KUVAUS: Kartta-aineisto perustuu Tampereen kelluvien hankkeiden ohjaus -raporttiin ja paikkatietoaineistoon. Aineistoa voi käyttää apuna rantojen käytön ohjaamisessa ja kelluvien rakenteiden vaikutusarvioinnissa. Aineistossa ranta-alueille on annettu suositus soveltuvista kelluvista rakenteista, perusteet ja rajoitteet niiden sijoittamiselle sekä esimerkki soveltuvasta kohteesta. Yksityiset rannat on jätetty selvityksen ulkopuolelle. KATTAVUUS: Tampereen kantakaupunki AINEISTON AJANKOHTA: 11/2020 PÄIVITYS: Tarvittaessa KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto on tallennettu ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. SAATAVUUS JA JULKISUUS: Ei julkinen aineisto. Aineisto tarjotaan vain viranomaiskäyttöön. KENTÄT: Kohteen nimi Luokittelu (kohdetyyppi) Perustelut Rajoitteet Ulkonäkövaatimukset Käyttö Pysyvyys Esimerkki AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki/yleiskaavoitus

TIIVISTELMÄ Karttatasojen tiedot on laskettu Tampereen kaupungin yleiskaavan ilmastovaikutusten arviointimenetelmän työkalulla, jonka ovat toteuttaneet Ubigu Oy, Avoin yhtiö Tietotakomo ja Gispo Oy. Lisätetoja menetelmästä ja työkalusta: https://ilmastovahti.tampere.fi/actions/1.1.1. Ilmastovaikutusten arviointimenetelmän avulla saadaan suunnittelua ja päätöksentekoa tukevaa tietoa sekä nykyisestä että tulevaisuuden vaihtoehtoisten kasvu- ja kehitysskenaarioiden päästö- ja hiilinieluvaikutuksista. Menetelmää ja työkalua on käytetty yleiskaavoituksen, asemakaavoituksen ja Tampereen seudun ilmastovaikutusten arvioinnissa, Tampereen Oskari-karttapalveluun on viety sekä nykyrakenteen seuranta-aineistoa että tulevaisuuden päästöarviointia tukevaa tietoa. KATTAVUUS; PÄIVITYS; LUOTETTAVUUS Tampereen Oskarissa on esitetty ilmastovaikutusten arviointitietoa Tampereen kantakaupungin alueelta (ja rajoitetummin Pohjois-Tampereelta). Aineistoa päivitetään Oskariin Tampereen kaupungin sisäisten tarpeiden mukaan ja on hyvä huomata, että Tampereen sisäisesti käytetään pääosin muita aineistoja. Erityisesti tulevaisuuden ennusteet ovat sitä haastavampia mitä pidemmälle ennusteita tehdään. Tulevaisuuden ennusteet perustuvat muun muassa Tampereen kaupunkikonsernin maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän aikavälin suunnitelmaan (PALM), asemakaavoitusohjelmiin sekä kansallisiin pitkän aikavälin kokonaispäästökehitys (PITKO) skenaarioihin. Nykytilanteen CO2-päästöarviot perustuvat mm. kaupungin väestö- ja rakennusaineistoon sekä SYKE:n YKR-työpaikkaruutuaineistoon. SAATAVUUS; JULKISUUS Karttatasot ovat julkisesti esillä ja katseltavissa Tampereen kaupungin Oskari-karttapalvelussa. YHTEYSTAHO Tampereen yleiskaavoitus (yleiskaavoitus@tampere.fi) TIETOKENTÄT Muun muassa seuraavia kussakin ruudussa: sum_yhteensa_tco2: Yhdyskuntarakenteen aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) sum_liikenne_tco2: Liikenteen aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) sum_lammonsaato_tco2: Rakennusten lämmityksen ja jäähdytyksen aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) sum_sahko_tco2: Rakennusten sähkönkäytön aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) sum_rakentaminen_tco2: Rakentamisen aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) liikenne_hlo_tco2: Henkilöliikenteen aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) liikenne_tv_tco2: Teollisuuden ja varastojen liikenteen aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) liikenne_palv_tco2: Palveluiden liikenteen aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) tilat_vesi_tco2: Rakennusten veden lämmityksen aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) tilat_lammitys_tco2: Rakennusten lämmityksen aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) tilat_jaahdytys_tco2: Rakennusten jäähdytyksen aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) sahko_kiinteistot_tco2: Kiinteistöjen sähkön käytön aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) sahko_kotitaloudet_tco2: Kotitalouksien sähkön käytön aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) sahko_palv_tco2: Palveluiden sähkön käytön aiheuttamat kokonaispäästöt, pois lukien mm. lämmityksen ja jäähdytyksen sähkönkäyttö (tCO2-ekv) sahko_tv_tco2:Teollisuuden- ja varastojen sähkön käytön, pois lukien mm. lämmityksen ja jäähdytyksen sähkönkäyttö, aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) rak_uudis_tco2: Uudisrakentamisen aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) rak_korjaussaneeraus_tco2: Korjausrakentamisen ja saneerausten aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) rak_purku_tco2: Rakennusten purkamisen aiheuttamat kokonaispäästöt (tCO2-ekv) sum_vaesto: Väestö raportointivuonna ruudussa. xyind: Ruudun x- ja y-koordinaatit yhteenliimattuina (ETRS-TM35FIN)

