From 1 - 10 / 69
  • Ranta10 on topologisesti eheä Suomen vesistöjä kuvaava paikkatietoaineisto. Aineisto pohjautuu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan vuosien 2000-2008 aineistoon (1:5 000-1:10 000). Maastotietokannan vesiin sisältyvistä kohteista mukaan on otettu järvet, lammet ja yli 2 m leveät joet (yli 5 m leveät joet tallennetaan alueina). Aineisto on uudelleen luokiteltu ja topologialtaan tarkistettu SYKEssä. Aineiston pohjalta on SYKEssä luotu uomia kuvaava verkosto, jonka verkostomainen rakenne on tuotettu lisäämällä viivamaisiin jokiin aluemaisten jokien keskilinjat sekä järvien ylitykset ns. pseudouomilla. Aineistoon on lisätty myös järvi- ja uomatunnukset. Uomaverkosto kattaa kaikki vähintään yli 10 km2 yläpuolisen valuma-alueen omaavat uomat. Lisäksi uomaverkosto sisältää myös vesienhoidollisesti merkittäviä alle 10km2 yläpuolisen valuma-alueen omaavia uomia. Uoma vaihtuu toiseksi uomaksi aina uomaverkostoon kuuluvien uomien yhtymäkohdassa sekä järven ja joen yhtymäkohdassa. Uomaverkosto on rakennettu siten, että kaikki siihen kuuluvat osat liittyvät topologiset yhteen ja omaavat oikean virtaussuunnan ja sitä voidaan käyttää erilaisiin verkosto-analyyseihin. Uomien välisiä topologia suhteita kuvaavat tiedot on tallennettu erillisiin tauluihin. Uomille on lisäksi laskettu muita paikantavia ja fysiograafisia tietoja. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0).

  • Aineisto sisältää koskiensuojelulain (nro 35/87 (1987-01-23)) nojalla suojellut kosket ja joet sekä valuma-alueet, joiden sisällä sijaitsevat vesistöt ja vesistön osat on suojeltu. Suojelluille vesistöille tai vesistön osille ei voida antaa vesilaissa tarkoitettua lupaa voimalaitoksen rakentamiseen. Aineisto sisältää myös kohteet, jotka on suojeltu Ounasjoen ja Kyröjoen suojelemisesta voimalarakentamisella säädetyillä erillislaeilla. Koskiensuojelulailla on kielletty uuden vesivoimalaitoksen rakentaminen 53 vesistöön tai vesistön osaan. Lain mukaan uuden voimalaitoksen rakentamiseen ei saa myöntää vesilaissa tarkoitettua lupaa. Suojellut alueet on rajattu siten, että ne käsittävät yhtenäisiä luonnontaloudellisia kokonaisuuksia. Alueiden valintaperusteina käytettiin vesistöjen virtavesiluonnon luonnontilaisuutta, edustavuutta, uhanalaisuutta ja harvinaisuutta sekä tieteellistä, kalataloudellista, virkistyskäytöllistä ja maisemallista merkitystä. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0).

  • Categories  

    Valuma-aluejako sisältää Suomen päävesistöalueet, valuma-aluejaon sekä purkupisteet. Hierarkinen valuma-aluejako sisältää enimmillään 3 jakovaihetta. Valuma-aluejaon hierarkisuutta voidaan kuvata käyttämällä aineistoon liittyviä valuma-alueiden reunaviivoja sekä valuma-aluetunnusta. Päävesistöalueita on 74 kappaletta, niiden pinta-ala on yli 200 km2 ja numerointi alkaa Laatokkaan laskevista vesistöalueista ja kiertää rannikkoalueet myötäpäivään päättyen Vienan mereen laskeviin vesistöihin. Kussakin osajaossa aina kolmanteen jakovaiheeseen asti on käsiteltävä alue jaettu enintään 9 osa-alueeseen, jolloin yhdellä vesistöalueella on enintään 729 osa-aluetta. Näin on tehty päävesistöalueen koon ollessa yli 10 000 km2. Kooltaan 1 000-10 000 km2 suuruiset päävesistöalueet on jaettu kahteen jakovaiheeseen, jolloin osa-alueita on vesistöalueella enintään 81 kappaletta. Alle 1 000 km2 suuruiset päävesistöalueet on jaettu enimmillään yhdeksään osa-alueeseen. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0).

