Velho-järjestelmän Talvinopeusrajoituspäätökset-kohdeluokka kuuluu Päätösrekisterin Rajoitukset ja päätökset -tietokokonaisuuden alle. Talvinopeusrajoituspäätökset-kohdeluokkaa ei ollut Tierekisterissä. Kohdeluokka viittaa hallinnollisilla päätöksillä määrättyihin nopeusrajoituksiin. Suomen kaikilla teillä on nopeusrajoitus. Kohdeluokka ei ota kantaa yleisiin nopeusrajoituksiin, sillä niistä on asetus suoraan tieliikennelain 9 §:ssä. Liikennemerkeistä johdettua nopeusrajoitustietoa ylläpidetään Digiroad-järjestelmässä. Velhon aineistojen ominaisuustietokuvaukset löytyvät täältä: https://ohje.velho.vaylapilvi.fi/tietokuvaus/#Ominaisuustietokuvaukset. Aineisto kattaa Väyläviraston ylläpitämän maantieverkon.

Oulu-Laurila-tasoristeyshanke -karttataso on Väyläviraston Tasoristeyspalvelua varten luotu aineisto, jossa esitetään Oulu-Laurila-tasoristeyshankkeessa mukana olevat tasoristeykset. Aineisto päivittyy noin kerran viikossa ja se kattaa koko Suomen rataverkon.

Pori-Mäntyluoto-Tahkoluoto-tasoristeyshanke -karttataso on Väyläviraston Tasoristeyspalvelua varten luotu aineisto, jossa esitetään Pori-Mäntyluoto-Tahkoluoto-tasoristeyshankkeessa mukana olevat tasoristeykset. Aineisto päivittyy noin kerran viikossa ja se kattaa koko Suomen rataverkon.

