Taso sisältää tietoja Tampereen alueella sijaitsevista, eri luokkaan kuuluvista välivarastointialueista, liuossäiliöistä, sepelisiiloista ja luvallisista sepelikasoista. Aineisto on ote Tampereen kaupungin maamassojen koordinointiin liittyvästä kokonaisuudesta. Aineisto on päivittyvä ja sitä ylläpidetään Postgis-tietokannassa.

KUVAUS: Kemikaalionnettomuusvaaran aiheuttavat laitokset. Kartassa on esitetty vyöhyke, jossa maankäytön muutoksiin tarvitaan TUKES:n konsultaatio. Direktiivin 2012/18/EU mukaiset laitokset Suomessa. TUKESin julkaisemassa liitteessä luetellaan ne vaarallisia kemikaaleja käsittelevät laitokset (tehdas tai varasto), joihin sovelletaan ympäristöministeriön kirjeessä dnro YM4/501/2015 kuvattuja lausuntomenettelyitä kaavoitukseen ja rakentamisen lupiin liittyen. Konsultointivyöhykkeellä tapahtuvista kaavamuutoksista tai merkittävämmästä rakentamisesta on pyydettävä lausunto. Kaavoittajan täytyy pyytää lausunto Tukesilta ja pelastusviranomaiselta. Kaavan valmisteluvaiheessa järjestetään myös viranomaisneuvotteluja. Konsultoinnin tarkoitus on, ettei suuronnettomuusvaarallisen kohteen läheisyyteen kaavoiteta sinne soveltumatonta toimintaa, esimerkiksi sairaaloita, kouluja, hoitolaitoksia tai muita vaikeasti evakuoitavia kohteita. Tukes päättää konsultointivyöhykkeen laajuuden kunkin laitoksen suuronnettomuusvaarojen perusteella. Laajuus voi olla 500 m – 2 km. Taulukossa mainittu etäisyys (laitosta ympäröivän konsultointivyöhykkeen laajuus) mitataan tehdasalueen tai tontin rajalta. KATTAVUUS; PÄIVITYS; LUOTETTAVUUS: Koko kaupunki. Lähtöaineisto (=laitoslista) on TUKESin julkaisema, kohteet on laitettu kartalle suunnittelutyön helpottamiseksi. Aineisto päivitetään TUKESin netistä löytyvän laitoslistan mukaan. Aineisto päivitetään, kun laitoslistassa havaitaan muutos, noin kerran vuodessa. Kentät ID: Kemikaalilaitoksen yksilöllinen tunnus LAITOS: Kemikaalilaitoksen yrityksen nimi ja mahdollinen tarkenne OSOITE: Kemikaalilaitoksen postiosoite POSTINRO: Kemikaalilaitoksen sijainnin postinumero KUNTA: Kemikaalilaitoksen sijaintikunta TOIMINTA: Toiminnan laajuus. Seveso III -direktiivin mukaiset laitokset ovat laitoksia, joiden toiminnan laajuus on turvallisuusselvityslaitos tai toimintaperiaateasiakirjalaitos. Muita mahdollisia kentän arvoja ovat lupalaitos ja nestekaasulaitos. VYOHYKE_KM: Konsultointivyöhykkeen leveys, kilometriä SEVESO: Mikäli laitos on Seveso-laitos, tiedoissa lukee Seveso-laitos. Muiden kemikaalilaitosten kohdalla lukee Ei VIIMEKSI_MUOKATTU_PVM: Kohteen viimeisin päivitysajankohta Tampereen kaupungin tietokannassa Tarkista ajankohtaisin tilanne TUKES:lta: Kartan käyttäjän vastuulla on tarkistaa TUKES:lta kemikaalilaitosten konsultointivyöhykkeiden ajankohtainen tilanne, joten tässä kentässä on linkki TUKES:in sivuille. TUKES_KEMIKAALILAITOS_KONSULTOINTIVYOHYKKEET_DOKUMENTTI_PVM: Tampereen tietokantaan päivitykset on tehty TUKES:n laitostilistausdokumentin mukaan, joka on päivätty tämän kentän päivämäärällä.

