston lähdejärjestelmä on Ratainfratietojen hallintajärjestelmän ratakohteiden hallintasovellus (RATKO). Ratkosta tuleva aineisto Nopeustieto/Speed limit päivittyy kolme kertaa viikossa. Suomen väylissä Rataverkon verkkoselostuksessa esitetyt kalustokohtaiset nopeusrajoitukset päivittyvät kerran viikossa.

Sivuraiteen tasoristeykset -karttataso on Väyläviraston Tasoristeyspalvelua varten luotu aineisto, jossa esitetään Suomen rataverkon sivuraiteilla sijaitsevat tasoristeykset. Aineistossa on yhdistelty neljän eri Ratkon rata-aineiston attribuuttietoja (Tasoristeykset, Merkki (tasoristeys), Kansi (tasoristeys) sekä Varoituslaitos (tasoristeys). WMS-rajapinnassa sekä karttapalvelussa aineisto on visualisoitu sen mukaan, onko tasoristeyksessä puomia ja millainen puomi siinä mahdollisesti on. Aineisto päivittyy kerran viikossa ja se kattaa koko Suomen rataverkon.

Raideosuudella valvotaan raiteen vapaanaoloa. Raideosuus ilmaisee junan sijainnin tietyllä osalla rataa. Raideosuuden vapaana/varattuna olon tietoa käytetään asetinlaitteen, suojastusjärjestelmän ja varoituslaitosten toiminnan ohjaustietoina. Raideosuus voi olla raidevirtapiiri (useita eri tyyppisiä raidevirtapiirejä) tai akselilaskentaosuus. Raideosuudesta ilmoitetaan sijainti, käyttöönottopvm, palveluluokka ja tunnus. Aineisto kattaa Väyläviraston omistamat rautatiet. Aineiston lähdejärjestelmä on Ratainfratietojen hallintajärjestelmän ratakohteiden hallintasovellus (RATKO). Aineisto päivitetään Ratkosta kolme kertaa viikossa.

Aineisto ei ole mukana automaattisissa päivitysprosesseissa ja se saattaa sisältää vanhentunutta tietoa. TEN-luokka-karttataso on Väyläviraston Rataverkon verkkoselostusta varten julkaistu aineisto, jossa esitetään se, kuuluuko rataosa kattavalle rataverkolla vai ydinverkolle. Aineisto on visualisoitu sen mukaan kummalle TEN-luokalle rataosuus kuuluu. Aineisto kattaa koko Suomen rataverkon.

Järjestelmän ydin muodostuu kahdesta pääosasta: 1. Suunnitelma- ja toteumatietovarasto -Tie-, rata- ja vesiväyläsuunnitelmien keskitetty suunnitelma- ja toteuma-aineistojen tietovarasto 2. Tiestötietojen perusrekisteri -Uusi kansallinen tierekisteri Suunnitelma. ja toteumatiedot kattavat kaikki kolme väylämuotoa. Tiestötietojen perusrekisterinä Velho korvaa Tierekisterin ja samalla tiestötietojen käsitemalli uudistuu. Tierekisterin tietolajit (TL) ovat Velhossa kohdeluokkia.

