Yhdyskuntajätevesidirektiivin mukaiset jätevedenpuhdistamot -aineisto sisältää Yhdyskuntajätevesidirektiivin (91/271/ETY) mukaiset taajamat, jätevedenpuhdistamot ja niiden purkupisteet. Euroopan unionin jäsenmaat raportoivat yhdyskuntajätevesien käsittelystä annetun direktiivin (91/271/ETY) toimeenpanosta komissiolle. Raportointivelvollisuus koskee kaikkia asukasvastineluvultaan (AVL) yli 2000 taajamia ja niiden jätevesiä käsitteleviä puhdistamoita. Puhdistamoiden toiminnalle on asetettu numeerisia vähimmäisvaatimuksia. Raportointiaineistot ovat myös avoimesti saatavilla. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Yhdyskuntajatevesi.pdf *** Urban Waste Water Treatment Plants (according to the Directive 91/271/EEC) Data contains the Urban Waste Water Treatment Plants, Discharge Points and Agglomerations according to the Directive 91/271/EEC. Member States report the implementation status of the Urban Waste Water Treatment Directive (91/271/EEC) to the European Commission. The reporting obligation concerns all agglomerations with population equivalent of 2000 p.e. or above. The directive sets minimum standards for sufficient performance of urban waste water treatment plants.

Luonnonsuojelu- ja erämaa-alueet -aineisto sisältää valtion alueille luonnonsuojelulain nojalla lailla tai asetuksella perustetut luonnonsuojelualueet ja erämaalailla perustetut erämaa-alueet. Lisäksi aineisto sisältää yksityisalueille luonnonsuojelulain nojalla elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (aiemmin lääninhallitusten) perustamat yksityiset luonnonsuojelualueet (YSA), määräaikaiset rauhoitusalueet (MRA), suojellut luontotyypit (LTA) ja erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikat (ERA). 1.9.2014 alkaen aineisto on tuotettu kokonaisuudessaan Metsähallituksen SATJ-järjestelmässä. Muutokset päivittyvät aineistoon joka yö, myös latauspaketteihin ja rajapintapalveluihin. Luonnonsuojelualueaineistosta on olemassa myös erillinen INSPIRE-tietotuote, joka päivitetään kahdesti vuodessa. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Käyttötarkoitus: Luonnonsuojelualueiden tiedon hallintaan. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Luonnonsuojelujaeramaaalueet.pdf The nature protected areas and wilderness reserves dataset includes nationally designated protected areas established on state owned land in accordance with the Nature Conservation Act or Nature Conservation decree, and areas established on private lands with a decision from the local Centres for Economic Development, Transport and the Environment (ELY-Centres). The dataset includes also extensive wilderness areas which are maintained in natural state and are at least partially naturally managed. The data on reserves on State-owned lands is produced by Metsähallitus. Protected sites established on private lands are digitized in ELY-Centres (by the responsibility area for Environment and natural resources). This Syke’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0). INSPIRE compatible dataset has been published.

Aineisto sisältää tiedot hydrologisista havaintopaikoista, joilla seurataan Suomen vesistöjen hydrologiaa. Seurattavia suureita ovat vedenkorkeus, virtaama, valunta, lumilinjamittaus, jäänpaksuus, pintaveden lämpötila sekä lämpötilaluotaus. Kts. lisätietoja hydrologisen kierron seurannasta http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kartat_ja_tilastot/Hydrologiset_havainnot Hydrologiset havaintopaikat, vedenkorkeus Aineisto sisältää tiedot valtakunnalliseen havaintoverkkoon kuuluvista järvien ja jokien vedenkorkeuden havaintopaikoista Suomessa. Vedenkorkeutta mitataan automaattilaitteilla, ja tuoreita tietoja saadaan useita kertoja päivässä. Vedenkorkeudet ilmoitetaan ympäristöhallinnon hydrologisten havaintojen HYDRO-tietokannassa yleensä havaintopaikan mitta-asteikon nollapisteestä ylöspäin. Joillakin paikoilla käytetään valtakunnallista korkeusjärjestelmää (N2000, N60, N43, NN tai LN). Vedenkorkeuden yksikkö on cm. Vedenkorkeustietoja käytetään Suomen vesivarojen ja ajankohtaisen vesitilanteen kuvaukseen ja arviointiin. Lisäksi niitä käytetään monipuolisesti vesivarojen käytön ja hoidon tukemiseen (mm. vesistöennusteisiin ja säännöstelypäätöksiin), tulvariskien hallintaan sekä vesiensuojeluun ja -tutkimukseen liittyvissä tehtävissä. Ympäristöhallinnon sisäinen käyttö on hyvin laajaa ja monipuolista, ja tietoja käytetään paljon myös