KUVAUS: Asemakaavoitetut kaupungit omistamat puistot, suojaviheralueet ja liikennealueilla sijaitsevat kasvulliset osat kunnossapitoluokkien A1 - A5 eli avoimien viheralueiden osalta. KATTAVUUS: Tampere POIKKILEIKKAUS: Aineistoa ei ylläpidetä. KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA: Aineisto on aluemaista. SAATAVUUS: Aineisto on on katsottavissa Oskari-karttapalvelussa. JULKISUUS JA TIETOSUOJA: Aineisto on julkinen. KENTÄT: - Viheralueen nimi: Viheralueen virallinen nimi (kaavassa tai yhdyslautakunnan päätös) tai virallisluontoinen nimi sekä karttalehtinumero ja järjestysnumero tai katuviheralueen nimi. - Viheralueosalaji: Kuvaa alueen käyttöä/tyyppiä - Viheralueen käyttöluokka - Kunnossapitoluokka: alueen hoito tai kunnossapitoluokka, esim A1, A2 - Kunnossapitoluokka selite: Kunnossapitoluokan tarkempi selite. - Tilaaja: Alueen kunnossapidon tilaaja - Kunnossapitäjä: Alueen kunnossapitäjä - Pinta-ala m2: Pinta-ala neliömetreinä - Alueurakka-alue: Kunnossapidon urakka-alue, johon viheralue kuuluu.

Taso sisältää tietoja Tampereen alueella sijaitsevista, eri luokkaan kuuluvista välivarastointialueista, liuossäiliöistä, sepelisiiloista ja luvallisista sepelikasoista. Aineisto on ote Tampereen kaupungin maamassojen koordinointiin liittyvästä kokonaisuudesta. Aineisto on päivittyvä ja sitä ylläpidetään Postgis-tietokannassa.

KUVAUS: Kemikaalionnettomuusvaaran aiheuttavat laitokset. Kartassa on esitetty vyöhyke, jossa maankäytön muutoksiin tarvitaan TUKES:n konsultaatio. Direktiivin 2012/18/EU mukaiset laitokset Suomessa. TUKESin julkaisemassa liitteessä luetellaan ne vaarallisia kemikaaleja käsittelevät laitokset (tehdas tai varasto), joihin sovelletaan ympäristöministeriön kirjeessä dnro YM4/501/2015 kuvattuja lausuntomenettelyitä kaavoitukseen ja rakentamisen lupiin liittyen. Konsultointivyöhykkeellä tapahtuvista kaavamuutoksista tai merkittävämmästä rakentamisesta on pyydettävä lausunto. Kaavoittajan täytyy pyytää lausunto Tukesilta ja pelastusviranomaiselta. Kaavan valmisteluvaiheessa järjestetään myös viranomaisneuvotteluja. Konsultoinnin tarkoitus on, ettei suuronnettomuusvaarallisen kohteen läheisyyteen kaavoiteta sinne soveltumatonta toimintaa, esimerkiksi sairaaloita, kouluja, hoitolaitoksia tai muita vaikeasti evakuoitavia kohteita. Tukes päättää konsultointivyöhykkeen laajuuden kunkin laitoksen suuronnettomuusvaarojen perusteella. Laajuus voi olla 500 m – 2 km. Taulukossa mainittu etäisyys (laitosta ympäröivän konsultointivyöhykkeen laajuus) mitataan tehdasalueen tai tontin rajalta. KATTAVUUS; PÄIVITYS; LUOTETTAVUUS: Koko kaupunki. Lähtöaineisto (=laitoslista) on TUKESin julkaisema, kohteet on laitettu kartalle suunnittelutyön helpottamiseksi. Aineisto päivitetään TUKESin netistä löytyvän laitoslistan mukaan. Aineisto päivitetään, kun laitoslistassa havaitaan muutos, noin kerran vuodessa. Kentät ID: Kemikaalilaitoksen yksilöllinen tunnus LAITOS: Kemikaalilaitoksen yrityksen nimi ja mahdollinen tarkenne OSOITE: Kemikaalilaitoksen