KUVAUS Herkät vesistöt, joiden rajaus on luotu Viherkertoimen käyttöä varten. Viherkerroinmenetelmä on ekologinen suunnittelutyökalu tonttien viherpinta-alan arviointiin, minkä avulla etsitään vaihtoehtoisia ratkaisutapoja kaupunkivihreän lisäämiseen sekä hulevesien hallintaan. Määritellyillä alueilla huleveden laadulliseen hallintaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Aineisto perustuu hulevesiohjelmassa määritettyihin osavaluma-alueisiin, joiden avulla aineisto on rajattu. Aineisto on päivitetty 12/2023 vastaamaan uuden hulevesiohjelman valuma-alueita. Hulevesiohjelmaan liittyvän aineiston lisäksi rajausta on arvioitu asiantuntijoiden toimesta. KATTAVUUS Koko kaupunki PÄIVITYS Aineisto on laadittu viherkertoimen käyttöön ja päivittyy tiedon tarkentuessa. YLLÄPITOSOVELLUS Aineisto on tallennettu PostgreSQL-tietokantaan ja ylläpidetään QGIS-ympäristössä. KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA Aluemainen SAATAVUUS Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS2-rajapinnoilta. JULKISUUS, TIETOSUOJA. Avoin aineisto. VASTUUTAHO Ympäristönsuojeluyksikkö (ymparistonsuojelu@tampere.fi) KENTÄT vesisto: vesistöalueen nimi

Vaisalan videoista konenäöllä tuotettua kuntotietoa, joka on konenäön avulla luokiteltu kuntoluokkiin 1-5 riippuen väylän uraisuudesta, paikkauksista, raoista ym. 1 on heikoin luokitus, 5 on paras luokitus.

Vuoreksen urakka-alueen suunniteltu raja. Tasoa ei päivitetä aktiivisesti. Sijainti Tampereen PostGis tietokannassa. Taso sisältää ainoastaan geometriaa. EPSG:3878.

KUVAUS: Karttanäkymässä on 360-kuvauksen ajoreitti pistemuodossa, sekä linkki kuvauspisteen ilmakuvaan (2020) ja 360 katunäkymään (5/2021). Ajoreitin pisteaineistoa on harvennettu. Aineisto on osa Mapspace-sovellusta, jonka tuottaa Field Group. OHJE: Pääset vaihtamaan Ilma-, viisto- ja katunäkymäkuvien katselutilaa Mapspace palvelun Workspaces valikosta. KATTAVUUS: Rajatulle käyttäjäjoukolle Oskari-karttapalvelussa. PÄIVITYS: Satunnainen. KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ: Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA: vektori (kuvaspisteet) ja rasteri (360 katunäkymä sekä ilmakuva) JULKISUUS: Aineisto on nähtävillä vain rajatulle käyttäjäjoukolle Oskari-karttapalvelussa. TIETOSUOJA: Aineistoon ei liity tietosuojakysymyksiä. AINEISTOSTA VASTAAVA TAHO: Vektorimuotoisen karttatason ylläpito ja 360-katunäkymäkuvien päivitys: Paikkatietoyksikkö, paikkatieto_tuki@tampere.fi. Mapspace-palvelun ylläpito: Field Group, tuki@fieldgeo.fi

Karttatasolla näytetään kaupungin kaavavarantoon laskettavien sitovan tonttijaon mukaisten tonttien varannon määrä tilastoalueittain. Sitovan tonttijaon tonttien sisältämä varannon määrä siirtyy näkymään osana rekisteritonttien tilastoalueittaista varantoa kun sitovat tontit on rekisteröity. Mikäli tontteja ei ole rekisteröity, sitovan tonttijaon mukainen tontti poistuu varannosta myös silloin, kun kaavan vahvistumisesta tulee kuluneeksi yli 10 vuotta. Varannosta poistuneiden sitovien tonttien kerrosalaa ei lasketa mukaan tilastoalueittaiseen varantoon. Sitovan tonttijaon mukaisilla tonteilla tarkoitetaan asemakaavassa laaditun sitovan tonttijaon tontteja. Sitovan tonttijaon mukainen varanto ei merkitse luovutettavissa olevaa tai välittömästi rakennettavissa olevaa varantoa. Aineistoa ylläpidetään Oracle-ympäristössä. Aineiston päivitys ja ylläpito on jatkuvaa. Karttataso (näkymä) päivittyy tasatunnein. Tietokannan geometria on alue. Aineiston koordinaatistojärjestelmä on ETRS-GK24 (EPSG:3878). Saatavissa WMS-/WFS-palveluna .

