Serpentiinikalliot_kivikot on Suomen ympäristökeskuksen eri lähteistä kokoama paikka- ja ominaisuustietoaineisto Suomen varmistetuista ja mahdollisista serpentiinivaikutteisista ympäristöistä, kuten serpentiinikallioista, -kivikoista ja -soraikoista sekä vanhoista serpentiinivaikutteisista louhoksista. Vuodesta 2024 lähtien aineistossa on ominaisuustietona annettu kohteen luokka luonnonsuojelulain (LSL, 9/2023) tiukasti suojelemana luontotyyppinä. Tärkeitä tietolähteitä aineiston teossa ovat olleet ELY-keskusten vuonna 2024 aloittamat LSL-inventoinnit sekä Syken maastoinventoinnit 2020–2025. HUOM. Mukana aineistossa on myös serpentiinivaikutteisiksi ympäristöiksi aiemmin arvioituja kohteita, jotka on maastoinventoinnin jälkeen todettu muiksi kallioiksi. Aineisto on laajempi kuin luonnonsuojelulain tiukasti suojeltu luontotyyppi serpentiinikalliot, -kivikot ja -soraikot. Aineistoon sisältyy ominaisuustietona kunkin kohteen status luonnonsuojelulain tarkoittamana luontotyyppinä. Lisätietoa serpentiinikallioiden, -kivikoiden ja -soraikoiden luontotyypeistä, kasvillisuudesta, lajistosta sekä uhanalaisuudesta löytyy täältä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-4819-4 > SY 5 2018 Osa 2 7 Kalliot ja kivikot.pdf > K3 Serpentiinikalliot, -kivikot ja -soraikot. Aineisto kuuluu Syken avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineiston tuottamisessa on käytetty Suomen ympäristökeskuksen aineistojen lisäksi ELY-keskusten, Suomen Lajitietokeskuksen, Metsähallituksen Luontopalveluiden sekä Geologian tutkimuskeskuksen GTK tuottamia lähtöaineistoja. Aineiston kenttien selitykset: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Serpentiinikalliot_ja_kivikot.pdf

Ranta10 on topologisesti eheä Suomen vesistöjä kuvaava paikkatietoaineisto. Aineisto pohjautuu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan vuosien 2000-2008 aineistoon (1:5 000-1:10 000). Maastotietokannan vesiin sisältyvistä kohteista mukaan on otettu alueina vakavedet sekä yli 5 m leveät virtavedet. Lisäksi mukana on maastotietokannan yli 200 m2:n kokoisia altaita. Viivoina kuvatuista alle 5 m leveistä virtavesistä on mukana vesistön päävirtausreitit sisältäen sekä 2-5 m että alle 2 m leveitä virtavesiä. Aineisto on uudelleen luokiteltu ja topologialtaan tarkistettu Sykessä. Aineiston pohjalta on Sykessä luotu uomia kuvaava uomaverkosto, jonka verkostomainen rakenne on tuotettu lisäämällä viivamaisiin jokiin aluemaisten jokien keskilinjat sekä järvien ylitykset ns. pseudouomilla. Aineistoon on lisätty myös järvi- ja uomatunnukset. Uomaverkosto kattaa kaikki vähintään yli 10 km2 yläpuolisen valuma-alueen omaavat uomat. Lisäksi uomaverkosto sisältää myös vesienhoidollisesti merkittäviä alle 10km2 yläpuolisen valuma-alueen omaavia uomia. Uomaverkosto ei sinällään kuvaa uuden vesilain vesistömääritelmän mukaista vesistöä. Uoma vaihtuu toiseksi yksilöllisen uomatunnuksen omaavaksi uomaksi aina uomaverkostoon kuuluvien uomien risteyksessä sekä uoman ja järven yhtymäkohdassa. Uomaverkosto on rakennettu siten, että kaikki siihen kuuluvat osat liittyvät topologiset yhteen ja omaavat oikean virtaussuunnan ja sitä voidaan käyttää erilaisiin verkostoanalyyseihin. Uomien välisiä topologia suhteita kuvaavat tiedot on tallennettu erillisiin tauluihin. Uomille on lisäksi laskettu muita paikantavia ja fysiograafisia tietoja. Uomaverkosto sekä koko Ranta10-aineisto kuuluvat Syken avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Uomaverkosto-aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. https://ckan.ymparisto.fi/dataset/uomaverkosto Koko Suomen kattava Ranta10-aineisto perustuu MML:n vuosien 2000-2008 maastotietokannan vaka- ja virtavesikohteisiin. Käyttötarkoitus: Ranta10-aineisto ja siihen kuuluva uomaverkosto on luotu palvelemaan hyvin laajasti vesivarojen käyttöä ja hoitoa, vesiensuojelua ja vesientutkimusta sekä vesivaroihin liittyvää kansainvälistä ja kansallista raportointia ja tietojärjestelmätyötä. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/Dokumentit/ranta10.pdf Shoreline10 and River Network The Shoreline10 (Ranta10) is a topologically correct spatial dataset containing data on Finnish water bodies. The dataset is based on the topographic database of the National Land Survey of Finland in scale of 1:5 000-1:10 000 from years 2000-2008. The dataset contains lakes as well as most of human-made lakes over 200 m2 and more than 5 m wide rivers (polygons). Also included are the main flow paths of 2-5 m wide and less than 2 m wide streams (lines). The dataset has been reclassified and topologically corrected by Finnish Environment Institute (Syke). The continuous network has been created by combining rivers to the central lines through polygon rivers and lakes. The dataset includes also unique river codes and lake codes. The river network includes all river segments with catchment areas larger than 10 km². Other, smaller rivers with smaller catchment areas are included in case they are considered significant for water management tasks (e.g. WFD). Ranta10 does not represent the water bodies defined in the new water act. The change from one river segment to another, with unique river code and information, is located at the junction of the river network. The river code also changes at a connection point of a river segment and a lake. The river network has been created such a way that all parts of the network are linked topologically to each other and have a correct flow direction so that the dataset can be used for analyzing the network. Ranta10 including the river network is dataset owned by Syke and has same copyright and ownership conditions as other similar datasets owned by Syke. Syke applies Creative Commons By 4.0 International license for open datasets. Ranta10 dataset together with the river network were developed to serve wide variety of tasks related to water management, scientific research, water conservation and national and international reporting as well as associated information management. Data was updated 16.11.2021 (additional info. below in “historiatiedot”).

Suomen ympäristökeskuksen (Syke) laatima valtakunnallinen valuma-aluejako koostuu viidestä hierarkiatasosta, jotka kattavat uomien ja järvien valuma-alueiden lisäksi myös merialueet. Tarkimmalla tasolla valuma-aluejaossa on yli 40 000 valuma-aluetta. Valtakunnallinen valuma-aluejako on osa Vesistöjen perustietovarantoa. Valuma-aluejako on tuotettu mallintamalla hyödyntäen Syken laatimaa virtaussuuntamallia, joka perustuu Maanmittauslaitoksen 10 m:n korkeusmalliin. Virtaussuuntamallin virtausreittien tarkkuutta on parannettu kovertamalla siihen uomaverkostoa ja vesialueita sekä yleisten teiden tierummut. Hierarkkisen perustan valtakunnalliselle valuma-aluejaolle luo Syken Ranta10-rantaviiva-aineiston uomaverkosto ja järvet. Valtakunnallinen valuma-aluejako on luotu palvelemaan hyvin laajasti vesivarojen käyttöä ja hoitoa, vesiensuojelua ja vesientutkimusta sekä vesivaroihin liittyvää kansainvälistä ja kansallista raportointia ja tietojärjestelmätyötä. VALUMA-ALUEJAON HIERARKIATASOT Valtakunnallinen valuma-aluejako koostuu viidestä hierarkiatasosta, joita kuvaamaan on kehitetty laajennettavissa oleva hierarkkinen tunnusjärjestelmä. Uomien ja järvien valuma-alueille on määritetty purkupisteet. TASO1 jakautuu viiteen valuma-alueeseen sen mukaan, mihin mereen pintavesi lopulta virtaa. Erityistapauksena myös Laatokka muodostaa oman osa-alueensa, vaikka se lopulta laskeekin Itämereen. TASO2 kuvaa päävesistöalueita ja rannikkoalueita (yli 80 kpl). Yksittäisen päävesistöalueen muodostaa vähintään 200 km2:n kokoinen yhden tai useamman laskujoen kautta mereen purkautuvien sisävesien muodostama kokonaisuus. Rannikkoalueet kattavat myös merialueet merisaarineen. Päävesistöalueiden ja rannikkoalueiden nimet ja numerointi noudattelevat aiempaa valuma-aluejakoa. TASO3 sisältää yli 200 osa-aluetta, jotka on muodostettu hyödyntämällä soveltuvilta osin Valuma-aluejako1990:n I jakovaiheen osa-alueita ja merenhoidon aluejakoa sekä HELCOM:n allasjakoa. TASO4 on valuma-aluejaon tarkin valtakunnallisesti