  • Categories  

    Uomaverkosto-aineisto kattaa kaikki vähintään yli 10 km2 yläpuolisen valuma-alueen omaavat uomat. Lisäksi uomaverkosto sisältää myös vesienhoidollisesti merkittäviä alle 10km2 yläpuolisen valuma-alueen omaavia uomia. Uomaverkosto ei sinällään kuvaa uuden vesilain vesistömääritelmän mukaista vesistöä. Uoma vaihtuu toiseksi yksilöllisen uomatunnuksen omaavaksi uomaksi aina uomaverkostoon kuuluvien uomien risteyksessä sekä uoman ja järven yhtymäkohdassa. Uomaverkosto on rakennettu siten, että kaikki siihen kuuluvat osat liittyvät topologisesti yhteen ja omaavat oikean virtaussuunnan ja sitä voidaan käyttää erilaisiin verkosto-analyyseihin. Uomaverkosto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Huom! INSPIRE-latauspalvelu (WFS), josta tätä aineistoa pystyy lataamaan, on BETA-versio.

  • NLS-FI INSPIRE View Service for Hydrography Theme is an INSPIRE compliant Web Map Service. It contains the following harmonized INSPIRE map layers: Land-water Boundary, Waterbodies, Man-made Objects, Hydro Point of Interest. The service is based on the NLS-FI INSPIRE Hydrography Physical Waters dataset. The dataset is administrated by the National Land Survey of Finland.

  • Tämä aineisto sisältää Suomen päävesistöalueet, valuma-aluejaon sekä purkupisteet. Hierarkinen valuma-aluejako sisältää enimmillään 3 jakovaihetta. Valuma-aluejaon hierarkisuutta voidaan kuvata käyttämällä aineistoon liittyviä valuma-alueiden reunaviivoja sekä valuma-aluetunnusta. Päävesistöalueita on 74 kappaletta, niiden pinta-ala on yli 200 km2 ja numerointi alkaa Laatokkaan laskevista vesistöalueista ja kiertää rannikkoalueet myötäpäivään päättyen Vienan mereen laskeviin vesistöihin. Kussakin osajaossa aina kolmanteen jakovaiheeseen asti on käsiteltävä alue jaettu enintään 9 osa-alueeseen, jolloin yhdellä vesistöalueella on enintään 729 osa-aluetta. Näin on tehty päävesistöalueen koon ollessa yli 10 000 km2. Kooltaan 1 000-10 000 km2 suuruiset päävesistöalueet on jaettu kahteen jakovaiheeseen, jolloin osa-alueita on vesistöalueella enintään 81 kappaletta. Alle 1 000 km2 suuruiset päävesistöalueet on jaettu enimmillään yhdeksään osa-alueeseen. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0).

  • Categories  

    EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin mukaiset vesienhoitoalueet Suomessa. Suomessa vesipuitedirektiivi on toimeenpantu keskeisiltä osin lailla vesienhoidon järjestämisestä eli vesienhoitolailla (N:o 1299, annettu 30.12.2004, voimaantulo 31.12.2004) sekä valtioneuvoston asetuksella vesienhoitoalueista (N:o 1303, annettu 30.12.2004, voimaantulo 1.1.2005). Suomen vesienhoitoalueet ovat 1) Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue, 2) Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue, 3) Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue sekä 4) Kemijoen vesienhoitoalue. Lisäksi Ruotsin kanssa muodostetaan kansainvälinen vesienhoitoalue Tornionjoen vesistöalueelle ja Norjan kanssa Tenon, Näätämöjoen ja Paatsjoen vesistöalueille. Vesienhoitolain täytäntöönpanon tehtävistä huolehtivat Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset. Ahvenanmaan maakunta muodostaa oman vesienhoitoalueensa ja siellä vesipuitedirektiivin toimeenpano pohjautuu Ahvenanmaan maakunnan omaan lainsäädäntöön. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0).

