Vesiväyläaineisto on Väyläviraston vesiväylärekisterissä ylläpidettävä aineisto, joka sisältää viralliset vesiväylätiedot ja merenkulun turvalaitteiden tiedot. Lisäksi aineistoon kuuluvat ruoppaus- ja läjitysalueet, vesiväyliin liittyvät rajoitusalueet sekä vesiliikennemerkit. Aineisto on luonteeltaan väyläomaisuuden hallintaan tarkoitettua perusrekisteritietoa. Aineistojen päivitysajo ajetaan joka päivä.

Lieksan kantakartta on kaupungin ylläpitämä sijaintitarkka kaavan pohjakartta-aineisto, joka sisältää maastoa, rakennettua ympäristöä ja kiinteistöjaotusta kuvaavia tietoja. Aineisto kattaa Lieksan kaupungin keskustaajaman ja sekä Pankakosken alueen. Aineistoa ylläpidetään MicroStation/dgn - formaatissa. Lieksan kaupungin käyttämä aineistojen koordinaattijärjestelmä on EUREF-FIN (ETRS-GK30) ja korkeusjärjestelmä N2000. Aineiston ylläpito ja päivitys on jatkuvaa.

Kelikameratiedot Pirkanmaan aluerajauksella. Keli- ja liikennekameroiden kuvista saadaan tietoa tienpinnan tilasta sekä liikennetilanteesta. Aineisto on pistemuotoista ja ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. Kelikameran kuvat päivittyvät yleensä 10–20 min välein. Kameroista kerrotaan tunnistenumero, nimi (tie ja alue, esim kaupunginosa), suunta ja kuvan päivitysaika. Karttataso tulee Arctic Machine Oy / Infotripla GeoServer-rajapinnalta. Aineisto on katsottavissa julkisesti Oskari-karttapalvelussa sekä Tampereenliikenne.fi-sivustolla. Karttatasojen tuottamisessa on hyödynnetty Fintraffic / Digitraffic-rajapintaa. Karttatason näkyvyydestä Oskari-karttapalvelussa vastaa Tampereen kaupunki, Paikkatietoyksikkö, paikkatieto_tuki@tampere.fi Karttatason palaute ja kehitysideat: asiakaspalvelu@aebi-schmidt.com

Aineisto muodostuu Turvatekniikan keskuksen (TUKES) määrittämistä mahdollisen ympäristöriskin aiheuttavista teollisuuslaitoksista. Laitoksille on määritetty ns. konsultaatiovyöhyke, joka kertoo laitoksen potentiaalisen ympäristöriskin laajuudesta (0,5-2 km).

Aineisto sisältää teoreettiset näkyvyysanalyysit TIFF-formaatissa Uudenkaupungin kahdeksalta OAS-alueelta (tuulivoimayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma), joita on tutkittu Uudenkaupungin tuulivoimayleiskaavaa varten. Näkyvyysanalyysit on mallinnettu ArcGIS-paikkatieto-ohjelman Viewshed-työkalulla. Paikkatieto-ohjelmiston avulla on laskettu tuulivoimaloiden näkyvyys maaston korkeustietojen pohjalta sekä metsäiset alueet huomioiden. Metsän korkeudeksi on yleistetty 15 metriä, havainnoitsijan korkeudeksi 2 metriä. Tuulivoimaloiden napakorkeus on 140 metriä, Muntilan kaava-aluetta lukuun ottamatta (120 metrin napakorkeus, rakennuslupahakemuksen mukaan).

Suonenjoen kaupungin ajantasa-asemakaava on yhdistelmäkartta hyväksytyistä ja lainvoiman saaneista asemakaavoista. Aineisto sisältää lainvoimaiset asemakaavakartat sekä kaavamääräykset paikkatietopalvelimella. Aineisto on tuotettu AutoCAD dwg-formaatissa. 7.1.2013 jälkeen vahvistettujen asemakaavojen osalta aineiston koordinaattijärjestelmä on ETRS-GK27 ja korkeusjärjestelmä N2000. Tätä vanhemman aineiston koordinaattijärjestelmä on KKJ3 ja korkeusjärjestelmä N60. Aineistoa päivitetään kerran vuodessa.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin julkaisema S-57 muotoinen aineisto perustuu Traficomin ylläpitämään merikartta-aineistoon. S-57 on kansainvälisen merikartoitusjärjestön IHO:n määrittelemä tiedonsiirtoformaatti. Aineisto ei korvaa navigoinnissa käytettävää virallista merikarttaa. Aineisto soveltuu käytettäväksi esimerkiksi taustakarttana. Traficom ei vastaa aineiston käytöstä aiheutuvista vahingoista.

Turun kaupunkiseudun työpaikkasaavutettavuus polkupyörällä kevyen liikenteen verkkoa sekä tie- ja katuverkkoa pitkin. Saavutettavuus on laskettu eksponenttimuotoisena etäisyysfunktiona keskimääräisestä matkan pituudesta painotettuna työpaikkojen määrällä. Analyysi on tehty OpenStreetMap-tieverkkoa ja yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) vuoden 2011 ruutuaineistoa hyväksikäyttäen. Tieverkolle on määritelty väylätyyppikohtaiset nopeudet ja ruutuaineistosta on haettu työpaikkojen määrä.

Turun kaupunkiseudun työpaikkasaavutettavuus joukkoliikenteellä tie- ja katuverkkoa pitkin. Saavutettavuus on laskettu eksponenttimuotoisena etäisyysfunktiona keskimääräisestä matkan pituudesta painotettuna työpaikkojen määrällä. Matkojen liitynnät on tehty kävelynopeuksilla kevyen liikenteen verkkoa pitkin. Analyysi on tehty Emme- ja OpenStreetMap-tieverkkoa sekä yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) vuoden 2011 ruutuaineistoa hyväksikäyttäen. Tieverkkoaineistosta on hyödynnetty väylätyyppikohtaisia nopeuksia ja ruutuaineistosta on haettu työpaikkojen määrä. Matka-aikaan on lisätty 30% vuorovälistä kuvaamaan joukkoliikennevälineen odotusaikaa sekä Emme-kuvauksen linjakohtainen nousuaika.