Velho-järjestelmän Penkereet-kohdeluokka kuuluu Rakennerekisterin Alusrakenne-tietokokonaisuuden alle. Penkereet-kohdeluokan tiedot ovat sijainneet Tierekisterissä TL 171 Pohjanvahvistukset ja pohjarakenteet -tietolajin alla. Ominaisuustietokuvaukset ja kohdeluokan vastaavuus suhteessa Tierekisterin tietolajiin löytyy täältä https://ohje.velhopilvi.vayla.fi/tietokuvaus/#Ominaisuustietokuvaukset. Aineisto kattaa Väyläviraston ylläpitämän maantieverkon.

Nopeustieto kuvaa raiteen suurimman sallitun nopeuden suunnittain kalustokohtaisesti erityyppisille henkilö- ja tavarajunille. Suurimmasta nopeudesta ilmoitetaan sijainti, suunta- ja kalustokohtainen nopeustieto ja nopeusrajoituksen syy (mikäli tiedossa). Aineisto kattaa Väyläviraston omistamat rautatiet. Aineiston lähdejärjestelmä on Ratainfratietojen hallintajärjestelmän ratakohteiden hallintasovellus (RATKO).

KUVAUS: "Tampereen kaupungin alueellinen kasvu" -aineisto kuvaa Tampereen kaupungin historiallista kehitystä vuodesta 1779 alkaen, sisältäen maa- ja vesialueet. Aineiston polygonien ominaisuustietoina on vuosi, jolloin alue on liitetty sekä kunta/kaupunki, josta alue on liittynyt Tampereeseen. Aineisto on julkisesti saatavilla. YLLÄPITO; KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ; PÄIVITYS: Aineistoa ylläpidetään PostGIS-ympäristössä. Aineiston ylläpitäjä on Tampereen kaupunki. Aineiston koordinaattijärjestelmä on ETRS-GK24 (EPSG: 3878). Aineistoa päivitetään tarvittaessa. KENTTIEN KUVAUKSET: id = aluekohteen yksilöivä id-numero aineistossa kunta = kunta, josta alue on liitetty Tampereeseen tila = tila, jonka alueet kunnasta on liitetty Tampereeseen liittämisvuosi = vuosi, jolloin alue on liitetty Tampereeseen

Tasoristeysonnettomuudet-aineistossa esitetään tasoristeysten yhteydessä tapahtuneet onnettomuudet vuodesta 2000 vuoteen 2024. Aineistoa päivitetään kerran vuodessa. Aineistossa ei näy niiden tasoristeysten onnettomuuksia, jotka eivät ole enää käytössä. Lisäksi vuodesta 2021 alkaen aineistossa esitetään vain valtion tasoristeyksissä tapahtuneet onnettomuudet. Näin ollen yksityisradoilla tapahtuneita onnettomuuksia ei ole vuodesta 2021 alkaen enää mukana aineistossa. Edellä mainituista syistä onnettomuuksien vuosittaiset määrät saattavat erota siitä, mitä Väyläviraston verkkosivuille on kirjattu: https://vayla.fi/vaylista/aineistot/tilastot/ratatilastot/tasoristeysonnettomuudet

