Kohdeluokka sisältää ne tieosuudet, joiden rinnalla kulkee kävely- ja pyöräteitä. Tämä kohdeluokka ei kerro kävelyn ja pyöräilyn väylien todellista pituutta, vaan kyseessä on päätieosuus, jonka varrella on yksi tai useampi kävelyn ja pyöräilyn väylä joiden varsinainen pituus voi olla päätietä pidempi. Tieto syntyy suunnittelun ja rakentamisen yhteydessä. ELY-keskukset ovat vastuussa tiedon ylläpidosta. Kohdeluokka ei ole versioituva. Kohdeluokka kattaa tiet ja rampit.

Kaistatasolle sidotut ajoratojen leveystiedot 5 cm tarkkuudella. Tuotu Tierekisterin tietolajilta '136 Ajoradan leveys' jakamalla ajoradan kaistamäärällä. Jos ajoradalla esiintyy esim. yksi pää- ja ohituskaista, leveys on jaettu puoliksi näille kahdelle kaistalle. Tulevaisuudessa kohdeluokan alla voidaan esittää myös muiden poikkileikkauskohdeluokkien leveystietoja. ELY-keskukset vastaavat tiedon ylläpidosta. Osa tiedoista tuotetaan erillisinvestointien ja -hankkeiden kautta. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa tiet, rampit sekä kävelyn ja pyöräilynväylät.

Soratiet luokitellaan kahteen luokkaan: vilkkaat ja verkollisesti merkittävät soratiet sekä perussoratiet. Luokittelun perusteena käytetään liikennemäärärajaa KVL 150 ja luokittelussa pyritään pitkiin yhtenäisiin jaksoihin. Verkollisesti merkittäviä teitä voidaan nostaa ylempään soratieluokkaan, vaikka KVL jää alle 150:een. Soratieluokitus määritetään ELY-keskuksissa, jotka tekevät luokitteluesitykset Väylävirastolle, joka hyväksyy luokitukset. Verkollisesti merkittävien teiden määrittely voidaan esittää ELY-keskusten merkitsevyysselvityksissä. ELY-keskukset ovat laatineet teiden merkittävyysselvitykset osittain eri lähtökohdista. Soratieluokat ovat ns. jatkuvasti voimassa olevia eli niitä ei määritetä joka vuosi erikseen. Kuitenkin soratieluokkiin voidaan tehdä tarkistuksia tarpeen vaatiessa, jos ympäristössä (esim. rakennetaan tai parannetaan tietä tai liikenne oleellisesti muuttuu). ELY:t vastaavat tiedon ylläpidosta. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa soratiet (pois lukien kadut ja kävely- ja pyörätiet).

Kohdeluokka viittaa hallinnollisilla päätöksillä määrättyihin nopeusrajoituksiin. Suomen kaikilla teillä on nopeusrajoitus. Kohdeluokka ei ota kantaa yleisiin nopeusrajoituksiin, sillä niistä on asetus suoraan tieliikennelain 9 §:ssä. Kaikki nopeusrajoituspäätökset tulee viedä myös ELY:jen asianhallinta USPA -järjestelmään. Liikennemerkeistä johdettua nopeusrajoitustietoa ylläpidetään Digiroad -järjestelmässä. Päätös voi sisältää useita tieosuuksia, jotka sisältyvät yksittäiseen päätökseen. Talvinopeusrajoitukset: - Kirjataan talvinopeusrajoituspäätökseen ainoastaan ne osuudet, joissa nopeusrajoitus lasketaan talven ajaksi. - Nopeusrajoituspäätös on tietasoinen ja puolikohtainen. Kohdeluokkaan kirjataan kaikki nopeusrajoituspäätökset. Päätöksiä ei lakkauteta. Paikalliset ELY-keskukset tekevät päätöksen nopeusrajoituksista. ELY:t vastaavat tiedon päivittämisestä. Kattaa kaikki valtion omistamat tieosuudet. Kohdeluokan tieto perustuu nopeusrajoituspäätöksiin. Kohdeluokalle tallennetaan aina suurin sallittu nopeus.

Varustetoimenpiteet ovat joko varusteisiin kiinteästi liittyvä komponentti (pistemäiset) tai ne sidotaan olemassa olevaan Tievelhon infrakohteeseen Velho OID:lla (välimäiset). Yhdelle infrakohteelle voidaan kertoa useita vauriotyyppejä ja niiden ominaisuuksia. ELY-keskukset vastaavat tiedon ylläpidosta. Tieto syntyy kunnossapidossa. Tiedon päivitys on jatkuvaa. Kohdeluokka on versioituva. Tieto kattaa tiet, rampit sekä kävelyn ja pyöräilynväylät.