postiosoite POSTINRO: Kemikaalilaitoksen sijainnin postinumero KUNTA: Kemikaalilaitoksen sijaintikunta TOIMINTA: Toiminnan laajuus. Seveso III -direktiivin mukaiset laitokset ovat laitoksia, joiden toiminnan laajuus on turvallisuusselvityslaitos tai toimintaperiaateasiakirjalaitos. Muita mahdollisia kentän arvoja ovat lupalaitos ja nestekaasulaitos. VYOHYKE_KM: Konsultointivyöhykkeen leveys, kilometriä SEVESO: Mikäli laitos on Seveso-laitos, tiedoissa lukee Seveso-laitos. Muiden kemikaalilaitosten kohdalla lukee Ei VIIMEKSI_MUOKATTU_PVM: Kohteen viimeisin päivitysajankohta Tampereen kaupungin tietokannassa Tarkista ajankohtaisin tilanne TUKES:lta: Kartan käyttäjän vastuulla on tarkistaa TUKES:lta kemikaalilaitosten konsultointivyöhykkeiden ajankohtainen tilanne, joten tässä kentässä on linkki TUKES:in sivuille. TUKES_KEMIKAALILAITOS_KONSULTOINTIVYOHYKKEET_DOKUMENTTI_PVM: Tampereen tietokantaan päivitykset on tehty TUKES:n laitostilistausdokumentin mukaan, joka on päivätty tämän kentän päivämäärällä.

KUVAUS: Karttatason kohteet ovat peräisin LUMO-asukaskyselystä marraskuulta 2024. Aineisto on kerätty Fiilis-karttakyselyllä (Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikkö). Kysely oli osa lumo-ohjelman päivityksen vuorovaikutusprosessia. Vastaajaa pyydettiin merkitsemään kartalle pisteitä tai alueita, joissa on havainnut 1) myönteisiä muutoksia tai 2) kielteisiä muutoksia luonnon monimuotoisuudessa viimeisen neljän vuoden aikana. Kartalle sai myös merkitä pisteitä tai alueita, joissa olisi halukas itse toimimaan luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi. Kyselyn vastaajamäärä oli 570 hlö. Kyselyyn pystyi vastaamaan joko suomeksi tai englanniksi. Vastaajien anonyymit taustatiedot on tarvittaessa saatavilla datan yhteyshenkilöltä. KATTAVUUS: Tampere YLLÄPITO: Kyseessä on poikkileikkausaineisto (Aineisto ei päivity). KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA: vektori (pisteitä ja alueita) SAATAVUUS: Aineisto on katsottavissa kirjautuneille käyttäjille Oskari-karttapalvelussa. AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki, Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikkö

KUVAUS: Osana Tampereen kaupungin luonnon monimuotoisuusohjelman päivitystä toteutettiin loka-marraskuussa 2024 kysely paikallisille luonto- ja ympäristöjärjestöille sekä lumo-asiantuntijoille. Kysely oli avoinna 31.10.-1.12.2024 ja se toteutettiin Fiilis-karttakyselytyökalulla. Kysymykset valmisteltiin Tampereen kaupungin ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikössä. Kysely lähetettiin 18 yhdistykselle, joista 6 yhdistystä vastasi kyselyyn: Tampereen hyönteistutkijain seura ry, Tampereen 4H-yhdistys, Luontoliiton Hämeen piiri (Tampereen metsäryhmä), Suomen luonnonsuojeluliitto Pirkanmaan piiri ry, Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys, 1 muu, jonka nimi puuttui (johtui kyselyohjelman teknisestä häiriöstä). Kysely lähetettiin myös 25 paikalliselle asiantuntijalle, kuten tutkijoille, viheralan yrittäjille, naapurikuntien ympäristönsuojelun asiantuntijoille sekä muille kuin Tampereen kaupungin viranomaisille, joiden työ liittyy luonnon monimuotoisuuteen. 