Kohdeluokassa mallinnetaan koko verkon kattavasti nopeusrajoituksia. Kohdeluokka sisältää vain talvi- ja pimeänajan nopeusrajoitukset. Tieto on pakollinen valtion maanteillä ja rampeilla. Kohdeluokka on ei versioituva kohdeluokka. Tietoja historioidaan huomioiden nopeusrajoitustyyppi. Kattaa kaikki valtion omistamat tieosuudet. Kohdeluokan tieto perustuu nopeusrajoituspäätöksiin sekä liikennemerkkeihin. Kohdeluokka kuvaa nopeusrajoitusta maastossa (liikennemerkkien mukaista nopeusrajoitusta).

Ajoradasta reunaviivalla erotettu tien pituussuuntainen osa. Reunaviiva on osa piennarta. Piennar jaetaan päällystettyyn pientareeseen ja murskepintaiseen tukipientareeseen. Pientareen tarkoituksena on tukea ajorataa, lisätä ajoturvallisuutta ja tien välityskykyä sekä toimia tilapäisenä pysäköimistilana rikkoutuneille ajoneuvoille. Piennar toimii tarvittaessa myös jalankulku- ja pyöräliikenteen käytössä olevana tien osana. Jalankulku- ja pyöräliikenteen väylän päällysteen viereinen murskepintainen tienosa tulkitaan tukipientareeksi, jonka leveys on yleensä 0,25 m. ELY-keskukset vastaavat tiedon ylläpidosta. Osa tiedoista tuotetaan erillisinvestointien ja -hankkeiden kautta. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa tiet, rampit sekä jalankulku ja pyöräilynväylät.

Varasto- ja kuormausalueilla tarkoitetaan tässä teiden varrella sijaitsevia lyhyt- tai pitkäaikaiseen puun varastointiin tarkoitettuja alueita. HE 17/2004, eli alkuperäisen maantelain yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että Tiehen kuuluvat varastoalueet palvelisivat ennen kaikkea tienpitoa, mutta erityistapauksissa voitaisiin osoittaa alueita esimerkiksi puutavaran välivarastointiin ja kuormaukseen. Tietoa syntyy suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa. ELY:t vastaavat tiedon ylläpidosta. Kohdeluokka on versioituva ja kattaa tiet.

Kaksiajorataisen tien sisäpientareiden tai, jos niitä ei ole, tiemerkintöjen välinen alue, joka erottaa vastakkaisiin suuntiin kulkevat liikennevirrat toisistaan. Poikkeuksena ovat tieosuudet, joiden väylän luonne on "Yksiajoratainen tie" ja väylän luonteen tarkenne "Kaksikaistainen keskialueellinen tai keskikaiteellinen tieosuus (1+1)", "Keskikaiteellinen ohituskaista tai ohituskaistapari (1+2/2+1)" tai "Keskikaiteellinen ohituskaista (2+2)". Tällaisissa tapauksissa tien keskellä oleva alue on Keskialue. ELY-keskukset vastaavat tiedon ylläpidosta. Osa tiedoista tuotetaan erillisinvestointien ja -hankkeiden kautta.

Velhoon viedään suurten erikoiskuljetusten tavoiteverkkoon kuuluvilta maanteiltä, rampeilta, katuosuuksilta, sekä viereisistä silta-aukoista ne leveysrajoitukset, joiden kohdalla vapaa leveys on alle 10,5 metriä. Leveysrajoituksen osoitteena käytetään alikulkupaikan osoitetta, mikäli rajoitus liittyy ko. alikulkupaikkaan. Vapaa leveys määritellään ajoratakohtaisesti ja se voi olla eri suuruinen 1-ajorataisen tien eri ajosuunnille (oikea / vasen). ELY-keskukset vastaavat tiedon ylläpidosta. Tieto päivitetään ilmoitusmenettelyiden aiheuttaman tarpeen perusteella. Kohdeluokka on versioituva. Tieto kattaa tiet, lautat, rampit ja kadut.

Katujen, kaavateiden tai yksityisteiden liittymiin liittyvät hallinnolliset luvat. ELY-keskukset ohjaavat tiealueella ja sen läheisyydessä ulkopuolisia toimijoita lupapäätöksillä ja sopimuksilla sekä antavat lausuntoja. ELY-keskukset myöntävät myös kuljetuksiin liittyviä lupia. Osa lupa-asioiden käsittelystä on keskitetty valtakunnallisesti yhteen toimipisteeseen, osa käsitellään paikallisessa ELY-keskuksessa. Katu ja yksityistieliittymäluvat käsitellään keskitetyssä lupapalvelussa. Tieto syntyy lupapäätöksissä ja päivitetään päätösasiakirjojen perusteella. Kohdeluokka on versioituva. 1.1.2021 alkaen lupapäätökset ovat voimassa kaksi vuotta kerrallaan. Tieto kattaa tiet sekä kävelyn ja pyöräilynväylät. Liittyvät ohjeet: https://ava.vaylapilvi.fi/ava/Julkaisut/Tiehallinto/pdf/2100050-v-07-yksityisten_teiden_liittymat-ohje.pdf