The raw materials of forest chips are small-diameter trees from thinning fellings and logging residues and stumps from final fellings. The harvesting potential consists of biomass that would be available after technical and economic constraints. Such constraints include, e.g., minimum removal of energywood per hectare, site fertility and recovery rate. Note that the techno-economic potential is usually higher than the actual availability, which depends on forest owners’ willingness to sell and competitive situation. The harvesting potentials were estimated using the sample plots of the 12th national forest inventory (NFI12) measured in the years 2014–2018. First, a large number of sound and sustainable management schedules for five consecutive ten-year periods were simulated for each sample plot using a large-scale Finnish forest planning system known as MELA (Siitonen et al. 1996; Hirvelä et al. 2017; http://mela2.metla.fi/mela/tupa/index-en.php). MELA simulations consisted of natural processes and human actions. The ingrowth, growth, and mortality of trees were predicted based on a set of distance-independent tree-level statistical models (e.g. Hynynen et al. 2002) included in MELA and the simulation of the stand (sample plot)-level management actions was based on the current Finnish silvicultural guidelines (Äijälä et al. 2014) and the guidelines for harvesting of energy wood (Koistinen et al. 2016). Future potentials were assumed to materialize when the industrial roundwood fellings followed the level of maximum sustained yield (79 mill. m3 in this calculation). The maximum sustained yield was defined such that the net present value calculated with a 4% discount rate was maximized subject to non-declining periodic industrial roundwood and energy wood removals and net incomes, and subject to the saw log removal remaining at least at the level of the first period. There were no constraints concerning tree species selection, cutting methods, age classes, or the growth/drain ratio in order to efficiently utilize the dynamics of forest structure. The potential for energywood from thinnings was calculated separately for all the energywood from thinnings (Stemwood for energy from thinnings) and for material that does not fulfill the size-requirements for pulpwood (Stemwood for energy from thinnings (smaller than pulpwood-sized trees)). Note that the decision whether pulpwood-sized thinning wood is directed to energy or industrial use, is based on the optimisation by MELA. The minimum top diameter of pulpwood in the calculation was 6.3 cm for pine (Pinus sylvestris) and 6.5 cm for spruce (Picea abies) and broadleaved species (mainly Betula pendula, B. pubescens, Populus tremula, Alnus incana, A. glutinosa and Salix spp.). The minimum length of a pulpwood log was assumed at 2.0 m. Energywood could be harvested as whole trees or as delimbed. The dry-matter loss in the supply chain was assumed at 5%. The potentials for logging residues and stumps were calculated as follows: The crown biomass removals of clear fellings were obtained from MELA. According to harvesting guidelines for energywood (Koistinen et al. 2016) mineral soils classified as sub-xeric (or weaker) and peatlands with corresponding low nutrient levels were left out from the potentials. Next, technical recovery rates were applied (70% for logging residues and 82-84% for stumps) (Koistinen et al. 2016; Muinonen et al. 2013). Finally, a dry-matter loss of 20% and 5% was assumed for residues and stumps, respectively. The techno-economical harvesting potentials were first calculated for nineteen Finnish regions and then distributed on a raster grid at 1 km × 1 km resolution by weighting with Multi-Source NFI biomasses as described by Anttila et al. (2018). The potentials represent time period 2026-2035 and are presented as average annual potentials in solid cubic metres over bark. References Äijälä O, Koistinen A, Sved J, Vanhatalo K, Väisänen P. 2014. Metsänhoidon suositukset. [Guidelines for sustainable forest management]. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisuja. Anttila P., Nivala V., Salminen O., Hurskainen M., Kärki J., Lindroos T.J. & Asikainen A. 2018. Regional balance of forest chip supply and demand in Finland in 2030. Silva Fennica vol. 52 no. 2 article id 9902. 20 s. https://doi.org/10.14214/sf.9902 Hirvelä, H., Härkönen, K., Lempinen, R., Salminen, O. 2017. MELA2016 Reference Manual. Natural Resources Institute Finland (Luke). 547 p. Hynynen J, Ojansuu R, Hökkä H, Salminen H, Siipilehto J, Haapala P. 2002. Models for predicting the stand development – description of biological processes in MELA system. The Finnish Forest Research Institute Research Papers. 835. Koistinen A, Luiro J, Vanhatalo K. 2016. Metsänhoidon suositukset energiapuun korjuuseen, työopas. [Guidelines for sustainable harvesting of energy wood]. Tapion julkaisuja. Muinonen E., Anttila P., Heinonen J., Mustonen J. 2013. Estimating the bioenergy potential of forest chips from final fellings in Central Finland based on biomass maps and spatially explicit constraints. Silva Fennica 47(4) article 1022. https://doi.org/10.14214/sf.1022. Siitonen M, Härkönen K, Hirvelä H, Jämsä J, Kilpeläinen H, Salminen O et al. 1996. MELA Handbook. 622. 951-40-1543-6.