yhtenäiseen uomahierarkiaan perustuva taso. Se muodostuu yli 20 000 osa-alueesta, jotka on mallinnettu Ranta10:n järville ja uomille/uomajatkumoille. Uomajatkumolla tarkoitetaan peräkkäisten uomien ja alle 50 ha järvien muodostamia uoma-järviketjuja. Yli 50 ha:n kokoiset järvet ja yli 100 metrin pituiset uomat/uomajatkumot omaavat oman valuma-alueen. Merialueilla apuna osa-alueiden muodostamisessa ovat olleet Vesistöjen perustietovarannon meriperusyksiköiden lisäksi osin myös VHS-rannikkovesimuodostumat. Tällä tasolla valuma-alueiden koon alarajaksi on määritetty 50 ha eli sitä pienemmät valuma-alueet on yhdistetty aina alapuoliseen valuma-alueeseen. TASO5 on valtakunnallisen valuma-aluejaon tiheäseulaisin taso, jossa valuma-alueita on jaettu edelleen pienempiin osiin myös vesienhoidollisin perustein. Taso 5 koostuu uomille, järville ja merialueille sekä niiden osille mallinnetuista valuma-alueista (yht. yli 40 000 osa-aluetta). Perustan Taso5:n valuma-aluerajauksille luovat pintavesien osia kuvaavat vesistöjen perusyksiköt. Järvien valuma-alueet (yli 12 000 kpl) on määritetty yli 1 ha:n järviperusyksiköille uomaverkoston varrella sekä yli 50 ha:n järviperusyksiköille uomaverkoston ulkopuolella. Uomien valuma-alueet (yli 28 000 kpl) on määritetty yli 100 m pituisille uomaperusyksiköille. Meri- ja rannikkoalueiden osa-alueet (yli 400 kpl) on määritetty meriperusyksiköiden avulla huomioiden rannikon välialueet ja merisaarten vedenjakajat. VALUMA-ALUEIDEN TIEDONHALLINTA Perustan valtakunnalliselle valuma-aluejaolle ja sen tiedonhallinnalle luo Vesistöjen perustietovaranto, joka koostuu uomia, järviä ja merialueita kuvaavista paikkatietoaineistoista sekä niihin liitettävissä olevasta tietovarastosta (VesiPetoDW). Valuma-aluejaon hierarkiatasoihin ja niiden osa-alueisiin liittyvä tietovarasto on tallennettu Vesistöjen perustietovarannon VesiPetoDW-tietokantaan. Vesistöjen perustietovarannon tauluista löytyvät valmiiksi lasketut fysiografiset ja hierarkkiset tiedot on linkitettävissä paikkatietotuotteeseen tunnusten avulla. Myöhemmin tiedot ovat saatavilla myös API-rajapinnan kautta. PUUTTEET JA EPÄTARKKUUDET VALUMA-ALUEJAOSSA Virtaussuuntamallin laskentaan ja valuma-aluejaon mallintamiseen käytetyissä lähtöaineistoissa voi esiintyä paikoin puutteita, epätarkkuuksia tai virheitä, jotka saattavat vaikuttaa valuma-alueiden rajaustuloksiin sekä niiden ominaisuustietojen laskentaan. Erityisesti Suomen rajojen ulkopuolisilla vesistöalueiden osa-alueilla valuma-alueiden rajaukset eivät ole luotettavia lähtöaineiston epätarkkuudesta johtuen. Samoin valuma-alueille lasketut tilastotiedot ovat puutteellisia ulkomaille sijoittuvien osa-alueiden osalta. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. LISÄTIETOJA Valuma-aluejaon viitedokumentti https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Valumaaluejako.pdf Virtaussuuntamalli10m https://ckan.ymparisto.fi/dataset/virtaussuuntamalli-10-m Ranta10 https://ckan.ymparisto.fi/dataset/ranta10-rantaviiva-1-10-000 Tämä valtakunnallinen valuma-aluejako korvaa 1990-luvulla käyttöönotetun valuma-aluejaon (valuma-aluejako1990 https://ckan.ymparisto.fi/dataset/valuma-aluejako-1990). THE FINNISH RIVER BASIN SYSTEM The Finnish River basin system made by the Finnish Environment Institute (Syke) consists of five hierarchical levels, which cover not only the catchment areas of river segments and lakes, but also sea areas. At the most precise level, there are more than 40,000 catchment areas in the river basin system. The river basin system is part of the Water database. The river basin system has been produced by modeling using the flow direction model prepared by Syke, which is based on the 10 m digital elevation model (DEM) of the National Land Survey of Finland. The accuracy of the flow paths of the flow direction model has been improved by burning in the river network and lakes as well as road culverts of public roads. The river network and lakes of Syke’s Ranta10 shoreline data set creates the hierarchical basis for the river basin