Velhoon viedään suurten erikoiskuljetusten tavoiteverkkoon kuuluvilta maanteiltä, rampeilta, katuosuuksilta, sekä viereisistä silta-aukoista ne leveysrajoitukset, joiden kohdalla vapaa leveys on alle 10,5 metriä. Leveysrajoituksen osoitteena käytetään alikulkupaikan osoitetta, mikäli rajoitus liittyy ko. alikulkupaikkaan. Vapaa leveys määritellään ajoratakohtaisesti ja se voi olla eri suuruinen 1-ajorataisen tien eri ajosuunnille (oikea / vasen). ELY-keskukset vastaavat tiedon ylläpidosta. Tieto päivitetään ilmoitusmenettelyiden aiheuttaman tarpeen perusteella. Kohdeluokka on versioituva. Tieto kattaa tiet, lautat, rampit ja kadut.

Avo-ojan keskellä sijaitseva, pituussuunnassa kallistettu avo-ojan osa. ELY-keskukset vastaavat tiedon ylläpidosta. Osa tiedoista tuotetaan erillisinvestointien ja -hankkeiden kautta. Kohdeluokka ei ole versioituva. Kattaa tiet.

Kohdeluokassa hallitaan välimäisiin varusteisiin liittyviä vauriotietoja. Välimäisiä varusteita ovat kaiteet, aidat, putket, johdot ja kaapelit, reunapaalut sekä reunatuet. Kohdeluokka mahdollistaa vaurion kirjaamisen sen todellisessa sijainnissa. Vaurio liitetään infrakohteeseen sen yksilöivän OID -tunnuksen avulla. Kohdeluokassa hallitaan välimäisiin varusteisiin liittyviä vauriotietoja. Välimäisiä varusteita ovat kaiteet, aidat, putket, johdot ja kaapelit, reunapaalut sekä reunatuet. Kohdeluokka mahdollistaa vaurion kirjaamisen sen todellisessa sijainnissa. Vaurio liitetään infrakohteeseen sen yksilöivän OID -tunnuksen avulla. Kohdeluokka on versioituva.

Eurooppatiet on numeroitu numerosta E01 eteenpäin. Numero merkitään tieopasteisiin valkoisella tekstillä vihreälle pohjalle. Perus- ja välitiet ovat kaksinumeroisia, joskin Itä-Euroopassa ja Aasiassa on myös kolminumeroisia perus- ja väliteitä. Yleisesti LVM vastaa TEN-T ja E-teiden valmistelusta Suomessa. Päätökset tehdään EU-tasolla Euroopan Unionin asetus TEN-T teistä tai AGR sopimus, joka määrittelee E-tiet ja niiden numerot. Kansainvälisiä verkkoja koskevat päätökset ja mahdolliset muutokset tulevat LVM:n kautta Väylävirastoon tiedoksi. Ja sen pohjalta muutokset, numerointi viedään Tievelhoon, Velhoon päätöksen mukaisesti. Tievelhon operaattori vastaa tiedon ylläpidosta. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaaa tiet ja rampit.

Tiealueella sijaitseva, kaksi eri korkeudella olevaa tasoa yhdistävä, maanpinnan kalteva rakenne. HUOM! Määritelmä ei kata varusteobjektin (esim. reunatuki) tai pinnoitteen aiheuttamaa korkeuden muutosta. Myöskään rakennekerrosten luiskat eivät lukeudu tähän kohdeluokkaan. ELY-keskukset vastaavat tiedon ylläpidosta. Osa tiedoista tuotetaan erillisinvestointien ja -hankkeiden kautta. Kohdeluokka ei ole versioituva. Kattavuus: Tiet.