10 asiantuntijatahoa vastasi kyselyyn. KATTAVUUS: Tampere YLLÄPITO: Kyseessä on poikkileikkausaineisto (Aineisto ei päivity). KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA: vektori (pisteitä ja alueita) SAATAVUUS: Aineisto on katsottavissa kirjautuneille käyttäjille Oskari-karttapalvelussa. AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki, Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikkö

KUVAUS: Vuosina 1987-90 Tampereen kaupunkimittausyksikön toimesta talletettu historiallinen nimistö, jonka lähteenä on ollut pääosin Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimitoimiston (nyk. nimiarkisto) paikan- ja henkilönnimikorttien kopiot. Aineistoa on kerätty mm. ylioppilaiden toimesta Teiskossa 1928-39, Viitapohjan kansakoulun oppilaiden toimesta 1952 ja useiden eri yliopisto-opiskelijoiden toimesta 1960-80 -luvuilla. Lisäksi mukana on myös yksittäisten asian harrastajien keräämiä nimiä, esimerkiksi Aku Huurteen 1900-luvun alkupuolella keräämää Messukylän nimistöä. Aineistossa on 10594 paikan- tai henkilönnimeä, joista lähes kaikilla on sijainti. Henkilöiden nimillä ei ole sijaintia, eikä Pirkkalan nimistön sijainteja ole tarkistettu. KATTAVUUS: Tampere ja Pirkkala Päivitys: Aineisto on poikkileikkaus YLLÄPITOSOVELLUS: Oracle KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä GEOMETRIA: Piste SAATAVUUS: Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS-rajapinnoilta, aineisto on tallennettu oracle-tietokantaan. JULKISUUS: aineisto on julkinen. TIETOSUOJA: aineistoon ei liity tietosuojakysymyksiä AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Paikkatietoyksikkö

Taso on luotu asemakaavan viherkertoimen käyttöä varten. Luontoarvoihin liittyviä aineistoja on suodatettu ja koottu omiksi tasoikseen, jolloin ne ovat helpommin tulkittavissa viherkerroinkriteereitä tarkasteltaessa. Taso sisältää Arvokkaista lajihavainnoista (pisteet ja alueet) alueellisesti uhanalaiset lajit sekä ne, joiden uhanlaisuusstatus on NT – Silmälläpidettävä. Lisätietoja saa Arvokkaat lajihavainnot -aineiston erillisistä metatiedoista. Aineisto sisältää harvinaisten ja uhanalaisten lajien sensitiivistä esiintymistietoa, jonka käsittelyssä ja esittämisessä tulee huolehtia, ettei näiden lajien suojelu vaarannu. KATTAVUUS Kattaa kunnan alueen niiltä alueilta ja niiden lajien osalta, mistä havaintoja on saatu. Ei siis ole järjestelmällinen kartoitus minkään lajin osalta. PÄIVITYS Päivitetään aina kun uusia havaintoja tulee tietoon. YLLÄPITOSOVELLUS Aineisto on tallennettu PostgreSQL-tietokantaan ja ylläpidetään QGIS-ympäristössä. KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä GEOMETRIA Erikseen piste- ja aluemuotoiset aineistot SAATAVUUS Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS2-rajapinnoilta. JULKISUUS Tarkoitettu kaupungin sisäiseen käyttöön rajatuille