system. The Finnish River basin system has been created to serve very broadly the use and management of water resources, water protection and water research, as well as international and national reporting and information systems related to water resources. THE HIERARCHY LEVELS OF THE RIVER BASIN SYSTEM The Finnish River basin system consists of five hierarchy levels, including expandable hierarchical identification system. Discharge points have been determined for the catchment areas of rivers and lakes. LEVEL 1 is divided into five catchment areas, depending on which sea the surface water eventually flows into. As a special case, Lake Ladoga also forms its own sub-region, even if it eventually flows into the Baltic Sea. LEVEL 2 describes main watershed areas and coastal areas (more than 80 areas). An individual main river basin is formed by inland waters discharging into the sea through one or more tributaries with a size of at least 200 km2. Coastal areas also cover sea areas with sea islands. The names and numbering of the main watershed areas and coastal areas follow the previous river basin system. LEVEL 3 contains more than 200 sub-areas, which have been formed by utilizing, where applicable, the sub-areas of the 1st level of the previous river basin system, as well as the marine management areas and HELCOM's basin division. LEVEL 4 is the most accurate level of the river basin system based on a nationally uniform river network hierarchy. It consists of more than 20,000 sub-catchments modeled on Ranta10's lakes and river segments. Lakes over 50 ha in size and “river segment continuations” over 100 meters long have their own catchment area. In marine areas, in addition to the marine basic units of the Water database, WFD coastal water bodies have also been used to help in the formation of sub-regions. At this level, the lower limit of the size of the catchment areas has been determined to be 50 ha, i.e. catchment areas smaller than that are always connected to the catchment area below. In LEVEL 5 catchment areas have been further divided into smaller parts also based on WFD water bodies. Level 5 consists of catchment areas modeled for river segments, lakes and sea areas and their parts (over 40,000 parts in total). The basis for Level 5 catchment area delineations are the basic units of the Water database. The catchment areas of the lakes (more than 12,000) have been determined for basic lake units of more than 1 ha along the river network and for basic lake units of more than 50 ha outside the river network. The catchment areas of the river segments (more than 28,000 pieces) have been determined for river basic units longer than 100 m. Sub-areas of sea and coastal areas (more than 400 units) have been defined using marine basic units, taking into account the intermediate areas of the coast and watersheds of sea islands. INFORMATION MANAGEMENT OF CATCHMENTS The basis for the river basin system and its data management is the creation of the Water database of water basic units, which consists of spatial data materials describing river segments, lakes and marine areas, as well as a data warehouse that can be connected to them (VesiPetoDW). The pre-calculated physiographical and hierarchical data found in the tables of the Water database can be linked to the spatial data product using unique Ids. Later, the data will also be available via the API interface. DEFICIENCIES AND INACCURACIES IN THE RIVER BASIN SYSTEM The source materials used for the calculation of the flow direction model and the modeling of the catchment area distribution may have some shortcomings, inaccuracies or errors, which may affect the delineation results of the catchment areas and the calculation of their characteristic data. Especially in sub-regions of watersheds outside the borders of Finland, the delineations of catchment areas are not reliable due to the inaccuracy of the source material. Similarly, the statistical data calculated for catchment areas are incomplete for sub-areas located abroad.

