KUVAUS Herkät vesistöt, joiden rajaus on luotu Viherkertoimen käyttöä varten. Viherkerroinmenetelmä on ekologinen suunnittelutyökalu tonttien viherpinta-alan arviointiin, minkä avulla etsitään vaihtoehtoisia ratkaisutapoja kaupunkivihreän lisäämiseen sekä hulevesien hallintaan. Määritellyillä alueilla huleveden laadulliseen hallintaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Aineisto perustuu hulevesiohjelmassa määritettyihin osavaluma-alueisiin, joiden avulla aineisto on rajattu. Aineisto on päivitetty 12/2023 vastaamaan uuden hulevesiohjelman valuma-alueita. Hulevesiohjelmaan liittyvän aineiston lisäksi rajausta on arvioitu asiantuntijoiden toimesta. KATTAVUUS Koko kaupunki PÄIVITYS Aineisto on laadittu viherkertoimen käyttöön ja päivittyy tiedon tarkentuessa. YLLÄPITOSOVELLUS Aineisto on tallennettu PostgreSQL-tietokantaan ja ylläpidetään QGIS-ympäristössä. KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA Aluemainen SAATAVUUS Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS2-rajapinnoilta. JULKISUUS, TIETOSUOJA. Avoin aineisto. VASTUUTAHO Ympäristönsuojeluyksikkö (ymparistonsuojelu@tampere.fi) KENTÄT vesisto: vesistöalueen nimi

Vaisalan videoista konenäöllä tuotettua kuntotietoa, joka on konenäön avulla luokiteltu kuntoluokkiin 1-5 riippuen väylän uraisuudesta, paikkauksista, raoista ym. 1 on heikoin luokitus, 5 on paras luokitus.

Vuoreksen urakka-alueen suunniteltu raja. Tasoa ei päivitetä aktiivisesti. Sijainti Tampereen PostGis tietokannassa. Taso sisältää ainoastaan geometriaa. EPSG:3878.

KUVAUS: Karttanäkymässä on 360-kuvauksen ajoreitti pistemuodossa, sekä linkki kuvauspisteen ilmakuvaan (2020) ja 360 katunäkymään (5/2021). Ajoreitin pisteaineistoa on harvennettu. Aineisto on osa Mapspace-sovellusta, jonka tuottaa Field Group. OHJE: Pääset vaihtamaan Ilma-, viisto- ja katunäkymäkuvien katselutilaa Mapspace palvelun Workspaces valikosta. KATTAVUUS: Rajatulle käyttäjäjoukolle Oskari-karttapalvelussa. PÄIVITYS: Satunnainen. KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA: vektori (kuvaspisteet) ja rasteri (360 katunäkymä sekä ilmakuva) JULKISUUS: Aineisto on nähtävillä vain rajatulle käyttäjäjoukolle Oskari-karttapalvelussa. TIETOSUOJA: Aineistoon ei liity tietosuojakysymyksiä. AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Vektorimuotoisen karttatason ylläpito ja 360-katunäkymäkuvien päivitys: Paikkatietoyksikkö, paikkatieto_tuki@tampere.fi. Mapspace-palvelun ylläpito: Field Group, tuki@fieldgeo.fi

Kuopion meluselvitys 2022 aineistossa on kuvattu tie-, teollisuus ja raideliikenteen melualueet EU-tunnusluvulla (Lden, päivä-ilta-yökeskiäänitaso) ja Lyö (yöajan keskiäänitaso) sekä Suomen kansallisilla tunnusluvuilla (Leq, päiväajan keskiäänitaso ja yöajan keskiäänitaso). Aineiston sisältää myös meluennusteen vuodelle 2035. Suomen kansallisilla tunnusluvuilla näytettävä aineisto on julkaistua Kuopion karttapalveluun.”