Aineisto sisältää laserkeilausaineistosta johdetun jaon metsäisiin, pensaikkoon ja avoimiin vyöhykkeisiin Suomessa. Metsät on lisäksi jaettu alaluokkiin latvuston korkeusvyöhykkeiden latvuspeittävyyden avulla. Aineisto perustuu MML:n laserkeilausaineistosta Sykessä laskettuihin kasvillisuuden rakenteellisuuden aineistoihin 8 metrin hilassa. Lopputuloksen metsäluokka määriteltiin ylhäältä alaspäin latvuskerroksittain sen mukaan, missä latvuskerroksessa peittävyys on vähintään 10 % (3 luokkaa). Pensaikkoon (tai taimikoiksi) luettiin em. metsänluokkien ulkopuoliset alueet, joissa kasvillisuuden latvuspeitto on yli 10 % välillä 0,5-2 m. Muut alueet ovat avoimia alueita. Luokitus kentässä Value, luokkien arvot omassa dokumentissaan https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/MetsaPensasAvoin.pdf. Rajoitteet aineiston käytössä: Tietotuote perustuu pistepilviin, jotka on keilattu pitkän ajan kuluessa; vanhimmat keilaukset ovat vuodelta 2008 eli nyt jo 14 vuotta vanhoja. Näin ollen aineisto on paikoitellen vanhentunutta eikä vastaa tilannetta maastossa. Lisätietoja kunkin alueen keilausvuodesta löytyy Maanmittauslaitoksen WWW-sivuilta https://hkp.maanmittauslaitos.fi/hkp/published/fi/4343c1b4-7d8f-4473-896a-70f930f36be1 Vasemman reunan karttatasovalikon kautta pääsee aiempiin keilausalueisiin. Lähtöaineiston laser-lähtöaineiston tiheys on ollut vähintään 0.5 pistettä/neliömetri (maksimissaan havaintoja on n. 4/m2), ja lopputuotteiden pikselikooksi valittiin 8 metriä. Aineistoa voi käyttää erilaissa selvityksissä, luontotyyppitarkasteluiden tausta-aineistona ja ympäristöhallinnon tehtävien tukena.

KUVAUS: "Tampereen kaupungin alueellinen kasvu, maa-alueet" -aineisto kuvaa Tampereen kaupungin historiallista kehitystä vuodesta 1779 alkaen, sisältäen vain maa-alueet. Aineiston polygonien ominaisuustietoina on vuosi, jolloin alue on liitetty sekä kunta/kaupunki, josta alue on liittynyt Tampereeseen. Alueiden pinta-alat on ilmoitettu hehtaareina. Aineisto on julkisesti saatavilla. YLLÄPITO; KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ; PÄIVITYS: Aineistoa ylläpidetään PostGIS-ympäristössä. Aineiston ylläpitäjä on Tampereen kaupunki. Aineiston koordinaattijärjestelmä on ETRS-GK24 (EPSG: 3878). Aineistoa päivitetään tarvittaessa. KENTTIEN KUVAUKSET: id = aluekohteen yksilöivä id-numero aineistossa kunta = kunta, josta alue on liitetty Tampereeseen tila = tila, jonka alueet kunnasta on liitetty Tampereeseen liittämisvuosi = vuosi, jolloin alue on liitetty Tampereeseen pinta-ala = alueen pinta-ala (ha)

Biomassa-atlaksen jätteenkäsittelylaitoksia koskeva aineisto pohjautuu ympäristöhallinnon Ylva-tietojärjestelmään kirjattuihin lähinnä kompostointi-, biokaasu- ja jätepolttoaineen valmistuslaitoksilta lähteneeseen biohajoavien jätteiden jätevirtaan. Aineistoa on jatkokäsitelty Suomen ympäristökeskuksessa. Kompostointi-, biokaasu- ja jätepolttoaineen valmistuslaitokset ovat ympäristölupavelvollisia toimijoita, ja ne raportoivat jätetietoja YLVAan. Laitokset vastaanottavat biohajoavaa jätettä yrityksiltä, mutta myös niiltä toimijoilta, joiden jätemääriä ei ole mukana Biomassa-atlaksen yritysten jätemäärissä (esimerkiksi kotitalouksien, kauppojen, sairaaloiden, koulujen jne. jätteet). Jätteenkäsittelystä lähtevät jätemäärät ovat osittain päällekkäisiä yritysten biohajoavien jätemäärien kanssa. Tästä syystä em. jätemääriä ei pidä tarkastella kartalla yhtä aikaa, summaten. Kompostointi-, biokaasu- ja jätepolttoaineen valmistuslaitoksien biohajoava jätemäärätieto antaa kuitenkin lisäinformaatiota, kun tavoitteena on biohajoavien jätevirtojen ohjaaminen entistä enemmän materiahyödyntämiseen. Lisäksi em. jätteenkäsittelyn jälkeinen jäte on ominaisuuksiltaan erilaista kuin yrityksiltä jätteenkäsittelyyn lähtenyt jätemäärä. Esimerkiksi yrityksiltä jätteenkäsittelyyn toimitettu biojäte muuttuu kompostoivassa jätteenkäsittelyprosessissa kompostituotteeksi. Biomassa-atlaksen jätteenkäsittelylaitosten biohajoava jätemäärätieto (t/v) on ilmoitettu jäteasetuksen (Vna jätteistä 179/2012, liite 4) mukaisten jäteluokkien mukaan. Lisäksi lietteille on käytössä kirjaintarkenne A-G, joka ilmaisee lietteen käsittelytavan. Biomassa-atlaksessa jätetiedot on edelleen luokiteltu viiteen pääluokkaan edellä mainittujen EWC-jäteluokkakoodien perusteella: 1) eläin- ja kasvijäte, 2) liete, 3) paperi- ja pahvijäte, 4) puujäte ja 5) sekajäte. Pääluokkien lisäksi jätemäärätiedot jakautuvat vielä tarkemmin 62 alaluokkaan. Jäteluokitus on esitetty Biomassa-atlaksen verkkosivulla. Tiedot päivitetään Biomassa-atlakseen kerran vuodessa. Viimeisin päivitys koskee vuotta 2020. Jätemäärätiedoista ei käy ilmi yksittäisen jätteentuottajan nimeä.