KUVAUS Aineisto sisältää tietoa pääasiallisesti haitallisten vieraslajien sijainneista Tampereella. Aineisto perustuu kaupungille tehtyihin ilmoituksiin, maastohavaintoihin, luontoselvityksiin sekä Laji.fi:stä poimittuihin tietoihin. Osalle kohteista on muodostettu maastokäynnillä tarkempi aluerajaus. Osa havainnoista on tehty pistemäisinä, jolloin ne näkyvät aineistossa tasakokoisena neliönä tai ympyränä. Aineisto täydentyy sitä mukaa, kun havaintoja saadaan. Aineisto sisältää vuosien 2023 ja 2024 kesällä toteutetun Crowdsorsa-mobiilipelin kautta saadut kansalaishavainnot, joihin liittyy tiedon keräämistavasta johtuen sijainnin sekä rajauksen muodon epätarkkuutta. Mobiilipelin kautta tulleilla kohteilla on hav_lahde -kentässä merkintä "Mobiilipeli Crowdsorsa". KATTAVUUS; PÄIVITYS; LUOTETTAVUUS Kattaa pääasiassa kantakaupungissa sijaitsevat havainnot. Päivitetään sitä mukaa, kun saadaan uusia ilmoituksia tai omia havaintoja. Ei siis ole järjestelmällinen kartoitus minkään lajin osalta. Aluerajaukset ovat silmämääräisesti arvioituja. YLLÄPITOSOVELLUS; KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ; GEOMETRIA; Koordinaatistojärjestelmä on ETRS-GK24 (EPSG: 3878), ja tieto on aluemuotoista. SAATAVUUS Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS2-rajapinnoilta, aineisto on tallennettu PostgreSQL -tietokantaan. Lähtötilanneaineisto on tallennettuna ympäristönsuojelun verkkolevylle. YHTEYSHLÖ Ympäristönsuojeluyksikkö (ymparistonsuojelu@tampere.fi) POIKKILEIKKAUS Tallennetaan 2019 alkaen. JULKISUUS Sijaintitiedot julkisia. Osa taulukkotiedoista vain viranomaiskäyttöön. Kentät ID Alueelle annettu tunniste. ID-numero on yhteinen torjuntatietokannassa olevan vastaavan torjuntapisteen kanssa. LAJI Lajin suomenkielinen nimi. Jättiputkien (kaukasianjättiputki, armenianjättiputki, persianjättiputki) ja jättitattarien (sahalinintatar, japanintatar, tarhatatar) tapauksessa tässä on käytetty ryhmän nimeä (jättiputket tai jättitattaret). TIET_NIMI Lajin tieteellinen nimi. (jättiputket Heracleum persicum –ryhmä ja jättitattaret Reynoutria-ryhmä). SIJAINTI (ei julkinen) Sijainnin tarkempi kuvaus. Esimerkiksi ”Jalkasaarentien päässä” Pispalan valtatien ja Nokiantien risteys” ”Lukonpuiston kaakkoisnurkka” tai ”Tahmelan lähteen ja Tahmelan viertotien välissä”. HAVAINTOPV Päivämäärä, jolloin kartoittaja on havainnoinut kohteen. LUKUMAARA Lajin yksilömäärä. Yhdestä viiteen käytetty todellista yksilömäärää. 