Talvihoitoluokka määritellään ottaen huomioon tien liikennemäärä (KVL), raskaan liikenteen määrä (KVLrask) ja yhdistelmäajoneuvojen määrä (KVLyhd), sekä toiminnallinen luokka. Hoitoluokkaa Ib / Ic valittaessa on huomioitava, onko tie kesto- vai kevytpäällysteinen sekä ilmasto. Hoitoluokan määräytymisestä on ohjeet talvihoidon toimintalinjoissa. Pyrkimyksenä on yhtenäinen hoitoluokitus, jossa hoitoluokka ei vaihdu liian tiheästi. Ramppien hoitoluokka määräytyy päätien mukaan paitsi hoitoluokassa Ise, jossa rampin hoitoluokka on pääsääntöisesti Is. Palvelualueilla, huoltoaukoilla yms. käytetään hoitoluokkia 11-13. Hoitoluokat määritellään toimintalinjan määritysten mukaisesti. Soratie- ja talvihoitoluokat ovat ns. jatkuvasti voimassa olevia eli ei määritetä joka vuosi erikseen. Hoitoluokat pyritään tekemään yhtenäisesti järkeville tiejaksoille (ei vaihdu koko ajan kvl:n mukaan). Kuitenkin luokkiin voidaan tehdä tarkistuksia tarpeen vaatiessa, jos ympäristössä (esim. rakennetaan tai parannetaan tietä tai liikenne oleellisesti muuttuu). Kuitenkin ennen hoitourakan kilpailutusta (5 vuoden välein) hoitoluokat tarkistetaan ja tehdään tarvittavat muutokset. https://ava.vaylapilvi.fi/ava/Julkaisut/Liikennevirasto/lto_2018-01_talvihoidon_toimintalinjat_web.pdf ELY:t vastaavat tiedon ylläpidosta. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa tiet, rampit sekä kävelyn ja pyöräilynväylät.

Muuttujat kuvaavat päällysteen pituus- ja poikkiprofiilista laskettujen tietojen avulla päällysteen ominaisuusia. Käytetään päällystyskohteiden ohjelmointiin ja kuntotilan seurantaan. Kaikki maantiet mitataan, ei käpyjä. Mittauskierto vaihtelee pk-luokan mukaan, vilkkaat vuosittain, muut noin 2-4 vuoden kierrolla, vuosittain kevät ja kesämittaukset. Vuosittain karkeasti 40 tkm mittauksia. Kohdeluokka on versioituva. Tieto kattaa päällysteyt tiet. Kaistat on visualisoitu Ura maksimi (skanneri) -arvon mukaan erillään toisistaan päällekkäisyyden välttämiseksi, mutta sijainnit eivät vastaa kaistojen todellista sijaintia tai suhdetta toisiinsa. Kuntoluokittelu on suuntaa-antava, eikä joka kohdassa täysin vastaa käytössä olevaa kuntoluokittelua.

Kasvillisuusrakenne on viherrakenteen osa, joka muodostuu kasvillisuudesta, kasvualustasta ja mahdollisista katteista. Kasvillisuusrakenteiden tarkoituksena on edistää rakennetun ympäristön viihtyisyyttä. Kasvillisuusrakenteet sitovat niiden alustana olevaa pintamaata. Tietoa käytetään pääasiassa välialueiden niitto- ja raivaustarpeen määrittämiseen. Kasvillisuusrakenne kirjataan erotusalueilta, liikennesaarekkeilta ja keskialueilta. Kasvillisuusrakenteiden leveyttä ei kirjata. Leveydet kirjataan erotusalueille, liikennesaarekkeille ja keskialueille. Kasvillisuusrakenteiden sijaintitarkenteena käytetään erotusalueita, liikennesaarekkeita ja keskialueita. Kaikki erityistä hoitoa vaativat kasvillisuusrakenteet kirjataan viherhoitokuviot-kohdeluokalle. Kasvillisuusrakenteet tulee kirjata kohdeluokalle myös sellaisilla kohdilla, jossa on viherhoitokuvioita. ELY-keskukset vastaavat tiedon ylläpidosta. Tietojen päivitys on jatkuvaa. Kohdeluokka on versioituva. Tieto kattaa tiet, rampit sekä kävelyn ja pyöräilynväylät.

Tiemerkinnöin, reunatuella korotettu tai viheralueella tehty moottoriajoneuvoliikenteen liikennevirtoja ohjaava tai niitä erottava tien poikkileikkauksen osa. Kohdeluokka sisältää myös kiertoliittymien kiertosaarekkeet. Tiedon päivityksestä vastaavat ELY-keskukset. Tieto päivittyy Tievelhoon kerran vuodessa Kohdeluokka on versioituva. Tieto kattaa tiet ja rampit.