Karttatasoon on yhdistetty valaistuksiin liittyvät toimenpide- ja vauriotiedot kohdeluokilta "Välimäiset varustetoimenpiteet" ja "Välimäiset varustevauriot". Aineiston lähde on Tievelho, ja tiedot päivittyvät joka arkipäivä.

Kohdeluokassa mallinnetaan koko verkon kattavasti nopeusrajoituksia. Kohdeluokka sisältää vain talvi- ja pimeänajan nopeusrajoitukset. Tieto on pakollinen valtion maanteillä ja rampeilla. Kohdeluokka on ei versioituva kohdeluokka. Tietoja historioidaan huomioiden nopeusrajoitustyyppi. Kattaa kaikki valtion omistamat tieosuudet. Kohdeluokan tieto perustuu nopeusrajoituspäätöksiin sekä liikennemerkkeihin. Kohdeluokka kuvaa nopeusrajoitusta maastossa (liikennemerkkien mukaista nopeusrajoitusta).

Karttatasoon on yhdistetty reunatukiin liittyvät toimenpide- ja vauriotiedot kohdeluokilta "Välimäiset varustetoimenpiteet" ja "Välimäiset varustevauriot". Aineiston lähde on Tievelho, ja tiedot päivittyvät joka arkipäivä.

Avo-ojan keskellä sijaitseva, pituussuunnassa kallistettu avo-ojan osa. ELY-keskukset vastaavat tiedon ylläpidosta. Osa tiedoista tuotetaan erillisinvestointien ja -hankkeiden kautta. Kohdeluokka ei ole versioituva. Kattaa tiet.

Karttatasoon on yhdistetty aitoihin liittyvät toimenpide- ja vauriotiedot kohdeluokilta "Välimäiset varustetoimenpiteet" ja "Välimäiset varustevauriot". Aineiston lähde on Tievelho, ja tiedot päivittyvät joka arkipäivä.

Velhoon viedään kaikki maanteillä olevat alikulkukorkeutta rajoittavat esteet (paitsi sähköjohdot). Korkeusrajoituksen osoitteena käytetään alikulkupaikan osoitetta. Sallittu alikulkukorkeus määritellään ajosuunnittain. Näin 1-ajorataisilla teillä voi olla 2 eri arvoa, jolloin ilmoitetaan tarkennuksena puoli suhteessa tien kasvusuuntaan. 2-ajorataisilla osuuksilla ilmoitetaan aina kummankin ajoradan korkeusrajoitus erikseen. Mahdollinen kiertoreitin korkeusrajoitus ilmoitetaan tarvittaessa myös suunnittain. ELY-keskukset vastaavat tiedon ylläpidosta. Kohdeluokka on versioituva. Tieto kattaa tiet, lautat ja rampit.

Mäet ja kaarteet tarkoittavat mäkisyys- ja kaarteisuuslukuja, joiden tarkempi kuvaus dokumentoitu erillisessä dokumentissa. Kohdeluokka perustuu kahden peräkkäisen tienkohdan suhteellisen korkeuseron selvittämiseen barometria (ilmanpaine) käyttäen. Menetelmällä pyritään saamaan karkea kuva tasausviivan taitepisteistä, joten mittaus suoritetaan yleensä vain mäen päällä ja laakson pohjassa. Mittaus suoritetaan keskitetysti (erilliset ohjeet), käsitellään omalla esijärjestelmällään ja siirretään sitten tierekisteriin. Väylävirasto vastaa tiedon keskitetystä ylläpidosta. Kohdeluokka ei ole versioituva. Kattaa tiet. Päätiet ja seututiet pyritään inventoimaan kattavasti, muut tiet vain ELYn erikoistarpeiden mukaan.

Kohdeluokka viittaa hallinnollisilla päätöksillä määrättyihin nopeusrajoituksiin. Suomen kaikilla teillä on nopeusrajoitus. Kohdeluokka ei ota kantaa yleisiin nopeusrajoituksiin, sillä niistä on asetus suoraan tieliikennelain 9 §:ssä. Kaikki nopeusrajoituspäätökset tulee viedä myös ELY:jen asianhallinta USPA -järjestelmään. Liikennemerkeistä johdettua nopeusrajoitustietoa ylläpidetään Digiroad -järjestelmässä. Päätös voi sisältää useita tieosuuksia, jotka sisältyvät yksittäiseen päätökseen. Talvinopeusrajoitukset: - Kirjataan talvinopeusrajoituspäätökseen ainoastaan ne osuudet, joissa nopeusrajoitus lasketaan talven ajaksi. - Nopeusrajoituspäätös on tietasoinen ja puolikohtainen. Kohdeluokkaan kirjataan kaikki nopeusrajoituspäätökset. Päätöksiä ei lakkauteta. Paikalliset ELY-keskukset tekevät päätöksen nopeusrajoituksista. ELY:t vastaavat tiedon päivittämisestä. Kattaa kaikki valtion omistamat tieosuudet. Kohdeluokan tieto perustuu nopeusrajoituspäätöksiin. Kohdeluokalle tallennetaan aina suurin sallittu nopeus.

Kohdeluokka sisältää tiedot asukastiheydestä asukasta kohden neliökilometrillä. Tiedot tuotetaan keskitetysti VTT:n toimesta käyttäen rakennus- ja huoneistorekisterin asutustietoja. Asukastiheys lasketaan paikkatieto-ohjelmalla kaikille maanteille. Laskettaessa tieverkko jaetaan kunkin tieosan alusta lukien sadan metrin jaksoiksi. Kussakin tiejakson päässä lasketaan asukastiheys 399 m säteellä eli puolen neliökilometrin alueella. 100 metrin tiejakson asukastiheydeksi merkitään keskiarvo sen päiden asukastiheyksistä. Arvoja alle 15 asukasta/km2 ei viedä Tievelhoon tietosuojasyistä. Sadan metrin jaksoja on yhdistetty niin että arvot, jotka suurempia kuin 99, esitetään kahden merkitsevän numeron tarkkuudella. Kohdeluokka ei ole versioituva. Kattaa tiet.

Maanteiden pääväylät eli maanteiden runkoverkko on luettelo valtakunnallisesti erityisen merkittävistä maanteistä. Runkoverkon määritelmä on lain liikennejärjestelmästä ja maanteistä 4 §:ssä. Maanteiden pääväylistä päätetään liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella maanteiden ja rautateiden pääväylistä. Pääväyläasetuksen tärkein tehtävä on määritellä valtakunnallisen liikenteen kannalta tärkeät runkoverkot, joiden kehittämisedellytykset on syytä turvata. Verkon määrittely perustuu yhteysvälien liikenteelliseen merkitykseen, verkolliseen asemaan ja yhteiskunnalliseen tarkoituksenmukaisuuden harkintaan. Tievelhon operaattori vastaa tiedon ylläpidosta. Kohdeluokka ei ole versioituva.