ympäristöhallinnon ulkopuolella. Vedenkorkeutta mitataan nykyään noin 700 havaintopaikalla. Havaintopaikat jakautuvat tasaisesti eri puolille Suomea. Hydrologiset havaintopaikat, virtaama Aineisto sisältää tiedot valtakunnalliseen havaintoverkkoon kuuluvista virtaaman havaintopaikoista Suomen joissa. Valtaosalla havaintopaikoista virtaama määritetään purkautumiskäyrän avulla laskennallisesti vedenkorkeushavainnoista. Osalta paikoista tietoja saadaan ulkopuolisilta toimijoilta, esim. vesivoimalaitosten juoksutustiedoista. Itse virtaamat ilmoitetaan ympäristöhallinnon hydrologisten havaintojen HYDRO-tietokannassa yksikössä m3/s. Virtaamatietoja käytetään Suomen vesivarojen ja ajankohtaisen vesitilanteen kuvaukseen ja arviointiin. Lisäksi niitä käytetään monipuolisesti vesivarojen käytön ja hoidon tukemiseen (mm. vesistöennusteisiin ja säännöstelypäätöksiin), tulvariskien hallintaan sekä vesiensuojeluun ja -tutkimukseen liittyvissä tehtävissä. Ympäristöhallinnon sisäinen käyttö on hyvin laajaa ja monipuolista, ja tietoja käytetään paljon myös ympäristöhallinnon ulkopuolella. Virtaamaa seurataan nykyään noin 280 havaintopaikalla, ja aikaisemmin näiden lisäksi on ollut käytössä noin 200 havaintopaikkaa. Havaintopaikat jakautuvat melko tasaisesti eri puolille Suomea. Hydrologiset havaintopaikat, valunta Aineisto sisältää tiedot valunnan havaintopaikoista. Valuntaa seurataan ns. pienillä valuma-alueilla, joiden pinta-ala vaihtelee välillä 0,10–130 km2. Valunta määritetään valuma-alueen purkautumispisteessä olevan padon vedenkorkeusmittausten ja purkautumistietojen sekä valuma-alueen pinta-alan avulla. Vedenkorkeusmittaukset tehdään mittapadoilla nykyään pääosin jatkuvatoimisilla automaattilaitteilla. Itse valuntatiedot ilmoitetaan ympäristöhallinnon hydrologisten havaintojen HYDRO-tietokannassa yksikössä l/s/km2. Valuntatietoja käytetään erityisesti vesiensuojeluun ja -tutkimukseen liittyvissä tehtävissä. Ympäristöhallinnon sisäinen käyttö on laajaa ja monipuolista, ja tietoja käytetään myös ympäristöhallinnon ulkopuolella. Valuntatietoja on kerätty eri puolilta Suomea yhteensä 80 pieneltä valuma-alueelta, joista n. 40:llä mittauksia jatketaan edelleen. Pohjois-Suomessa havaintoverkko on harvin. Hydrologiset havaintopaikat, lumilinjamittaus Aineisto sisältää tiedot Suomen lumilinjoista, joilla mitataan lumen vesiarvoa ja lumikuormaa. Lumen vesiarvo ilmaisee lumessa olevan veden määrän eli sen vesikerroksen paksuuden, joka saataisiin, jos lumikerros sulatettaisiin. Lumikuorma kertoo lumen painon neliömetrin alueella. Lumen vesiarvo määritetään kerran tai kahdesti kuussa ns. lumilinjamittauksilla, joihin kuuluu lumen syvyysmittauksia ja punnituksia. Mittauspäivien välille lumen vesiarvo lasketaan säähavaintoihin perustuvalla mallilla. Itse lumen vesiarvotiedot ilmoitetaan ympäristöhallinnon hydrologisten havaintojen HYDRO-tietokannassa. Lumen vesiarvon yksikkö on tietokannassa mm. Sen lukuarvo vastaa lumikuormaa yksikössä kg/m2. Tietoja lumen vesiarvosta ja lumikuormasta käytetään mm. Suomen ajankohtaisen vesitilanteen kuvaukseen ja arviointiin sekä ympäristötutkimukseen. Yksi tärkeimmistä käyttökohteista on vesistöennusteet, erityisesti keväiset tulvaennusteet. Myös kattojen lumikuormavaroitukset perustuvat lumilinjahavaintoihin. Ympäristöhallinnon sisäinen käyttö on laajaa ja monipuolista, ja tietoja käytetään paljon myös ympäristöhallinnon ulkopuolella. Tietokannassa on lumen vesiarvoja eri puolilta Suomea yhteensä yli 200 lumilinjalta, joista n. 140:llä mittauksia jatketaan edelleen. Lumilinjat jakautuvat melko tasaisesti eri puolille Suomea. Osaa vanhoista lumilinjamittauksista ei ole vielä ehditty tallentaa sähköiseen muotoon, eli historiatiedot tulevat täydentymään jatkossakin. Hydrologiset havaintopaikat, jäänpaksuus Aineisto sisältää tiedot valtakunnalliseen havaintoverkkoon kuuluvista jäänpaksuuden havaintopaikoista Suomessa. Jäänpaksuutta mitataan kolme kertaa kuukaudessa pääasiassa järvillä mutta myös muutamalla joella. Kokonaispaksuuden lisäksi mitataan jään eri kerrosten paksuudet sekä lumen syvyys jään päällä. Mittaustulokset eivät kerro koko järven tilanteesta, koska jäänpaksuus vaihtelee vesialueen eri kohdissa. Yleensä jäänpaksuuden sijaitsevat vähintään 50 metrin päässä rannasta. Ohutjäisissä kapeikoissa ja virtapaikoilla mittauksia ei tehdä. Jäänpaksuustietoja käytetään mm. Suomen ajankohtaisen vesitilanteen kuvaukseen ja arviointiin sekä