An aerial photograph is a photograph of the terrain taken from an aeroplane. The images are vertical photographs applicable to be used in mapping. The aerial photographs are reprocessed into dimensionally accurate images called orthophotos. Aerial photographs are available since the 1930s, depending on the area. Aerial photographs are available in black and white, colour and false colour. The size and accuracy of aerial photos depend on the camera, photography scale and altitude or ground sample distance (GSD). The product belongs to the open data of the National Land Survey of Finland. Aerial photographs can be ordered by pieces that cover a certain area. The latest orthophotos based on the aerial photographs can be downloaded free of charge from the File service of open data.

Aineisto kuvaa VESIBIO-hankkeessa tuotettuja arvioita pienten virtavesien ja järvien lajiston luonnontilan muuttuneisuudesta. Hankkeen verkkosivu: https://www.syke.fi/fi/projektit/sisavesien-monimuotoisuuden-mallinnus-ja-lajikadon-arviointi-biologisten-seuranta-aineistojen-avulla Lajiston muuttuneisuus luonnontilasta on arvioitu kullekin vesistökohteelle poikkeamana mallinnetusta vertailulajistosta (ks esim. Aroviita ym. 2021, Suomen ympäristökeskuksen raportteja 25/2021). Vertailulajisto kuvaa luonnontilaista lajistoa. Arviot on tuotettu 846 virtavesipaikalle (koskijaksot) ja 1524 järvivesimuodostumalle. Menetelmät ja aineistot kuvataan tarkemmin hankkeen loppuraportissa, joka julkaistaan vuoden 2025 aikana Syken raportteja -sarjassa (Suuronen ym. 2025 julkaisematon). Paikkatietoaineisto sisältää kaksi erillistä aineistoa, virtavedet ja järvet. Molemmissa aineistoissa lajiston luonnontilan muuttuneisuus esitetään prosentteina mikä osuus luonnontilaisesta lajistosta on havaintoaineistossa havaittu. Prosenttiosuus ylittää 100 %, jos kohteilla on havaittu enemmän lajeja kuin ennustetussa luonnontilassa. Virtavesien arviot perustuvat sammaliin, piileviin ja pohjaeläimiin. Järvien arviot perustuvat kasviplanktoniin, vesikasveihin, rantavyöhykkeen piileviin ja rantavyöhykkeen pohjaeläimiin. Havaintoaineistona käytettiin vv. 2008–2022 koottujen aineistojen uusinta havaintovuotta, jotka ovat erillisinä attribuutteina aineistoissa. Lajistoaineistot perustuvat Hertta-tietojärjestelmän (PIIRE, POHJE, KPLANK) tietoihin ja Sykessä koottuihin tietoihin virtavesien sammalista (Aroviita ym. 2021) ja EU vesipuitedirektiivin vesikasvikartoituksista. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Vesibio.pdf Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). This Syke’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0)

Ranta10 on topologisesti eheä Suomen vesistöjä kuvaava paikkatietoaineisto. Aineisto pohjautuu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan vuosien 2000-2008 aineistoon (1:5 000-1:10 000). Maastotietokannan vesiin sisältyvistä kohteista mukaan on otettu alueina vakavedet sekä yli 5 m leveät virtavedet. Lisäksi mukana on maastotietokannan yli 200 m2:n kokoisia altaita. Viivoina kuvatuista alle 5 m leveistä virtavesistä on mukana vesistön päävirtausreitit sisältäen sekä 2-5 m että alle 2 m leveitä virtavesiä. Aineisto on uudelleen luokiteltu ja topologialtaan tarkistettu Sykessä. Aineiston pohjalta on Sykessä luotu uomia kuvaava uomaverkosto, jonka verkostomainen rakenne on tuotettu lisäämällä viivamaisiin jokiin aluemaisten jokien keskilinjat sekä järvien ylitykset ns. pseudouomilla. Aineistoon on lisätty myös järvi- ja uomatunnukset. Uomaverkosto kattaa kaikki vähintään yli 10 km2 