Liikenneviheralueella sijaitseva, erityisiä hoitotoimenpiteitä vaativa ja hoidollisesti yhtenäinen alue, joka koostuu yhdestä tai useammasta viherhoitokuviosta. Viherhoitoalue muodostetaan inventoinnin yhteydessä. Viherhoitoalueen muodostamisen lähtökohtana on koota viherhoitokuviot hoidollisesti ja toiminnallisesti yhtenäisiksi alueiksi, mikä määrittää myös jonkin verran viherhoitoalueiden kokoa. Tieto syntyy suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa ja sen päivitys on jatkuvaa. ELY:t vastaa tiedon ylläpidosta. Kohdeluokka on versioituva. https://ava.vaylapilvi.fi/ava/Julkaisut/Vaylavirasto/vo_2023-6_maanteiden_vihertieto_web.pdf https://ava.vaylapilvi.fi/ava/Julkaisut/Vaylavirasto/vo_2023-5_viherrakentaminen_web.pdf

Kohdeluokka sisältää tiedot asukastiheydestä asukasta kohden neliökilometrillä. Tiedot tuotetaan keskitetysti VTT:n toimesta käyttäen rakennus- ja huoneistorekisterin asutustietoja. Asukastiheys lasketaan paikkatieto-ohjelmalla kaikille maanteille. Laskettaessa tieverkko jaetaan kunkin tieosan alusta lukien sadan metrin jaksoiksi. Kussakin tiejakson päässä lasketaan asukastiheys 399 m säteellä eli puolen neliökilometrin alueella. 100 metrin tiejakson asukastiheydeksi merkitään keskiarvo sen päiden asukastiheyksistä. Arvoja alle 15 asukasta/km2 ei viedä Tievelhoon tietosuojasyistä. Sadan metrin jaksoja on yhdistetty niin että arvot, jotka suurempia kuin 99, esitetään kahden merkitsevän numeron tarkkuudella. Kohdeluokka ei ole versioituva. Kattaa tiet.

ELY-keskukset vastaavat tiedon ylläpidosta. Tieto syntyy investointihankkeilla. Tiedot saadaan suunnitelmista tai urakoitsijoilta. Tietojen päivitys on jatkuvaa. Kohdeluokka on versioituva.

Tienrakenteeseen liittyvät toimenpiteet tulee aina kohdistaa oikeaan rakennekerrokseen (Sidotut päällysrakenteet, Sitomattomat päällysrakenteet, Kantavat kerrokset, Jakavat kerrokset ja Päällysrakenteen lujitteet). Sidottujen päällysrakenteiden osalta toimenpide kohdistetaan tyypin avulla oikeaan sidottuun päällysrakenteeseen (esim. kulutuskerros tai alempi päällystekerros 2). Kaikki tienrakennetiedot ovat välikohtaisia ja myös toimenpiteet kerrotaan välikohtaisena tietona käyttäen tarvittavia sijaintitarkenteita. Sijaintitarkenteina käytetään kyseiselle kohdeluokalle määriteltyjä sijaintitarkenteita. Esim. sidotut päällysrakenteet (ajorata+kaista, piennar tai tien keskialue). Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa tiet, rampit sekä kävelyn ja pyöräilynväylät.

Eurooppatiet on numeroitu numerosta E01 eteenpäin. Numero merkitään tieopasteisiin valkoisella tekstillä vihreälle pohjalle. Perus- ja välitiet ovat kaksinumeroisia, joskin Itä-Euroopassa ja Aasiassa on myös kolminumeroisia perus- ja väliteitä. Yleisesti LVM vastaa TEN-T ja E-teiden valmistelusta Suomessa. Päätökset tehdään EU-tasolla Euroopan Unionin asetus TEN-T teistä tai AGR sopimus, joka määrittelee E-tiet ja niiden numerot. Kansainvälisiä verkkoja koskevat päätökset ja mahdolliset muutokset tulevat LVM:n kautta Väylävirastoon tiedoksi. Ja sen pohjalta muutokset, numerointi viedään Tievelhoon, Velhoon päätöksen mukaisesti. Tievelhon operaattori vastaa tiedon ylläpidosta. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaaa tiet ja rampit.