vesistö- ja ympäristötutkimukseen. Jäänpaksuushavainnot ovat tärkeitä myös kaikille jäällä liikkujille, ja tiedotusvälineet sekä kansalaiset kuuluvatkin tärkeimpiin tiedon käyttäjäryhmiin. Jäänpaksuutta on mitattu eri puolilta Suomea yhteensä noin 150 havaintopaikalla, joista 50 on käytössä edelleen. Lapissa havaintoverkko on harvin. Hydrologiset havaintopaikat, pintaveden lämpötila Aineisto sisältää tiedot valtakunnalliseen havaintoverkkoon kuuluvista veden pintalämpötilan havaintopaikoista Suomen järvillä ja muutamalla joella. Veden lämpötila mitataan päivittäin n. 20 cm:n syvyydestä automaattilaitteella tai manuaalisesti lähellä rantaa kohdassa, jossa vesi pääsee sekoittumaan. Tietoja veden pintalämpötilasta käytetään mm. Suomen ajankohtaisen vesitilanteen kuvaukseen ja arviointiin sekä vesistö- ja ympäristötutkimukseen. Tiedotusvälineet sekä kansalaiset kuuluvat kesäisin tärkeimpiin tiedon käyttäjäryhmiin. Veden pintalämpötilaa on mitattu eri puolilta Suomea yhteensä noin 80 havaintopaikalla, joista 34 on käytössä edelleen. Pohjois-Suomessa havaintoverkko on harvin. Hydrologiset havaintopaikat, lämpötilaluotaus Aineisto sisältää tiedot Suomen järvillä sijaitsevista havaintopaikoista, joilla tehdään ns. lämpötilaluotauksia eli mitataan järven pystysuuntainen lämpötilajakauma. Mittaus tehdään kolme kertaa kuukaudessa järvisyvänteen kohdalla eri syvyyksissä mittanauhan päähän kiinnitetyllä digitaalimittarilla. Vain heikkojen jäiden aikaan mittaukset jäävät tekemättä. Tietoja veden lämpötilaprofiilista käytetään mm. Suomen ajankohtaisen vesitilanteen kuvaukseen ja arviointiin sekä vesistö- ja ympäristötutkimukseen. Lämpötilaluotauksia on tehty eri puolilla Suomea kahdeksalla suurella järvellä 10 havaintopaikalla. Kaikki havaintopaikat ovat käytössä edelleen. Hydrologiset havaintopaikat, haihdunta-asemat Aineisto sisältää tiedot haihdunnan havaintopaikoista Suomessa. Niillä mitataan Class A –astioilla, jotka ovat pinta-alaltaan 1,1 m2 ja joiden vesisyvyys on noin 20 cm. Haihduntahavainnot ilmaisevat, kuinka paljon Class A -astioiden vedenpinnasta haihtuu vettä. Haihduntaa mitataan kesäkaudella yleensä toukokuun alusta syyskuun loppuun tai lokakuun alkupuolelle. Mittauksia tehdään useimmilla havaintopaikoilla päivittäin ja mittaustulokset ilmoitetaan ympäristöhallinnon hydrologisten havaintojen HYDRO-tietokannassa. Tietokannassa on Class A -haihduntahavaintoja eri puolilta Suomea lähes 50 havaintoasemalta, joista n. 10:llä mittauksia jatketaan edelleen. Eteläisin havaintopaikka on nykyään Jyväskylässä, pohjoisin Utsjoella. Tietoja haihdunnasta käytetään mm. Suomen ajankohtaisen vesitilanteen kuvaukseen ja arviointiin sekä ympäristötutkimukseen. Yksi tärkeimmistä käyttökohteista on vesistöennusteet. Myös esimerkiksi varastoaltaita suunnitellessa haihduntatiedot ovat hyödyllisiä. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on tehty INSPIRE-tietotuote. Lisätietoja: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kartat_ja_tilastot/Hydrologiset_havainnot https://ckan.ymparisto.fi/dataset/hydrologian-ja-vesien-kayton-tietojarjestelma-hydro Hydrological observation sites The data includes hydrological observation sites, which measures the hydrology of Finnish water bodies. Current hydrological observations measure water level, discharge, runoff, water equivalent of snow, thickness of ice cover and surface water temperature. See for more information: https://www.ymparisto.fi/en-US/Maps_and_statistics/Hydrological_observations

Suomen EU:n uimavesidirektiivin asettamat kävijämääräkriteerit ylittävät uimarannat vuodesta 2006 alkaen. Uimarannat on luokiteltu aineistossa entisiin, olemassa oleviin ja uusiin (ko. vuonna). Aineisto on saatu Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL), mutta sitä on korjattu Sykessä ja aluekeskuksissa. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/EuUimavesi.pdf The Bathing Waters dataset, includes information on those bathing water areas that are monitored in accordance to the EU bathing water directive. In Finland areas with more than 100 visitors per day are included in the monitoring programme. The dataset is originally produced by the Kansanterveyslaitos (KTL) and it has been later corrected in Finnish Environment Institute and in local ELY-Centres. The dataset has information from 2006. This Syke’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0). INSPIRE compatible dataset has been published.