KUVAUS Tampereen lahokaviosammalselvitys on laadittu Tampereen kaupungin tilauksesta vuonna 2021. Selvityksen tavoitteena oli lahokaviosammalen yleisyyden ja suotuisan suojelutason arviointi Tampereella. Selvitys perustuu kantakaupungin yleiskaavan viherverkon alueella ja tietyillä Pohjois-Tampereen kohteilla tehtyihin, laajoihin maastokartoituksiin. Mahdollisesti kartoitettavat, lahokaviosammalelle soveltuvat alueet määriteltiin paikkatietomenetelmillä työn esiselvitysvaiheessa. Lajin asema erittäin uhanalaisena (EN), rauhoitettuna ja luontodirektiivin liitteen II(b) lajina velvoittaa huomioimaan lajin kasvupaikat muun muassa maankäytön suunnittelussa siten, että lajin suojelutaso ei vaarannu. KARTOITUSALUEET: Ne soveltuvat alueet, jotka sijoittuvat kantakaupungin yleiskaavan viherverkon alueelle. OSA-ALUERAJAT: Maastotöiden kohdentamista varten tehty osa-aluejako. SOVELTUVAT ALUEET: Esiselvityksessä tunnistettu lahokaviosammalelle mahdollisesti soveltuva alue. ERITYISEN SOVELTUVAT ALUEET: Esiselvityksessä tunnistettu lahokaviosammalelle mahdollisesti erittäin soveltuva alue. YDINALUEET: Rajattu havaintojen perusteella, aineistosta olemassa erillinen kuvaus. LOPULLISET HAVAINNOT: Maastotöiden aikana tehdyt havainnot. Havainnot sisältyvät Lahokaviosammalhavainnot-aineistoon. KATTAVUUS; PÄIVITYS; LUOTETTAVUUS Kattaa Tampereen lahokaviosammalselvityksen 2021 kartoitusalueiden havainnot. YLLÄPITOSOVELLUS; KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ; GEOMETRIA; SAATAVUUS; JULKISUUS Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS2-rajapinnoilta, aineisto on tallennettu PostgreSQL-tietokantaan. Salainen aineisto, sisältää salassa pidettäviä lajihavaintoja YHTEYSHLÖ Ympäristönsuojeluyksikkö (ymparistonsuojelu@tampere.fi) ja yleiskaavoitus. POIKKILEIKKAUS Tallennettu vuoden 2021 aikana. KENTÄT LAJI (laji) Lajin nimi (lahokaviosammal) HAVAINTOPAIVAMAARA (havaintopv) Päivämäärä, jolloin havainto on tehty. Merkitään muodossa vvvv-kk-pp. HAVAINNON_TEKIJA (hav_tekija) Havainnon tekijän nimi ja yritys. TIETOLAHDE (tietolahde) Selvityksen DONNA:n ID-nro tai muu viite selvitykseen tai vastaavaan tiedon lähteeseen. KASVUTAPA (kasvutapa) − itiöpesäke − itujyväsryhmä − itiöpesäke, itujyväsryhmä. Jos molemmat samalla havaintopaikalla. ITIOPESAKKEIDEN_MAARA (ip_maara) Itiöpesäkkeiden kappalemäärä. ITIOPESAKKEEN_LAATU (ip_laatu) − uusi. Uusi itiöpesäke/itiöpesäkkeet. − vanha. Vanha itiöpesäke/-pesäkkeet tai pesäkkeen kanta. − uusi, vanha. Kun uusia ja vanhoja itiöpesäkkeitä yhtä monta. − pääosin uusia. Pisteessä sekä uusia että vanhoja itiöpesäkkeitä, mutta pääosin uusia. − pääosin vanhoja. Pisteessä sekä uusia että vanhoja itiöpesäkkeitä, mutta pääosin vanhoja. ITUJYVASRYHMIEN_RUNSAUS (ijr_runs) − 1 = Vähän kasvustoa (n.1cm² - 0,5dm²) (arviolta ”sormenpää - puoli kämmentä”) − 2 = Reilusti kasvustoa (n.0,5 - 5dm²) (arviolta ”yli puolikämmentä-noin A4”) − 3 = Hyvin runsaasti kasvustoa (> 5dm²) (arviolta ”yli A4”) KASVUALUSTAN_TYYPPI (ka_tyyppi) − maalahopuu − pystylahopuu − kanto − oksa − karike − muu - Mahdollinen lisäkuvailu huomautus -sarakkeeseen. KASVUALUSTAN_LAHOASTE (ka_laho) − 1 = Kova, kuorellinen, äskettäin kaatunut puu, puukko tunkeutuu puuhun muutaman mm:n − 2 = Melko kova, usein kuorellinen puu, puukko tunkeutuu puuhun 1-2cm − 3 = Melko pehmeä, kuori usein repeillyt, puukko tunkeutuu puuhun helposti 3-5cm − 4 = Pehmeäksi lahonnut, usein kuoreton, puukko voi tunkeutua puuhun kahvaa myöten − 5 = Hyvin pehmeä, sormin hajotettava, puukko uppoaa puuhun hyvin helposti kahvaa myöten KASVUALUSTAN_PUULAJI (ka_puulaji) Kasvualustan puulaji, esim. kuusi. Jätetään tyhjäksi, jos kasvualustan puulaji ei ole määritettävissä tai on muu esim. karike. KASVUALUSTAN_LAPIMITTA (ka_lm) Kasvualustan läpimitta (noin cm). Jätetään tyhjäksi, jos karike tai muu kasvualusta. HUOMAUTUS (huomautus) Muut mahdolliset huomiot.

Velho-järjestelmän Täytöt-kohdeluokka kuuluu Rakennerekisterin Alusrakenne-tietokokonaisuuden alle. Kohdeluokka ei ole suoraan verrannollinen minkään yksittäisen Tierekisterin tietolajin kanssa. Aineisto kattaa Väyläviraston ylläpitämän maantieverkon. Kohdeluokan ominaisuustietokuvaus löytyy Velhon sivuilta täältä https://ohje.velho.vaylapilvi.fi/tietokuvaus/#Ominaisuustietokuvaukset .