Aineisto sisältää vedenhankintaa varten kartoitetut ja luokitellut pohjavesialueet. Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta sekä pohjavesien suojelusuunnitelmista säädetään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) 2 a luvussa. Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain muutos tuli voimaan 1.2.2015. Lain mukaan Lupa- ja valvontavirasto luokittelee pohjavesialueen vedenhankintakäyttöön soveltuvuuden ja suojelutarpeen perusteella seuraavasti: - 1-luokkaan vedenhankintaa varten tärkeän pohjavesialueen, jonka vettä käytetään tai jota on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin - 2-luokkaan muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen, joka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella soveltuu 1 kohdassa tarkoitettuun käyttöön - Lupa- ja valvontavirasto luokittelee lisäksi E-luokkaan pohjavesialueen, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen Aiempi I, II ja III luokkiin jaottelu (Luokka I: vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, Luokka II: vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue, Luokka III: muu pohjavesialue) on voimassa toistaiseksi rinnakkain kunnes pohjavesialueille tehtävät tarkistukset valmistuvat. Numeerinen pohjavesialueaineisto sisältää pohjavesialuerajat, muodostumisalueen rajat, osa-aluerajat, luokitukset ja suojelusuunnitelmatiedot. Pohjavesialueet on rajattu pääsääntöisesti 1:20 000 -mittakaavaisille kartoille ja muutettu numeerisiksi niiltä. Osassa Pohjois-Suomea on käytetty myös 1:50 000 mittakaavaisia pohjakarttoja. Pohjavesialueen raja osoittaa sitä aluetta, jolla on vaikutusta akviferin veden laatuun tai muodostumiseen. Pohjavesialueen muodostumisalueen raja osoittaa alueen, jolla maakerrokset ovat hyvin vettä johtavia ja jolla maaperä mahdollistaa veden merkittävän imeytymisen pohjavedeksi. Muodostumisalueeseen kuuluvat lisäksi sellaiset pohjavesialueen osat, jotka lisäävät olennaisesti pohjavesimuodostuman pohjaveden määrää. Muodostumisalue on alue, jonka perusteella lasketaan arvio muodostuvan pohjaveden määrästä eli uusiutuvan pohjaveden määrä. Lisätietoa pohjavesien kartoituksesta ja luokituksesta: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesiensuojelu/Pohjaveden_suojelu/Pohjavesialueet Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0) lukuunottamatta pistemäisiä pohjavesialueita. Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Tietokanta on valmistunut v. 1996, jonka jälkeen siihen on tehty tarkastusten pohjalta päivityksiä. Syksystä 2024 alkaen muutokset päivittyvät aineistoon kerran viikossa, myös latauspaketteihin ja rajapintapalveluihin. Pohjavesialueaineiston INSPIRE-tietotuote päivitetään kahdesti vuodessa. Käyttötarkoitus: Pohjavesialueiden kartoituksen ja luokituksen lähtökohta on ollut vedenhankinnassa ja sen turvaamisessa. Tietoja voi hyödyntää myös maankäytön suunnittelussa sekä pohjaveden suojelutehtävissä. Lisäksi aineistoa voidaan hyödyntää EU:n vesipuitedirektiiviin liittyvissä tehtävissä. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Pohjavesialueet.pdf http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi_ja_meri/Vesien_ja_merensuojelu/Pohjaveden_suojelu/Pohjavesialueet/Pohjavesialueet(26765) Groundwater bodies The dataset includes those groundwater bodies, that are investigated and classified for the water supply purposes. The information can also be used to support land use planning and groundwater protection. The main aquifers were mapped and classified in the 1990’s into so called groundwater areas according to the needs of water supply management and protection requirements. The legislation on protecting groundwater was updated in February 2015 and groundwater dependant ecosystems (both terrestrial and surface water) were acknowledged. The digitized spatial dataset includes boundaries of groundwater areas, groundwater recharge areas and sub-areas as well as classifications and information about possible protection plans. As a rule, the groundwater areas are first outlined from the base maps in scale 1:20 000 and then digitized. For some parts of the northern Finland digitizing is done from the base maps in scale 1:50 000. The groundwater area's boundary determines the area which has an impact on the groundwater quality or production. The boundary of a groundwater recharge area determines the area having a good infiltration level with soil that has permeability similar to fine sand. The dataset includes also information on rock and moraine formations having a significant impact on the groundwater formation on the groundwater recharge areas. Estimates on the water yield of the aquifer are made based on the size of the groundwater recharge area. The area residing between the groundwater recharge area boundary and the groundwater area boundary is often called a groundwater area margin. INSPIRE compatible dataset has been published.

Oulu-Laurila-tasoristeyshanke -karttataso on Väyläviraston Tasoristeyspalvelua varten luotu aineisto, jossa esitetään Oulu-Laurila-tasoristeyshankkeessa mukana olevat tasoristeykset. Aineisto päivittyy noin kerran viikossa ja se kattaa koko Suomen rataverkon.

Raisio-Naantali-tasoristeyshanke -karttataso on Väyläviraston Tasoristeyspalvelua varten luotu aineisto, jossa esitetään Raisio-Naantali-tasoristeyshankkeessa mukana olevat tasoristeykset. Aineisto päivittyy noin kerran viikossa ja se kattaa koko Suomen rataverkon.

Aineistossa on mukana Taitorakennerekisterissä olevat rautatierummut. Rautatierumpu on siltamainen tai putkimainen rakenne, joka on vapaa-aukoltaan alle 2,0 metriä. Rautatierummut lasketaan taitorakenteeksi sen perusteella, että vaurioituessaan ne saattavat aiheuttaa merkittäviä taloudellisia seurauksia ja henkilövahinkoja. Tierumpuja ei lasketa taitorakenteiksi. Ominaisuustiedoissa on tietoa muun muassa rautatierummun tilasta (käytössä/purettu), rakenneluokasta ja nykyisestä kunnossapitäjästä. Aineisto päivittyy viikoittain.