yksiköille. Huomioitavaa, että sisältää salassa pidettäviä lajihavaintoja (Lajikoodistossa ONSALAINEN=T). YHTEYSHLÖ Ympäristönsuojeluyksikkö (ymparistonsuojelu@tampere.fi) Kenttien kuvaukset Arvokkaat lajihavainnot-aineiston mukaan: ID Havainnon tunnus, juokseva numerointi LAJIKOODI Yksilöllinen koodi jokaiselle lajille. Koodin avulla haetaan Eliölajikirjasto-aineistosta tietoja lajista. HAVAINTOPAIVAMAARA (havaintopv) Viimeisimmän havainnon päivämäärä mahdollisimman tarkkaan. Tähän merkitään aina viimeisin päivämäärä. Aiemmat päivämäärät siirretään kohtaan ”HUOMAUTUS” muotoon (xx.xx.xxxx). HAVAINNON_TEKIJA (hav_tekija) (ei julkinen) Havainnoitsijan nimi. ESIINTYMA P = pysyvä esiintymä. Laji esiintyy alueella jatkuvasti tai luontaisen muuttorytmin mukaan säännöllisesti S = satunnaishavainto. Havainto on tehty läpimuuttajasta tai harhautuneesta yksilöstä YKSILOMAARA (maara) Jos yksilömäärä ei ole tarkasti tiedossa, merkitään yksilömääräksi 0. Huomautus-kenttään voi merkitä lisätietoja yksilömäärästä. (Vanhoissa merkinnöissä saattaa olla eroja merkitsemistavassa.) HAVAINTOTAPA (hav_tapa) SN = suora näköhavainto SJ = suora jätöshavainto EJ = epäsuora jätöshavainto SP = suora pesähavainto EP = epäsuora pesähavainto SR = suora ruokailupaikka ER = epäsuora ruokailupaikka SK = suora kuulohavainto TODENNAKOISYYS (tod_nak) Esiintymän todennäköisyyttä arvioidaan sen mukaan, onko havaintoympäristö kyseiselle lajille sopiva elinympäristö. Pysyvän esiintymän todennäköisyys voi olla todennäköinen tai mahdollinen. 3 = todennäköinen havainto, 2 = mahdollinen 1 = epätodennäköinen 0 = mahdoton SIJAINTI Esiintymän sijainti on tarkka, kun havainnon koordinaatit ovat tiedossa tai jos kyseessä on selkeästi paikkaan sidottu kohde (kuten kasvit tai liito-oravan pesäkolo). Jos havainto ei ole kiinteästi sidottu paikkaan, havainnon sijainti määritetään todennäköiseksi. 2 = tarkka 1 = todennäköinen 0 = ei havaintoa VAIKUTUSALUE (vaik_alue) Lajihavainnon tarvitseman suojavyöhykkeen halkaisija, mikäli voidaan määrittää. TIETOLAHDE (ei julkinen) Selvityksen DONNA:n ID-nro. Kirjallisuusviite tai tiedon lähde (yhdistys, selvitys tai henkilö). HUOMAUTUS (ei julkinen) Lisätietoja, aiemmat havaintovuodet tms. MUUTOKSET (muutos) Jos kohteessa on tapahtunut muutoksia (esim. alue rakennettu tms.) kohdetta/tietoja ei poisteta vaan merkitään kohteen tietoihin että se on muuttunut, tuhoutunut, tms. MUUTOKSEN_VUOSILUKU (muutos_vl) Vuosiluku, jolloin edellisen kentän muutos on havaittu. Merkitään 0000, jos vuosi ei tiedossa. SEURAAVAT TIEDOT HAETAAN ELIÖLAJIKIRJASTO -AINEISTOSTA: SUOMI Lajin suomalainen nimi/nimet. TIETEELINEN_NIMI (tiet_nimi) Lajin tieteellinen nimi/nimet. ONSALAINEN (ei julkinen) T = true tai F = false. Määritetty Lajitietokeskuksen sensitiivisyyslinjausten mukaan. F-arvot saavat havainnot julkaistaan aineiston julkisessa versiossa. LAJITYYPPI Lajin eliöryhmä (ylätaso) Suomen lajitietokeskuksen Laji.fi -palvelun mukaisesti. UHANLAISUUS (uhanal) Lajin uhanalaisuus Suomessa