KUVAUS Tampereen lahokaviosammalselvitys on laadittu Tampereen kaupungin tilauksesta vuonna 2021. Selvityksen tavoitteena oli lahokaviosammalen yleisyyden ja suotuisan suojelutason arviointi Tampereella. Selvitys perustuu kantakaupungin yleiskaavan viherverkon alueella ja tietyillä Pohjois-Tampereen kohteilla tehtyihin, laajoihin maastokartoituksiin. Mahdollisesti kartoitettavat, lahokaviosammalelle soveltuvat alueet määriteltiin paikkatietomenetelmillä työn esiselvitysvaiheessa. Lajin asema erittäin uhanalaisena (EN), rauhoitettuna ja luontodirektiivin liitteen II(b) lajina velvoittaa huomioimaan lajin kasvupaikat muun muassa maankäytön suunnittelussa siten, että lajin suojelutaso ei vaarannu. KARTOITUSALUEET: Ne soveltuvat alueet, jotka sijoittuvat kantakaupungin yleiskaavan viherverkon alueelle. OSA-ALUERAJAT: Maastotöiden kohdentamista varten tehty osa-aluejako. SOVELTUVAT ALUEET: Esiselvityksessä tunnistettu lahokaviosammalelle mahdollisesti soveltuva alue. ERITYISEN SOVELTUVAT ALUEET: Esiselvityksessä tunnistettu lahokaviosammalelle mahdollisesti erittäin soveltuva alue. YDINALUEET: Rajattu havaintojen perusteella, aineistosta olemassa erillinen kuvaus. LOPULLISET HAVAINNOT: Maastotöiden aikana tehdyt havainnot. Havainnot sisältyvät Lahokaviosammalhavainnot-aineistoon. KATTAVUUS; PÄIVITYS; LUOTETTAVUUS Kattaa Tampereen lahokaviosammalselvityksen 2021 kartoitusalueiden havainnot. YLLÄPITOSOVELLUS; KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ; GEOMETRIA; SAATAVUUS; JULKISUUS Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS2-rajapinnoilta, aineisto on tallennettu PostgreSQL-tietokantaan. Salainen aineisto, sisältää salassa pidettäviä lajihavaintoja YHTEYSHLÖ Ympäristönsuojeluyksikkö (ymparistonsuojelu@tampere.fi) ja yleiskaavoitus. POIKKILEIKKAUS Tallennettu vuoden 2021 aikana. KENTÄT LAJI (laji) Lajin nimi (lahokaviosammal) HAVAINTOPAIVAMAARA (havaintopv) Päivämäärä, jolloin havainto on tehty. Merkitään muodossa vvvv-kk-pp. HAVAINNON_TEKIJA (hav_tekija) Havainnon tekijän nimi ja yritys. TIETOLAHDE (tietolahde) Selvityksen DONNA:n ID-nro tai muu viite selvitykseen tai vastaavaan tiedon lähteeseen. KASVUTAPA (kasvutapa) − itiöpesäke − itujyväsryhmä − itiöpesäke, itujyväsryhmä. Jos molemmat samalla havaintopaikalla. ITIOPESAKKEIDEN_MAARA (ip_maara) Itiöpesäkkeiden