yläpuolisen valuma-alueen omaavat uomat. Lisäksi uomaverkosto sisältää myös vesienhoidollisesti merkittäviä alle 10km2 yläpuolisen valuma-alueen omaavia uomia. Uomaverkosto ei sinällään kuvaa uuden vesilain vesistömääritelmän mukaista vesistöä. Uoma vaihtuu toiseksi yksilöllisen uomatunnuksen omaavaksi uomaksi aina uomaverkostoon kuuluvien uomien risteyksessä sekä uoman ja järven yhtymäkohdassa. Uomaverkosto on rakennettu siten, että kaikki siihen kuuluvat osat liittyvät topologiset yhteen ja omaavat oikean virtaussuunnan ja sitä voidaan käyttää erilaisiin verkostoanalyyseihin. Uomien välisiä topologia suhteita kuvaavat tiedot on tallennettu erillisiin tauluihin. Uomille on lisäksi laskettu muita paikantavia ja fysiograafisia tietoja. Uomaverkosto sekä koko Ranta10-aineisto kuuluvat Syken avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Uomaverkosto-aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. https://ckan.ymparisto.fi/dataset/uomaverkosto Koko Suomen kattava Ranta10-aineisto perustuu MML:n vuosien 2000-2008 maastotietokannan vaka- ja virtavesikohteisiin. Aineisto on päivitetty 16.11.2021 (lisätietoja historiatiedoissa). Käyttötarkoitus: Ranta10-aineisto ja siihen kuuluva uomaverkosto on luotu palvelemaan hyvin laajasti vesivarojen käyttöä ja hoitoa, vesiensuojelua ja vesientutkimusta sekä vesivaroihin liittyvää kansainvälistä ja kansallista raportointia ja tietojärjestelmätyötä. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/Dokumentit/ranta10.pdf Shoreline10 and River Network The Shoreline10 (Ranta10) is a topologically correct spatial dataset containing data on Finnish water bodies. The dataset is based on the topographic database of the National Land Survey of Finland in scale of 1:5 000-1:10 000 from years 2000-2008. The dataset contains lakes as well as most of human-made lakes over 200 m2 and more than 5 m wide rivers (polygons). Also included are the main flow paths of 2-5 m wide and less than 2 m wide streams (lines). The dataset has been reclassified and topologically corrected by Finnish Environment Institute (Syke). The continuous network has been created by combining rivers to the central lines through polygon rivers and lakes. The dataset includes also unique river codes and lake codes. The river network includes all river segments with catchment areas larger than 10 km². Other, smaller rivers with smaller catchment areas are included in case they are considered significant for water management tasks (e.g. WFD). Ranta10 does not represent the water bodies defined in the new water act. The change from one river segment to another, with unique river code and information, is located at the junction of the river network. The river code also changes at a connection point of a river segment and a lake. The river network has been created such a way that all parts of the network are linked topologically to each other and have a correct flow direction so that the dataset can be used for analyzing the network. Ranta10 including the river network is dataset owned by Syke and has same copyright and ownership conditions as other similar datasets owned by Syke. Syke applies Creative Commons By 4.0 International license for open datasets. Ranta10 dataset together with the river network were developed to serve wide variety of tasks related to water management, scientific research, water conservation and national and international reporting as well as associated information management. Data was updated 16.11.2021 (additional info. below in “historiatiedot”).