KUVAUS Erillinen WFS-muotoinen julkaisu vieraslajihavainnoista Tampereen karttapalvelussa. Taso on tarkoitettu pääasiallisesti Infran käyttöön ja siitä on mahdollista tehdä latauksia Excel- tai CSV-muodossa. Karttapalvelussa on muuta kuin latauskäyttöä varten erillinen vieraslajitaso nimeltä Vieraslajihavainnot ja torjunnat. Latausohje: 1) Zoomaa kartta niin, että siinä näkyvät kaikki ladattavaksi haluttavat kohteet. Eli jos haluat ladata koko kaupungin kohteet, pitää zoomata niin, että koko kaupunki näkyy kartalla. 2) Klikkaa oikeassa reunassa näkyvää Kohdetiedot -painiketta. 3) Ennen latausta voit halutessasi poistaa osan sarakkeista Ominaisuudet -valikosta. 4) Voit myös suodattaa ladattavia kohteita esim. lajin mukaan. Voit tehdä suodatukseen useampia ehtolausekkeita plus-painikkeella. 5) Tehtyäsi haluamasi valinnat valitse Aineiston vienti. Valitse haluamasi tiedostomuoto. Sarakkeet-kohdassa valitse ”Avatut”, jos poistit osan sarakkeista näkyviltä etkä halua niitä ladattavaan tiedostoon. Jos teit kohteiden suodatuksia, valitse Lisäasetuksista Tuo vain valitut kohteet niin vain suodatetut kohteet tulevat ladattavaan tiedostoon. KATTAVUUS Kattaa kaupungin alueella tehdyt havainnot ja torjunnat. Ei ole järjestelmällinen kartoitus minkään lajin osalta. Aineisto täydentyy sitä mukaa, kun havaintotietoja saadaan. PÄIVITYS Päivitetään sitä mukaa, kun saadaan uusia havaintoilmoituksia. YLLÄPITOSOVELLUS Aineisto on tallennettu PostgreSQL-tietokantaan ja ylläpidetään QGIS-ympäristössä. KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA Aluemainen SAATAVUUS Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS-rajapinnoilta. JULKISUUS Vain tiettyjen yksikköjen käyttöön. Vieraslajiaineistoista on olemassa erilliset tasot julkiseen ja kaupungin sisäiseen laajempaan käyttöön. VASTUUTAHO Ympäristönsuojeluyksikkö (ymparistonsuojelu@tampere.fi) KENTÄT fid Kohteen yksilöivä tunniste laji Lajin suomenkielinen nimi tai lajiryhmä. haittataso Lajin haittataso, joko haitallinen vieraslaji (kansallisesti tai EU-tasolla haitalliseksi määritelty) tai muu vieraslaji (muu vieraslajit.fi-sivustolla mainittu laji) lukumaara Lajin yksilömäärä. Yhdestä viiteen käytetty todellista yksilömäärää. 6-10 yksilöä = 5+, yli 10 = 10+, n. 20 = 20; n. 50 = 50; 50-100 yksilöä = 50+; n. 100 = 100; yli 100 = 100+; n. 1000 = 1000; yli 1000 = 1000+ pvm Päivämäärä, jolloin kartoittaja on havainnoinut kohteen. tekija Mistä / keneltä tieto esiintymästä on peräisin. lahin_osoitepiste Lähimmän osoitepisteen nimi. Luodaan automaattisesti. sijainnin_lisatieto Sijainnin tarkempi kuvaus. Esimerkiksi ”Jalkasaarentien päässä” Pispalan valtatien ja Nokiantien risteys” ”Lukonpuiston kaakkoisnurkka” tai ”Tahmelan lähteen ja Tahmelan viertotien välissä”. elinkaari Esiintymän tila. Vaihtoehdot: Ei liitettyjä torjuntatapahtumia tai voimassa olevaa tilausta = tyhjä / Torjunta tilattu / Torjunta käynnissä / Torjunnan varoaika / Varoaika täynnä / Torjuttu kokonaan varoaika_paattyy Ajankohta, jolloin esiintymän varoaika päättyy. Lasketaan siitä, kun esiintymä on saatu kokonaan torjuttua ja tarkoittaa ajankohtaa, jolloin ei ole enää vaaraa esiintymän leviämiselle maamassojen sisältämän siemenpankin myötä. Lasketaan automaattisesti kullekin lajille määritellyn varoajan mukaan siitä ajankohdasta, kun elinkaari asetetaan tilaan “Torjunnan varoaika”. yleiskuva / lahikuva / lisakuva_1 / lisakuva_2 / lisakuva_3 (ei julkinen) Kuvia havainnosta. lisatieto Lisätietoa esiintymästä. pinta-ala Esiintymän pinta-ala. Lasketaan automaattisesti geometriasta. vastuuyksikko Kertoo sijaitseeko esiintymän alue kaupungin vai muun tahon omistuksessa ja kaupungin omistuksen osalta alueen jakaantumisesta eri yksiköiden vastuualueille. torjuntojen_kustannus Esiintymään liittyviin torjuntatoimenpiteisiin kirjattujen kustannusten summa. vanha_id Aiemman tietokantarakenteen muotoinen havainnon ID. oskari_linkki Karttalinkki, joka näyttää kohteen Oskarissa.