KUVAUS: "Tampereen kaupungin alueellinen kasvu, maa-alueet" -aineisto kuvaa Tampereen kaupungin historiallista kehitystä vuodesta 1779 alkaen, sisältäen vain maa-alueet. Aineiston polygonien ominaisuustietoina on vuosi, jolloin alue on liitetty sekä kunta/kaupunki, josta alue on liittynyt Tampereeseen. Alueiden pinta-alat on ilmoitettu hehtaareina. Aineisto on julkisesti saatavilla. YLLÄPITO; KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ; PÄIVITYS: Aineistoa ylläpidetään PostGIS-ympäristössä. Aineiston ylläpitäjä on Tampereen kaupunki. Aineiston koordinaattijärjestelmä on ETRS-GK24 (EPSG: 3878). Aineistoa päivitetään tarvittaessa. KENTTIEN KUVAUKSET: id = aluekohteen yksilöivä id-numero aineistossa kunta = kunta, josta alue on liitetty Tampereeseen tila = tila, jonka alueet kunnasta on liitetty Tampereeseen liittämisvuosi = vuosi, jolloin alue on liitetty Tampereeseen pinta-ala = alueen pinta-ala (ha)

Uudellamaalla on samanaikaisesti voimassa useita maakuntakaavoja, jotka yhdessä muodostavat voimassa olevien maakuntakaavojen kokonaisuuden. Kokonaisuuden hahmottamista ja tulkintaa helpottavat epävirallinen yhdistelmäkartta sekä sen merkinnät ja määräykset. Kun vallitsevaa kaavatilannetta tulkitaan, on kaikki voimassa olevat maakuntakaavat ja maakuntakaavamerkinnät huomioitava samanaikaisesti. Uudenmaan voimassa olevien maakuntakaavojen epävirallinen yhdistelmä 13.3.2023 sisältää kootusti eri kaavojen voimassa olevat kaavamerkinnät. Maakuntakaavayhdistelmä sisältää voimassa olevat merkinnät kaavoista: • Helsingin seudun vaihemaakuntakaava • Itä-Uudenmaan vaihemaakuntakaava • Länsi-uudenmaan vaihemaakuntakaava • Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava • Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava - Östersundomin alue Lisätietoja voimassa olevasta maakuntakaavatilanteesta https://uudenmaanliitto.fi/kaavoitus-ja-liikenne/maakuntakaavat/tulkinta-voimassa-olevasta-maakuntakaavatilanteesta/

Aineisto sisältää laserkeilausaineistosta johdetun jaon metsäisiin, pensaikkoon ja avoimiin vyöhykkeisiin Suomessa. Metsät on lisäksi jaettu alaluokkiin latvuston korkeusvyöhykkeiden latvuspeittävyyden avulla. Aineisto perustuu MML:n laserkeilausaineistosta Sykessä laskettuihin kasvillisuuden rakenteellisuuden aineistoihin 8 metrin hilassa. Lopputuloksen metsäluokka määriteltiin ylhäältä alaspäin latvuskerroksittain sen mukaan, missä latvuskerroksessa peittävyys on vähintään 10 % (3 luokkaa). Pensaikkoon (tai taimikoiksi) luettiin em. metsänluokkien ulkopuoliset alueet, joissa kasvillisuuden latvuspeitto on yli 10 % välillä 0,5-2 m. Muut alueet ovat avoimia alueita. Luokitus kentässä Value, luokkien arvot omassa dokumentissaan https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/MetsaPensasAvoin.pdf. Rajoitteet aineiston käytössä: Tietotuote perustuu pistepilviin, jotka on keilattu pitkän ajan kuluessa; vanhimmat keilaukset ovat vuodelta 2008 eli nyt jo 14 vuotta vanhoja. Näin ollen aineisto on paikoitellen vanhentunutta eikä vastaa tilannetta maastossa. Lisätietoja kunkin alueen keilausvuodesta löytyy Maanmittauslaitoksen WWW-sivuilta https://hkp.maanmittauslaitos.fi/hkp/published/fi/4343c1b4-7d8f-4473-896a-70f930f36be1 Vasemman reunan karttatasovalikon kautta pääsee aiempiin keilausalueisiin. Lähtöaineiston laser-lähtöaineiston tiheys on ollut vähintään 0.5 pistettä/neliömetri (maksimissaan havaintoja on n. 4/m2), ja lopputuotteiden pikselikooksi valittiin 8 metriä. Aineistoa voi käyttää erilaissa selvityksissä, luontotyyppitarkasteluiden tausta-aineistona ja ympäristöhallinnon tehtävien tukena.

