An aerial photograph is a photograph of the terrain taken from an aeroplane. The images are vertical photographs applicable to be used in mapping. The aerial photographs are reprocessed into dimensionally accurate images called orthophotos. Aerial photographs are available since the 1930s, depending on the area. Aerial photographs are available in black and white, colour and false colour. The size and accuracy of aerial photos depend on the camera, photography scale and altitude or ground sample distance (GSD). The product belongs to the open data of the National Land Survey of Finland. Aerial photographs can be ordered by pieces that cover a certain area. The latest orthophotos based on the aerial photographs can be downloaded free of charge from the File service of open data.

Aineisto kuvaa VESIBIO-hankkeessa tuotettuja arvioita pienten virtavesien ja järvien lajiston luonnontilan muuttuneisuudesta. Hankkeen verkkosivu: https://www.syke.fi/fi/projektit/sisavesien-monimuotoisuuden-mallinnus-ja-lajikadon-arviointi-biologisten-seuranta-aineistojen-avulla Lajiston muuttuneisuus luonnontilasta on arvioitu kullekin vesistökohteelle poikkeamana mallinnetusta vertailulajistosta (ks esim. Aroviita ym. 2021, Suomen ympäristökeskuksen raportteja 25/2021). Vertailulajisto kuvaa luonnontilaista lajistoa. Arviot on tuotettu 846 virtavesipaikalle (koskijaksot) ja 1524 järvivesimuodostumalle. Menetelmät ja aineistot kuvataan tarkemmin hankkeen loppuraportissa, joka julkaistaan vuoden 2025 aikana Syken raportteja -sarjassa (Suuronen ym. 2025 julkaisematon). Paikkatietoaineisto sisältää kaksi erillistä aineistoa, virtavedet ja järvet. Molemmissa aineistoissa lajiston luonnontilan muuttuneisuus esitetään prosentteina mikä osuus luonnontilaisesta lajistosta on havaintoaineistossa havaittu. Prosenttiosuus ylittää 100 %, jos kohteilla on havaittu enemmän lajeja kuin ennustetussa luonnontilassa. Virtavesien arviot perustuvat sammaliin, piileviin ja pohjaeläimiin. Järvien arviot perustuvat kasviplanktoniin, vesikasveihin, rantavyöhykkeen piileviin ja rantavyöhykkeen pohjaeläimiin. Havaintoaineistona käytettiin vv. 2008–2022 koottujen aineistojen uusinta havaintovuotta, jotka ovat erillisinä attribuutteina aineistoissa. Lajistoaineistot perustuvat Hertta-tietojärjestelmän (PIIRE, POHJE, KPLANK) tietoihin ja Sykessä koottuihin tietoihin virtavesien sammalista (Aroviita ym. 2021) ja EU vesipuitedirektiivin vesikasvikartoituksista. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Vesibio.pdf Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). This Syke’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0)

