Maanteiden pääväylät eli maanteiden runkoverkko on luettelo valtakunnallisesti erityisen merkittävistä maanteistä. Runkoverkon määritelmä on lain liikennejärjestelmästä ja maanteistä 4 §:ssä. Maanteiden pääväylistä päätetään liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella maanteiden ja rautateiden pääväylistä. Pääväyläasetuksen tärkein tehtävä on määritellä valtakunnallisen liikenteen kannalta tärkeät runkoverkot, joiden kehittämisedellytykset on syytä turvata. Verkon määrittely perustuu yhteysvälien liikenteelliseen merkitykseen, verkolliseen asemaan ja yhteiskunnalliseen tarkoituksenmukaisuuden harkintaan. Tievelhon operaattori vastaa tiedon ylläpidosta. Kohdeluokka ei ole versioituva.

Museotiet edustavat tieliikennehistorian kannalta tieverkkomme arvokkainta osaa. Museotiekohteet säilytetään sellaisina kuin ne museokohteeksi nimeämisen hetkellä ovat. Kohteisiin ei tehdä muutoksia, ellei liikenneturvallisuus tai kohteen säilyminen sitä erityisesti vaadi. Museokohteiden kokoelmaa kehitetään tienpitäjän määrittelemien periaatteiden ja kriteerien mukaan. Museotiet ja -sillat ovat tienpitäjän nimeämiä, kukin kohde nimetään/on nimetty erikseen. Aloite nimeämisestä voi tulla ulkopuoliselta taholta tai tienpitäjän oman selvitystyön tuloksena. Nimeämisiä tehtiin runsaasti v. 1982, jolloin kohdevalinnalla oli tietyt kriteerit (kulttuurihistoriallinen, maisemallinen, matkailullinen arvo). Tievelhon operaattori vastaa tiedon ylläpidosta. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa tiet ja kadut.

Kuvaa tien verkostollista asemaa eli roolia liikenteen välittäjänä ja alueiden yhdistäjänä. On tienumeroinnin ja viitoituksen perusta. Toiminnallisten luokkien kuvaus on lain liikennejärjestelmästä ja maanteistä 4 §:ssä. Toiminnallisista luokista päätetään LVM:n asetuksella. Uusien yhteyksien toiminnallinen luokka määritellään suunnittelun yhteydessä. Muutosehdotukset tulevat tyypillisesti alueilta. Tievelhon operaattori vastaa tiedon ylläpidosta. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa tiet, rampit sekä kiertoliittymät.

Kohdeluokka sisältää suodatinkerrokset ja suodatinkankaat. Suodatinkerrokset ovat hiekasta tai murskeesta tehtäviä rakenteita, joiden tarkoitus on estää rakennekerrosten sekoittuminen pohjamaahan. Suodatinkankaat ovat teollisesti valmistettavia materiaaleja, joiden tarkoitus on estää rakennekerrosten sekoittuminen pohjamaahan. ELY-keskukset vastaavat tiedon ylläpidosta. Tieto syntyy investointihankkeilla. Tiedot saadaan suunnitelmista tai urakoitsijoilta. Tietojen päivitys on jatkuvaa. Kohdeluokka on versioituva. Tieto kattaa tiet, rampit sekä kävelyn ja pyöräilynväylät.

Jalankulkijoille ajoradan, pyörätien tai raitiotien ylittämiseen tarkoitettu, liikennemerkillä tai tiemerkinnällä osoitettu tien osa. Tietoa syntyy suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa. ELY:t vastaavat tiedon ylläpidosta. Kohdeluokka on versioituva. Tieto kattaa tiet ja rampit.

Pääsääntöisesti kolme-, neljä- ja viisinumeroiset tiet, mittausohjelmassa voi olla mukana myös vilkkaampia teitä, jos ne tulkitaan raskaan liikenteen riskiteiksi. Tiedot tuotetaan keskitetysti VTT:n toimesta maanteiden keskinäisille liittymille. Onnettomuusennusteet tehdään yhdistämällä onnettomuushistorian ja onnettomuusmallien tiedot Tarvan periaatteita noudattaen. Käytännössä ennuste on sama kuin Tarvan nykytilan onnettomuusmäärä ilman toimenpiteitä. Kohdeluokka ei ole versioituva. Kattaa tiet.

Kohdeluokka sisältää pistemäisiä vaurioita, jotka liittyvät tiealueen poikkileikkauksen eri osiin. Ojan-pohja voi olla tukossa tai kaistalla/pientareella voi olla päällysteeseen liittyviä vaurioita. Tieto päivittyy Tievelhoon jatkuvasti. Tietoa syntyy maanteiden hoitourakoista sekä muista pääasiallisesti ELY:jen teettämistä erillisinventoinneista. Kohdeluokka on versioituva.

Ajoradalla ja pientareella sijaitseva, ajoneuvoille tarkoitettu toiminnallinen levennys kuten huoltolevike, bussipysäkki, pysähtymislevike tai väistötila. ELY-keskukset vastaavat tiedon ylläpidosta. Osa tiedoista tuotetaan erillisinvestointien ja -hankkeiden kautta. Kohdeluokka on versioituva ja kattaa tiet.

Tieto kuvaa tieosuuden tiealueenpoikkileikkaus suuntaista rakennetta ja sen toiminnallista tarkoitusta. Mikäli tiellä on useita toiminnallisia käyttötarkoituksia, voidaan kirjata niistä tärkein kenttään Väylän luonne ja toissijainen käyttötarkoitus kenttään Väylän luonteen tarkenne. Tieto kirjataan kaikille tieosoitteellisille maanteille tie- ja rakennussuunnitelmia hyödyntäen.

Liikennelaskennan tarpeisiin maantieverkko on jaettu liikenteellisesti homogeenisiin tiejaksoihin, joista jokaisella liikennemäärän oletetaan pysyvän jokseenkin samana. Jokaiselle homogeeniselle välille tuotetaan yhtenevät tunnusluvut, jotka edustavat mahdollisimman tarkasti kyseisen välin keskimääräisiä liikennemääräarvoja. Kohdeluokka koostuu KVL (keskimääräinen vuorokausiliikenne)-tiedoista, huipputuntiliikenteestä ja vaihteluluokista. Tieto tuotetaan vuosittain Fintrafficin liikennelaskentajärjestelmän kautta. Tieto kuvaa tien poikkileikkauksen liikennettä osuudella, jolla liikennemäärä ja liikenteen koostumus on vakio. Tieto päivitetään Tievelhoon kerran vuodessa tammikuussa. Tieto voi puuttua vuodelta, jolloin hanke luovutetaan yleiselle liikenteelle. Kohdeluokka ei ole versioituva. Tieto kattaa tiet, lautat ja rampit.