Erityislaeilla suojellut rakennusperintökohteet -aineisto sisältää voimassa olevat suojelukohteet ja -rakennukset, jotka on suojeltu seuraavilla erityislaeilla: Asetus valtion omistamien rakennusten suojelusta 14.6.1985/480, Kirkkolaki (1054/1993), Laki ortodoksista kirkoista (985/2006), Laki rakennusperinnön suojelemisesta (498/2010) tai Rakennussuojelulaki (60/1985). Asetuksella suojeltujen kohteiden aineistoa ylläpidetään ELY-keskusten toimesta osana kuntakaavoituksen ja kulttuuriympäristön paikkatietoja (GISALU). Asetussuojeltujen GISALU-aineiston pohjana on aiemmin Museoviraston ylläpitämä paikkatietoaineisto. Kirkkolailla ja lailla ortodoksisesta kirkosta suojellut kohteet tuotetaan aineistoksi Museovirastossa. Kirkkolailla suojelluista kirkoista vastaava organisaatio on Kirkkohallitus. Lailla ortodoksisesta kirkosta suojelluista kirkoista vastaava organisaatio on Kirkollishallitus. Rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain tai sitä edeltävän Rakennussuojelulain mukaisesti tehdyt suojelupäätökset pohjautuvat valtion aluehallinnon päätöksiin, jotka on vahvistettu ympäristöministeriössä. Aineisto on osa ELY-keskusten tuottamia kuntakaavoituksen ja kulttuuriympäristön paikkatietoja (GISALU). Aineisto koostetaan Suomen ympäristökeskuksessa. Kaavoituksella suojellut kohteet ja alueet eivät sisälly aineistoon. Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote.

Tasoristeystiedot-karttataso on Väyläviraston Tasoristeyspalvelua varten luotu aineisto, jossa esitetään Suomen rataverkon tasoristeykset. Aineistossa on yhdistelty neljän eri Ratkon rata-aineiston attribuuttietoja (Tasoristeykset, Merkki (tasoristeys), Kansi (tasoristeys) sekä Varoituslaitos (tasoristeys). WMS-rajapinnassa sekä karttapalvelussa aineisto on visualisoitu sen mukaan, onko tasoristeyksessä puomia ja millainen puomi siinä mahdollisesti on. Aineisto päivittyy kerran viikossa ja se kattaa koko Suomen rataverkon.