Mäet ja kaarteet tarkoittavat mäkisyys- ja kaarteisuuslukuja, joiden tarkempi kuvaus dokumentoitu erillisessä dokumentissa. Kohdeluokka perustuu kahden peräkkäisen tienkohdan suhteellisen korkeuseron selvittämiseen barometria (ilmanpaine) käyttäen. Menetelmällä pyritään saamaan karkea kuva tasausviivan taitepisteistä, joten mittaus suoritetaan yleensä vain mäen päällä ja laakson pohjassa. Mittaus suoritetaan keskitetysti (erilliset ohjeet), käsitellään omalla esijärjestelmällään ja siirretään sitten tierekisteriin. Väylävirasto vastaa tiedon keskitetystä ylläpidosta. Kohdeluokka ei ole versioituva. Kattaa tiet. Päätiet ja seututiet pyritään inventoimaan kattavasti, muut tiet vain ELYn erikoistarpeiden mukaan.

Museotiet edustavat tieliikennehistorian kannalta tieverkkomme arvokkainta osaa. Museotiekohteet säilytetään sellaisina kuin ne museokohteeksi nimeämisen hetkellä ovat. Kohteisiin ei tehdä muutoksia, ellei liikenneturvallisuus tai kohteen säilyminen sitä erityisesti vaadi. Museokohteiden kokoelmaa kehitetään tienpitäjän määrittelemien periaatteiden ja kriteerien mukaan. Museotiet ja -sillat ovat tienpitäjän nimeämiä, kukin kohde nimetään/on nimetty erikseen. Aloite nimeämisestä voi tulla ulkopuoliselta taholta tai tienpitäjän oman selvitystyön tuloksena. Nimeämisiä tehtiin runsaasti v. 1982, jolloin kohdevalinnalla oli tietyt kriteerit (kulttuurihistoriallinen, maisemallinen, matkailullinen arvo). Tievelhon operaattori vastaa tiedon ylläpidosta. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa tiet ja kadut.

Kertoo päällysteen paksuuden (ei vain kulutuskerroksen) tierakenteessa. Tuotetaan tietoa rakenteellisen kuntoindeksin (RKI) tarpeisiin. Mittaukset tehdään muutaman vuoden välein. Vuosittain karkeasti 25 tkm mittauksia, joista noin puolet PK1+PK2 verkolle ja loput PK3, ei ramppeja tai kävely- ja pyöräteitä. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa pääsääntöisesti kolme-, neljä- ja viisinumeroiset tiet, mittausohjelmassa voi olla mukana myös vilkkaampia teitä, jos ne tulkitaan raskaan liikenteen riskiteiksi.

Soratiet luokitellaan kahteen luokkaan: vilkkaat ja verkollisesti merkittävät soratiet sekä perussoratiet. Luokittelun perusteena käytetään liikennemäärärajaa KVL 150 ja luokittelussa pyritään pitkiin yhtenäisiin jaksoihin. Verkollisesti merkittäviä teitä voidaan nostaa ylempään soratieluokkaan, vaikka KVL jää alle 150:een. Soratieluokitus määritetään ELY-keskuksissa, jotka tekevät luokitteluesitykset Väylävirastolle, joka hyväksyy luokitukset. Verkollisesti merkittävien teiden määrittely voidaan esittää ELY-keskusten merkitsevyysselvityksissä. ELY-keskukset ovat laatineet teiden merkittävyysselvitykset osittain eri lähtökohdista. Soratieluokat ovat ns. jatkuvasti voimassa olevia eli niitä ei määritetä joka vuosi erikseen. Kuitenkin soratieluokkiin voidaan tehdä tarkistuksia tarpeen vaatiessa, jos ympäristössä (esim. rakennetaan tai parannetaan tietä tai liikenne oleellisesti muuttuu). ELY:t vastaavat tiedon ylläpidosta. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa soratiet (pois lukien kadut ja kävely- ja pyörätiet).

Portaalit ovat ajoradan yläpuolelle ulottuvia pylväsrakenteita, joiden avulla kannatetaan opastustauluja, muita liikennemerkkejä, liikennevaloja ja valaisimia. Tievelhossa hallitaan portaalien rakenteellisia ja toiminnallisia ominaisuustietoja sekä niihin liittyviä kunto-, toimenpide- ja hallinnollisia tietoja. Tieto päivittyy Tievelhoon jatkuvasti. Tietoa syntyy maanteiden hoitourakoista, investointihankkeista sekä muista pääasiallisesti ELY:jen teettämistä erillisinventoinneista. Kohdeluokka on versioituva. Tieto kattaa tiet ja rampit.