Suomen ympäristökeskuksen (Syke) laatima valtakunnallinen valuma-aluejako koostuu viidestä hierarkiatasosta, jotka kattavat uomien ja järvien valuma-alueiden lisäksi myös merialueet. Tarkimmalla tasolla valuma-aluejaossa on yli 40 000 valuma-aluetta. Valtakunnallinen valuma-aluejako on osa Vesistöjen perustietovarantoa. Valuma-aluejako on tuotettu mallintamalla hyödyntäen Syken laatimaa virtaussuuntamallia, joka perustuu Maanmittauslaitoksen 10 m:n korkeusmalliin. Virtaussuuntamallin virtausreittien tarkkuutta on parannettu kovertamalla siihen uomaverkostoa ja vesialueita sekä yleisten teiden tierummut. Hierarkkisen perustan valtakunnalliselle valuma-aluejaolle luo Syken Ranta10-rantaviiva-aineiston uomaverkosto ja järvet. Valtakunnallinen valuma-aluejako on luotu palvelemaan hyvin laajasti vesivarojen käyttöä ja hoitoa, vesiensuojelua ja vesientutkimusta sekä vesivaroihin liittyvää kansainvälistä ja kansallista raportointia ja tietojärjestelmätyötä. VALUMA-ALUEJAON HIERARKIATASOT Valtakunnallinen valuma-aluejako koostuu viidestä hierarkiatasosta, joita kuvaamaan on kehitetty laajennettavissa oleva hierarkkinen tunnusjärjestelmä. Uomien ja järvien valuma-alueille on määritetty purkupisteet. TASO1 jakautuu viiteen valuma-alueeseen sen mukaan, mihin mereen pintavesi lopulta virtaa. Erityistapauksena myös Laatokka muodostaa oman osa-alueensa, vaikka se lopulta laskeekin Itämereen. TASO2 kuvaa päävesistöalueita ja rannikkoalueita (yli 80 kpl). Yksittäisen päävesistöalueen muodostaa vähintään 200 km2:n kokoinen yhden tai useamman laskujoen kautta mereen purkautuvien sisävesien muodostama kokonaisuus. Rannikkoalueet kattavat myös merialueet merisaarineen. Päävesistöalueiden ja rannikkoalueiden nimet ja numerointi noudattelevat aiempaa valuma-aluejakoa. TASO3 sisältää yli 200 osa-aluetta, jotka on muodostettu hyödyntämällä soveltuvilta osin Valuma-aluejako1990:n I jakovaiheen osa-alueita ja merenhoidon aluejakoa sekä HELCOM:n allasjakoa. TASO4 on valuma-aluejaon tarkin valtakunnallisesti yhtenäiseen uomahierarkiaan perustuva taso. Se muodostuu yli 20 000 osa-alueesta, jotka on mallinnettu Ranta10:n järville ja uomille/uomajatkumoille. Uomajatkumolla tarkoitetaan peräkkäisten uomien ja alle 50 ha järvien muodostamia uoma-järviketjuja. Yli 50 ha:n kokoiset järvet ja yli 100 metrin pituiset uomat/uomajatkumot omaavat oman valuma-alueen. Merialueilla apuna osa-alueiden muodostamisessa ovat olleet Vesistöjen perustietovarannon meriperusyksiköiden lisäksi osin myös VHS-rannikkovesimuodostumat. Tällä tasolla valuma-alueiden koon alarajaksi on määritetty 50 ha eli sitä pienemmät valuma-alueet on yhdistetty aina alapuoliseen valuma-alueeseen. TASO5 on valtakunnallisen valuma-aluejaon tiheäseulaisin taso, jossa valuma-alueita on jaettu edelleen pienempiin osiin myös vesienhoidollisin perustein. Taso 5 koostuu uomille, järville ja merialueille sekä niiden osille mallinnetuista valuma-alueista (yht. yli 40 000 osa-aluetta). Perustan Taso5:n valuma-aluerajauksille luovat pintavesien osia kuvaavat vesistöjen perusyksiköt. Järvien valuma-alueet (yli 12 000 kpl) on määritetty yli 1 ha:n järviperusyksiköille uomaverkoston varrella sekä yli 50 ha:n järviperusyksiköille uomaverkoston ulkopuolella. Uomien valuma-alueet (yli 28 000 kpl) on määritetty yli 100 m pituisille uomaperusyksiköille. Meri- ja rannikkoalueiden osa-alueet (yli 400 kpl) on määritetty meriperusyksiköiden avulla huomioiden rannikon välialueet ja merisaarten vedenjakajat. VALUMA-ALUEIDEN TIEDONHALLINTA Perustan valtakunnalliselle valuma-aluejaolle ja sen tiedonhallinnalle luo Vesistöjen perustietovaranto, joka koostuu uomia, järviä ja merialueita kuvaavista paikkatietoaineistoista sekä niihin liitettävissä olevasta tietovarastosta (VesiPetoDW). Valuma-aluejaon hierarkiatasoihin ja niiden osa-alueisiin liittyvä tietovarasto on tallennettu Vesistöjen perustietovarannon VesiPetoDW-tietokantaan. Vesistöjen perustietovarannon tauluista löytyvät valmiiksi lasketut fysiografiset ja hierarkkiset tiedot on linkitettävissä paikkatietotuotteeseen tunnusten avulla. Myöhemmin tiedot ovat saatavilla myös API-rajapinnan kautta. PUUTTEET JA EPÄTARKKUUDET VALUMA-ALUEJAOSSA Virtaussuuntamallin laskentaan ja valuma-aluejaon mallintamiseen käytetyissä lähtöaineistoissa voi esiintyä paikoin puutteita, epätarkkuuksia tai virheitä, jotka saattavat vaikuttaa valuma-alueiden rajaustuloksiin sekä niiden ominaisuustietojen laskentaan. Erityisesti Suomen rajojen ulkopuolisilla vesistöalueiden osa-alueilla valuma-alueiden rajaukset eivät ole luotettavia lähtöaineiston epätarkkuudesta johtuen. Samoin valuma-alueille lasketut tilastotiedot ovat puutteellisia ulkomaille sijoittuvien osa-alueiden osalta. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. LISÄTIETOJA Valuma-aluejaon viitedokumentti https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Valumaaluejako.pdf Vesistöjen perustietovaranto https://ckan.ymparisto.fi/dataset/vesistojen-perustietovaranto Vesistöjen perusyksiköt https://ckan.ymparisto.fi/dataset/vesistojen-perusyksikot Virtaussuuntamalli10m https://ckan.ymparisto.fi/dataset/virtaussuuntamalli-10-m Ranta10 https://ckan.ymparisto.fi/dataset/ranta10-rantaviiva-1-10-000 Tämä valtakunnallinen valuma-aluejako tulee korvaamaan 1990-luvulla käyttöönotetun valuma-aluejaon. https://ckan.ymparisto.fi/dataset/valuma-aluejako-1990 THE FINNISH RIVER BASIN SYSTEM The Finnish River basin system made by the Finnish Environment Institute (Syke) consists of five hierarchical levels, which cover not only the catchment areas of river segments and lakes, but also sea areas. At the most precise level, there are more than 40,000 catchment areas in the river basin system. The river basin system is part of the Water database. The river basin system has been produced by modeling using the flow direction model prepared by Syke, which is based on the 10 m digital elevation model (DEM) of the National Land Survey of Finland. The accuracy of the flow paths of the flow direction