KUVAUS: Asemakaavoitetut kaupungit omistamat puistot, suojaviheralueet ja liikennealueilla sijaitsevat kasvulliset osat kunnossapitoluokkien A1 - A5 eli avoimien viheralueiden osalta. KATTAVUUS: Tampere POIKKILEIKKAUS: Aineistoa ei ylläpidetä. KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA: Aineisto on aluemaista. SAATAVUUS: Aineisto on on katsottavissa Oskari-karttapalvelussa. JULKISUUS JA TIETOSUOJA: Aineisto on julkinen. KENTÄT: - Viheralueen nimi: Viheralueen virallinen nimi (kaavassa tai yhdyslautakunnan päätös) tai virallisluontoinen nimi sekä karttalehtinumero ja järjestysnumero tai katuviheralueen nimi. - Viheralueosalaji: Kuvaa alueen käyttöä/tyyppiä - Viheralueen käyttöluokka - Kunnossapitoluokka: alueen hoito tai kunnossapitoluokka, esim A1, A2 - Kunnossapitoluokka selite: Kunnossapitoluokan tarkempi selite. - Tilaaja: Alueen kunnossapidon tilaaja - Kunnossapitäjä: Alueen kunnossapitäjä - Pinta-ala m2: Pinta-ala neliömetreinä - Alueurakka-alue: Kunnossapidon urakka-alue, johon viheralue kuuluu.

KUVAUS: Osana Tampereen kaupungin luonnon monimuotoisuusohjelman päivitystä toteutettiin loka-marraskuussa 2024 kysely paikallisille luonto- ja ympäristöjärjestöille sekä lumo-asiantuntijoille. Kysely oli avoinna 31.10.-1.12.2024 ja se toteutettiin Fiilis-karttakyselytyökalulla. Kysymykset valmisteltiin Tampereen kaupungin ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikössä. Kysely lähetettiin 18 yhdistykselle, joista 6 yhdistystä vastasi kyselyyn: Tampereen hyönteistutkijain seura ry, Tampereen 4H-yhdistys, Luontoliiton Hämeen piiri (Tampereen metsäryhmä), Suomen luonnonsuojeluliitto Pirkanmaan piiri ry, Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys, 1 muu, jonka nimi puuttui (johtui kyselyohjelman teknisestä häiriöstä). Kysely lähetettiin myös 25 paikalliselle asiantuntijalle, kuten tutkijoille, viheralan yrittäjille, naapurikuntien ympäristönsuojelun asiantuntijoille sekä muille kuin Tampereen kaupungin viranomaisille, joiden työ liittyy luonnon monimuotoisuuteen. 10 asiantuntijatahoa vastasi kyselyyn. KATTAVUUS: Tampere YLLÄPITO: Kyseessä on poikkileikkausaineisto (Aineisto ei päivity). KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA: vektori (pisteitä ja alueita) SAATAVUUS: Aineisto on katsottavissa kirjautuneille käyttäjille Oskari-karttapalvelussa. AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki, Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikkö

KUVAUS: Karttatason kohteet ovat peräisin LUMO-asukaskyselystä marraskuulta 2024. Aineisto on kerätty Fiilis-karttakyselyllä (Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikkö). Kysely oli osa lumo-ohjelman päivityksen vuorovaikutusprosessia. Vastaajaa pyydettiin merkitsemään kartalle pisteitä tai alueita, joissa on havainnut 1) myönteisiä muutoksia tai 2) kielteisiä muutoksia luonnon monimuotoisuudessa viimeisen neljän vuoden aikana. Kartalle sai myös merkitä pisteitä tai alueita, joissa olisi halukas itse toimimaan luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi. Kyselyn vastaajamäärä oli 570 hlö. Kyselyyn pystyi vastaamaan joko suomeksi tai englanniksi. Vastaajien anonyymit taustatiedot on tarvittaessa saatavilla datan yhteyshenkilöltä. KATTAVUUS: Tampere YLLÄPITO: Kyseessä on poikkileikkausaineisto (Aineisto ei päivity). KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA: vektori (pisteitä ja alueita) SAATAVUUS: Aineisto on katsottavissa kirjautuneille käyttäjille Oskari-karttapalvelussa. AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki, Ilmasto- ja ympäristöpolitiikan yksikkö