Vuosina 2024 ja 2025 valmistuneet asunnot on pistemuotoista paikkatietoa sisältävä aineisto, joka kattaa Helsingin seudun (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti) 14 kuntaa. HSY on kerännyt aineiston kunnista vuosien 2025 ja 2026 keväisin osana Helsingin seudun MAL-sopimuksen seurantatyötä. Tämä aineisto on osa MAL-sopimuskauden 2024-2027 kokonaisuutta, joka valmistuu vuonna 2028. id = Kohteen yksilöivä tunnus kuntanimi = Sijaintikunnan nimi kuntanro = Sijaintikunnan numero talotyyppi = Talotyyppi jaoteltuna kerrostaloihin (AK) ja pientaloihin (AP) asuntolkm = Asuntojen lukumäärä kohteessa rahmuoto = ARA; valtion tukema vuokra-asunnot, ASO; asumisoikeusasunnot, VR; vapaa rahoitteiset vuokra- ja omistusasunnot rahmuoto2 = PK; pitkäaikaisella korkotukilainalla rahoitetut ARA-vuokra-asunnot, ER; erityisryhmien ARA-vuokra-asunnot, LK; lyhyellä korkotukilainalla rahoitetut ARA-vuokra-asunnot, ASO; asumisoikeusasunnot, VV; vapaarahoitteiset vuokra-asunnot, VT; valtion takauksella lainoitetut vuokra-asunnot, VO; vapaarahoitteiset omistusasunnot valmvuosi = Kohteen valmistumisvuosi Koordinaatisto=ETRS-GK25 Aineisto on avointa dataa ja sitä koskee CC 4.0 BY -lisenssi. © Helsingin seudun kunnat ja HSY

Rannikon avoimet dyynit -aineisto on Suomen ympäristökeskuksen eri lähteistä kokoama paikkatietoaineisto Suomen rannikon varmistetuista ja mahdollisista avoimista dyynialueista. Aineistolähteitä ovat olleet vuosina 2006–2010 tehdyt tuuli- ja rantakerrostumien maastoinventoinnit (ns. Tuura-inventointi, Mäkinen ym. 2011), Metsähallituksen suojelualueiden kuviotietoaineiston (SAKTI) tiedot sekä uusimpana ja merkittävimpänä ELY-keskusten tekemät luonnonsuojelulain (9/2023) luontotyyppien inventoinnit, joiden tietosisältö niin ikään sisältyy Metsähallituksen SAKTI-aineistoon. Aineisto on laajempi kuin luonnonsuojelulain (9/2023) tiukasti suojeltu luontotyyppi rannikon avoimet dyynit. Aineistoon sisältyy ominaisuustietona kunkin alueen status luonnonsuojelulain mahdollisesti tarkoittamana luontotyyppinä. HUOM. Mukana aineistossa on myös aiempaan aineistoversioon sisältyneitä mahdollisia kohteita, jotka on maastoinventoinnin jälkeen todettu muunlaisiksi alueiksi. Lisätietoa rannikkodyynien luontotyypeistä, kasvillisuudesta, lajistosta sekä uhanalaisuudesta löytyy täältä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-4819-4 > SY 5 2018 Osa 2 3 Itämeren rannikko.pdf > R2 Itämeren hiekkarannat ja dyynit sekä R8.01 Itämeren dyynisarjat. Lisätietoja https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/RannikonAvoimetDyynit.pdf Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Open coastal dunes represents areas possibly containing dunes strictly protected by Nature Conservation Act. This SYKE’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0)