model has been improved by burning in the river network and lakes as well as road culverts of public roads. The river network and lakes of Syke’s Ranta10 shoreline data set creates the hierarchical basis for the river basin system. The Finnish River basin system has been created to serve very broadly the use and management of water resources, water protection and water research, as well as international and national reporting and information systems related to water resources. THE HIERARCHY LEVELS OF THE RIVER BASIN SYSTEM The Finnish River basin system consists of five hierarchy levels, including expandable hierarchical identification system. Discharge points have been determined for the catchment areas of rivers and lakes. LEVEL 1 is divided into five catchment areas, depending on which sea the surface water eventually flows into. As a special case, Lake Ladoga also forms its own sub-region, even if it eventually flows into the Baltic Sea. LEVEL 2 describes main watershed areas and coastal areas (more than 80 areas). An individual main river basin is formed by inland waters discharging into the sea through one or more tributaries with a size of at least 200 km2. Coastal areas also cover sea areas with sea islands. The names and numbering of the main watershed areas and coastal areas follow the previous river basin system. LEVEL 3 contains more than 200 sub-areas, which have been formed by utilizing, where applicable, the sub-areas of the 1st level of the previous river basin system, as well as the marine management areas and HELCOM's basin division. LEVEL 4 is the most accurate level of the river basin system based on a nationally uniform river network hierarchy. It consists of more than 20,000 sub-catchments modeled on Ranta10's lakes and river segments. Lakes over 50 ha in size and “river segment continuations” over 100 meters long have their own catchment area. In marine areas, in addition to the marine basic units of the Water database, WFD coastal water bodies have also been used to help in the formation of sub-regions. At this level, the lower limit of the size of the catchment areas has been determined to be 50 ha, i.e. catchment areas smaller than that are always connected to the catchment area below. In LEVEL 5 catchment areas have been further divided into smaller parts also based on WFD water bodies. Level 5 consists of catchment areas modeled for river segments, lakes and sea areas and their parts (over 40,000 parts in total). The basis for Level 5 catchment area delineations are the basic units of the Water database. The catchment areas of the lakes (more than 12,000) have been determined for basic lake units of more than 1 ha along the river network and for basic lake units of more than 50 ha outside the river network. The catchment areas of the river segments (more than 28,000 pieces) have been determined for river basic units longer than 100 m. Sub-areas of sea and coastal areas (more than 400 units) have been defined using marine basic units, taking into account the intermediate areas of the coast and watersheds of sea islands. INFORMATION MANAGEMENT OF CATCHMENTS The basis for the river basin system and its data management is the creation of the Water database of water basic units, which consists of spatial data materials describing river segments, lakes and marine areas, as well as a data warehouse that can be connected to them (VesiPetoDW). The pre-calculated physiographical and hierarchical data found in the tables of the Water database can be linked to the spatial data product using unique Ids. Later, the data will also be available via the API interface. DEFICIENCIES AND INACCURACIES IN THE RIVER BASIN SYSTEM The source materials used for the calculation of the flow direction model and the modeling of the catchment area distribution may have some shortcomings, inaccuracies or errors, which may affect the delineation results of the catchment areas and the calculation of their characteristic data. Especially in sub-regions of watersheds outside the borders of Finland, the delineations of catchment areas are not reliable due to the inaccuracy of the source material. Similarly, the statistical data calculated for catchment areas are incomplete for sub-areas located abroad.

Suomen IMAGE2012 satelliittikuvamosaiikki on tuotettu Sykessä EU:n Copernicus Gioland-hankkeessa. Se koostuu pääosin IRS, LISS ja RapidEye kesän ja kevään satelliittikuvista. Mosaiikin pikselikoko on 20 m. Aineistossa vesialueet ja puuttuvan tiedon alueet erottuvat lähes mustina, sulkeutuneet havumetsät tumman vihreinä, lehtimetsät ja kasvipeitteiset peltomaat kirkkaan vihreinä ja niukkakasvipeitteiset alueet punaisen eri sävyinä. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Kuvausajankohta 04/2011 - 09/2013 Käyttötarkoitus: Taustakarttana ja kuvatulkintaan. Lisätietoja: http://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Tutkimus_ja_kehittamishankkeet/Hankkeet/Maankaytto_ja_maanpeiteaineistojen_tuottaminen_CORINE_Land_Cover_2012_hankkeessa/Maankaytto_ja_maanpeiteaineistojen_tuott%289085%29 https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/image2012_image_ID.xlsx *** Finland's IMAGE2012 satellite image mosaic 20 m has been produced at Syke in the EU's Copernicus Gioland project. The material consists of IRS, LISS and RapidEye satellite images taken during the spring and summer. The images were processed with cloud masking and atmospheric correction, after which the images have been tiled into a single mosaic. The pixel size is 20 m. In the data, water areas and areas of missing information show in black, closed coniferous forests in dark green, deciduous forests and vegetated arable lands in bright green, and sparsely vegetated areas in different shades of red. Acquisition dates 04/2011 - 09/2013 Usage as a background map and for image interpretation. This Syke’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0). INSPIRE compatible dataset has been published.