Aineisto kuvaa PUROHELMI-hankkeessa tuotettuja paikkatietopohjaisia mallinnusarvioita pienten virtavesien habitaatin ja pohjaeläinlajiston luonnontilan muuttuneisuudesta. Purohabitaatin luonnontilan muuttuneisuusarvioinnin perustana on Metsähallituksen puroinventointimenetelmä (Hyvönen ym. 2005). Menetelmässä puro kuljetaan alavirrasta ylävirtaan ja siitä kirjataan kymmeniä tietoja puron ominaisuuksista ja luonnontilaisuudesta. Luonnontilan muuttuneisuus arvioidaan luokka-asteikolla 1–5, jossa 1 tarkoittaa eniten ja 5 vähiten muuttunutta. Pohjaeläinlajiston luonnontilan muuttuneisuusarvioinnin perustana on potkuhaavinnalla toteutettu maastonäytteenotto ja FresHabit-hankkeessa kehitetty vertailulajiston paikkakohtainen mallinnus (Rajakallio ym. 2021, Aroviita ym. 2021). Maastomenetelmä on sama kuin suurempien virtavesien ekologisen tilan seurannoissa (Järvinen ym. 2019). Lajiston muuttuneisuus arvioidaan osuutena, kuinka monta prosenttia luonnontilaisesta lajistosta on hävinnyt. Valtakunnalliset luonnontilan muuttuneisuusarviot perustuvat paikkatietopohjaisiin tilastomallinnuksiin, jotka on kehitetty maastoaineistojen ja paikkatietoaineistojen avulla. Habitaattien muuttuneisuuden mallinnus on toteutettu koneoppimismenetelmällä (extreme gradient boosting) ja pohjaeläinlajiston muuttuneisuuden mallinnus monimuuttujamallinnuksella. Maastotietoa oli käytössä 629 virtavesikohteen inventoinnista ja 650 kohteen pohjaeläimistöstä. Paikkatietona on käytetty erityisesti Syken uomatietokantaa (Ranta10-aineisto) ja turvemaiden ojitustilannekarttaa, Corine-maanpeiteaineistoa ja Luonnonvarakeskuksen valtakunnan metsien inventointiaineistoa. Arvioita ei ole tuotettu virtavesille, joiden valuma-alueilla ei ole lainkaan turvemaita. Arviot on tuotettu Syken Ranta10-aineistosta johdetuille uomajaksoille, joiden sisällä luonnontilan muuttuneisuus voi vaihdella paljon. Aineiston käytössä tulee muistaa että ne eivät anna täyttä kuvaa yksittäisen puron luonnontilan muuttuneisuudesta. Myös malleihin ja kartta-aineistoihin sisältyy epätarkkuutta. Esimerkiksi yksittäisen puron lopullinen kunnostustarve tulee aina selvittää paikan päällä maastossa. Arviot on tuotettu Syken PUROHELMI-hankkeessa ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelmassa. Helmi-ohjelmassa tartutaan Suomen luontokadon suurimpaan suoraan syyhyn eli elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. PUROHELMI-hanke on jatkanut PienvesiGIS- ja Freshabit LIFE IP -hankkeissa tehtyä tutkimusta, jota on tehty yhteistyössä Metsähallituksen, Suomen Metsäkeskuksen, Oulun yliopiston ja Luken kanssa. Aineistoon on marraskuussa 2024 lisätty myös tieto sijainneista, joissa uomat risteävät maastotietokannan tie- ja polkuverkoston kanssa, sekä kahden metrin korkeusmallin pohjalta tuotettu mallinnus näiden tienalitusten esteettömyydestä. Myös tämä mallinnus on toteutettu koneoppimismenetelmällä (extreme gradient boosting). Tienalituksia on yhteensä 127 286, joista esteettömyysennuste on julkaistu niille kohteille, joille ennusteen todennäköisyys on yli 50 %. Tällaisia kohteita on 84 362. Esteellisyysmallinnuksen opetusaineistona on käytetty Metsähallituksen ja ELY-keskusten aiempia vaellusesteinventointeja Keski-Suomesta, Iijoen vesistöalueelta ja Lapista, kts. mm. Metsähallituksen Esteet Pois! -hankkeet I & II (Moilanen & Luhta 2018 ja Karppinen 2020) sekä Eloranta & Eloranta (2016). Lisäksi Freshabit-hankkeen yhteydessä inventoitiin pieni määrä teiden alituksia