Punaisen kirjan mukaisesti kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokittelua noudattaen: RE- Suomesta hävinneet CR – Äärimmäisen uhanalaiset EN – Erittäin uhanalaiset VU – Vaarantuneet NT – Silmälläpidettävät DD – Puutteellisesti tunnetut LC – Elinvoimaiset NA – Arviointiin soveltumattomat NE – Arvioimatta jätetyt UHANALAISUUS_VUOSI (uhanal_vuosi) Viimeisimmän uhanalaisuusarvioinnin vuosi, jolloin laji on ollut arvioinnissa mukana. STATUS Lajin hallinnollinen tai muuten erityinen asema: - Rauhoitettu -> Luonnonsuojelulain tai -asetuksen mukaan rauhoitettu eläin- tai kasvilaji. Rauhoitetun lajin tahallinen vahingoittaminen on kiellettyä -Erityisesti suojeltava -> Luonnonsuojelusetuksella voidaan säätää erityisesti suojeltavaksi lajiksi sellainen uhanalainen eliölaji, jonka häviämisuhka on ilmeinen. Erityisesti suojeltavan lajin säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen tai heikentäminen on kielletty. - EU:n luontodirektiivin II liitteen laji -> Yhteisön tärkeinä pitämät eläin- ja kasvilajit, joiden suojelemiseksi on osoitettava erityisen suojelutoimien alueita. - EU:n luontodirektiivin IV liitteen laji -> Yhteisön tärkeinä pitämät eläin- ja kasvilajit, jotka edellyttävät tiukkaa suojelua. - EU:n lintudirektiivin I liitteen laji -> Yhteisön tärkeinä pitämät, Suomessa esiintyvät lajit, joiden elinympäristöjä on suojeltava erityistoimin. - Kiireellisesti suojeltava -> Lajisuojelun alueellisen suunnittelun priorisoimiseksi uhanalaisista lajeista on valittu pikaisimpia suojelutoimia vaativat lajit omalle listalle ns. kiireellisesti suojeltaviksi lajeiksi (SYKE 2020). - Alueellisesti uhanalainen laji -> Alueellinen uhanalaisuusarviointi 2020 on tehty valtakunnallisessa arvioinnissa elinvoimaisiksi (LC) ja silmälläpidettäviksi (NT) luokitelluille sammal-, putkilokasvi-, sieni-, jäkälä-, perhos- ja lintulajeille. - Suomen kansainvälinen vastuulaji -> Vastuulajien luettelon on laatinut ympäristöministeriön uhanalaisten lajien seurantatyöryhmä vuonna 2001 - Pirkanmaan vastuulaji -> Selvityksessä Pirkanmaan uhanalaiset lajit ja luontotyypit (SYKE 2021) mainitut lajit, joiden säilymisen kannalta pirkanmaalaiset esiintymät ovat erityisen merkittäviä. - Tampereelle tärkeä laji -> Muut Tampereelle tärkeät lajit, mm. kulttuuri-, historia- tms syistä. LINKKI Osoitteesta pääsee kyseisen lajin lajikortille Laji.fi -palveluun.

Tonttijaossa osoitetaan , miten asemakaavan mukainen korttelialue jaetaan tonteiksi. Tonttijako voi olla sisällytettynä asemakaavassa tehtäväksi tai se voidaan tehdä erillisenä toimenpiteenä. Asemakaavassa vahvistuva tonttijako tehdään kaupunkimittauksessa. Erillinen tonttijako tai tonttijaon muutos tehdään hakemuksesta kaupunkimittauksessa. Vektoriaineistona näkyvät tonttijakorajamerkit ominaisuustietoineen. Aineisto on ETRS-GK24(EPSG:3878) ja ETRS-TM35FIN (EPSG:3067) koordinaatistojärjestelmissä. Tonttijakoaineistoa päivittää kaupunkimittaus kun uusia tonttijakoja vahvistuu tai kun tonttijakoihin tulee muutoksia.