Ajolanka on ajojohtimen alempi osajohdin, josta virroitin ottaa tehoa. Ajolangasta ilmoitetaan sijainti, tyyppi, tunnus, nimi, omistaja, arvioitu käyttöönottopäivä ja arvioitu käytöstäpoistopäivä. Aineisto kattaa Väyläviraston omistamat rautatiet. Aineiston lähdejärjestelmä on Ratainfratietojen hallintajärjestelmän ratakohteiden hallintasovellus (RATKO). Aineisto päivitetään Ratkosta kolme kertaa viikossa.

Velho-järjestelmän Penkereet-kohdeluokka kuuluu Rakennerekisterin Alusrakenne-tietokokonaisuuden alle. Penkereet-kohdeluokan tiedot ovat sijainneet Tierekisterissä TL 171 Pohjanvahvistukset ja pohjarakenteet -tietolajin alla. Ominaisuustietokuvaukset ja kohdeluokan vastaavuus suhteessa Tierekisterin tietolajiin löytyy täältä https://ohje.velhopilvi.vayla.fi/tietokuvaus/#Ominaisuustietokuvaukset. Aineisto kattaa Väyläviraston ylläpitämän maantieverkon.

Velho-järjestelmän Talvinopeusrajoituspäätökset-kohdeluokka kuuluu Päätösrekisterin Rajoitukset ja päätökset -tietokokonaisuuden alle. Talvinopeusrajoituspäätökset-kohdeluokkaa ei ollut Tierekisterissä. Kohdeluokka viittaa hallinnollisilla päätöksillä määrättyihin nopeusrajoituksiin. Suomen kaikilla teillä on nopeusrajoitus. Kohdeluokka ei ota kantaa yleisiin nopeusrajoituksiin, sillä niistä on asetus suoraan tieliikennelain 9 §:ssä. Liikennemerkeistä johdettua nopeusrajoitustietoa ylläpidetään Digiroad-järjestelmässä. Velhon aineistojen ominaisuustietokuvaukset löytyvät täältä: https://ohje.velho.vaylapilvi.fi/tietokuvaus/#Ominaisuustietokuvaukset. Aineisto kattaa Väyläviraston ylläpitämän maantieverkon.

Aineisto sisältää laserkeilausaineistosta johdetun jaon metsäisiin, pensaikkoon ja avoimiin vyöhykkeisiin Suomessa. Metsät on lisäksi jaettu alaluokkiin latvuston korkeusvyöhykkeiden latvuspeittävyyden avulla. Aineisto perustuu MML:n laserkeilausaineistosta Sykessä laskettuihin kasvillisuuden rakenteellisuuden aineistoihin 8 metrin hilassa. Lopputuloksen metsäluokka määriteltiin ylhäältä alaspäin latvuskerroksittain sen mukaan, missä latvuskerroksessa peittävyys on vähintään 10 % (3 luokkaa). Pensaikkoon (tai taimikoiksi) luettiin em. metsänluokkien ulkopuoliset alueet, joissa kasvillisuuden latvuspeitto on yli 10 % välillä 0,5-2 m. Muut alueet ovat avoimia alueita. Luokitus kentässä Value, luokkien arvot omassa dokumentissaan https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/MetsaPensasAvoin.pdf. Rajoitteet aineiston käytössä: Tietotuote perustuu pistepilviin, jotka on keilattu pitkän ajan kuluessa; vanhimmat keilaukset ovat vuodelta 2008 eli nyt jo 14 vuotta vanhoja. Näin ollen aineisto on paikoitellen vanhentunutta eikä vastaa tilannetta maastossa. Lisätietoja kunkin alueen keilausvuodesta löytyy Maanmittauslaitoksen WWW-sivuilta https://hkp.maanmittauslaitos.fi/hkp/published/fi/4343c1b4-7d8f-4473-896a-70f930f36be1 Vasemman reunan karttatasovalikon kautta pääsee aiempiin keilausalueisiin. Lähtöaineiston laser-lähtöaineiston tiheys on ollut vähintään 0.5 pistettä/neliömetri (maksimissaan havaintoja on n. 4/m2), ja lopputuotteiden pikselikooksi valittiin 8 metriä. Aineistoa voi käyttää erilaissa selvityksissä, luontotyyppitarkasteluiden tausta-aineistona ja ympäristöhallinnon tehtävien tukena.