Länsi-Lapissa, mutta lähes kaikki näistä joko sisältyivät Metsähallituksen aineistoihin tai niiden tiedettiin olevan siltoja eikä rumpuja. Ennusteen todennäköisyys pätee vain, mikäli uoman ylittävä rakenne on tyypiltään tierumpu: silloilla toteutetut teiden alitukset ovat lähes poikkeuksetta estettömiä, minkä vuoksi rakennetyypiltään silloiksi tiedetyt alitukset poistettiin opetusaineistosta ennen mallinnusta. Aineistoa on päivitetty 2025 taustauomastolla, josta ennusteissa käytetyt uomajaksot on johdettu. Taustauomasto kattaa myös ennusteista puuttuvan vesienhoitoalue seitsemän, eli Ylä-Lapin. Tarkempia tietoja taustauomastosta on lisätietodokumentissa. Samassa yhteydessä aineistosta on siivottu pois uomajaksojen kaksoiskappaleita. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). This Syke’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0) Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Purohelmi.pdf Viitteet Helmi-elinympäristöohjelma vahvistaa luonnon monimuotoisuutta: https://ym.fi/helmi Pienten virtavesien valtakunnallinen tilan arviointi ja mallinnus (PUROHELMI) -hankesivu: https://www.syke.fi/hankkeet/PUROHELMI Aroviita J, Ilmonen J, Rajakallio M, Sutela T, Mykrä H, Martinmäki-Aulaskari K, Karttunen K, Kuoppala M, Leinonen A, Jyväsjärvi J, Ulvi T, Vehanen T, Virtanen R 2021. Pienten virtavesien tilan arvioinnin kehittäminen. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 25/2021: 1–70. Eloranta A J & Eloranta A P 2016. Rumpurakenteiden ympäristöongelmat, niiden ehkäisy ja korjaaminen: Keskisuomalainen pilottitutkimus. Keski-Suomen ELY-keskus. Hyvönen S, Suanto M, Luhta P-L, Yrjänä T & Moilanen E 2005. Puroinventoinnit Iijoen valuma-alueella vuosina 1998–2003. Alueelliset ympäristöjulkaisut 403. Karppinen A. 2020. Esteeet pois II -projekti: Loppuraportti. Metsähallitus, Eräpalvelut Pohjanmaa–Kainuu. Moilanen E, Luhta P-L 2018. TAIMEN- eli Esteet pois! -hanke: Loppuraportti. Metsähallitus, Eräpalvelut Pohjanmaa. Rajakallio M, Jyväsjärvi J, Muotka T, Aroviita J 2021. Blue consequences of the green bioeconomy: clear-cutting intensifies the harmful impacts of land drainage on stream invertebrate biodiversity. Journal of Applied Ecology 58: 1523–1532.

The Background map is a dataset product series in raster format that depicts the whole of Finland and that is meant for web use as a background material for thematic data. Its key objects are road names, roads and railways, buildings and constructions, administrative borders, geographical names, waterways, land use and addresses of buildings (from Ryhti/Finnish Environment Institute). The product belongs to the open data of the National Land Survey of Finland.

Kuopion kaupungin ylläpitämä sijaintitarkka kaavan pohjakartta-aineisto (kantakartta) joka sisältää kiinteistöt, rakennukset, liikenneväylät, nimistöt, vesistöt, korkeustiedot, maapinnan, kasvillisuuden ja runkopisteet. Aineistoa on tuotettu aikaisemmin stereotyöskentelyllä, maastomittauksella ja digitoimalla. Nykyisin aineistoa ylläpidetään pääasiassa laserkeilausaineiston ja maastomittausten avulla. Aineiston päivitys ja ylläpito on jatkuvaa. Kantakartta-aineisto päivittyy kerran viikossa viikonlopun aikana WMS-palveluun. Aineisto julkaistaan Kuopion internet-karttapalvelussa ja on saatavissa WMS-rajapintapalveluna. Aineiston käyttö vaatii autentikoinnin eli tunnistautumisen käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla. Karttamerkkien selitteet.pdf jakelutiedoissa dokumenttilinkkinä.