6-10 yksilöä = 5+, yli 10 = 10+, n. 20 = 20; n. 50 = 50; 50-100 yksilöä = 50+; n. 100 = 100; yli 100 = 100+; n. 1000 = 1000; yli 1000 = 1000+ ELINVAIHE Verso, ei kuki, kukkii, on kukkinut. UHKATASO (ei julkinen) Sijaintiin liittyvä uhkataso määriteltynä 1-3. 1 merkitsee suurempaa uhkaa. 1 = haitallisten vieraslajien esiintymät luonnonsuojelualueilla ja niiden välittömässä läheisyydessä. 2 = haitalliset vieraslajit luonnonsuojelualueiden ulkopuolella, sekä luonnonsuojelualueilla esiintyvät muut vieraslajit. 3 = muut vieraslajit luonnonsuojelualueiden ulkopuolella. HAITTATASO Lajin haittataso. 1 = haitalliset vieraslajit 2 = muut vieraslajit. SIJ_TYYPPI Havainnon sijainnin tyyppi. Käytettyjä tyyppejä: pihanreuna piha tienvarsi polunvarsi radanvarsi pensasaita ojanvarsi puronvarsi kosteikko metsikkö avomaa pihaistutus tienvarsi-istutus istutus ranta puistonreuna joutomaa puutarhajätekasa maakasa metsänreuna keto HAV_LAHDE (ei julkinen) Havainnon lähde. Joko laji.fi, ilmoitus kaupungille, oma havainto, tai henkilön nimi jolta tieto on peräisin. HAV_TEKIJA (ei julkinen) Kartoittajan nimi. MAANOMISTJ Onko havainto kaupungin maalla vai yksityisellä maalla (kaupunki/yksityinen). LISATIEDOT (ei julkinen) Muuta huomionarvoista – vapaa kenttä. TORJ_KOK Vuosiluku, jolloin vieraslajiesiintymä on saatu hävitettyä kokonaan. PROTIETO_ID (ei julkinen) Protieto-ohjelman kautta raportoidun havainnon tunniste. PROTIETO_LEVEYS (ei julkinen) Alueen leveys Protieto-ohjelman kautta raportoidusta havainnosta. PROTIETO_PITUUS (ei julkinen) Alueen leveys Protieto-ohjelman kautta raportoidusta havainnosta. PINTA_ALA Protieto-ohjelman kautta raportoidun havainnon pinta-ala (pituus x leveys). PROTIETO_MUU_LAJI Laji, mitä Protieto-ohjelman kautta raportoitu havainto koskee, jos se on joku muu kuin valikossa määritelty. LAHIKUVA (ei julkinen) Lähikuva Protieto-ohjelman kautta raportoidusta havainnosta. YLEISKUVA (ei julkinen) Yleiskuva Protieto-ohjelman kautta raportoidusta havainnosta. LISAKUVA1-3 (ei julkinen) Mahdolliset lisäkuvat Protieto-ohjelman kautta raportoidusta havainnosta.

Aineisto sisältää Tampereen seurakuntayhtymään kuuluvien seurakuntien rajat polygoneina. Ominaisuustietoina seurakunnan nimi, seurakunnan verkkosivujen osoite, kirkkoherran nimi, seurakunnan jäsenmäärä sekä seurakunnan rajojen sisällä asuvan väestön kokonaismäärä. Aineisto päivittyy satunnaisesti.