Tasoristeysonnettomuudet-aineistossa esitetään tasoristeysten yhteydessä tapahtuneet onnettomuudet vuodesta 2000 vuoteen 2024. Aineistoa päivitetään kerran vuodessa. Aineistossa ei näy niiden tasoristeysten onnettomuuksia, jotka eivät ole enää käytössä. Lisäksi vuodesta 2021 alkaen aineistossa esitetään vain valtion tasoristeyksissä tapahtuneet onnettomuudet. Näin ollen yksityisradoilla tapahtuneita onnettomuuksia ei ole vuodesta 2021 alkaen enää mukana aineistossa. Edellä mainituista syistä onnettomuuksien vuosittaiset määrät saattavat erota siitä, mitä Väyläviraston verkkosivuille on kirjattu: https://vayla.fi/vaylista/aineistot/tilastot/ratatilastot/tasoristeysonnettomuudet

Säilytettävät maisemapiirteet Viljelijätukien ehtona on täydentävien ehtojen noudattaminen. Täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksiin kuuluu velvollisuus säilyttää maisemapiirteitä. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 liitteen II vaatimuksiin sisältyy maisemapiirteiden säilyttäminen. Kansallisesti maisemapiirteiden säilyttämisestä säädetään valtioneuvoston asetuksessa täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista 4/2015 (muutoksineen). Tuenhakijan on säilytettävä maatalousmaalla olevan peruslohkon sisällä tai peruslohkon pientareella tai toisiinsa rajoittuvien peruslohkojen välisellä alueella olevat maisemapiirteet. Maisemapiirteiden säilyttämistä valvotaan täydentävien ehtojen valvonnassa. Täydentävien ehtojen mukaan säilytettäviä maisemapiirteitä ovat mm. puu, puuryhmä, siirtolohkare tai vastaava luonnonmuodostuma (≤ 0,2 ha), joka on määrätty rahoitetuksi luonnonmuistomerkiksi luonnonsuojelulain (1096/1996) 23 §:n tai Ahvenanmaalla maakuntalain (ÅFS 82/1998) 6 §:ssä perusteella. Maisemapiirteitä ovat myös avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut ja puuryhmät, joka on suojeltu luontotyyppi (≤ 0,2 ha) luonnonsuojelulain (1096/1996) 29 §:n 1 momentin 9 kohdan tai Ahvenanmaalla luonnonsuojelusta annetun maakunta-asetuksen (ÅFS 113/1998) 5 §:n 8 kohdan perusteella. Luonnonmuistomerkkien suojelupäätöksiä tekevät kuntien ympäristöviranomaiset. Luonnonsuojelulain mukaisten yksittäispuiden sekä puuryhmien suojelu on elinkeino-, liikenne ja ympäristö keskusten (ELY-keskusten) vastuulla. Ahvenanmaalla luonnonmuistomerkkien ja luontotyyppien suojelusta vastaa maakuntahallitus. Maisemapiirteen ilmoittaminen tukikelpoiseen alaan Voit ilmoittaa maisemapiirteen mukaan tukikelpoiseen alaan lomakkeella 442 (https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/tietoa-meista/asiointi/oppaat-ja-lomakkeet/viljelijat/tuet-ja-rahoitus/lomakkeet/442.pdf). Maisemapiirteet voidaan hyväksyä tukikelpoiseen alaan kaikissa pinta-alaan perustuvissa viljelijätuissa (esim. perustuki ja ympäristökorvaus). Tukikelpoisiksi voidaan katsoa enintään 0,2 ha kokoiset maisemapiirteet. Tukikelpoiseksi ei voi saada yli 0,2 hehtaarin kokoisia suojelukohteita, eikä esim. vuokrasopimuksen ulkopuolelle jääviä alueita. Maisemapiirteet voidaan hyväksyä peruslohkon kokonaisalaan, mikäli ne sijaitsevat peltolohkon sisällä, peltolohkon pientareella tai toisiinsa rajoittuvien peltolohkojen välisellä alueella. Maisemapiirteen ala tulee osaksi peruslohkon tukikelpoista alaa vasta ilmoituksen jättämistä seuraavana vuonna. Maisemapiirteen pinta-ala liitetään siihen kasvulohkoon, joka on kohteen välittömässä läheisyydessä. Lohkokohtaisissa muistiinpanoissa viljelijä tekee maisemapiirteestä oman lannoituslohkon, jolle ei saa levittää lannoitteita. Lisätietoa: https://ruokavirasto.mobiezine.fi/zine/618/pdf