Turun kaupunkiseudun työpaikkasaavutettavuus polkupyörällä kevyen liikenteen verkkoa sekä tie- ja katuverkkoa pitkin. Saavutettavuus on laskettu eksponenttimuotoisena etäisyysfunktiona keskimääräisestä matkan pituudesta painotettuna työpaikkojen määrällä. Analyysi on tehty OpenStreetMap-tieverkkoa ja yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) vuoden 2011 ruutuaineistoa hyväksikäyttäen. Tieverkolle on määritelty väylätyyppikohtaiset nopeudet ja ruutuaineistosta on haettu työpaikkojen määrä.

Turun kaupunkiseudun työpaikkasaavutettavuus kävellen kevyen liikenteen verkkoa sekä tie- ja katuverkkoa pitkin. Saavutettavuus on laskettu eksponenttimuotoisena etäisyysfunktiona keskimääräisestä matkan pituudesta painotettuna työpaikkojen määrällä. Analyysi on tehty OpenStreetMap-tieverkkoa ja yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) vuoden 2011 ruutuaineistoa hyväksikäyttäen. Tieverkolle on määritelty väylätyyppikohtaiset nopeudet ja ruutuaineistosta on haettu työpaikkojen määrä.

Liikenteenohjausyhtiö Fintrafficin Digitraffic-palvelussa julkaistut liikenteen sujuvuustiedot Tampereen aluerajauksella ja graafisena esityksenä. Aineisto haetaan Digitraffic-rajapinnalta ja se on katsottavissa julkisesti Oskari-karttapalvelussa sekä Tampereenliikenne.fi-sivustolla. Aineisto on viivamaista ja ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. Normaali tiedon päivitysväli on noin minuutti. Mittaustiedoista kerrotaan tieosuus ja suunta, sanallinen sujuvuusluokka (sujuvaa/hidastelevaa/pysähtelevää) ja päivityksen aika. Karttatason näkyvyydestä Oskari-karttapalvelussa vastaa Tampereen kaupunki.

Turun kaupunkiseudun työpaikkasaavutettavuus joukkoliikenteellä tie- ja katuverkkoa pitkin. Saavutettavuus on laskettu eksponenttimuotoisena etäisyysfunktiona keskimääräisestä matkan pituudesta painotettuna työpaikkojen määrällä. Matkojen liitynnät on tehty kävelynopeuksilla kevyen liikenteen verkkoa pitkin. Analyysi on tehty Emme- ja OpenStreetMap-tieverkkoa sekä yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) vuoden 2011 ruutuaineistoa hyväksikäyttäen. Tieverkkoaineistosta on hyödynnetty väylätyyppikohtaisia nopeuksia ja ruutuaineistosta on haettu työpaikkojen määrä. Matka-aikaan on lisätty 30% vuorovälistä kuvaamaan joukkoliikennevälineen odotusaikaa sekä Emme-kuvauksen linjakohtainen nousuaika.

Turun kaupunkiseudun työpaikkasaavutettavuus henkilöautolla tie- ja katuverkkoa pitkin. Saavutettavuus on laskettu eksponenttimuotoisena etäisyysfunktiona keskimääräisestä matka-ajasta painotettuna työpaikkojen määrällä. Analyysi on tehty Digiroad 2013 -tieverkkoa ja yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) vuoden 2011 ruutuaineistoa hyväksikäyttäen. Tieverkkoaineistosta on hyödynnetty väylätyyppikohtaisia nopeusrajoituksia ja ruutuaineistosta on haettu työpaikkojen määrä. Matka-aikaan on lisätty lähtövalmistelut ja parkkipaikan etsinnän huomioon ottava 3 minuutin vastus.