Aineisto kuvaa PUROHELMI-hankkeessa tuotettuja paikkatietopohjaisia mallinnusarvioita pienten virtavesien habitaatin ja pohjaeläinlajiston luonnontilan muuttuneisuudesta. Purohabitaatin luonnontilan muuttuneisuusarvioinnin perustana on Metsähallituksen puroinventointimenetelmä (Hyvönen ym. 2005). Menetelmässä puro kuljetaan alavirrasta ylävirtaan ja siitä kirjataan kymmeniä tietoja puron ominaisuuksista ja luonnontilaisuudesta. Luonnontilan muuttuneisuus arvioidaan luokka-asteikolla 1–5, jossa 1 tarkoittaa eniten ja 5 vähiten muuttunutta. Pohjaeläinlajiston luonnontilan muuttuneisuusarvioinnin perustana on potkuhaavinnalla toteutettu maastonäytteenotto ja FresHabit-hankkeessa kehitetty vertailulajiston paikkakohtainen mallinnus (Rajakallio ym. 2021, Aroviita ym. 2021). Maastomenetelmä on sama kuin suurempien virtavesien ekologisen tilan seurannoissa (Järvinen ym. 2019). Lajiston muuttuneisuus arvioidaan osuutena, kuinka monta prosenttia luonnontilaisesta lajistosta on hävinnyt. Valtakunnalliset luonnontilan muuttuneisuusarviot perustuvat paikkatietopohjaisiin tilastomallinnuksiin, jotka on kehitetty maastoaineistojen ja paikkatietoaineistojen avulla. Habitaattien muuttuneisuuden mallinnus on toteutettu koneoppimismenetelmällä (extreme gradient boosting) ja pohjaeläinlajiston muuttuneisuuden mallinnus monimuuttujamallinnuksella. Maastotietoa oli käytössä 629 virtavesikohteen inventoinnista ja 650 kohteen pohjaeläimistöstä. Paikkatietona on käytetty erityisesti Syken uomatietokantaa (Ranta10-aineisto) ja turvemaiden ojitustilannekarttaa, Corine-maanpeiteaineistoa ja Luonnonvarakeskuksen valtakunnan metsien inventointiaineistoa. Arvioita ei ole tuotettu virtavesille, joiden valuma-alueilla ei ole lainkaan turvemaita. Arviot on tuotettu Syken Ranta10-aineistosta johdetuille uomajaksoille, joiden sisällä luonnontilan muuttuneisuus voi vaihdella paljon. Aineiston käytössä tulee muistaa että ne eivät anna täyttä kuvaa yksittäisen puron luonnontilan muuttuneisuudesta. Myös malleihin ja kartta-aineistoihin sisältyy epätarkkuutta. Esimerkiksi yksittäisen puron lopullinen kunnostustarve tulee aina selvittää paikan päällä maastossa. Arviot on tuotettu Syken PUROHELMI-hankkeessa ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelmassa. Helmi-ohjelmassa tartutaan Suomen luontokadon suurimpaan suoraan syyhyn eli elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. PUROHELMI-hanke on jatkanut PienvesiGIS- ja Freshabit LIFE IP -hankkeissa tehtyä tutkimusta, jota on tehty yhteistyössä Metsähallituksen, Suomen Metsäkeskuksen, Oulun yliopiston ja Luken kanssa. Aineistoon on marraskuussa 2024 lisätty myös tieto sijainneista, joissa uomat risteävät maastotietokannan tie- ja polkuverkoston kanssa, sekä kahden metrin korkeusmallin pohjalta tuotettu mallinnus näiden tienalitusten esteettömyydestä. Myös tämä mallinnus on toteutettu koneoppimismenetelmällä (extreme gradient boosting). Tienalituksia on yhteensä 127 286, joista esteettömyysennuste on julkaistu niille kohteille, joille ennusteen todennäköisyys on yli 50 %. Tällaisia kohteita on 84 362. Esteellisyysmallinnuksen opetusaineistona on käytetty Metsähallituksen ja ELY-keskusten aiempia vaellusesteinventointeja Keski-Suomesta, Iijoen vesistöalueelta ja Lapista, kts. mm. Metsähallituksen Esteet Pois! -hankkeet I & II (Moilanen & Luhta 2018 ja Karppinen 2020) sekä Eloranta & Eloranta (2016). Lisäksi Freshabit-hankkeen yhteydessä inventoitiin pieni määrä teiden alituksia Länsi-Lapissa, mutta lähes kaikki näistä joko sisältyivät Metsähallituksen aineistoihin tai niiden tiedettiin olevan siltoja eikä rumpuja. Ennusteen todennäköisyys pätee vain, mikäli uoman ylittävä rakenne on tyypiltään tierumpu: silloilla toteutetut teiden alitukset ovat lähes poikkeuksetta estettömiä, minkä vuoksi rakennetyypiltään silloiksi tiedetyt alitukset poistettiin opetusaineistosta ennen mallinnusta. Aineistoa on päivitetty 2025 taustauomastolla, josta ennusteissa käytetyt uomajaksot on johdettu. Taustauomasto kattaa myös ennusteista puuttuvan vesienhoitoalue seitsemän, eli Ylä-Lapin. Tarkempia tietoja taustauomastosta on lisätietodokumentissa. Samassa yhteydessä aineistosta on siivottu pois uomajaksojen kaksoiskappaleita. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). This Syke’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0) Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Purohelmi.pdf Viitteet Helmi-elinympäristöohjelma vahvistaa luonnon monimuotoisuutta: https://ym.fi/helmi Pienten virtavesien valtakunnallinen tilan arviointi ja mallinnus (PUROHELMI) -hankesivu: https://www.syke.fi/hankkeet/PUROHELMI Aroviita J, Ilmonen J, Rajakallio M, Sutela T, Mykrä H, Martinmäki-Aulaskari K, Karttunen K, Kuoppala M, Leinonen A, Jyväsjärvi J, Ulvi T, Vehanen T, Virtanen R 2021. Pienten virtavesien tilan arvioinnin kehittäminen. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 25/2021: 1–70. Eloranta A J & Eloranta A P 2016. Rumpurakenteiden ympäristöongelmat, niiden ehkäisy ja korjaaminen: Keskisuomalainen pilottitutkimus. Keski-Suomen ELY-keskus. Hyvönen S, Suanto M, Luhta P-L, Yrjänä T & Moilanen E 2005. Puroinventoinnit Iijoen valuma-alueella vuosina 1998–2003. Alueelliset ympäristöjulkaisut 403. Karppinen A. 2020. Esteeet pois II -projekti: Loppuraportti. Metsähallitus, Eräpalvelut Pohjanmaa–Kainuu. Moilanen E, Luhta P-L 2018. TAIMEN- eli Esteet pois! -hanke: Loppuraportti. Metsähallitus, Eräpalvelut Pohjanmaa. Rajakallio M, Jyväsjärvi J, Muotka T, Aroviita J 2021. Blue consequences of the green bioeconomy: clear-cutting intensifies the harmful impacts of land drainage on stream invertebrate biodiversity. Journal of Applied Ecology 58: 1523–1532.