KUVAUS NO2 vuosikeskiarvopitoisuus. Vuosikeskiarvon raja-arvo on 40µg/m3. Tampereen kaupungin ilmanlaatuselvityksessä 2013 mallinnettiin autoliikenteen, energiantuotannon ja teollisuuden päästöjen yhteisvaikutukset ilmanlaatuun. Päästöjen leviämismallinnuksessa kartalle piirretyt aluejakaumakäyrät osoittavat pitoisuuden, joka voi käyrän sisäpuolisilla alueilla ajoittain ylittyä. Aluejakaumakuvat eivät aina kuitenkaan esitä ajallisesti yhtenäistä tilannetta, vaan pitoisuuksien suurimmat arvot voivat esiintyä eri laskentapisteissä eri ajankohtina vuoden aikana mm. tuulen suunnasta ja sekoitusolosuhteista riippuen. Raportti internet-sivuilla: https://www.tampere.fi/luonto-ja-ymparisto/ymparistonsuojelu/ilmanlaatu#tampereen-ilmanlaatuselvitys-2013 Selvityksessä mallinnettiin myös vuoden 2030 ennustetilanne. Käytetyt lähtötiedot ovat vuodelta 2011. Mallinnus tehtiin AERMOD–mallilla, jossa otetaan huomioon mm. maaston muoto, typenoksidien ilmakemiallinen muutunta ja NO2/NOx suhde päästöissä, sekä taustapitoisuudet tunti- tai vuorokausi-pitoisuuksina. Päästöjen leviämistä ja ulkoilmapitoisuuksien muodostumista tarkasteltiin havaintopistejoukossa 25-200 metrin välein. Taustapitoisuudet on huomioitu Helsingin yliopiston Hyytiälän tutkimusaseman vuosien 2009-2011 mittauksista. Tieliikenteen NOx- ja ajoneuvojen suorille hiukkaspäästöille (PM2.5) on käytetty VTT:n LIPASTO-tietokannan päästökertoimia sekä sovellettu mm. THL:n PILTTI-projektissa esitettyjä katupölyn päästökertoimia (PM10 ja PM2.5). Teollisuuden ja energiantuotannon päästölähteiden lähtötiedot saatiin toiminnanharjoittajilta. Lisätiedot ymparistonsuojelu@tampere.fi KATTAVUUS; PÄIVITYS; LUOTETTAVUUS Kantakaupunki ja mt 338. Mallinnus uusitaan noin 10 v. välein. YLLÄPITOSOVELLUS; KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ; GEOMETRIA; SAATAVUUS; JULKISUUS Tallennettu MapInfossa. Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. Aluemuotoista tietoa. Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS2-rajapinnoilta, aineisto on tallennettu Oracle-tietokantaan. Julkinen aineisto. YHTEYSHLÖ Ympäristönsuojeluyksikkö (ymparistonsuojelu@tampere.fi) POIKKILEIKKAUS Ei ole. KENTÄT LUOKITUS >10, >15, >20, >25, >30µg/m3

Aineisto sisältää: -Tonttiraja, yleisen alueen raja, kylän raja, tilanraja, lakkautettu raja, tiealueenraja, määräalueraja, vuokra-alueraja sekä epävarmat rajat. -Tonttipyykki, maarekisteripyykki, rajapiste, rajaviitta ja hävinnyt pyykki. -Kortteliteksti, tontinteksti, yleisen alueen teksti, tilanteksti, määräalueen-ja vuokra-alueen teksti, kylän nimet. Ominaisuustietoina kohteilla on: Tiedon luoja, käyttäjätunnus, rekisteröintipäivä, muokkaaja, käyttäjätunnus ja päivämäärä Aineiston geometriana on piste ja viiva Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä (ja N2000 (EPSG:3900) korkeusjärjestelmässä). Saatavilla WFS- ja WMS2-rajapinnoilta, Aineisto on tallennettu Oracle-tietokantaan, Aineisto on tallennettuna verkkolevyllä.