kappalemäärä. ITIOPESAKKEEN_LAATU (ip_laatu) − uusi. Uusi itiöpesäke/itiöpesäkkeet. − vanha. Vanha itiöpesäke/-pesäkkeet tai pesäkkeen kanta. − uusi, vanha. Kun uusia ja vanhoja itiöpesäkkeitä yhtä monta. − pääosin uusia. Pisteessä sekä uusia että vanhoja itiöpesäkkeitä, mutta pääosin uusia. − pääosin vanhoja. Pisteessä sekä uusia että vanhoja itiöpesäkkeitä, mutta pääosin vanhoja. ITUJYVASRYHMIEN_RUNSAUS (ijr_runs) − 1 = Vähän kasvustoa (n.1cm² - 0,5dm²) (arviolta ”sormenpää - puoli kämmentä”) − 2 = Reilusti kasvustoa (n.0,5 - 5dm²) (arviolta ”yli puolikämmentä-noin A4”) − 3 = Hyvin runsaasti kasvustoa (> 5dm²) (arviolta ”yli A4”) KASVUALUSTAN_TYYPPI (ka_tyyppi) − maalahopuu − pystylahopuu − kanto − oksa − karike − muu - Mahdollinen lisäkuvailu huomautus -sarakkeeseen. KASVUALUSTAN_LAHOASTE (ka_laho) − 1 = Kova, kuorellinen, äskettäin kaatunut puu, puukko tunkeutuu puuhun muutaman mm:n − 2 = Melko kova, usein kuorellinen puu, puukko tunkeutuu puuhun 1-2cm − 3 = Melko pehmeä, kuori usein repeillyt, puukko tunkeutuu puuhun helposti 3-5cm − 4 = Pehmeäksi lahonnut, usein kuoreton, puukko voi tunkeutua puuhun kahvaa myöten − 5 = Hyvin pehmeä, sormin hajotettava, puukko uppoaa puuhun hyvin helposti kahvaa myöten KASVUALUSTAN_PUULAJI (ka_puulaji) Kasvualustan puulaji, esim. kuusi. Jätetään tyhjäksi, jos kasvualustan puulaji ei ole määritettävissä tai on muu esim. karike. KASVUALUSTAN_LAPIMITTA (ka_lm) Kasvualustan läpimitta (noin cm). Jätetään tyhjäksi, jos karike tai muu kasvualusta. HUOMAUTUS (huomautus) Muut mahdolliset huomiot.

KUVAUS: Aineisto on tuotettu konenäköperusteisesti Vaisala RoadAI-järjestelmällä. Kuntoluokat on eroteltu kartassa värein. KATTAVUUS: Tampereen kantakaupunki, Kämmenniemi, Aitolahti, Teisko, Maisansalo PÄIVITYS: Vaisalan aineistoa päivitetään massainventoinneilla, tahti epäsäännöllinen. YLLÄPITOSOVELLUS: Vaisala RoadAI -> locus -> MS SQL Server GEOMETRIA: viivamaista SAATAVUUS: Aineisto on saatavilla kirjautuneille käyttäjille WFS- ja WMS-rajapinnoilta, aineisto on tallennettu MS SQL-serverille JULKISUUS: Rajoitettu saatavuus. AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Omistaja Tampereen kaupunki, Infraomaisuuden hallinta. Ylläpito Tampereen Infra Sarja sisältää aineistot: Katujen kuntotieto (epätasaisuus) Katujen kuntotieto (kuluneisuus)