Seabed substrate 1:15 000 – Europe

The EMODnet (European Marine Observation and Data network) Geology project collects and harmonizes marine geological data from the European sea areas to support decision making and sustainable marine spatial planning. The partnership includes 39 marine organizations from 30 countries. The partners, mainly from the marine departments of the geological surveys of Europe (through the Association of European Geological Surveys-EuroGeoSurveys), have assembled marine geological information at various scales from all European sea areas (e.g. the White Sea, Baltic Sea, Barents Sea, the Iberian Coast, and the Mediterranean Sea within EU waters). This dataset includes EMODnet seabed substrate maps at a scale of 1:15 000 from the European marine areas. Traditionally, European countries have conducted their marine geological surveys according to their own national standards and classified substrates on the grounds of their national classification schemes. These national classifications are harmonised into a shared EMODnet schema using Folk's sediment triangle with a hierarchy of 16, 7 and 5 substrate classes. The data describes the seabed substrate from the uppermost 30 cm of the sediment column. Further information about the EMODnet Geology project is available on the portal (http://www.emodnet-geology.eu/).

EMODnet Seabed substrate multiscale –Europe

The EMODnet (European Marine Observation and Data network) Geology project collects and harmonizes marine geological data from the European sea areas to support decision making and sustainable marine spatial planning. The partnership includes 39 marine organizations from 30 countries. The partners, mainly from the marine departments of the geological surveys of Europe (through the Association of European Geological Surveys-EuroGeoSurveys), have assembled marine geological information at various scales from all European sea areas (e.g. the White Sea, Baltic Sea, Barents Sea, the Iberian Coast, and the Mediterranean Sea within EU waters). This multiscale dataset includes EMODnet seabed substrate maps at a scale of 1:1 500, 1:5 000, 1:10 000, 1:15 000, 1:20 000, 1:25 000, 1:30 000, 1:45 000, 1: 50 000, 1:60 000, 1:70 000 from the European marine areas. Traditionally, European countries have conducted their marine geological surveys according to their own national standards and classified substrates on the grounds of their national classification schemes. These national classifications are harmonised into a shared EMODnet schema using Folk's sediment triangle with a hierarchy of 16, 7 and 5 substrate classes. The data describes the seabed substrate from the uppermost 30 cm of the sediment column. Further information about the EMODnet Geology project is available on the portal (http://www.emodnet-geology.eu/).

Pietarsaaren kaupungin opaskartta

Lahdenseudun opaskartta

Opaskartta on yleistetty karttatuote, jonka ylläpitomittakaava on 1:15 000. Lahden kaupunki ylläpitää opaskartta-aineistot myös Asikkalan, Hollolan, Kärkölän ja Orimattilan alueilta. Kartta sisältää mm. seuraavat tiedot: nimistö, kadut, tiet ja rautatieyhteydet, julkiset rakennukset, kerrostaloalueet, pientaloalueet, teollisuusalueet, metsä- ja pelto-alueet sekä kunnan rajat. Lisäksi kartassa on esitetty kaupunginosien ja osa-alueiden nimet. Aineistoa päivitetään jatkuvasti.

Mäntsälän kunnan opaskartta

Opaskartta on yleistetty karttatuote, jonka ylläpitomittakaava on asemakaava-alueella 1:15000 ja haja-asutusalueella 1:30000. Opaskartalla on esitetty tiestö, nimistö, osoitenumeroita, maankäyttö sekä joitain palveluita Aineistoa päivitetään kerran vuodessa.

Kuopion ortokuva 1947

Ortokuva on lentokoneesta kohtisuoraan alaspäin otettu ilmakuva, josta on poistettu kameran kuvaprojektion ja maaston korkeusvaihteluiden aiheuttamat vääristymät. Ortokuvien yleinen maastopikselikoko eli maastoerottelukoko on 10 cm. Vanhimpien ilmakuvien maastoerottelokoko on välillä 10 cm ja 50 cm. Kuopion kaupungin tekemät ilmakuvaukset kattavat asemakaava-alueet. Vuoden 1947 ilmakuvaus on suoritettu 22.5.1947. Ilmakuvauksen suoritti Suomen Puolustusvoimat. Kuvan oikeudet omistaa Maanmittauslaitos. Ortoilmakuvien maasterottelukyky on 30 cm. Ortokuva kattaa Kuopion suuren osan Kuopion keskustasta. Aineisto saatavissa ETRS-GK27 koordinaatistossa.

MapAnt kartta-aineisto

MapAnt kartta on Maanmittauslaitoksen avoimiin aineistoihin (Maastotietokanta ja laserkeilausaineistot) perustuva maastoa suunnistuskarttamaisesti kuvaamaan pyrkivä kartta. Se on generoitu automaattisesti Karttapullautin -ohjelmistolla harrasteprojektina. Pääosa aineistosta on tehty 2016 syksyllä ja perustuu silloin Maanmittauslaitokselta saatavissa olleisiin aineistoihin. Se karttaa noin 80% Suomesta (keilaustilanne 2016). Kesäkeilauksiin perustuvilla alueilla kasvillisuuskuvaus on keskimääräistä vihreämpää. Kartta soveltuu suunnistamiseen, luonnossa liikkumiseen ja erilaisten reittiesitysten taustakartaksi. Aineisto julkaistaan Creative Commons lisenssillä https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/legalcode ja on käytettävissä suoraan mapant.fi palvelun WMTS ja WMS rajapinnoista, jotka ovat ilmaiset eivätkä vaadi autentikointia. Aineisto ja rajapinnat ovat käytettävissä "as-it-is" periaateella. Emme vastaa tietojen oikeellisuudesta, kattavuudesta tai rajapinnan savutettavuudesta millään tavalla.