Ranta10 on topologisesti eheä Suomen vesistöjä kuvaava paikkatietoaineisto. Aineisto pohjautuu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan vuosien 2000-2008 aineistoon (1:5 000-1:10 000). Maastotietokannan vesiin sisältyvistä kohteista mukaan on otettu alueina vakavedet sekä yli 5 m leveät virtavedet. Lisäksi mukana on maastotietokannan yli 200 m2:n kokoisia altaita. Viivoina kuvatuista alle 5 m leveistä virtavesistä on mukana vesistön päävirtausreitit sisältäen sekä 2-5 m että alle 2 m leveitä virtavesiä. Aineisto on uudelleen luokiteltu ja topologialtaan tarkistettu Sykessä. Aineiston pohjalta on Sykessä luotu uomia kuvaava uomaverkosto, jonka verkostomainen rakenne on tuotettu lisäämällä viivamaisiin jokiin aluemaisten jokien keskilinjat sekä järvien ylitykset ns. pseudouomilla. Aineistoon on lisätty myös järvi- ja uomatunnukset. Uomaverkosto kattaa kaikki vähintään yli 10 km2 yläpuolisen valuma-alueen omaavat uomat. Lisäksi uomaverkosto sisältää myös vesienhoidollisesti merkittäviä alle 10km2 yläpuolisen valuma-alueen omaavia uomia. Uomaverkosto ei sinällään kuvaa uuden vesilain vesistömääritelmän mukaista vesistöä. Uoma vaihtuu toiseksi yksilöllisen uomatunnuksen omaavaksi uomaksi aina uomaverkostoon kuuluvien uomien risteyksessä sekä uoman ja järven yhtymäkohdassa. Uomaverkosto on rakennettu siten, että kaikki siihen kuuluvat osat liittyvät topologiset yhteen ja omaavat oikean virtaussuunnan ja sitä voidaan käyttää erilaisiin verkostoanalyyseihin. Uomien välisiä topologia suhteita kuvaavat tiedot on tallennettu erillisiin tauluihin. Uomille on lisäksi laskettu muita paikantavia ja fysiograafisia tietoja. Uomaverkosto sekä koko Ranta10-aineisto kuuluvat Syken avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Uomaverkosto-aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. https://ckan.ymparisto.fi/dataset/uomaverkosto Koko Suomen kattava Ranta10-aineisto perustuu MML:n vuosien 2000-2008 maastotietokannan vaka- ja virtavesikohteisiin. Aineisto on päivitetty 16.11.2021 (lisätietoja historiatiedoissa). Käyttötarkoitus: Ranta10-aineisto ja siihen kuuluva uomaverkosto on luotu palvelemaan hyvin laajasti vesivarojen käyttöä ja hoitoa, vesiensuojelua ja vesientutkimusta sekä vesivaroihin liittyvää kansainvälistä ja kansallista raportointia ja tietojärjestelmätyötä. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/Dokumentit/ranta10.pdf Shoreline10 and River Network The Shoreline10 (Ranta10) is a topologically correct spatial dataset containing data on Finnish water bodies. The dataset is based on the topographic database of the National Land Survey of Finland in scale of 1:5 000-1:10 000 from years 2000-2008. The dataset contains lakes as well as most of human-made lakes over 200 m2 and more than 5 m wide rivers (polygons). Also included are the main flow paths of 2-5 m wide and less than 2 m wide streams (lines). The dataset has been reclassified and topologically corrected by Finnish Environment Institute (Syke). The continuous network has been created by combining rivers to the central lines through polygon rivers and lakes. The dataset includes also unique river codes and lake codes. The river network includes all river segments with catchment areas larger than 10 km². Other, smaller rivers with smaller catchment areas are included in case they are considered significant for water management tasks (e.g. WFD). Ranta10 does not represent the water bodies defined in the new water act. The change from one river segment to another, with unique river code and information, is located at the junction of the river network. The river code also changes at a connection point of a river segment and a lake. The river network has been created such a way that all parts of the network are linked topologically to each other and have a correct flow direction so that the dataset can be used for analyzing the network. Ranta10 including the river network is dataset owned by Syke and has same copyright and ownership conditions as other similar datasets owned by Syke. Syke applies Creative Commons By 4.0 International license for open datasets. Ranta10 dataset together with the river network were developed to serve wide variety of tasks related to water management, scientific research, water conservation and national and international reporting as well as associated information management. Data was updated 16.11.2021 (additional info. below in “historiatiedot”).