Pirkanmaan maakuntakaavayhdistelmä HAME-tietomallin mukaan visualisoituna. Maakuntakaava on koko maakunnan yhteinen, yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Se sisältää kartalla esitettävän kuvauksen alueiden käytöstä ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen periaatteista. Kaavassa ratkaistaan valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät alueiden käytön kysymykset. Pirkanmaan maakuntakaavayhdistelmä muodostuu voimassa olevista Pirkanmaan maakuntakaavoista, joita ovat Pirkanmaan maakuntakaava 2040, Pirkanmaan vaihemaakuntakaava ”Elonkirjo ja energia” sekä Keski-Suomen maakuntakaava Kuhmoisten kunnassa. Maakuntakaavan laati Pirkanmaan liitto yhteistyössä maakunnan viranomaisten, yritysten, yhteisöjen ja asukkaiden kanssa. Pirkanmaan maakuntavaltuusto hyväksyi 27.3.2017 Pirkanmaan maakuntakaavan 2040. Maakuntakaava tuli voimaan kuulutuksella 8.6.2017. Pirkanmaan maakuntavaltuusto hyväksyi 7.4.2025 Pirkanmaan elonkirjon ja energian vaihemaakuntakaavan. Kaava tuli voimaan kuulutuksella 16.6.2025. Vaihemaakuntakaavalla muutettiin ja täydennettiin Pirkanmaan maakuntakaavaa 2040. Maakuntavaltuuston hyväksymispäätöksestä on valitettu hallinto-oikeuteen. Lisäksi Pirkanmaalla on voimassa Keski-Suomen maakuntakaava Kuhmoisten kunnassa. Keski-Suomen maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan 1.12.2017, ja se tuli voimaan 26.1.20218. Pirkanmaan elonkirjon ja energian vaihemaakuntakaavalla muutettiin ja täydennettiin myös Keski-Suomen maakuntakaavaa. Pirkanmaan maakuntakaavayhdistelmän paikkatietoaineisto on Pirkanmaan maakunnan kattava vektorimuotoinen aineisto, joka sisältää piste-, viiva- ja aluemuotoisia kohteita. Paikkatietoaineiston ominaisuustiedot sisältävät myös mm. kaavamerkinnän nimen, kirjainlyhenteen ja kohteen nimen. Pirkanmaan maakuntakaavojen aineistoihin sisältyy lisäksi myös seuraavat asiakirjat: osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavamerkinnät ja -määräykset, kaavaselostus ja kaavaselostuksen liitteet. Pirkanmaan maakuntakaavayhdistelmä soveltuu käytettäväksi mm. maankäytön suunnitteluun liittyvissä tehtävissä.