Biomassa-atlaksen jätteenkäsittelylaitoksia koskeva aineisto pohjautuu ympäristöhallinnon Ylva-tietojärjestelmään kirjattuihin lähinnä kompostointi-, biokaasu- ja jätepolttoaineen valmistuslaitoksilta lähteneeseen biohajoavien jätteiden jätevirtaan. Aineistoa on jatkokäsitelty Suomen ympäristökeskuksessa. Kompostointi-, biokaasu- ja jätepolttoaineen valmistuslaitokset ovat ympäristölupavelvollisia toimijoita, ja ne raportoivat jätetietoja YLVAan. Laitokset vastaanottavat biohajoavaa jätettä yrityksiltä, mutta myös niiltä toimijoilta, joiden jätemääriä ei ole mukana Biomassa-atlaksen yritysten jätemäärissä (esimerkiksi kotitalouksien, kauppojen, sairaaloiden, koulujen jne. jätteet). Jätteenkäsittelystä lähtevät jätemäärät ovat osittain päällekkäisiä yritysten biohajoavien jätemäärien kanssa. Tästä syystä em. jätemääriä ei pidä tarkastella kartalla yhtä aikaa, summaten. Kompostointi-, biokaasu- ja jätepolttoaineen valmistuslaitoksien biohajoava jätemäärätieto antaa kuitenkin lisäinformaatiota, kun tavoitteena on biohajoavien jätevirtojen ohjaaminen entistä enemmän materiahyödyntämiseen. Lisäksi em. jätteenkäsittelyn jälkeinen jäte on ominaisuuksiltaan erilaista kuin yrityksiltä jätteenkäsittelyyn lähtenyt jätemäärä. Esimerkiksi yrityksiltä jätteenkäsittelyyn toimitettu biojäte muuttuu kompostoivassa jätteenkäsittelyprosessissa kompostituotteeksi. Biomassa-atlaksen jätteenkäsittelylaitosten biohajoava jätemäärätieto (t/v) on ilmoitettu jäteasetuksen (Vna jätteistä 179/2012, liite 4) mukaisten jäteluokkien mukaan. Lisäksi lietteille on käytössä kirjaintarkenne A-G, joka ilmaisee lietteen käsittelytavan. Biomassa-atlaksessa jätetiedot on edelleen luokiteltu viiteen pääluokkaan edellä mainittujen EWC-jäteluokkakoodien perusteella: 1) eläin- ja kasvijäte, 2) liete, 3) paperi- ja pahvijäte, 4) puujäte ja 5) sekajäte. Pääluokkien lisäksi jätemäärätiedot jakautuvat vielä tarkemmin 62 alaluokkaan. Jäteluokitus on esitetty Biomassa-atlaksen verkkosivulla. Tiedot päivitetään Biomassa-atlakseen kerran vuodessa. Viimeisin päivitys koskee vuotta 2020. Jätemäärätiedoista ei käy ilmi yksittäisen jätteentuottajan nimeä.

Velho-järjestelmän Pohjamaa-kohdeluokka kuuluu Rakennerekisterin Alusrakenne-tietokokonaisuuden alle. Pohjamaa-kohdeluokan tiedot ovat sijainneet Tierekisterissä TL 171 Pohjanvahvistukset ja pohjarakenteet -tietolajin alla. Ominaisuustietokuvaukset ja kohdeluokan vastaavuus suhteessa Tierekisterin tietolajiin löytyy täältä https://ohje.velho.vaylapilvi.fi/tietokuvaus/#Ominaisuustietokuvaukset. Aineisto kattaa Väyläviraston ylläpitämän maantieverkon.