  • Categories  

    Vesipuitedirektiivin (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY,23.10.2000) mukaisella pintavesimuodostumalla tarkoitetaan pintavesien erillistä ja merkittävää osaa, kuten järveä, tekoallasta, puroa, jokea tai kanavaa, puron, joen tai kanavan osaa, jokisuun vaihettumisaluetta tai rannikkovesien osaa. Pohjavesimuodostumalla tarkoitetaan. Direktiivin mukaan pohjavesimuodostumalla tarkoitetaan yhtenäisenä vesimassana akviferiin tai akvifereihin varastoitunutta pohjavettä. Pintavedet jaotellaan vesienhoidon järjestämiseksi maantieteellisten ja luonnontieteellisten ominaispiirteiden mukaan tyyppeihin. Pintavedet voidaan nimetä tietyin edellytyksin keinotekoisiksi tai voimakkaasti muutetuiksi. Pintavesimuodostumat kuuluvat johonkin seuraavista jaotteluryhmistä: järvi, joki ja rannikkovesi. Sama vesimuodostuma ei voi kuulua useaan jaotteluryhmään. Pohjavesimuodostumat sisältyvät ympäristöhallinnon kartoittamiin ja luokittelemiin vedenhankintaa varten tärkeisiin ja vedenhankintaan soveltuviin pohjavesialueisiin (eli ns. I ja II luokan pohjavesialueet). Tämä aineisto sisältää pinta- ja pohjavesimuodostumat. Vesienhoidon suunnittelun 1. suunnittelukauden mukaiset vesimuodostumat raportoitiin EUlle vuonna 2010. Vesienhoidon suunnittelun 2. suunnittelukaudella vesimuodostumien rajauksia on tarkistettu sekä uusia vesistöjä on otettu mukaan. Nämä aineistot on raportoitu EUlle vuonna 2016. Ympäristöhallinnon sisäisessä käytössä on molempien suunnittelukausien mukaiset vesimuodostumat erillisinä aineistoina. SYKEn Avoin tieto -palvelussa on jakelussa vain 2. suunnittelukauden aineisto. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0).

  • Kuopion kaupungin ylläpitämä sijaintitarkka kaavan pohjakartta-aineisto (kantakartta) joka sisältää kiinteistöt, rakennukset, liikenneväylät, nimistöt, vesistöt, korkeustiedot, maapinnan, kasvillisuuden ja runkopisteet. Aineistoa on tuotettu aikaisemmin stereotyöskentelyllä, maastomittauksella ja digitoimalla. Nykyisin aineistoa ylläpidetään pääasiassa laserkeilausaineiston ja maastomittausten avulla. Aineiston päivitys ja ylläpito on jatkuvaa. Kantakartta-aineisto päivittyy kerran viikossa viikonlopun aikana WMS-palveluun. Aineisto julkaistaan Kuopion internet-karttapalvelussa ja on saatavissa WMS-rajapintapalveluna. Aineiston käyttö vaatii autentikoinnin eli tunnistautumisen käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla. Karttamerkkien selitteet.pdf jakelutiedoissa dokumenttilinkkinä.

  • An aerial photograph is a photograph of the terrain taken from an aeroplane. The images are vertical photographs applicable to be used in mapping. The aerial photographs are reprocessed into dimensionally accurate images called orthophotos. Aerial photographs are available since the 1930s, depending on the area. Aerial photographs are available in black and white, colour and infrared. The size and accuracy of aerial photos depend on the camera, photography scale and altitude or ground sample distance (GSD). The product belongs to the open data of the National Land Survey of Finland. More information: Topographic data and how to acquire it http://www.maanmittauslaitos.fi/en/maps-and-spatial-data/expert-users/topographic-data-and-how-acquire-it