Vesipuitedirektiivin (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY,23.10.2000) mukaisella pintavesimuodostumalla tarkoitetaan pintavesien erillistä ja merkittävää osaa, kuten järveä, tekoallasta, puroa, jokea tai kanavaa, puron, joen tai kanavan osaa, jokisuun vaihettumisaluetta tai rannikkovesien osaa. Pohjavesimuodostumalla tarkoitetaan. Direktiivin mukaan pohjavesimuodostumalla tarkoitetaan yhtenäisenä vesimassana akviferiin tai akvifereihin varastoitunutta pohjavettä. Pintavedet jaotellaan vesienhoidon järjestämiseksi maantieteellisten ja luonnontieteellisten ominaispiirteiden mukaan tyyppeihin. Pintavedet voidaan nimetä tietyin edellytyksin keinotekoisiksi tai voimakkaasti muutetuiksi. Pintavesimuodostumat kuuluvat johonkin seuraavista jaotteluryhmistä: järvi, joki ja rannikkovesi. Sama vesimuodostuma ei voi kuulua useaan jaotteluryhmään. Pohjavesimuodostumat käsittävät ympäristöhallinnon kartoittamat ja luokittelemat vedenhankintaa varten tärkeät ja vedenhankintaan soveltuvat pohjavesialueet (eli ns. 1- ja 2-luokan pohjavesialueet) sekä E-lisämääreen saaneet pohjavesialueet (1E-, 2E- ja E-luokat), joiden pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen. Tämä aineisto sisältää pinta- ja pohjavesimuodostumat. Vesimuodostumien rajauksia on tarkistettu suunnittelukausittain. Ympäristöhallinnon sisäisessä käytössä ovat aineistot kolmelta suunnittelukaudelta. Syken Avoin tieto -palvelussa on jaossa toisen ja kolmannen suunnittelukauden aineistot. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). 3. suunnittelukauden aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/VHS_vesimuodostumat.pdf http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Pintavesien_tila Water bodies according to Water Framework Directive This data contains the surface water bodies and the groundwater bodies which both are defined in the Water Framework Directive (Directive 2000/60/EC of the European Parliament and of the Council of 23 October 2000). ‘Body of surface water’ means a discrete and significant element of surface water such as a lake, a reservoir, a stream, river or canal, part of a stream, river or canal, a transitional water or a stretch of coastal water. ‘Body of groundwater’ means a distinct volume of groundwater within an aquifer or aquifers. The surface water bodies shall be identified as falling within either one of the following surface water categories - rivers, lakes, transitional waters or coastal waters - or as artificial surface water bodies or heavily modified surface water bodies. For each surface water category, the surface water bodies shall be differentiated according to type. These types are defined using geographical and natural characteristics. The groundwater bodies are divided into areas that are important for water supply, suitable for water supply and/or groundwater bodies whose groundwater a surface water or terrestrial ecosystems are directly dependent on. The boundaries of water bodies have been revised between planning periods. Data from three planning periods are in the internal use of the environmental administration. Syke’s open spatial datasets contains: • Water bodies according to Water Framework Directive (2022) • Water bodies according to Water Framework Directive (Reported in 2016) This Syke’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0). INSPIRE compatible dataset has been published.

Aineisto sisältää Meristrategiadirektiivin mukaiset havaintopaikat raportointikaudelta 2020-2026. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote.

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä, Ryhti, kokoaa yhteen rakentamisen ja alueidenkäytön tiedot valtakunnallisesti. Tiedot syntyvät kuntien ja maakuntien liittojen perustyössä, ja ne toimitetaan valtakunnalliseen tietojärjestelmään ensisijaisesti rajapinnan kautta. Järjestelmään toimitettavat rakentamisen tiedot ovat rakentamislupa, purkamislupa, maisematyölupa ja poikkeamispäätös. Tietojen mukana toimitetaan kohteiden osoitteet. Lisäksi järjestelmässä ylläpidetään rakennuksen omistajan yhteystietoa useammasta eri lähteestä, näistä ei kuitenkaan muodostu julkisesti luotettavaa rekisteriä rakennusten omistajista. Rakentamisen tiedot ovat valtakunnallisesti saatavilla rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä. Ennen rakennetun ympäristön tietojärjestelmän käyttöönottoa syntyneet rakennustiedot on saatu rakennetun ympäristön tietojärjestelmään Digi- ja väestötietojärjestelmän väestötietojärjestelmästä. Siirtymäajan (2025-2028) ajan kunnat voivat toimittaa rakentamisen luvituksen tiedot vielä väestötietojärjestelmään, josta ne välitetään rakennetun ympäristön tietojärjestelmään. Rakennetun ympäristön tietojärjestelmän rakennustietojen tietosisältö kuvataan yhteentoimivuusalustalla: https://tietomallit.suomi.fi/model/raklu. Väestötietojärjestelmästä peräisin olevilla rakennustiedoilla on vain osa tietosisällöstä. Aineisto on saatavilla eri palveluiden kautta. Viranomaisasiakkaille on tarjolla perustieto- ja muutostietopalvelu sekä yksittäisen kohteen kyselyrajapinta. Avoimena tietona on tarjolla OGC API Features-rajapinnat sekä WMS-rajapinnat valmiista rakennuksista, hankerakennuksista sekä osoitteista. Avoin tieto on saatavilla myös Ryhti-karttapalvelusta. Rakennuksista ja rakentamisen luvista on saatavilla myös tarkempaa julkista tietoa sisältävä paikkatietorajapinta, joka edellyttää tietolupaa ja sopimusta ja on maksullinen. Myös Ryhdin karttapalvelusta saa tarkempaa julkista tietoa rakennuksista ja rakentamisen luvista tunnistautumalla suomi.fi-tunnistautumisen avulla. Muut kuin avoimet tietotuotteet edellyttävät tietolupaa ja/tai käyttösopimusta. Näistä tietotuotteista saa lisätietoja osoitteesta ryhti@syke.fi. OGC API Features -rajapinnan ja karttapalvelussa käytössä olevien tietojen