Päällystystyöaineistoissa esitetään päällystyskaudelle suunniteltuja sekä toteutettuja päällystyskohteita. Aineistojen attribuuteissa esitetään päällystystyön ajankohta, nimi sekä sijaintiin liittyviä tietoja. Aineistoja on vuodesta 2024 alkaen. Päällystyskohteet on luokiteltu eri vuositasoille attribuutin "Kohteen tarkentuva aloituspäivä" perusteella. Jos kohteella ei ole kyseistä tietoa, kohde on luokiteltu vuositasolle sen perusteella, milloin kohdetta on viimeksi muokattu lähdejärjestelmässä eli attribuutin "Tiedon viimeisin muokkaus" perusteella. Tiedot päivittyvät joka päivä. Päällystystöistä on tarjolla seuraavat aineistot: - Maanteiden päällystystyöt 2024 - Maanteiden päällystystyöt 2025 - Kävely- ja pyöräilyväylien päällystystyöt 2024 - Kävely- ja pyöräilyväylien päällystystyöt 2025 HUOM! Vuoden alussa meneillään olevaan vuoteen liittyvät tasot saattavat näyttää vielä tyhjiltä, sillä kesän suunniteltuja päällystystöitä ei ole vielä viety lähdejärjestelmiin. Väyläviraston WMS-rajapinnassa maanteiden päällystystyöt on visualisoitu tieluokkien mukaan (valtatiet, kantatiet, seututiet, jne.).

Pääsääntöisesti kolme-, neljä- ja viisinumeroiset tiet, mittausohjelmassa voi olla mukana myös vilkkaampia teitä, jos ne tulkitaan raskaan liikenteen riskiteiksi. Tiedot tuotetaan keskitetysti VTT:n toimesta maanteiden keskinäisille liittymille. Onnettomuusennusteet tehdään yhdistämällä onnettomuushistorian ja onnettomuusmallien tiedot Tarvan periaatteita noudattaen. Käytännössä ennuste on sama kuin Tarvan nykytilan onnettomuusmäärä ilman toimenpiteitä. Kohdeluokka ei ole versioituva. Kattaa tiet.

Soratiet luokitellaan kahteen luokkaan: vilkkaat ja verkollisesti merkittävät soratiet sekä perussoratiet. Luokittelun perusteena käytetään liikennemäärärajaa KVL 150 ja luokittelussa pyritään pitkiin yhtenäisiin jaksoihin. Verkollisesti merkittäviä teitä voidaan nostaa ylempään soratieluokkaan, vaikka KVL jää alle 150:een. Soratieluokitus määritetään ELY-keskuksissa, jotka tekevät luokitteluesitykset Väylävirastolle, joka hyväksyy luokitukset. Verkollisesti merkittävien teiden määrittely voidaan esittää ELY-keskusten merkitsevyysselvityksissä. ELY-keskukset ovat laatineet teiden merkittävyysselvitykset osittain eri lähtökohdista. Soratieluokat ovat ns. jatkuvasti voimassa olevia eli niitä ei määritetä joka vuosi erikseen. Kuitenkin soratieluokkiin voidaan tehdä tarkistuksia tarpeen vaatiessa, jos ympäristössä (esim. rakennetaan tai parannetaan tietä tai liikenne oleellisesti muuttuu). ELY:t vastaavat tiedon ylläpidosta. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa soratiet (pois lukien kadut ja kävely- ja pyörätiet).

Tiemerkinnöin, reunatuella korotettu tai viheralueella tehty moottoriajoneuvoliikenteen liikennevirtoja ohjaava tai niitä erottava tien poikkileikkauksen osa. Kohdeluokka sisältää myös kiertoliittymien kiertosaarekkeet. Tiedon päivityksestä vastaavat ELY-keskukset. Tieto päivittyy Tievelhoon kerran vuodessa Kohdeluokka on versioituva. Tieto kattaa tiet ja rampit.

Kohdeluokka sisältää välimäisiä vaurioita, jotka liittyvät tiealueen poikkileikkauksen eri osiin. Välimäisiä vaurioita voi olla esimerkiksi kaistalla oleva päällystevaurio. Tieto päivittyy Tievelhoon jatkuvasti. Tietoa syntyy maanteiden hoitourakoista sekä muista pääasiallisesti ELY:jen teettämistä erillisinventoinneista. Kohdeluokka on versioituva.