The raw materials of forest chips are small-diameter trees from thinning fellings and logging residues and stumps from final fellings. The harvesting potential consists of biomass that would be available after technical and economic constraints. Such constraints include, e.g., minimum removal of energywood per hectare, site fertility and recovery rate. Note that the techno-economic potential is usually higher than the actual availability, which depends on forest owners’ willingness to sell and competitive situation. The harvesting potentials were estimated using the sample plots of the 12th national forest inventory (NFI12) measured in the years 2014–2018. First, a large number of sound and sustainable management schedules for five consecutive ten-year periods were simulated for each sample plot using a large-scale Finnish forest planning system known as MELA (Siitonen et al. 1996; Hirvelä et al. 2017; http://mela2.metla.fi/mela/tupa/index-en.php). MELA simulations consisted of natural processes and human actions. The ingrowth, growth, and mortality of trees were predicted based on a set of distance-independent tree-level statistical models (e.g. Hynynen et al. 2002) included in MELA and the simulation of the stand (sample plot)-level management actions was based on the current Finnish silvicultural guidelines (Äijälä et al. 2014) and the guidelines for harvesting of energy wood (Koistinen et al. 2016). Future potentials were assumed to materialize when the industrial roundwood fellings followed the level of maximum sustained yield (79 mill. m3 in this calculation). The maximum sustained yield was defined such that the net present value calculated with a 4% discount rate was maximized subject to non-declining periodic industrial roundwood and energy wood removals and net incomes, and subject to the saw log removal remaining at least at the level of the first period. There were no constraints concerning tree species selection, cutting methods, age classes, or the growth/drain ratio in order to efficiently utilize the dynamics of forest structure. The potential for energywood from thinnings was calculated separately for all the energywood from thinnings (Stemwood for energy from thinnings) and for material that does not fulfill the size-requirements for pulpwood (Stemwood for energy from thinnings (smaller than pulpwood-sized trees)). Note that the decision whether pulpwood-sized thinning wood is directed to energy or industrial use, is based on the optimisation by MELA. The minimum top diameter of pulpwood in the calculation was 6.3 cm for pine (Pinus sylvestris) and 6.5 cm for spruce (Picea abies) and broadleaved species (mainly Betula pendula, B. pubescens, Populus tremula, Alnus incana, A. glutinosa and Salix spp.). The minimum length of a pulpwood log was assumed at 2.0 m. Energywood could be harvested as whole trees or as delimbed. The dry-matter loss in the supply chain was assumed at 5%. The potentials for logging residues and stumps were calculated as follows: The crown biomass removals of clear fellings were obtained from MELA. According to harvesting guidelines for energywood (Koistinen et al. 2016) mineral soils classified as sub-xeric (or weaker) and peatlands with corresponding low nutrient levels were left out from the potentials. Next, technical recovery rates were applied (70% for logging residues and 82-84% for stumps) (Koistinen et al. 2016; Muinonen et al. 2013). Finally, a dry-matter loss of 20% and 5% was assumed for residues and stumps, respectively. The techno-economical harvesting potentials were first calculated for nineteen Finnish regions and then distributed on a raster grid at 1 km × 1 km resolution by weighting with Multi-Source NFI biomasses as described by Anttila et al. (2018). The potentials represent time period 2026-2035 and are presented as average annual potentials in solid cubic metres over bark. References Äijälä O, Koistinen A, Sved J, Vanhatalo K, Väisänen P. 2014. Metsänhoidon suositukset. [Guidelines for sustainable forest management]. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisuja. Anttila P., Nivala V., Salminen O., Hurskainen M., Kärki J., Lindroos T.J. & Asikainen A. 2018. Regional balance of forest chip supply and demand in Finland in 2030. Silva Fennica vol. 52 no. 2 article id 9902. 20 s. https://doi.org/10.14214/sf.9902 Hirvelä, H., Härkönen, K., Lempinen, R., Salminen, O. 2017. MELA2016 Reference Manual. Natural Resources Institute Finland (Luke). 547 p. Hynynen J, Ojansuu R, Hökkä H, Salminen H, Siipilehto J, Haapala P. 2002. Models for predicting the stand development – description of biological processes in MELA system. The Finnish Forest Research Institute Research Papers. 835. Koistinen A, Luiro J, Vanhatalo K. 2016. Metsänhoidon suositukset energiapuun korjuuseen, työopas. [Guidelines for sustainable harvesting of energy wood]. Tapion julkaisuja. Muinonen E., Anttila P., Heinonen J., Mustonen J. 2013. Estimating the bioenergy potential of forest chips from final fellings in Central Finland based on biomass maps and spatially explicit constraints. Silva Fennica 47(4) article 1022. https://doi.org/10.14214/sf.1022. Siitonen M, Härkönen K, Hirvelä H, Jämsä J, Kilpeläinen H, Salminen O et al. 1996. MELA Handbook. 622. 951-40-1543-6.