tietosisältö: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Ryhti_rakennustiedot.pdf Lisätietoja Ryhti-järjestelmästä: https://ryhti.syke.fi/ Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0) avoimen tietosisällön osalta. ************************************************** Datasystemet för den byggda miljön Ryhti samlar uppgifter om byggande och områdesanvändning på riksnivå. Uppgifterna uppstår i kommunernas och landskapsförbundens grundläggande arbete och skickas till det riksomfattande datasystemet i första hand via gränssnittet. De uppgifter om byggande som ska skicks till systemet är bygglov, rivningslov, tillstånd för miljöåtgärder och undantagsbeslut. Adresser till objekten skickas tillsammans med uppgifterna. I systemet upprätthålls dessutom kontaktuppgifter till en byggnads ägare från flera olika källor, men dessa utgör dock inte ett offentligt tillförlitligt register över byggnadernas ägare. Uppgifterna om byggande är nationellt tillgängliga i datasystemet för den byggda miljön. Byggnadsuppgifter som uppkommit innan datasystemet för den byggda miljön togs i bruk har hämtats till datasystemet för den byggda miljön från befolkningsdatasystemet hos Myndigheten för digitalisering och befolkningsdata. Under övergångsperioden (2025–2028) kan kommunerna ännu skicka uppgifterna om bygglov till befolkningsdatasystemet, varifrån de förmedlas till datasystemet för den byggda miljön. Datainnehållet i byggnadsuppgifterna i Datasystemet för den byggda miljön beskrivs på interoperabilitetsplattformen: https://tietomallit.suomi.fi/model/raklu. Byggnadsuppgifter från befolkningsdatasystemet innehåller endast en del av datainnehållet. Materialet finns tillgängligt via olika tjänster. För myndighetskunder erbjuds den grundläggande informationstjänsten och ändringsdatatjänsten samt ett förfrågningsgränssnitt för ett enskilt objekt. Som öppen information erbjuds gränssnitten OGC API Features samt gränssnittet WMS för färdiga byggnader, projektbyggnader och adresser. Öppen information finns också tillgänglig i Ryhti-karttjänsten. Ett mer detaljerat offentligt dataset om byggnader och bygglov finns tillgängligt via ett geodatagränssnitt. Tillgång till detta gränssnitt kräver en datalicens och ett avtal, och är avgiftsbelagt. Mer detaljerad offentlig information om byggnader och bygglov finns också tillgänglig via Ryhti-karttjänsten, som nås genom autentisering via Suomi.fi-identifikationssystemet. Andra än öppna dataprodukter förutsätter datatillstånd och/eller användningsavtal. Mer information om dessa dataprodukter fås på adressen ryhti@syke.fi. Datainnehållet i det gränssnittet OGC API Features och de uppgifter som används i karttjänsten: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Ryhti_rakennustiedot.pdf (på finska) Mer information om Ryhti-systemet: https://ryhti.syke.fi/sv/ En INSPIRE-dataprodukt har publicerats om materialet. Materialet hör till Finlands miljöcentrals öppna material (CC BY 4.0), för den del som omfattar öppet material. ********************************************************* The purpose of Ryhti, the Built Environment Information System, is to collect construction and land use data at a national scale. This data is generated as part of the basic tasks of municipalities and regional councils, and it is submitted to the national information system primarily via an API. The construction data submitted to the system includes building permits, demolition permits, landscaping permits, and deviation decisions. The data includes the address of each site. In addition, the system maintains the contact information of building owners, obtained from several different sources. However, the system does not constitute a publicly reliable register of building owners. The Built Environment Information System serves as a national-level construction data repository. Any construction data created prior to the introduction of the Built Environment Information System has been retrieved from the Population Information System, which is maintained by the Digital and Population Data Services Agency. During the transition period (2025–2028), municipalities may submit their construction permit data to the Population Information System, which will then forward it to the Built Environment Information System. The building data content in the Built Environment Information System is described in more detail on the interoperability platform: https://tietomallit.suomi.fi/model/raklu. The building data from the Population Information System only contains part of the data content. The dataset is available through different services. Official customers can use a basic data and modified data service, as well as a query API for individual sites. Open data on completed buildings, project buildings, and addresses is available via OGC API Features interfaces and WMS APIs. Open data is also available in the Ryhti map service. A more detailed public dataset on buildings and building permits is available via a GIS-interface. Access to this interface requires a data licence and a formal agreement, and is subject to a fee. Additionally, more detailed public information on buildings and building permits can be accessed through the Ryhti map service, using authentication via the Suomi.fi identification system. Non-open data products require a data access permit and/or user agreement. For more information about these data products, send an email to ryhti@syke.fi. Data content of the OGC API Features interface and the data used in the map service: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Ryhti_rakennustiedot.pdf (available in Finnish) More information about the Ryhti system: https://ryhti.syke.fi/en An INSPIRE data product has been published on the dataset. The open data content of the dataset is part of SYKE’s open data (CC BY 4.0).