KUVAUS: Tampereen kaupungin auringosta saatava säteilyenergia, aurinkoenergian tuotannolle sopivat sijainnit sekä sähkön- ja lämmön tuotantopotentiaali (MWh/vuosi) rakennuksittain. Aineisto koostuu kolmesta tasosta: 1) auringon säteilyenergia katoille, kWh/m2/vuosi (tiff), 2) aurinkoenergian tuotannolle sopiva ala katoilla 3) pinta-ala (m2) sekä aurinkolämmön ja sähkön tuotantopotentiaali (kWh/a) rakennuksittain. Aurinkoenergia-analyysissä selvitetyt aurinkoenergian tuotantopotentiaalit on laskettu olemassa olevien rakennusten kattopinnoilta. Menetelmä huomioi suoran säteilyn lisäksi diffuusin ja siroavan säteilyn, pilvisyyden, ilmankosteuden, lämpötilan, ympäristön varjostukset(puut, kasvillisuus, muut rakennukset) sekä katon omien rakenteiden varjostukset ja kattojen kaltevuudet. Aurinkoenergiapotentiaaliselvityksen aineisto tuotettiin jokaisesta saatavilla olleista rakennusten kattopinnoista yhden neliömetrin tarkkuudella. Käytetty lähdeaineisto on tuotettu alueellisesti vuosina 2008 - 2014, joten analyysi sisältää vähintään kaikki ennen vuotta 2008 rakennetut rakennukset. Kattopinta-alat on aurinkoenergian tuottavuutensa perusteella jaettu kolmeen luokkaan: hyvä (aurinkosäteily >900 kWh/m2/a), tyydyttävä (aurinkosäteily 750-900 kWh/m2/a) ja välttävä (aurinkosäteily <750kWh/m2/a). Sähkön vuosituoton potentiaalia laskettaessa on oletettu aurinkopaneelien hyötysuhteeksi 15 % ja niiden olevan asennettu katon suuntaisesti myös tasakatoilla. Aurinkolämmön hyötysuhteeksi on oletettu 40 %. Aurinkoenergian tuotantopotentiaalin selvittävässä menetelmässä käytettiin parhaita saatavilla olevia aineistoja: Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistoja, Ilmatieteenlaitoksen säädata-aineistoja sekä kaupunkien ja kuntien rakennus- ja kiinteistörekisterin aineistoja. Laserkeilausaineiston tuottamisen jälkeen rakennetut rakennukset näkyvät tuotetuissa kartoissa rakennuspolygoneina, jotka sisältävät vain maanpinnan ja kasvillisuuden. Puuttuvat rakennukset tunnistaa kartasta vain ympäröivää rakennuskantaa merkittävästi huonommasta aurinkoenergiapotentiaalista. Huonompi potentiaali johtuu ympäröivän maaston, rakennusten ja kasvillisuuden aiheuttamista merkittävistä varjostumista. Aurinkoenergia-analyysi toteutettiin pahimman skenaarion menetelmällä, joka tuottaa kullekin kattopinnan pikselille vähimmäissäteilyarvon. Mikäli jollekin kattopinnan pinta-alayksikölle osuu useampi kuin 1 laserpiste, on analyysiin valittu näistä pisteistä pienimmän arvon saanut. Menetelmällä pystytään eliminoimaan mm. kattopinnan yläpuolelle sijoittuvat kasvillisuuspisteet, kuten kattojen ylle lankeavat puustot ja oksistot. Tarkastelussa jokaiselle rakennukselle laskettiin luotettavuusluku. Luotettavuusluku kertoo, montako laserkeilauspistettä kunkin rakennuksen kattopinnalla osuu ja kuinka raskaasti kattopintaa on jouduttu mallintamaan matemaattisin menetelmin, mikä tuottaa epävarmuutta aurinkoenergia-analyysiin. Luotettavuusluku ilmoitetaan laserkeilauspisteiden peittoalueen ja katon kokonaispinta-alan suhdelukuna. Luotettavuusluku ilmaistaan siten asteikolla 0…100%. Luotettavuusluvun lisäksi kullekin rakennukselle määritettiin soveltuvuusluku. Soveltuvuusluku kuvaa rakennuksen kattopinnan soveltuvuutta aurinkoenergian tuotantoon. Soveltuvuusluku ilmaisee aurinkoenergian tuotantoon soveltuvan kattopinta-alan katon kokonaispinta-alan suhteen. Tuotetun aurinkoenergia-analyysin perusteella selvitettiin kunkin kunnan jokaisen rakennuksen