Ortokuva on lentokoneesta kohtisuoraan alaspäin otettu ilmakuva, josta on poistettu kameran kuvaprojektion ja maaston korkeusvaihteluiden aiheuttamat vääristymät. Ortokuvien yleinen maastopikselikoko eli maastoerottelukoko on 10 cm. Vanhimpien ilmakuvien maastoerottelokoko on välillä 10 cm ja 50 cm. Kuopion kaupungin tekemät ilmakuvaukset kattavat asemakaava-alueet. Vuoden 1947 ilmakuvaus on suoritettu 22.5.1947. Ilmakuvauksen suoritti Suomen Puolustusvoimat. Kuvan oikeudet omistaa Maanmittauslaitos. Ortoilmakuvien maasterottelukyky on 30 cm. Ortokuva kattaa Kuopion suuren osan Kuopion keskustasta. Aineisto saatavissa ETRS-GK27 koordinaatistossa.

Virtausmallikartoissa kuvataan tieto yläpuoleisen valuma-alueen pinta-alasta, kaltevuudesta sekä veden virtausnopeudesta. Virtausmallikartat on tarkoitettu avuksi vesiensuojelun suunnitteluun esimerkiksi kunnostusojitusten ja maanmuokkauksen yhteydessä. Ne soveltuvat hyvin käytettäväksi tukiaineistona eri maankäyttömuotojen toimenpiteitä suunniteltaessa. Virtausmallikartat ovat käytettävissä WMS-rajapinnan kautta. Aineiston ovat tuottaneet yhteistyössä Suomen metsäkeskus, Metsähallitus ja Otso-metsäpalvelut. Aineiston kuvaus Virtausmalli on laskettu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan sekä Suomen ympäristökeskuksen valuma–aluejaon perusteella. Aineisto on kuvattu tietojen perusteella teemoittain eri karttatasoilla. Ominaisuustiedot on esitetty jokaiselle kymmenelle metrille. Tulokset kuvaavat tilannetta, jossa ojat on kaivettu kuten peruskartassa sekä oletuksella, että kaikki ojat ovat saman syvyisiä ja kokoisia. Tulosten luotettavuus heikkenee tasaisilla alueilla. Paikkatietoaineisto ei korvaa maastosuunnittelun tarvetta eikä muita tietolähteitä. Lähtöaineistoissa voi esiintyä virheitä, jotka vaikuttavat laskennan tuloksiin. Tulkintoja ei tule tehdä yksittäisen havainnon perusteella. Esimerkkejä aineiston käyttötapauksista • Veden virtausreitit ja ojakohtaiset vesimäärät toimenpidealueella: Aineiston perusteella voidaan tehdä päätelmiä toimenpidealueen ojakohtaisista vesimääristä ja siten kohdista, joissa maa-ainesten irtoamisen mahdollisuus toimenpidealueella on suurinta. Aineiston käyttöä voidaan tehostaa vertaamalla sitä GTK:n maalajikartoituksen tietoihin. Tietoja kannattaa käyttää maastosuunnittelun suuntaamisessa vesiensuojelun kannalta tärkeimmille kohteille. Maastosuunnittelun yhteydessä tarkastetaan mallin virtausreittien oikeellisuus sekä määritellään riskikohteiden maalaji tarkemmin. Tarvittaessa mallin tuloksia tulkitaan kerättyjen tietojen perusteella uudelleen. • Valuma-alueen pinta-ala: Mallin laskemaa tietoa yläpuolisen valuma-alueen pinta-alasta voidaan käyttää apuna vesiensuojelurakenteiden mitoituksessa. Aineisto on laskettu kolmannen jakovaiheen valuma-aluejaon perusteella jokaiselle valuma-alueelle erikseen. Yksittäistä tulosta ei voida siten käyttää esimerkiksi vesimuodostuman osalta, jonka valuma-alue koostuu useammasta kolmannen jakovaiheen alueesta. Yläpuoleisen valuma-alueen pinta-ala teeman avulla voidaan hahmottaa myös pintavesien kerääntymistä ja käyttää tietoa apuna esimerkiksi vesistöjen suojavyöhykkeen leveystarpeen määrittelyssä. • Kaltevuus: Uoman kaltevuustietoa voidaan käyttää apuna määriteltäessä esimerkiksi kaivukatkojen ja pohjapatojen tarvetta sekä niiden paikkoja.