Kohdeluokassa hallitaan reaalimaailmassa (maastossa) puuttuvia välimäisiä infrakohteita. Puutteet voidaan havaita inventoinneissa, mittauksissa tai toimistotyönä. Kaide tai aita on esimerkki puuttuvasta pistemäisestä infrakohteesta. Tietojärjestelmässä olevia puutteita ei tässä ilmoiteta vaan ne tulee lisätä järjestelmään uusina kohteina jos puutteita havaitaan. Tietojen ylläpidosta vastaa ELY -keskus. Kohdeluokka on versioituva.

Maanteiden pääväylät eli maanteiden runkoverkko on luettelo valtakunnallisesti erityisen merkittävistä maanteistä. Runkoverkon määritelmä on lain liikennejärjestelmästä ja maanteistä 4 §:ssä. Maanteiden pääväylistä päätetään liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella maanteiden ja rautateiden pääväylistä. Pääväyläasetuksen tärkein tehtävä on määritellä valtakunnallisen liikenteen kannalta tärkeät runkoverkot, joiden kehittämisedellytykset on syytä turvata. Verkon määrittely perustuu yhteysvälien liikenteelliseen merkitykseen, verkolliseen asemaan ja yhteiskunnalliseen tarkoituksenmukaisuuden harkintaan. Tievelhon operaattori vastaa tiedon ylläpidosta. Kohdeluokka ei ole versioituva.

Museotiet edustavat tieliikennehistorian kannalta tieverkkomme arvokkainta osaa. Museotiekohteet säilytetään sellaisina kuin ne museokohteeksi nimeämisen hetkellä ovat. Kohteisiin ei tehdä muutoksia, ellei liikenneturvallisuus tai kohteen säilyminen sitä erityisesti vaadi. Museokohteiden kokoelmaa kehitetään tienpitäjän määrittelemien periaatteiden ja kriteerien mukaan. Museotiet ja -sillat ovat tienpitäjän nimeämiä, kukin kohde nimetään/on nimetty erikseen. Aloite nimeämisestä voi tulla ulkopuoliselta taholta tai tienpitäjän oman selvitystyön tuloksena. Nimeämisiä tehtiin runsaasti v. 1982, jolloin kohdevalinnalla oli tietyt kriteerit (kulttuurihistoriallinen, maisemallinen, matkailullinen arvo). Tievelhon operaattori vastaa tiedon ylläpidosta. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa tiet ja kadut.

Kuvaa tien verkostollista asemaa eli roolia liikenteen välittäjänä ja alueiden yhdistäjänä. On tienumeroinnin ja viitoituksen perusta. Toiminnallisten luokkien kuvaus on lain liikennejärjestelmästä ja maanteistä 4 §:ssä. Toiminnallisista luokista päätetään LVM:n asetuksella. Uusien yhteyksien toiminnallinen luokka määritellään suunnittelun yhteydessä. Muutosehdotukset tulevat tyypillisesti alueilta. Tievelhon operaattori vastaa tiedon ylläpidosta. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa tiet, rampit sekä kiertoliittymät.

Maantielle voidaan määrätä tiesuunnitelman tai yksityisteiden liittymä- ja järjestelysuunnitelmien hyväksymis- tai vahvistamispäätösten mukaisesti liittymäkielto, mikäli liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden edistäminen sitä edellyttää. Liittymien paikkoja voidaan säädellä myös asemakaavalla, mikäli maantie sitä halkoo tai sivuaa. ELY-keskukset vastaavat tiedon ylläpidosta. Tiedon päivitystarve syntyy päätösten perusteella. Kohdeluokka on versioituva.

Kohdeluokka sisältää suodatinkerrokset ja suodatinkankaat. Suodatinkerrokset ovat hiekasta tai murskeesta tehtäviä rakenteita, joiden tarkoitus on estää rakennekerrosten sekoittuminen pohjamaahan. Suodatinkankaat ovat teollisesti valmistettavia materiaaleja, joiden tarkoitus on estää rakennekerrosten sekoittuminen pohjamaahan. ELY-keskukset vastaavat tiedon ylläpidosta. Tieto syntyy investointihankkeilla. Tiedot saadaan suunnitelmista tai urakoitsijoilta. Tietojen päivitys on jatkuvaa. Kohdeluokka on versioituva. Tieto kattaa tiet, rampit sekä kävelyn ja pyöräilynväylät.

Kohdeluokalle tallennetaan opastemerkkeihin liittyvät luvat. Mustapohjaista osoiteviittaa voidaan käyttää taajamassa opastamaan virastoihin, laitoksiin sekä teollisuus- ja liikelaitoksiin. Taajaman ulkopuolella osoiteviittaa voidaan käyttää opastamaan myös muuhun yksittäiseen kohteeseen. Palvelukohdeopasteelle ja mustapohjaiset osoiteviitat sijoitetaan tiealueelle ja niille tulee hakea lupa ELY-keskukselta. ELY-keskusten keskitetty lupapalvelu myöntää opasteisiin liittyvät luvat. Tieto ylläpidetään keskitetysti. Tieto päivitetään lupapäätöksen aiheuttaman tarpeen perusteella. Tievelhoon tallennetaan ainoastaan myönnettyjä lupia. Kohdeluokka on versioituva. Tiet, rampit sekä kävelyn ja pyöräilynväylät.

Jalankulkijoille ajoradan, pyörätien tai raitiotien ylittämiseen tarkoitettu, liikennemerkillä tai tiemerkinnällä osoitettu tien osa. Tietoa syntyy suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa. ELY:t vastaavat tiedon ylläpidosta. Kohdeluokka on versioituva. Tieto kattaa tiet ja rampit.

Pääsääntöisesti kolme-, neljä- ja viisinumeroiset tiet, mittausohjelmassa voi olla mukana myös vilkkaampia teitä, jos ne tulkitaan raskaan liikenteen riskiteiksi. Tiedot tuotetaan keskitetysti VTT:n toimesta maanteiden keskinäisille liittymille. Onnettomuusennusteet tehdään yhdistämällä onnettomuushistorian ja onnettomuusmallien tiedot Tarvan periaatteita noudattaen. Käytännössä ennuste on sama kuin Tarvan nykytilan onnettomuusmäärä ilman toimenpiteitä. Kohdeluokka ei ole versioituva. Kattaa tiet.

Kertoo päällysteen paksuuden (ei vain kulutuskerroksen) tierakenteessa. Tuotetaan tietoa rakenteellisen kuntoindeksin (RKI) tarpeisiin. Mittaukset tehdään muutaman vuoden välein. Vuosittain karkeasti 25 tkm mittauksia, joista noin puolet PK1+PK2 verkolle ja loput PK3, ei ramppeja tai kävely- ja pyöräteitä. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa pääsääntöisesti kolme-, neljä- ja viisinumeroiset tiet, mittausohjelmassa voi olla mukana myös vilkkaampia teitä, jos ne tulkitaan raskaan liikenteen riskiteiksi.