Tonttijaossa osoitetaan , miten asemakaavan mukainen korttelialue jaetaan tonteiksi. Tonttijako voi olla sisällytettynä asemakaavassa tehtäväksi tai se voidaan tehdä erillisenä toimenpiteenä. Asemakaavassa vahvistuva tonttijako tehdään kaupunkimittauksessa. Erillinen tonttijako tai tonttijaon muutos tehdään hakemuksesta kaupunkimittauksessa. Vektoriaineistona näkyvät tonttijakorajamerkit ominaisuustietoineen. Aineisto on ETRS-GK24(EPSG:3878) ja ETRS-TM35FIN (EPSG:3067) koordinaatistojärjestelmissä. Tonttijakoaineistoa päivittää kaupunkimittaus kun uusia tonttijakoja vahvistuu tai kun tonttijakoihin tulee muutoksia.

Vektoriaineistona näkyvät kaavayksiköiden alueet ominaisuustietoineen. Alue voi olla rekisteritontti tai tonttijaon mukainen kaavayksikkö jolle ei ole vielä tehty lohkomistoimitusta. Aineisto on ETRS-GK24(EPSG:3878) ja ETRS-TM35FIN (EPSG:3067) koordinaatistojärjestelmissä.

Heatmap eli lämpökartta esittää syksyllä 2024 tamperelaisille toteutetun virkistysarvokyselyn karttavastausten tihentymät. Muut kyselyn vastaukset vastaajien taustatietoineen on saatavissa datan yhteyshenkilöltä. Tarkasteluun on otettu mukaan karttamerkinnät, jotka vastaavat seuraaviin kysymyksiin: Mikä on useimmin käyttämäsi viheralue tai vesistö Tampereella? Mitä muita Tampereen viheralueita ja vesistöjä käytät ulkoiluun, liikuntaan tai oleskeluun? Heatmap-työkalun avulla on tunnistettu pistemuotoisen pohja-aineiston tihentymät. Tiheys on laskettu pisteiden määrän perusteella tietyssä sijainnissa, joka tässä tarkastelussa on 500 metrin puskurialue pistemerkintöjen ympärillä. Kyselyn vastauksia on muokattu ja yhdenmukaistettu geometrioiltaan lämpökartan pohja-aineiston muodostamiseksi. Pistemuotoiset aineistot on otettu sellaisenaan mukaan osaksi analyysin pohja-aineistoa. Alue- ja viivamuotoiset vastaukset on muunnettu ennen lämpökartan luomista pistemuotoisiksi tunnistamalla näiden painotettu keskipiste. Pieni osa polygoni- ja viivamuotoisista vastauksista on karsittu pohja-aineistosta vastausten epäselkeyden vuoksi. Viimeistellyssä pohja-aineistossa oli mukana 975 pistemerkintää. Aineisto perustuu 21.8.2024 - 13.9.2024 avoinna olleeseen viher- ja vesialueiden virkistyskäyttöön liittyvään kyselytutkimukseen, joka toteutettiin Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ja Tampereen kaupungin yhteistyönä osana Countecos-ekosysteemitilinpidon hanketta. Edustavan otoksen vastaajamäärä oli 532 henkilöä ja vastaajat saatiin kuluttajapaneelin kautta. Alkuperäisellä kyselyaineistolla laskettiin virkistyspalvelun käyttöä ja taloudellista arvoa Tampereella ekosysteemitilinpidon kehikossa. Oskariin upotettava aineisto antaa yleiskuvan kyselyn vastauksista useimmin käytetyistä viher- ja vesistökohteista, ja tietoa voi hyödyntää laajemmin kaupunkisuunnittelun tukena.