Karttatasolla (eli näkymässä) näytetään kaikki hyväksytyn asemakaavoitusohjelman mukaiset kohteet, jotka eivät vielä ole tulleet vireille. Mikäli kohde on vireillä, se ei näy tällä karttatasolla vaikka se sisältyisikin voimassa olevaan asemakaavoitusohjelmaan. Kohde poistuu karttatasolta kun se tulee vireille tai mikäli se ei ole tullut vireille mutta se jätetään pois asemakaavoitusohjelmasta. Karttatasolla näkyvien kohteiden varanto sisältyy ”kaavoitusohjelmassa olevien asemakaavojen varanto”-näkymän tilastoalueittain esitettäviin varantotietoihin. Aineistoa käytettäessä on huomioitava, että ennen asemakaavan hyväksymistä kerrosalaa koskevat tiedot ovat arvioita. Kaavoitusohjelmassa olevien kohteiden arvioitu varanto ei merkitse luovutettavissa olevaa tai välittömästi rakennettavissa olevaa varantoa. Aineistoa ylläpidetään Oracle-ympäristössä. Aineiston päivitys ja ylläpito on jatkuvaa. Karttataso (näkymä) päivittyy tasatunnein. Tietokannan geometria on alue. Aineiston koordinaatistojärjestelmä on ETRS-GK24 (EPSG:3878). Saatavissa WMS-/WFS-palveluna .

KUVAUS Aineisto sisältää tietoa tunnistetuista ja rajatuista lahokaviosammalelle tärkeistä ydinalueista. Tietoja on saatu sekä yleis- että asemakaavatason kartoituksista. Alueet rajataan alustavasti maastotöiden yhteydessä lahokaviosammalen itujyväsryhmien ja itiöpesäkkeiden esiintyvyyden ja kasvupaikkojen ominaisuuksien perusteella. Lopulliset rajaukset tehdään paikkatieto-ohjelmalla havaintojen, itujyväsryhmien elinvoimaisuuden ja esiintymisalueen ominaispiirteiden perusteella. Lajin asema erittäin uhanalaisena (EN), rauhoitettuna ja luontodirektiivin liitteen II(b) lajina velvoittaa huomioimaan lajin kasvupaikat muun muassa maankäytön suunnittelussa siten, että lajin suojelutaso ei vaarannu. KATTAVUUS; PÄIVITYS; LUOTETTAVUUS Aineisto on Tampereen kaupungin laajuinen. PÄIVITYS Aineistoa päivitetään, kun uusia tietoja ydinalueista tulee esim. selvityksistä. YLLÄPITOSOVELLUS Aineisto on tallennettu PostgreSQL-tietokantaan. KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄ Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. GEOMETRIA Aluemainen SAATAVUUS Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS2-rajapinnoilta. JULKISUUS, TIETOSUOJA Julkinen aineisto VASTUUTAHO Ympäristönsuojeluyksikkö (ymparistonsuojelu@tampere.fi) ja yleiskaavoitus KENTÄT NIMI (nimi) Ydinalueen nimi NUMERO (nro) Ydinalueen tunnusnumero OSA_ALUE_NUMERO (osa_a_nro) Ydinalueen osa-aluenumero. Erotetaan pilkulla esim. 1,1. Sarake jätetään tyhjäksi, jos ei osa-aluetta. PINTA_ALA_HEHTAAREINA (p_ala_ha) Ydinalueen pinta-ala KASVUPAIKKATYYPPI (kp_tyyppi) Ydinalueen kasvupaikan tyyppi. Käytetään seuraavia vaihtoehtoja: karukko kuiva kuivahko tuore lehtomainen lehto Jos useita kasvupaikkatyyppejä, kirjataan kaikki esim: tuore, lehtomainen, lehto LAHOPUUMAARA (lahop_m3) Ydinalueen lahopuumäärä. Vaihtoehdot: 1 = <5m3 /ha 2 = 5-20m3 /ha 3 = >20m3 /ha PINTA_ALA_PISTEET (p_ala_p) Pinta-ala hehtaareissa (ha) mukaiset pisteet 1 piste: < 6ha 2 pistettä: 6-12 ha 3 pistettä: > 12 ha KASVUPAIKKOJEN_MAARA (ip_kp_p) Itiöpesäkkeiden kasvupaikkojen (esim. lahopuurunko / kanto) lukumäärän mukaiset pisteet 1 piste: 2 kasvupaikkaa 