Vuosina 2024 ja 2025 voimaan tulleet asemakaavat on aluegeometrioita sisältävä paikkatietoaineisto. Aineisto sisältää sellaisten asemakaavojen rajaukset, joissa on osoitettu asuinkerrosalaa. HSY on kerännyt aineiston Helsingin seudun (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti) kunnista vuosien 2025 ja 2026 keväisin osana Helsingin seudun MAL-sopimuksen seurantatyötä. Tämä aineisto on osa MAL-sopimuskauden 2024-2027 kokonaisuutta, joka valmistuu vuonna 2028. id = Kohteen yksilöivä tunnus kuntanimi = Sijaintikunnan nimi kaavatun = Kaavatunnus kaavanimi = Kaavan nimi vtulvuosi = Voimaantulovuosi kuulutuspäivän mukaan netkrostal = Kerrostaloille osoitettu uusi kerrosneliömetrimäärä netrivketj = Rivi- ja ketjutaloille osoitettu uusi kerrosneliömetrimäärä neterillis = Erillispientaloille osoitettu uusi kerrosneliömetrimäärä netyhteens = Uusi asuinkerrosala yhteensä brutyhteen = Asuinkerrosala yhteensä Koordinaatisto=ETRS-GK25 Aineisto on avointa dataa ja sitä koskee CC 4.0 BY -lisenssi. © Helsingin seudun kunnat ja HSY

KUVAUS: Aineisto sisältää Tampereen kaupungin kolmansille osapuolille vuokraamia maa-alueita ja pienmyyntipaikkoja. KATTAVUUS: Aineiston on koko Tampereen laajuinen PÄIVITYS: Aineistoa päivitetään aktiivisesti YLLÄPITOSOVELLUS: Aineisto sijaitsee Tampereen PostGis-tietokannassa ja sitä päivitetään QGIS-ohjelmistolla KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA: Aineisto koostuu sekä alueista että pisteistä SAATAVUUS: Aineisto on saatavilla rajoitetuilta WFS-rajapinnoilta, aineisto on tallennettu Postgis-tietokantaan JULKISUUS: Aineisto ei ole julkista AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Tampereen kaupunki, KITIA

Aineisto kertoo merikartoilla käyttäväksi tarkoitetut ala- ja yläveden tasot järvialtaittain, ja sisältää seuraavat karttatasot aluemaisina kohteina: Alaveden (LW) ja yläveden (HW) tasot N2000-järjestelmässä Alaveden (LW) ja yläveden (HW) tasot NN-järjestelmässä Alavettä (LW) käytetään lähtökohtaisesti merikarttojen alavertaustasona, josta esimerkiksi syvyydet ja väylien sekä venereittien syväydet lasketaan. Ylävettä (HW) käytetään lähtökohtaisesti merikarttojen ylävertaustasona, josta esimerkiksi alikulkukorkeudet lasketaan. Tässä käytetyt ala- ja ylävesi on määritetty purjehduskauden aikaisen (1.5.-30.11.) vedenpinnan pysyvyyden mukaan. Joissain yhteyksissä näistä saatetaan käyttää myös käsitteitä purjehduskauden aikainen alavesi (NWnav) ja purjehduskauden aikainen ylävesi (HWnav).

Vuosina 2024 ja 2025 hyväksytyt asemakaavat on aluegeometrioita sisältävä paikkatietoaineisto, joka sisältää sellaisten asemakaavojen rajaukset, joissa on osoitettu asuinkerrosalaa. HSY on kerännyt aineiston Helsingin seudun (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti) kunnista vuosien 2025 ja 2026 keväisin osana Helsingin seudun MAL-sopimuksen seurantatyötä. Tämä aineisto on osa MAL-sopimuskauden 2024-2027 kokonaisuutta, joka valmistuu vuonna 2028. Id = Kohteen yksilöivä tunnus kuntanimi = Sijaintikunnan nimi kaavatun = Kaavatunnus kaavanimi = Kaavan nimi hyvvuosi = Hyväksymisvuosi hyväksymispäivämärän mukaan netkrostal = Kerrostaloille osoitettu uusi kerrosneliömetrimäärä netrivketj = Rivi- ja ketjutaloille osoitettu uusi kerrosneliömetrimäärä neterillis = Erillispientaloille osoitettu uusi kerrosneliömetrimäärä netyhteens = Uusi asuinkerrosala yhteensä brutyhteen = Asuinkerrosala yhteensä valitustie = onko kaavasta valitettu kyllä / ei Koordinaatisto=ETRS-GK25 Aineisto on avointa dataa ja sitä koskee CC 4.0 BY -lisenssi. © Helsingin seudun kunnat ja HSY