RRakennetun ympäristön tietojärjestelmä, Ryhti, kokoaa yhteen rakentamisen ja alueidenkäytön tiedot valtakunnallisesti. Tiedot syntyvät kuntien ja maakuntien liittojen perustyössä, ja ne toimitetaan valtakunnalliseen tietojärjestelmään ensisijaisesti rajapinnan kautta. Järjestelmään toimitettavat rakentamisen tiedot ovat rakentamislupa, purkamislupa, maisematyölupa ja poikkeamispäätös. Tietojen mukana toimitetaan kohteiden osoitteet. Osoitteet syntyvät Ryhtiin rakenteisessa muodossa. Ensimmäisessä vaiheessa osoitteilla ei ole omia sijaintipisteitä vaan ne kohdistetaan rakennuskohteisiin. Rakentamisen tiedot ovat valtakunnallisesti saatavilla rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä. Ennen rakennetun ympäristön tietojärjestelmän käyttöönottoa syntyneet rakennusten osoitetiedot on saatu rakennetun ympäristön tietojärjestelmään Digi- ja väestötietojärjestelmän väestötietojärjestelmästä. Siirtymäajan (2025-2028) ajan kunnat voivat toimittaa rakentamisen luvituksen tiedot vielä väestötietojärjestelmään, josta ne välitetään rakennetun ympäristön tietojärjestelmään. Rakennetun ympäristön tietojärjestelmän rakennustietojen tietosisältö kuvataan yhteentoimivuusalustalla: https://tietomallit.suomi.fi/model/raklu. Väestötietojärjestelmästä peräisin olevilla rakennustiedoilla on vain osa tietosisällöstä. Aineisto on saatavilla eri palveluiden kautta. Avoimena tietona on tarjolla OGC API Features-rajapinta sekä WMS rajapinta rakennusten osoitteista. Muut kuin avoimet tietotuotteet edellyttävät tietolupaa ja/tai käyttösopimusta. Näistä tietotuotteista saa lisätietoja osoitteesta ryhti@syke.fi. Avoimen OGC API Features -rajapinnan ja karttapalvelussa käytössä olevien tietojen tietosisältö: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Ryhti_rakennustiedot.pdf Lisätietoja Ryhti-järjestelmästä: https://ryhti.syke.fi/ Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0) avoimen tietosisällön osalta. *********************************************************** Datasystemet för den byggda miljön Ryhti samlar uppgifter om byggande och områdesanvändning på riksnivå. Uppgifterna uppstår i kommunernas och landskapsförbundens grundläggande arbete och skickas till det riksomfattande datasystemet i första hand via gränssnittet. De uppgifter om byggande som ska skickas till systemet är bygglov, rivningslov, tillstånd för miljöåtgärder och undantagsbeslut. Adresser till objekten skickas tillsammans med uppgifterna. Adresserna genereras i strukturerad form i Ryhti. I det första skedet har adresserna inga egna lokaliseringspunkter utan de riktas till byggnadsobjekten. Uppgifterna om byggande är nationellt tillgängliga i datasystemet för den byggda miljön. De adressuppgifter för byggnader som uppkommit innan datasystemet för den byggda miljön togs i bruk har hämtats till datasystemet för den byggda miljön från befolkningsdatasystemet hos Myndigheten för digitalisering och befolkningsdata. Under övergångsperioden (2025–2028) kan kommunerna ännu skicka uppgifterna om bygglov till befolkningsdatasystemet, varifrån de förmedlas till datasystemet för den byggda miljön. Datainnehållet i byggnadsuppgifterna i Datasystemet för den byggda miljön beskrivs på interoperabilitetsplattformen: https://tietomallit.suomi.fi/model/raklu. Byggnadsuppgifter från befolkningsdatasystemet innehåller endast en del av datainnehållet. Materialet finns tillgängligt via olika tjänster. Som öppen information erbjuds gränssnittet OGC API Features samt gränssnittet WMS om byggnadernas adresser. Andra än öppna dataprodukter förutsätter datatillstånd och/eller användningsavtal. Mer information om dessa dataprodukter fås på adressen ryhti@syke.fi. Mer information om Ryhti-systemet: https://ryhti.syke.fi/sv/ En INSPIRE-dataprodukt har publicerats om materialet. Materialet hör till Finlands miljöcentrals öppna material (CC BY 4.0), för den del som omfattar öppet material. *********************************************************** The purpose of Ryhti, the Built Environment Information System, is to collect construction and land use data at a national scale. This data is generated as part of the basic tasks of municipalities and regional councils, and it is submitted to the national information system primarily via an API. The construction data submitted to the system includes building permits, demolition permits, landscaping permits, and deviation decisions. The data includes the address of each site. Addresses in Ryhti are created in a structured form. In the first phase, the addresses do not have their own location points, and are instead linked to building objects. The Built Environment Information System serves as a national-level construction data repository. Any building address information created prior to the introduction of the Built Environment Information System has been retrieved from the Population Information System, which is maintained by the Digital and Population Data Services Agency. During the transition period (2025–2028), municipalities may submit their construction permit data to the Population Information System, which will then forward it to the Built Environment Information System. The building data content in the Built Environment Information System is described in more detail on the interoperability platform: https://tietomallit.suomi.fi/model/raklu. The building data from the Population Information System only contains part of the data content. The dataset is available through different services. Open data on building addresses is available via an OGC API Features interface. Non-open data products require a data access permit and/or user agreement. For more information about these data products, send an email to ryhti@syke.fi. More information about the Ryhti system: https://ryhti.syke.fi/en The open data content of the dataset is part of SYKE’s open data (CC BY 4.0).