The Background map is a dataset product series in raster format that depicts the whole of Finland and that is meant for web use as a background material for thematic data. Its key objects are road names, roads and railways, buildings and constructions, administrative borders, geographical names, waterways, land use and addresses of buildings (from Ryhti/Finnish Environment Institute). The product belongs to the open data of the National Land Survey of Finland.

Yksityiskohtainen maastokartta eli kantakartta (1:500-1:2000) muodostaa pohja-aineiston rakentamiselle, kaavoitus- ja kiinteistömuodostustoiminnalle, kunnallisteknisille suunnitelmille, erilaisille yksityisille kartoille sekä opas- ja teemakartoille. Kantakartalla kuvattavia kohteita ovat kiinteistöt, rakennukset ja rakenteet, liikenneväylät, erilaiset maa- ja vesialueet, korkeustiedot, maanpäälliset johtotiedot, nimistö ja osoitteet. Aineisto on saatavissa myös WMS-palveluna.

Kantakartta on taajama-alueilta suurimittakaavainen (1:500-1:5000) kaupungin tuottama ja ylläpitämä kartta, jota käytetään kaavoituksen ja yhdyskuntarakentamisen suunnittelun pohjana. Karttaotteita on saatavissa teknisen keskuksen palvelupisteestä. Kantakarttaa on saatavana joko numeerisena aineistona tai graafisina tulosteina Rakennuslupaan tarvittavan asemapiirustuksen tekoon voidaan lisäksi tulostaa myös rajamitat. Numeerinen aineisto voidaan toimittaa myös sähköpostitse. Kaupungin www-sivulla on yhteystiedot tilauksen tekemiseksi.

Pyhtään kunnan ylläpitämä sijaintitarkka kaavan pohjakartta-aineisto, maastoa, rakennettua ympäristöä ja kiinteistöjaotusta kuvaavia tietoja. sijaintitarkka kaavan pohjakartta-aineisto, maastoa, rakennettua ympäristöä ja kiinteistöjaotusta kuvaavia tietoja. Aineisto on vektori-muotoista.

National Land Survey's Topographic map in vector format is a dataset depicting the terrain of all of Finland. The most important elements are the road network, administrative borders, preservation areas, population centres, geographic names, waterways, land use and elevation. The largest scale level (1:100,000) of the Topographic map in vector format is produced by generalising from the Topographic database. Topographic map 1:250,000 is produced by generalising the dataset 1:100,000. Topographic map 1:1,000,000 is produced by generalising the dataset 1:250,000. Topographic map 1:4,500,000 is produced by generalising the dataset 1:1,000,000. The geographic names have been generalised from the geographic names in the Geographic Names Register to map names suited to the scale in question. The administrative borders in the Municipal Division of each scale are used as administrative borders. The product belongs to the open data of the National Land Survey of Finland.

Jämsän kaupungin ylläpitämä sijaintitarkka kaavan pohjakartta-aineisto, maastoa ja rakennettua ympäristöä kuvaavia tietoja. Kantakartta on sijaintitarkka pohjakartta-aineisto mm. kaavoitukselle, rakentamiselle, kiinteistönmuodostustoiminnoille, kunnallisteknisille suunnitelmille sekä erityyppisille muille kartoille. Aineisto on tuotettu stereotyöskentelyllä ja maastomittauksilla. Kantakartassa kuvattavia kohteita ovat mm. rakennukset ja rakenteet, liikenneväylät, maa- ja vesialueet, korkeustiedot, maanpäälliset johtotiedot ja nimistö. Aineistoa ylläpidetään jatkuvasti. Saatavissa WMS-palveluna sekä tiedostopalvelun kautta.