2 pistettä: 3-4 kasvupaikkaa 3 pistettä: > 4 kasvupaikkaa ITIOPESAKKEIDEN_MAARA (ip_lkm_p) Itiöpesäkkeiden kokonaislukumäärä ydinalueella -pisteet 1 piste: 1-10 itiöpesäkettä 2 pistettä: 11-30 itiöpesäkettä 3 pistettä: > 30 itiöpesäkettä ITUJYVASRYHMIEN_KASVUPAIKKOJEN_MAARA (ijr_kp_p) Itujyväsryhmien kasvupaikkojen kokonaislukumäärä ydinalueella -pisteet 0 pistettä: 0-5 kasvupaikkaa 1 piste: 6-49 kasvupaikkaa 2 pistettä: > 49 kasvupaikkaa YDINALUEET_LAHELLA (lah_ydin_p) Alle 1km:n päässä olevat lahokaviosammalen ydinalueet -pisteet 1 piste: 1 ydinalue 2 pistettä: 2 ydinaluetta 3 pistettä: > 2 ydinaluetta LUONNONSUOJELUALUEET_LAHELLA (lah_sl_p) Alle 500 metrin päässä olevat luonnonsuojelualueet -pisteet 1 piste: 1 luonnonsuojelualue 2 pistettä: 2 luonnonsuojelualuetta 3 pistettä: > 2 luonnonsuojelualuetta ELINYMPARISTON_RAKENNEPIIRTEET (elinymp_p) Elinympäristön rakennepiirteet -pisteet: lahopuusto ja metsärakenne 0 pistettä: Kohteen lahopuuston laatu tulee heikkenemään jatkossa merkittävästi. Käytännössä kohde, jossa kasvupaikat ovat vanhoilla kannoilla eikä uutta lahopuuta ole muodostumassa lähivuosikymmeninä. 1 pistettä: Metsänrakenne ja lahopuujatkumo kohtalaisen hyviä lajille. On odotettavissa, että lahopuustoa syntyy merkittävästi lisää, jos kohteen annetaan kehittyä rauhassa. 2 pistettä: Lahopuun määrä ja jatkumo on erinomainen ja tilanne pysyy samana tai paranee jatkossa. Usein kyseessä on suojelualue tai muu erityisen laadukas ja vakaa kohde. KARTOITUKSET_TARKKUUS (tark_p) 0 pistettä: Kohde on hyvin tutkittu. Suurin osa kaikista potentiaalisista kasvupaikoista (kasvupaikka=erillinen lahopuuyksikkö kuten maapuurunko, runko tai muu lahopuukappale) on tutkittu sekä itiöpesäkkeiden että itujyväsryhmien osalta. 1 piste: Tarkasti tutkittu kohde sekä itujyväsryhmien että itiöpesäkkeiden osalta, mutta silti arviolta alle puolet kaikista potentiaalisista kasvupaikoista tutkittu. 2 pistettä: Hyvin tarkka itiöpesäkkeiden etsintä tai osittainen itujyväsryhmät huomioiva kartoitus. Alle 10% potentiaalisista kasvupaikoista tutkittu. 3 pistettä: Melko tarkka itiöpesäkkeiden etsintä tai yleispiirteinen nopea kartoitus, jossa sekä itiöpesäkkeitä että itujyväsryhmiä etsittiin. 4 pistettä: Suurpiirteinen itiöpesäkkeiden / itujyväsryhmä -runkojen etsintä laajalla alueella tai vain yksittäishavainto pienehköllä kohteella. MAASTON_KULUMINEN (kulum_p) Maaston kuluminen virkistyskäytön takia 0 pistettä: Maaston kuluminen ja lahopuiden vaurioituminen ei ole kohteella ongelma tai se koskee vain yksittäisiä runkoja laajalla alueella. 1 piste: Lievää kulumista koko alueella tai raskasta kulumista pienellä osalla aluetta. 2 pistettä: Virkistyskäyttö vaikuttaa oleellisesti kohteen laatuun ja lahopuustoon. Mekaaniset vauriot potentiaalisille tai tunnistetuille kasvupaikoille ovat merkittävä uhka esiintymälle tällä hetkellä tai tulevaisuudessa. KOKONAISPISTEMAARA (kok_p) Ydinalueen pisteytyksen kriteerikohtaisten pisteiden summa. Kokonaispistemäärään ei lasketa lahopuumäärä (lahop_m3) - sarakkeen pisteitä. LISAYS_PVM (lisays_pvm) Kohteen lisäyspäivämäärä. TIETOLAHDE (tietolahde) Selvityksen Donna-ID-numero tai muu viite raporttiin tai muuhun tietolähteeseen.