Vesiväyläaineisto on Väyläviraston vesiväylärekisterissä ylläpidettävä aineisto, joka sisältää viralliset vesiväylätiedot ja merenkulun turvalaitteiden tiedot. Lisäksi aineistoon kuuluvat ruoppaus- ja läjitysalueet, vesiväyliin liittyvät rajoitusalueet sekä vesiliikennemerkit. Aineisto on luonteeltaan väyläomaisuuden hallintaan tarkoitettua perusrekisteritietoa.

Aineisto muodostuu Turvatekniikan keskuksen (TUKES) määrittämistä mahdollisen ympäristöriskin aiheuttavista teollisuuslaitoksista. Laitoksille on määritetty ns. konsultaatiovyöhyke, joka kertoo laitoksen potentiaalisen ympäristöriskin laajuudesta (0,5-2 km).

Asemakaavan pohjakartta eli kantakartta kattaa kokonaan vektorimuotoisena aineistona koko Vantaan alueen. Kantakartta on kiinteistörekisterikartan ohella tarkin maastokartta. Sen tietosisältönä ovat rakennukset ja rakenteet, liikenneväylät rakennelmineen, erilaiset maa-alueet, vesialueet, korkeustiedot, ilmajohtoyhteydet ja nimistö. Karttaa ylläpidetään koko kaupungin alueelta (240 km2) 1:500 kartoitustarkkuusvaatimusten mukaan (kohteiden sijaintitarkkuus on +- 20 cm). Tietojen ajantasaisuus: uudet rakennukset rakenteineen tallennetaan kahden viikon kuluessa rakennuksen sijaintikatselmuksen toimittamisesta. Sijaintikatselmus suoritetaan rakentajan tilauksesta, kun rakennuksen perustus on tehty, viimeistään ennen rakennuksen loppukatselmusta. Puretut rakennukset poistetaan kartalta heti, kun purkutapahtumasta saadaan tieto. Muiden tietojen ajantasaistusviive vaihtelee muutamasta viikosta vuosiin. Kattava ajantasaistus suoritetaan tietyllä alueella kartoitusilmakuvauksen jälkeen sekä silloin, kun alueelle ryhdytään laatimaan asemakaavaa tai kaavanmuutosta. Päivitys ja ylläpito jatkuvaa. Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25 Korkeusjärjestelmä: N2000 Saatavissa WMS-palvelun kautta vapaasti ilman kiinteistörajoja, joiden saaminen sen sijaan edellyttää erillistä sopimusta.

Aineisto sisältää teoreettiset näkyvyysanalyysit TIFF-formaatissa Uudenkaupungin kahdeksalta OAS-alueelta (tuulivoimayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma), joita on tutkittu Uudenkaupungin tuulivoimayleiskaavaa varten. Näkyvyysanalyysit on mallinnettu ArcGIS-paikkatieto-ohjelman Viewshed-työkalulla. Paikkatieto-ohjelmiston avulla on laskettu tuulivoimaloiden näkyvyys maaston korkeustietojen pohjalta sekä metsäiset alueet huomioiden. Metsän korkeudeksi on yleistetty 15 metriä, havainnoitsijan korkeudeksi 2 metriä. Tuulivoimaloiden napakorkeus on 140 metriä, Muntilan kaava-aluetta lukuun ottamatta (120 metrin napakorkeus, rakennuslupahakemuksen mukaan).

Turun kaupunkiseudun asukassaavutettavuus henkilöautolla tie- ja katuverkkoa pitkin. Saavutettavuus on laskettu eksponenttimuotoisena etäisyysfunktiona keskimääräisestä matka-ajasta painotettuna väestötiheydellä. Analyysi on tehty Digiroad 2013 -tieverkkoa ja yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) vuoden 2011 ruutuaineistoa hyväksikäyttäen. Tieverkkoaineistosta on hyödynnetty väylätyyppikohtaisia nopeusrajoituksia ja ruutuaineistosta on haettu väestöntiheys. Matka-aikaan on lisätty lähtövalmistelut ja parkkipaikan etsinnän huomioon ottava 3 minuutin vastus.