Mikkelin opaskartta

Opaskartta on yleistetty karttatuote, jonka ylläpitomittakaava on 1:15000. Aineisto käsittää kantakaupungin ja erillisen keskustaosan lisäksi myös Anttolan, haukivuoren ja Otavan taajama alueet. Tietoaineistoa ylläpidetään jatkuvasti

Salon haja-asutusalueen opaskartta

Opaskartta on yleistetty karttatuote, jonka ylläpitomittakaava on 1:65 000. Opaskartan alue kattaa koko Salon alueen. Aineisto sisältää mm. seuraavat tiedot: nimistö, kadut, tiet ( katu- ja tienimistö ei ole kattava taajama-alueilla ) ja rautatieyhteydet, asuinalueet, teollisuusalueet, metsä-, pelto- ja vesistöalueet sekä kunnan rajat. Aineistoa päivitetään ja ylläpidetään vuosittain. Aineiston koordinaatistojärjestelmä on ETRS-GK23.

Pintavesien virtausmalli

Virtausmallikartoissa kuvataan tieto yläpuoleisen valuma-alueen pinta-alasta, kaltevuudesta sekä veden virtausnopeudesta. Virtausmallikartat on tarkoitettu avuksi vesiensuojelun suunnitteluun esimerkiksi kunnostusojitusten ja maanmuokkauksen yhteydessä. Ne soveltuvat hyvin käytettäväksi tukiaineistona eri maankäyttömuotojen toimenpiteitä suunniteltaessa. Virtausmallikartat ovat käytettävissä WMS-rajapinnan kautta. Aineiston ovat tuottaneet yhteistyössä Suomen metsäkeskus, Metsähallitus ja Otso-metsäpalvelut. Aineiston kuvaus Virtausmalli on laskettu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan sekä Suomen ympäristökeskuksen valuma–aluejaon perusteella. Aineisto on kuvattu tietojen perusteella teemoittain eri karttatasoilla. Ominaisuustiedot on esitetty jokaiselle kymmenelle metrille. Tulokset kuvaavat tilannetta, jossa ojat on kaivettu kuten peruskartassa sekä oletuksella, että kaikki ojat ovat saman syvyisiä ja kokoisia. Tulosten luotettavuus heikkenee tasaisilla alueilla. Paikkatietoaineisto ei korvaa maastosuunnittelun tarvetta eikä muita tietolähteitä. Lähtöaineistoissa voi esiintyä virheitä, jotka vaikuttavat laskennan tuloksiin. Tulkintoja ei tule tehdä yksittäisen havainnon perusteella. Esimerkkejä aineiston käyttötapauksista • Veden virtausreitit ja ojakohtaiset vesimäärät toimenpidealueella: Aineiston perusteella voidaan tehdä päätelmiä toimenpidealueen ojakohtaisista vesimääristä ja siten kohdista, joissa maa-ainesten irtoamisen mahdollisuus toimenpidealueella on suurinta. Aineiston käyttöä voidaan tehostaa vertaamalla sitä GTK:n maalajikartoituksen tietoihin. Tietoja kannattaa käyttää maastosuunnittelun suuntaamisessa vesiensuojelun kannalta tärkeimmille kohteille. Maastosuunnittelun yhteydessä tarkastetaan mallin virtausreittien oikeellisuus sekä määritellään riskikohteiden maalaji tarkemmin. Tarvittaessa mallin tuloksia tulkitaan kerättyjen tietojen perusteella uudelleen. • Valuma-alueen pinta-ala: Mallin laskemaa tietoa yläpuolisen valuma-alueen pinta-alasta voidaan käyttää apuna vesiensuojelurakenteiden mitoituksessa. Aineisto on laskettu kolmannen jakovaiheen valuma-aluejaon perusteella jokaiselle valuma-alueelle erikseen. Yksittäistä tulosta ei voida siten käyttää esimerkiksi vesimuodostuman osalta, jonka valuma-alue koostuu useammasta kolmannen jakovaiheen alueesta. Yläpuoleisen valuma-alueen pinta-ala teeman avulla voidaan hahmottaa myös pintavesien kerääntymistä ja käyttää tietoa apuna esimerkiksi vesistöjen suojavyöhykkeen leveystarpeen määrittelyssä. • Kaltevuus: Uoman kaltevuustietoa voidaan käyttää apuna määriteltäessä esimerkiksi kaivukatkojen ja pohjapatojen tarvetta sekä niiden paikkoja.