Kohdeluokka sisältää pistemäisiä vaurioita, jotka liittyvät tiealueen poikkileikkauksen eri osiin. Ojan-pohja voi olla tukossa tai kaistalla/pientareella voi olla päällysteeseen liittyviä vaurioita. Tieto päivittyy Tievelhoon jatkuvasti. Tietoa syntyy maanteiden hoitourakoista sekä muista pääasiallisesti ELY:jen teettämistä erillisinventoinneista. Kohdeluokka on versioituva.

Liikennelaskennan tarpeisiin maantieverkko on jaettu liikenteellisesti homogeenisiin tiejaksoihin, joista jokaisella liikennemäärän oletetaan pysyvän jokseenkin samana. Jokaiselle homogeeniselle välille tuotetaan yhtenevät tunnusluvut, jotka edustavat mahdollisimman tarkasti kyseisen välin keskimääräisiä liikennemääräarvoja. Kohdeluokka koostuu KVL (keskimääräinen vuorokausiliikenne)-tiedoista, huipputuntiliikenteestä ja vaihteluluokista. Tieto tuotetaan vuosittain Fintrafficin liikennelaskentajärjestelmän kautta. Tieto kuvaa tien poikkileikkauksen liikennettä osuudella, jolla liikennemäärä ja liikenteen koostumus on vakio. Tieto päivitetään Tievelhoon kerran vuodessa tammikuussa. Tieto voi puuttua vuodelta, jolloin hanke luovutetaan yleiselle liikenteelle. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa tiet, lautat ja rampit.

Näkemäpituudella tarkoitetaan matkaa, jolla henkilöauton kuljettaja esteettä näkee tiellä 110 cm korkeudella olevan pisteen. Näkemäpituus mitataan näkemien ääriarvojen kohdalla ja oletetaan, että näkemäpituus muuttuu lineaarisesti niiden välillä. Tieto syntyy tiehankkeiden valmistumisen yhteydessä tai nopeusrajoitusten muuttuessa. Osa määrittelyistä tehdään erillisinventoinneilla. ELY-keskukset ovat vastuussa tiedon ylläpidosta. Pitkän ja lyhyen näkemän hakemisesta on annettu erilliset mittausohjeet. Mittaukset ja tulosten esikäsittelyn Tievelhoa varten hoidetaan keskitetysti. Näkemät rekisteröidään vain inventointisuuntaan. Vastakkaisen suunnan näkemistä on mahdollista saada arvio matemaattisin menetelmin tai tilata erillinen mittaus. Päätiet ja seututiet ylläpidetään kattavasti, muut tiet vain ELY:n erikoistarpeiden mukaan. 2- ajorataisia teitä ei ylläpidetä. Kohdeluokka ei ole versioituva. Kattaa tiet. Päätiet ja seututiet pyritään inventoimaan kattavasti, muut tiet vain ELYn erikoistarpeiden mukaan. 2- ajorataisia teitä ei inventoida.

Kasvillisuusrakenne on viherrakenteen osa, joka muodostuu kasvillisuudesta, kasvualustasta ja mahdollisista katteista. Kasvillisuusrakenteiden tarkoituksena on edistää rakennetun ympäristön viihtyisyyttä. Kasvillisuusrakenteet sitovat niiden alustana olevaa pintamaata. Tietoa käytetään pääasiassa välialueiden niitto- ja raivaustarpeen määrittämiseen. Kasvillisuusrakenne kirjataan erotusalueilta, liikennesaarekkeilta ja keskialueilta. Kasvillisuusrakenteiden leveyttä ei kirjata. Leveydet kirjataan erotusalueille, liikennesaarekkeille ja keskialueille. Kasvillisuusrakenteiden sijaintitarkenteena käytetään erotusalueita, liikennesaarekkeita ja keskialueita. Kaikki erityistä hoitoa vaativat kasvillisuusrakenteet kirjataan viherhoitokuviot-kohdeluokalle. Kasvillisuusrakenteet tulee kirjata kohdeluokalle myös sellaisilla kohdilla, jossa on viherhoitokuvioita. ELY-keskukset vastaavat tiedon ylläpidosta. Tietojen päivitys on jatkuvaa. Kohdeluokka on versioituva. Tieto kattaa tiet, rampit sekä kävelyn ja pyöräilynväylät.

Pääsääntöisesti kolme-, neljä- ja viisinumeroiset tiet, mittausohjelmassa voi olla mukana myös vilkkaampia teitä, jos ne tulkitaan raskaan liikenteen riskiteiksi. Tiedot tuotetaan keskitetysti VTT:n toimesta maanteiden keskinäisille liittymille. Onnettomuusennusteet tehdään yhdistämällä onnettomuushistorian ja onnettomuusmallien tiedot Tarvan periaatteita noudattaen. Käytännössä ennuste on sama kuin Tarvan nykytilan onnettomuusmäärä ilman toimenpiteitä. Kohdeluokka ei ole versioituva. Kattaa tiet.