Tampereen kaupungin alueella viimeisen viiden vuoden (2020–2024) aikana Pelastuslaitoksen tietoon tulleiden liikenneonnettomuuksien perustiedot. Tieliikenneonnettomuuksien lisäksi aineistoon on yhdistetty raitiotieonnettomuudet. Aineiston päivitys ja ylläpito vuosittaista. Aineiston koordinaatistojärjestelmä on ETRS-TM35FIN. Selite: id = juokseva numero objectid = juokseva numero Pronto-tietokannassa nro = pelastuslaitoksen tunniste tapahtumak = tapahtumakunta pelastusla = pelastuslaitos, jonka alueella onnettomuus tapahtui ilmoitusai = onnettomuuden ilmoitusaika osoite = onnettomuuspaikan osoite pk = pisteen koordinaatti ik = pisteen koordinaatti onntyyppi = onnettomjuudet tyyppi (esim. tieliikenne, raideliikenne) tieluokka = onnettomuuspaikan väyläluokitus tie = tien numero risteys = jos onnettomuus risteyksessä niin risteyksen perustiedot rtie = risteävän tien numero vesisto = ajokeli = tieto vallinneesta ajokelistä osall1-osall6 = onnettomuuden osallinen liikennevälineen mukaan maara1-maara6 = onnettomuudessa osallisena olleiden henkilöiden määrä liikennevälineessä kuol = onnettomuudessa kuolleiden määrä vloukk = onnettomuudessa vakavasti loukkaantuneiden määrä lloukk = onnettomuudessa lievästi loukkaantuneiden määrä kuntanro = kuntanumero kkpvm = tapahtumavuosi ja kuukausi tienro = tienumero aosa = aet = vakavuus = onnettomuuden vakavuus

Aineisto sisältää Tampereen urakka-alueiden aluejaon ja tyhjennysurakan ilmansuuntatiedon.

Sisältää kaikki puistoissa tai puistomaisilla alueilla sijaitsevat Kaupunkiympäristön palvelualueen hallinnoimat pelikentät. Pelikentät on usein hiekka tai sorapintaista yleiskenttiä kaupungin yleisillä alueilla. Ei sisällä kaupungin muiden hallintokuntien hallinnoimilla alueilla sijaitsevia kenttiä. Tietokanta sisältää ominaisuustiedot: • Viheralueen nimi ja tunnus: Viheralueen virallinen nimi (kaavassa tai yhdyskuntalautakunnan päätös) tai virallisluontoinen nimi sekä karttalehtinumero ja järjestysnumero esim. 1989-013 • Viheralueen käyttöluokka: Esim. yleiset viheralueet, suojaviheralueet • Hoitoluokka: alueen hoitoluokka, esim. A1, A2, A3, B1, B2 • Hoitoluokka selite: Hoitoluokan tarkempi selite esim. A1 Edustusviheralueet • Tilaaja: Alueen kunnossapidon tilaaja • Kunnossapitäjä: Alueen kunnossapitäjä • Pinta-ala m2: Pinta-ala neliömetreinä • Pintamateriaali: Kentän pintamateriaali esim. kivituhka, tekonurmi • Alueurakka-alue: Kunnossapidon urakka-alue, johon viheralue kuuluu • Kentän kesä/talvi –käyttö: Kesä/talvi = kenttä kesäkäytössä sekä jäädytetään talvisin. Kesä = kenttä pelkästään kesäkäytössä, ei jäädytetä talvisin. Kenttien päivitys ja ylläpito jatkuvaa, Tietokannan geometria on alue. Aineiston koordinaattijärjestelmä on ETRS-GK24 (EPSG:3878). Saatavissa WFS- ja WMS-palveluna.