Uomaverkosto pohjautuu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan vuosien 2000-2008 aineistoon (1:5 000-1:10 000). Aineiston pohjalta on Sykessä luotu uomia kuvaava uomaverkosto, jonka verkostomainen rakenne on tuotettu lisäämällä viivamaisiin jokiin aluemaisten jokien keskilinjat sekä järvien ylitykset ns. pseudouomilla. Aineistoon on lisätty uomatunnukset. Uomaverkosto kattaa kaikki vähintään yli 10 km2 yläpuolisen valuma-alueen omaavat uomat. Lisäksi uomaverkosto sisältää myös vesienhoidollisesti merkittäviä alle 10km2 yläpuolisen valuma-alueen omaavia uomia. Uomaverkosto ei sinällään kuvaa uuden vesilain vesistömääritelmän mukaista vesistöä. Uoma vaihtuu toiseksi yksilöllisen uomatunnuksen omaavaksi uomaksi aina uomaverkostoon kuuluvien uomien risteyksessä sekä uoman ja järven yhtymäkohdassa. Uomaverkosto on rakennettu siten, että kaikki siihen kuuluvat osat liittyvät topologiset yhteen ja omaavat oikean virtaussuunnan ja sitä voidaan käyttää erilaisiin verkostoanalyyseihin. Uomien välisiä topologia suhteita kuvaavat tiedot on tallennettu erillisiin tauluihin. Uomille on lisäksi laskettu muita paikantavia ja fysiograafisia tietoja. Uomaverkosto kuuluu Syken avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Uomaverkosto-aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Käyttötarkoitus: Uomaverkosto on luotu palvelemaan hyvin laajasti vesivarojen käyttöä ja hoitoa, vesiensuojelua ja vesientutkimusta sekä vesivaroihin liittyvää kansainvälistä ja kansallista raportointia ja tietojärjestelmätyötä. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/Dokumentit/ranta10.pdf https://ckan.ymparisto.fi/dataset/ranta10-rantaviiva-1-10-000 River Network River network is based on the topographic database of the National Land Survey of Finland in scale of 1:5 000-1:10 000 from years 2000-2008. The continuous network has been created in Finnish Environment Institute (Syke) by combining rivers to the central lines through polygon rivers and lakes. The dataset includes also unique river codes and lake codes. The river network includes all river segments with catchment areas larger than 10 km². Other, smaller rivers with smaller catchment areas are also included in case they are considered significant for water management tasks (e.g. WFD). The change from one river segment to another, with unique river code and information, is located at the junction of the river network. The river code also changes at a connection point of a river segment and a lake. The river network has been created such a way that all parts of the network are linked topologically to each other and have a correct flow direction so that the dataset can be used for analyzing the network. River network is dataset owned by Syke and has same copyright and ownership conditions as other similar datasets owned by Syke. Syke applies Creative Commons By 4.0 International license for open datasets. River network is developed to serve a wide variety of tasks related to water management, scientific research, water conservation and national and international reporting as well as associated information management.

Raision pohjakartta on kaupungin ylläpitämä sijaintitarkka kaavoituksen ja suunnittelun pohjakartta-aineisto, joka sisältää maastoa ja rakennettua ympäristöä kuvaavia tietoja. Aineiston päivitys on jatkuvaa. Tasokoordinaattijärjestelmä: ETRS-GK23 (EPSG:3877) Korkeusjärjestelmä: N2000

Nivalan kaupungin ylläpitämä sijaintitarkka kaavan pohjakartta-aineisto, maastoa, rakennettua ympäristöä ja kiinteistöjaotusta kuvaavia tietoja. Aineisto on tuotettu ilmakuvauksien, maastomittauksien ja kiinteistötoimitusten sekä rakennuslupakäsittelyn toimenpiteiden kautta. Aineistoon tehdään päivitykset tarpeellisilta osin kerran vuodessa. Raja-aineisto päivitetään maanmittauslaitokselta vuosittain. Aineisto sisältää kiinteistöt, rakennukset, johtotiedot, liikenneväylät, nimistöt ja tunnisteet, vesistöt, korkeustiedot, maa- ja kasvipeitteen, runkopisteet sekä muut kohteet. Aineiston koordinaatistojärjestelmä on EUREF GK-25. Aineistoa ylläpidetään sähköisesti vektorimuodossa MicroStation dgn-muodossa. Aineisto saatavissa AutoCAD dwg-muodossa. Korkeusjärjestelmä N60.

Vesienhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) 9 §:n mukaan vesienhoitoalueella pintavesien seuranta on järjestettävä niin, että niiden tilasta saadaan yhtenäinen ja monipuolinen kokonaiskuva. Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila luokitellaan seurannasta kerääntyvän aineiston perusteella. Aineisto sisältää ne jokien, järvien ja rannikkovesien (vesimuodostumien) seurantapaikat, jotka raportoitiin virallisesti EU:lle vuonna 2022. Seurantapaikkoja on kattavasti koko Suomen alueella. Seuranta-aineistoa on kertynyt pintavesistä jo 1960-luvulta alkaen ja olemassa olevat havaintopaikat linkitettiin seurantapaikkoihin. Vedenlaatu-, pohjaeläin-, vesikasvi- ja kalaston näytteet otetaan kussakin vesimuodostumassa havaintopaikoilta, jotka on linkitetty vesimuodostuman seurantapaikkaan. Seurantapaikan koordinaatit määrätään vesimuodostuman laskennallisen keskipisteen mukaan tai merkitään samoiksi kuin järvisyvänteen tai rannikkoalueen vedenlaadun pitkäaikainen havaintopaikka. Joessa alueen koordinaatiksi valitaan joen tarkasteluyksikön merkittävin vedenlaadun havaintopaikka. Seurantapaikat kuuluvat joko perusseurantaan tai toiminnalliseen seurantaan tai molempiin. Riittävän monessa pintavesimuodostumassa on tehtävä perusseurantaa, jotta voidaan arvioida vesienhoitoalueen kaikkien valuma-alueiden ja osavaluma-alueiden pintavesien tila kokonaisuudessaan. Toiminnallista seurantaa on tehtävä kaikissa niissä vesimuodostumissa, joiden osalta on joko vaikutusarvioinnin tai perusseurannan mukaan mahdollista, että ympäristötavoitteet jäävät saavuttamatta, tai joihin päästetään prioriteettilistan aineita (haitallisia aineita, jotka on direktiivissä määrätty). Tarkemmat tiedot seurantapaikkojen vedenlaadusta on löydettävissä ympäristöhallinnon Pintavesien tilan tietojärjestelmästä. Aineisto sisältää vuonna 2022 EUlle raportoidut jokien, järvien ja rannikkovesien seurantapaikat. Käyttötarkoitus: Aineisto sisältää EUlle raportoidut jokien, järvien ja rannikkovesien seurantapaikat. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Lisätietoja: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Pintavesien_tila/Pintavesien_tilan_seuranta https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/VHS_seurantapisteet.pdf According to 9 § of the Act on the Organization of Water Management (1299/2004), the monitoring of surface waters in a River Basin District (RBD) must be organized in such a way that a uniform and diverse overall picture of their status is obtained. The ecological and chemical status of surface waters is classified on the basis of data collected from monitoring. The data includes those monitoring sites for rivers, lakes and coastal waters (water bodies) that were officially reported to the EU in 2022. There are monitoring sites comprehensively throughout Finland. Monitoring data have been accumulated from surface waters since the 1960s and existing observation sites were linked to monitoring sites. Samples for water quality, benthic fauna, aquatic plants and fish in each water body are taken from observation sites linked to a water body monitoring site. The coordinates of the monitoring site are determined according to the calculated center of the water body or are marked as the same as the long-term observation point for water quality in the lake basin or coastal area. In the river, the monitoring site has usually the same coordinates as the most significant water quality observation point of each river water body. Monitoring sites include either surveillance monitoring or operational monitoring, or both. A sufficient number of surface water bodies must be subject to basic monitoring in order to assess the status of all surface waters in all catchment areas and sub-catchments in the RBD. Operational monitoring must be carried out in all water bodies for which, according to either the impact assessment or the surveillance monitoring, it is possible that environmental objectives will not be met or to which priority list substances (harmful substances provided for in the Directive) will be released. Investigative monitoring is needed in some special cases. More detailed information on the water quality of the monitoring sites can be found in the Environmental Administration's Surface Water Status Information System. The data includes river, lake and coastal water monitoring sites reported to the EU in 2022. This Syke’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0). INSPIRE compatible dataset has been published.