aurinkoenergian vuosi- ja kuukausitason tuotantopotentiaali (kWh/rakennus) eriteltynä aurinkosähköksi ja -lämmöksi. Aurinkoenergian tuotantopotentiaali on visualisoitu kahteen karttaan, aurinkoenergiakarttaan ja soveltuvuuskarttaan. Aurinkoenergiakartta sisältää tiedon kattopinnalla tulevan auringon määrästä kattopinta-alayksikköä kohden. Kartta sisältää legendan, jossa kullekin kattopinnan aurinkoenergian määrää kuvaavalle värisävylle on osoitettu vuosittaisen aurinkoenergian määrä, jonka yksikkö on kWh/a. Karttaa luetaan seuraavasti: mitä kirkkaampi väri (keltainen) kattopinnalla on, sitä enemmän aurinkoenergiaa kattopinnalla voi tuottaa. Tummempi väri (punainen) puolestaan indikoi aurinkoenergian tuotannolle epäsuotuisista varjostuksista tai muista tuotantoon vaikuttavista tekijöistä. KATTAVUUS: Tampere PÄIVITYS ja YLLÄPITOSOVELLUS: Kyseessä on kerta-aineisto. KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA: Aineistosta on sekä pistemuotoinen että aluemainen versio SAATAVUUS: Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS-rajapinnoilta ja kaupungin datapalvelussa, ja katsottavissa Oskari-karttapalvelussa. Aineisto on tallennettu PostgreSQL/PostGIS-tietokantaan JULKISUUS ja TIETOSUOJA: Aineisto on julkinen. KENTÄT: tunnari: Analyysissä käytetty sisäinen tunniste: M4211D4_1 kwh_vuosi: Aurinkoenergian tuotantopotentiaali vuodessa esim "67352.45880000001" kwh_vuosi_sahko: Aurinkosähkön tuotantopotentiaali (kWh/rakennus) esim. "10102.868820000002" kwh_vuosi_lampo: Aurinkolämmön tuotantopotentiaali (kWh/rakennus) esim. "26940.983520000005" soveltuvuus: Soveltuvuusluku kuvaa rakennuksen kattopinnan soveltuvuutta aurinkoenergian tuotantoon. Soveltuvuusluku ilmaisee aurinkoenergian tuotantoon soveltuvan kattopinta-alan ja katon kokonaispinta-alan suhteen. Arvona esimerkiksi "18/120.0" luotettavuus: Luotettavuusluku kertoo, montako laserkeilauspistettä kunkin rakennuksen kattopinnalla osuu ja kuinka raskaasti kattopintaa on jouduttu mallintamaan matemaattisin menetelmin, mikä tuottaa epävarmuutta aurinkoenergia-analyysiin. Luotettavuusluku ilmoitetaan laserkeilauspisteiden peittoalueen ja katon kokonaispinta-alan suhdelukuna. Luotettavuusluku ilmaistaan asteikolla 0…100% desimaalilukuna esim. "0.4666666666666667" piste_x: X-koordinaatipiste: "319440.5" piste_y: Y-koordinaattipiste: "6822004.5" kiinteisto: Kiinteistötunnus esim. "22836740002" rakennustu: Pysyvä rakennustunnus esim. "837-228-3674-2-4" pys_rak_nr: Pysyvä rakennusnumero esim. "24672" pys_rak__1: 1026406645 valmistumi: Rakennuksen valmistumisvuosi esim. "1977-01-01". AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki, Maankäytön suunnittelu sekä Ilmasto- ja ympäristöpolitiikka

KUVAUS: Tampereen kaupungin aluerajaus palvelee verkossa esitettävien tietosisältöjen näyttämistä alueittain kaupungin asukkaiden helposti tunnistamilla ja mielekkäiksi kokemilla pääilmansuuntiin sekä keskusta-alueeseen perustuvilla maantieteellisillä aluerajauksilla. KATTAVUUS: Aineisto on Tampereen laajuinen PÄIVITYS: Aineisto ei ole päivittyvä YLLÄPITOSOVELLUS: Aineisto on tallennettu Oracle tietokantaan KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA: Aineiston geometria on aluemainen (polygon) SAATAVUUS: Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS-rajapinnoilta JULKISUUS: Aineisto on julkinen TIETOSUOJA: Ei liity tietosuoja asioita KENTÄT: NIMI (arvo esimerkiksi: Pohjoinen) AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki