TIIVISTELMÄ: Aineisto sisältää Tampereen ohjelmoidut, vireille tulleet ja hyväksytyt asemakaavat sekä niiden arvioidun kaavavarannon. Kohteet viedään tietokantaan kun 1) kohde sisällytetään asemakaavoitusohjelmaan, tai 2) kun asemakaavoitusohjelmaan kuulumattoman kohteen kaava tulee vireille. Ohjelmoiduilla asemakaavoilla tarkoitetaan asemakaavoitusohjelmassa olevia kohteita, jotka eivät vielä ole tulleet vireille. Aineiston attribuutit kuvaavat kohteiden arvioitua tai kaavan mukaista varantoa, kerrosalan muutosta, kerrosalan muutoksen myötä syntynyttä asuntorakentamisen kapasiteettia sekä kaavan etenemistä. Ennen 1.9.2014 hyväksyttyjen asemakaavojen osalta aineisto sisältää vain osan ominaisuustiedoista. Aineistoa käytettäessä on huomioitava, että eri attribuuteilla esiintyvä arvo ”0” voi merkitä sekä sitä että kyseinen arvo ei ole tiedossa, tai sitä että kyseinen arvo on nolla (ei yhtään). Lisäksi on huomioitava, että ennen asemakaavan hyväksymistä kerrosalaa koskevat tiedot ovat arvioita. Hyväksytyn asemakaavan mukainen varanto ei merkitse luovutettavissa olevaa tai välittömästi rakennettavissa olevaa varantoa. Tietokannan geometria on alue. Geometria on suuntaa-antava arvio kaavan hyväksymiseen saakka. Kun kaava on hyväksytty, aluerajaus päivitetään vastaamaan hyväksytyn kaavan mukaista geometriaa. Aineistoa ylläpidetään Oracle-ympäristössä. Aineiston päivitys ja ylläpito on jatkuvaa. Aineiston koordinaattijärjestelmä on ETRS-GK24 (EPSG:3878). AINEISTON ATTRIBUUTIT: KAAVAN_NUMERO Kaavan numero on nelinumeroinen kaavan yksilöivä tunnus. Kaavan numero päivitetään tietokantaan viimeistään kaavan tullessa vireille. SIJAINTI Sijainti on lyhyt sanallinen kuvaus kohteena olevan alueen sijainnista, esimerkiksi kaupunginosan nimi. Päivitetään tietokantaan kun kohde sisällytetään asemakaavoitusohjelmaan tai ellei kyseessä ole asemakaavoitusohjelman kohde, päivitetään kaavan tullessa vireille. TEEMA Teema on lyhyt sanallinen kuvaus kaavan teemasta, joka voi olla esimerkiksi ”asuminen” tai ”työpaikka-alue”. Päivitetään tietokantaan kun kohde sisällytetään asemakaavoitusohjelmaan, tai ellei kyseessä ole asemakaavoitusohjelman kohde, päivitetään kaavan tullessa vireille. DIAARINRO Diaarinumero on kaavan virallinen diaarinumero. Diaarinumero päivitetään tietokantaan viimeistään kaavan tullessa vireille. Diaarinumero TRE:4926/10.02.01/2014 päivitetään tietokantaan muodossa TRE+1404926 eli siten, että tietokantaan vietävän diaarinumeron numerosarja on aina seitsemän merkkiä pitkä ja alkaa vuosiluvun kahdella viimeisellä numerolla (esimerkissä 14), jonka jälkeen lisätään tarvittava määrä nollia, mikäli asian numero (esimerkissä nelinumeroinen 4926) on lyhyempi kuin viisi merkkiä. KEM_YHT Luku jonka yksikkö on kerrosneliö. Luku kuvaa kaava-alueen arvioitua kerrosalan muutosta kaikki käyttötarkoitukset mukaan lukien. Muutos voi tarkoittaa kerrosalan lisäystä tai vähentymistä. Arvio päivitetään tietokantaan kun kohde sisällytetään asemakaavoitusohjelmaan. Ellei kohde sisälly asemakaavoitusohjelmaan, tieto päivitetään kaavan tullessa vireille. Kaavaehdotuksen ensimmäiseen lautakuntakäsittelyyn (YLA) saakka mainittu luku on arvio. (Ensimmäisellä lautakuntakäsittelyllä tarkoitetaan hyväksymiskäsittelyä edeltävää lautakuntakäsittelyä.) Kun kaava on ensimmäisen kerran käsitelty lautakunnassa, kerrosala päivitetään seuraavasti vastaamaan lautakunnalle esitetyn kaavaehdotuksen mukaista kerrosalan muutosta. Mikäli lautakunta on päättänyt kaavaehdotuksiin tehtävistä muutoksista, kerrosala päivitetään kaavan hyväksymisen jälkeen yhteydessä vastaamaan hyväksytyn kaavan mukaista kerrosalan muutosta. AS_KEM_YHT Järjestelmän laskema luku, jonka yksikkö on kerrosneliö. Luku muodostuu kun lasketaan yhteen AK_KEM_YHT, AR_KEM_YHT ja AO-KEM_YHT-sarakkeiden arvot. Luku kuvaa kohteen yhteenlaskettua asuinrakentamiseen tarkoitetun kokonaiskerrosalan muutoksen määrää. Luku päivittyy tietokantaan kun AK_KEM_YHT, AR_KEM_YHT ja AO-KEM_YHT-sarakkeiden arvot päivitetään. AK_KEM Luku jonka yksikkö on kerrosneliö. Luku kuvaa kaava-alueen arvioitua asuinkerrostalojen kokonaiskerrosalan muutosta. Luhtitalot luetaan asuinkerrostaloiksi. Mikäli kaavaan arvioidaan toteutuvan tai toteutuu merkintä C, sen arvioitu asumisen kerrosala sisällytetään joko AK_KEM_YHT, AR_KEM_YHT ja AO-KEM_YHT-sarakkeiden kerrosalaan sen mukaan minkä talotyypin rakennuksia arvioidaan toteutuvan. Arvio AK_KEM_YHT/sarakkeen arvio päivitetään tietokantaan kun kohde sisällytetään asemakaavoitusohjelmaan. Ellei kohde sisälly asemakaavoitusohjelmaan, tieto päivitetään kaavan tullessa vireille. Kaavaehdotuksen ensimmäiseen lautakuntakäsittelyyn (YLA) saakka mainittu luku on arvio. (Ensimmäisellä lautakuntakäsittelyllä tarkoitetaan hyväksymiskäsittelyä edeltävää lautakuntakäsittelyä.) Kun kaava on ensimmäisen kerran käsitelty lautakunnassa, kerrosala päivitetään seuraavasti vastaamaan lautakunnalle esitetyn kaavaehdotuksen mukaista kerrosalan muutosta. Mikäli lautakunta on päättänyt kaavaehdotuksiin tehtävistä muutoksista, kerrosala päivitetään kaavan hyväksymisen jälkeen yhteydessä vastaamaan hyväksytyn kaavan mukaista kerrosalan muutosta. AR_KEM Luku jonka yksikkö on kerrosneliö. Luku kuvaa kaava-alueen arvioitua rivitalojen kokonaiskerrosalan muutosta. Ketjutalot luetaan rivitaloiksi. Mikäli kaavaan arvioidaan toteutuvan tai toteutuu merkintä C, sen arvioitu asumisen kerrosala sisällytetään joko AK_KEM_YHT, AR_KEM_YHT ja AO-KEM_YHT-sarakkeiden kerrosalaan sen mukaan minkä talotyypin rakennuksia arvioidaan toteutuvan. Arvio AK_KEM_YHT/sarakkeen arvio päivitetään tietokantaan kun kohde sisällytetään asemakaavoitusohjelmaan. Ellei kohde sisälly asemakaavoitusohjelmaan, tieto päivitetään kaavan tullessa vireille.Kaavaehdotuksen ensimmäiseen lautakuntakäsittelyyn (YLA) saakka mainittu luku on arvio. (Ensimmäisellä lautakuntakäsittelyllä tarkoitetaan hyväksymiskäsittelyä edeltävää lautakuntakäsittelyä.) Kun kaava on ensimmäisen kerran käsitelty lautakunnassa, kerrosala päivitetään seuraavasti vastaamaan lautakunnalle esitetyn kaavaehdotuksen mukaista kerrosalan muutosta. Mikäli lautakunta on päättänyt kaavaehdotuksiin tehtävistä muutoksista, kerrosala päivitetään kaavan hyväksymisen jälkeen yhteydessä vastaamaan hyväksytyn kaavan mukaista kerrosalan muutosta. AO_KEM Luku jonka yksikkö on kerrosneliö. Luku kuvaa kaava-alueen arvioitua omakotitalojen kokonaiskerrosalan muutosta. Paritalot luetaan omakotitaloiksi. Mikäli kaavaan arvioidaan toteutuvan tai toteutuu merkintä C, sen arvioitu asumisen kerrosala sisällytetään joko AK_KEM_YHT, AR_KEM_YHT ja AO-KEM_YHT-sarakkeiden kerrosalaan sen mukaan minkä talotyypin rakennuksia arvioidaan toteutuvan. Arvio AK_KEM_YHT/sarakkeen arvio päivitetään tietokantaan kun kohde sisällytetään asemakaavoitusohjelmaan. Ellei kohde sisälly asemakaavoitusohjelmaan, tieto päivitetään kaavan tullessa vireille. Kaavaehdotuksen ensimmäiseen lautakuntakäsittelyyn (YLA) saakka mainittu luku on arvio. (Ensimmäisellä lautakuntakäsittelyllä tarkoitetaan hyväksymiskäsittelyä edeltävää lautakuntakäsittelyä.) Kun kaava on ensimmäisen kerran käsitelty lautakunnassa, kerrosala päivitetään seuraavasti vastaamaan lautakunnalle esitetyn kaavaehdotuksen mukaista kerrosalan muutosta. Mikäli lautakunta on päättänyt kaavaehdotuksiin tehtävistä muutoksista, kerrosala päivitetään kaavan hyväksymisen jälkeen yhteydessä vastaamaan hyväksytyn kaavan mukaista kerrosalan muutosta. MUU_KEM_YHT Luku jonka yksikkö on kerrosneliö. Luku kuvaa muuhun kuin asumiseen suunniteltua uutta maanpäällistä kokonaiskerrosalaa. Uudella kerrosalalla tarkoitetaan kaavassa osoitettavaa uutta rakentamista. Arvio päivitetään tietokantaan kun kohde sisällytetään asemakaavoitusohjelmaan. Ellei kohde sisälly asemakaavoitusohjelmaan, tieto päivitetään kaavan tullessa vireille. Kaavaehdotuksen ensimmäiseen lautakuntakäsittelyyn (YLA) saakka mainittu luku on arvio. (Ensimmäisellä lautakuntakäsittelyllä tarkoitetaan hyväksymiskäsittelyä edeltävää lautakuntakäsittelyä.) Kun kaava on ensimmäisen kerran käsitelty lautakunnassa, kerrosala päivitetään seuraavasti vastaamaan lautakunnalle esitetyn kaavaehdotuksen mukaista kerrosalan muutosta. Mikäli lautakunta on päättänyt kaavaehdotuksiin tehtävistä muutoksista, kerrosala päivitetään kaavan hyväksymisen jälkeen yhteydessä vastaamaan hyväksytyn kaavan mukaista kerrosalan muutosta. MAANAL_KEM Luku, jonka yksikkö on kerrosneliö. Luku kuvaa kaava-alueen arvioitua maanalaisen kokonaiskerrosalan muutosta. Arvio päivitetään tietokantaan, kun kohde sisällytetään asemakaavoitusohjelmaan. Ellei kohde sisälly asemakaavoitusohjelmaan, tieto päivitetään kaavan tullessa vireille. Kaavaehdotuksen ensimmäiseen lautakuntakäsittelyyn (YLA) saakka mainittu luku on arvio (Ensimmäisellä lautakuntakäsittelyllä tarkoitetaan hyväksymiskäsittelyä edeltävää lautakuntakäsittelyä). Kun kaava on ensimmäisen kerran käsitelty lautakunnassa, kerrosala päivitetään vastaamaan lautakunnalle esitetyn kaavaehdotuksen mukaista kerrosalan muutosta. Mikäli lautakunta on päättänyt kaavaehdotuksiin tehtävistä muutoksista, kerrosala päivitetään kaavan hyväksymisen jälkeen vastaamaan hyväksytyn kaavan mukaista kerrosalan muutosta. KEM_YHT_0 Tarkistussarake, jonka arvo 0 kertoo, ettei kaava-alueelle arvioida tulevan kerrosalan lisäystä tai vähennystä. Tieto päivitetään tietokantaan, kun kohde, johon ei arvioida tulevan kerrosalan muutosta, sisällytetään asemakaavoitusohjelmaan. Ellei kohde sisälly asemakaavoitusohjelmaan, tieto päivitetään kaavan tullessa vireille. Kaavaehdotuksen ensimmäiseen lautakuntakäsittelyyn (YLA) saakka tieto on arvio (Ensimmäisellä lautakuntakäsittelyllä tarkoitetaan hyväksymiskäsittelyä edeltävää lautakuntakäsittelyä). Jos tilanne muuttuu myöhemmin, tieto päivitetään kaavan hyväksymisen jälkeen vastaamaan hyväksytyn kaavan mukaista tilannetta. AS_AK_LKM Järjestelmän laskema luku. Luku muodostuu kun AK_KEM_YHT-sarakkeen arvo jaetaan laskennallisella yhtä kerrostaloasuntoa kohden vaadittavalla kerrosneliömäärällä (77 kem). Luhtitalot luetaan kerrostaloiksi. Luku kuvaa kerrostalorakentamisen potentiaalia asuntojen laskennallisena lukumääränä. Päivittyy tietokantaan kun AK_KEM_YHT-sarake päivitetään. Luku on laskennallinen arvio. AS_AR_LKM Järjestelmän laskema luku. Luku muodostuu kun AR_KEM_YHT-sarakkeen arvo jaetaan laskennallisella yhtä rivitaloasuntoa kohden vaadittavalla kerrosneliömäärällä (106 kem). Ketjutalot luetaan rivitaloiksi. Luku kuvaa rivitalorakentamisen potentiaalia asuntojen laskennallisena lukumääränä. Päivittyy tietokantaan kun AR_KEM_YHT-sarake päivitetään.Luku on laskennallinen arvio. AS_AO_LKM Järjestelmän laskema luku. Luku muodostuu kun AO_KEM_YHT-sarakkeen arvo jaetaan laskennallisella yhtä omakotitaloasuntoa kohden vaadittavalla kerrosneliömäärällä (176 kem). Paritalot luetaan omakotitaloiksi. Luku kuvaa omakotirakentamisen potentiaalia asuntojen laskennallisena lukumääränä. Päivittyy tietokantaan kun AO_KEM_YHT-sarake päivitetään. Omakotitalojen asuntomäärien arvioinnissa ei ole huomioitu tonttien määrää, ts. käyttötarkoitukseltaan jos yhden asunnon omakotitalon tontin rakennusoikeus on suuri, sille voi laskennallisesti muodostua kahden AO-asunnon varanto.Luku on laskennallinen arvio. OK_TONTIT_LKM Kaavan sisältämien uusien ok-tonttien lukumäärä (kpl). OK-tontilla tarkoitetaan erillispientalotonttia. Tonttien lukumäärä käsittää sekä kaupungin että muun omistajan maalla olevat uudet ok-tontit. Päivitetään tietokantaan kun kaava on ensimmäisen kerran käsitelty lautakunnassa (YLA). Lukua ei päivitetä tämän jälkeen vaikka kaavaa (tonttien lukumäärää) muokattaisiin lautakuntakäsittelyn jälkeen. Tämän sarakkeen arvo on yksi niistä joiden perusteella lasketaan asemakaavoituksen tulos. MAANOMISTUS Suunnittelun kohteena olevan tai kaavan mukaisen alueen maanomistus. Maanomistusta kuvataan seuraavilla numerotunnuksilla: 1 = maan omistaa Tampereen kaupunki, 2 = maan omistaa mikä tahansa muu taho (muut tahot) kuin Tampereen kaupunki, 3 = alueella on sekä Tampereen kaupungin että minkä tahansa muun tahon (tahojen) maanomistuksia. Päivitetään tietokantaan viimeistään kaavan tullessa vireille sekä sen jälkeen kaavan ensimmäiseen hyväksymiskäsittelyä edeltävään lautakuntakäsittelyn yhteydessä (mikäli päivittäminen geometrian tarkistamisen tai maanomistusolosuhteiden muutosten vuoksi on tarpeen). TOT_OAS Kaavan vireilletulon toteutunut päivämäärä. Päivitetään tietokantaan kun kaava on tullut vireille. Vaikka OASia päivitettäisiin kaavatyön aikana, tämän sarakkeen arvoa ei muuteta OASin mukaiseksi. TOT_LUO Kaavaluonnoksen nähtäville asettamisen päivämäärä. Päivitetään tietokantaan kun luonnosvaihe on tullut nähtäville. Mikäli kaavassa ei ole erillistä luonnosvaihetta ts. kaavan valmisteluaineisto tulee nähtäville kaavan vireilletullessa, päivitetään tähän sarakkeeseen sama päivämäärä kuin TOT_OAS-sarakkeeseen (vireilletulon päivämäärä). TOT_EHD Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisen päivämäärä. Päivitetään tietokantaan kun ehdotus on tullut nähtäville. TOT_YLA Kaavan ensimmäisen yhdyskuntalautakunta-käsittelyn päivämäärä. Päivitetään tietokantaan kun kaava on käsitelty lautakunnassa. Päivämäärää ei muuteta vaikka lautakuntakäsittelyitä olisi useita. TOT_HYV Kaavan hyväksymisen päivämäärä. Päivitetään tietokantaan kun kaava on hyväksytty. LAINVOIM Päivämäärä jolloin kaava on saanut lainvoiman (kuulutuspäivämäärä). TONTTIJAKO Kaavan tonttijaon laji. Tonttijaon laji merkitään yhdellä kirjaimella: S= kaavassa on sitova tonttijako; O = kaavassa on ohjeellinen tonttijako; M = kaavassa on mikä tahansa muu kuin sitova tai ohjeellinen tonttijako, tai kaavassa on useampia erilaisia tonttijakoja,tai kaavassa ei tule uutta tonttijakoa vaan aiemmin olemassa oleva jää voimaan; E = kaavassa ei ole tonttijakoa (kyseessä esim. yleinen alue). Tonttijaon laji päivitetään tietokantaan kun kaava on käynyt ensimmäisessä hyväksymiskäsittelyä edeltävässä lautakuntakäsittelyssä. Mikäli kaavassa on vain yhdenlainen tonttijako ja sen lisäksi aluetta jolla tonttijakoa ei ole (esim. yleistä aluetta), tonttijaon laji merkitään sen mukaan mikä tuo yhdenlainen tonttijako on. YLA_AS_KEM Luku jonka yksikkö on kerrosneliö. Ensimmäiseen lautakuntakäsittelyyn (YLA) viedyn kaavaehdotuksen mukainen asumisen kerrosala. Päivitetään tietokantaan kun kaava on ensimmäisen kerran käsitelty lautakunnassa. Lukua ei päivitetä tämän jälkeen, vaikka kaavaa (kerrosalaa) muokattaisiin lautakuntakäsittelyn jälkeen. Tämän sarakkeen arvo on yksi niistä joiden perusteella lasketaan asemakaavoituksen tulos. YLA_MUU_KEM Luku jonka yksikkö on kerrosneliö. Ensimmäiseen lautakuntakäsittelyyn (YLA) viedyn kaavaehdotuksen mukainen muuhun kuin asumiseen tarkoitettu kerrosala. Päivitetään tietokantaan kun kaava on ensimmäisen kerran käsitelty lautakunnassa. Lukua ei päivitetä tämän jälkeen vaikka kaavaa (kerrosalaa) muokattaisiin lautakuntakäsittelyn jälkeen. Tämän sarakkeen arvo on yksi niistä joiden perusteella lasketaan asemakaavoituksen tulos. KAAV_OHJ_NRO Kohteelle kaavoitusohjelmassa annettu numero. Päivitetään tietokantaan kun kohde viedään kaavoitusohjelmaan. Päivitetään asemakaavoitusohjelman uudistamisen yhteydessä mikäli numero muuttuu tai mikäli kohde ei enää sisälly kaavoitusohjelmaan. KAAV_OHJ_VUOSI Vuosiluku jonka kohteisiin kaava asemakaavoitusohjelman mukaan lukeutuu. Päivitetään asemakaavoitusohjelman uudistamisen yhteydessä mikäli vuosiluku muuttuu tai mikäli kohde ei enää sisälly kaavoitusohjelmaan. PERUTTU Kertoo onko kaava peruttu. Arvo ”E”=ei peruttu ja arvo ”K”=peruttu. GEOMETRIA Aluerajaus viedään tietokantaan summittaisena arviona kun kohde sisällytetään kaavoitusohjelmaan. Kun kaava tulee vireille, geometria päivitetään vastaamaan OASissa esitettyä aluerajausta. Kun kaava käy ensimmäisessä yla-käsittelyssä (hyväksymistä ennen), geometria päivitetään vastaamaan kaavan mukaista aluerajausta. Mikäli YLA muuttaa kaavan rajausta, geometria päivitetään vielä kaavan hyväksymisen jälkeen.

Vesiväyläaineisto on Väyläviraston vesiväylärekisterissä ylläpidettävä aineisto, joka sisältää viralliset vesiväylätiedot ja merenkulun turvalaitteiden tiedot. Lisäksi aineistoon kuuluvat ruoppaus- ja läjitysalueet, vesiväyliin liittyvät rajoitusalueet sekä vesiliikennemerkit. Aineisto on luonteeltaan väyläomaisuuden hallintaan tarkoitettua perusrekisteritietoa.

Nurmeksen ajantasa-asemakaava on yhdistelmäkartta hyväksytyistä ja lainvoiman saaneista asemakaavoista. Aineistoa ylläpidetään Autocad/dwg-muodossa. Kaavayhdistelmä on myös ladattavissa pdf-muodossa Lieksan ja Nurmeksen teknisen viraston verkkosivuilta. Nurmeksen kaupungin käyttämä aineistojen koordinaattijärjestelmä on EUREF-FIN (ETRS-GK29) ja korkeusjärjestelmä N2000. Aineistoa päivitetään mahdollisten kaavamuutosten mukaan.

Opaskartta on yleistetty karttatuote, jonka ylläpitomittakaava on 1:20 000. Kartan alue kattaa koko Tampereen kantakaupungin. Kartta sisältää mm. seuraavat tiedot: nimistö, kadut, tiet ja rautatieyhteydet, julkiset rakennukset, kerrostaloalueet, pientaloalueet, teollisuusalueet, viheralueet, metsä- ja peltoalueet sekä kunnan rajat. Lisäksi kartassa on esitetty kaupunginosien ja osa-alueiden nimet sekä joitakin nähtävyyksiä. Opaskarttarasteri julkaistaan n. 3 kk:n välein. Aineiston koordinaatistojärjestelmä on ETRS-GK24(3878) ja sitä ylläpidetään sähköisesti vektorimuodossa. Saatavissa WMS-palveluna.

Suonenjoen kaupungin ajantasa-asemakaava on yhdistelmäkartta hyväksytyistä ja lainvoiman saaneista asemakaavoista. Aineisto sisältää lainvoimaiset asemakaavakartat sekä kaavamääräykset paikkatietopalvelimella. Aineisto on tuotettu AutoCAD dwg-formaatissa. 7.1.2013 jälkeen vahvistettujen asemakaavojen osalta aineiston koordinaattijärjestelmä on ETRS-GK27 ja korkeusjärjestelmä N2000. Tätä vanhemman aineiston koordinaattijärjestelmä on KKJ3 ja korkeusjärjestelmä N60. Aineistoa päivitetään kerran vuodessa.

The technical harvesting potential of logging residues and stumps from final fellings can be defined as the maximum potential procurement volume of these available from the Finnish forests based on the prevailing guidelines for harvesting of energy wood. The potentials of logging residues and stumps have been calculated for fifteen NUTS3-based Finnish regions covering the whole country (Koljonen et al. 2017). The technical harvesting potentials were estimated using the sample plots of the eleventh national forest inventory (NFI11) measured in the years 2009–2013. First, a large number of sound and sustainable management schedules for five consecutive ten-year periods were simulated for each sample plot using a large-scale Finnish forest planning system known as MELA (Siitonen et al. 1996; Redsven et al. 2013). MELA simulations consisted of natural processes and human actions. The ingrowth, growth, and mortality of trees were predicted based on a set of distance-independent tree-level statistical models (e.g. Hynynen et al. 2002) included in MELA and the simulation of the stand (sample plot)-level management actions was based on the current Finnish silvicultural guidelines (Äijälä et al. 2014) and the guidelines for harvesting of energy wood (Koistinen et al. 2016). Final fellings consisted of clear cutting, seed tree cutting, and shelter-wood cutting, but only the clear-cutting areas were utilized for energy wood harvesting. As both logging residues and stumps are byproducts of roundwood removals, the technical potentials of chips have to be linked with removals of industrial roundwood. Future potentials were assumed to materialize when the industrial roundwood fellings followed the level of maximum sustainable removals. The maximum sustainable removals were defined such that the net present value calculated with a 4% discount rate was maximized subject to non-declining periodic industrial roundwood and energy wood removals and net incomes, and subject to the saw log removal remaining at least at the level of the first period. There were no constraints concerning tree species selection, cutting methods, age classes, or the growth/drain ratio in order to efficiently utilize the dynamics of forest structure. The felling behaviour of the forest owners was not taken into account either. For the present situation in 2015, the removal of industrial roundwood was assumed to be the same as the average level in 2008–2012. Fourth, the technical harvesting potentials were derived by retention of 30% of the logging residues onsite (Koistinen et al. 2016) and respectively by retention of 16–18% of stump biomass (Muinonen et al. 2013). Next, the regional potentials were allocated to municipalities proportionally to their share of mature forests (MetINFO 2014). Subsequently, the municipality-level potentials were spread evenly on a raster grid at 1 km × 1 km resolution. Only grid cells on Forests Available for Wood Supply (FAWS) were considered in this operation. Here, FAWS was defined as follows: First, forest land was extracted from the Finnish Multi-Source National Forest Inventory (MS-NFI) 2013 data (Mäkisara et al. 2016). Second, restricted areas were excluded from forest land. The restricted areas consisted of nationally protected areas (e.g. nature parks, national parks, protection programme areas). References Äijälä O, Koistinen A, Sved J, Vanhatalo K, Väisänen P (2014) Metsänhoidon suositukset [Guidelines for sustainable forest management]. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisuja. Hynynen J, Ojansuu R, Hökkä H, Salminen H, Siipilehto J, Haapala P (2002) Models for predicting the stand development – description of biological processes in MELA system. The Finnish Forest Research Institute Research Papers 835. Koistinen A, Luiro J, Vanhatalo K (2016) Metsänhoidon suositukset energiapuun korjuuseen, työopas [Guidelines for sustainable harvesting of energy wood]. Metsäkustannus Oy, Helsinki. Koljonen T, Soimakallio S, Asikainen A, Lanki T, Anttila P, Hildén M, Honkatukia J, Karvosenoja N, Lehtilä A, Lehtonen H, Lindroos TJ, Regina K, Salminen O, Savolahti M, Siljander R (2017) Energia ja ilmastostrategian vaikutusarviot: Yhteenvetoraportti. [Impact assessments of the Energy and Climate strategy: The summary report.] Publications of the Government´s analysis, assessment and research activities 21/2017. Mäkisara K, Katila M, Peräsaari J, Tomppo E (2016) The Multi-Source National Forest Inventory of Finland – methods and results 2013. Natural resources and bioeconomy studies 10/2016. Muinonen E, Anttila P, Heinonen J, Mustonen J (2013) Estimating the bioenergy potential of forest chips from final fellings in Central Finland based on biomass maps and spatially explicit constraints. Silva Fenn 47. Redsven V, Hirvelä H, Härkönen K, Salminen O, Siitonen M (2013) MELA2012 Reference Manual. Finnish Forest Research Institute. Siitonen M, Härkönen K, Hirvelä H, Jämsä J, Kilpeläinen H, Salminen O, Teuri M (1996) MELA Handbook. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 622. ISBN 951-40-1543-6.

Sulkukanavat-aineistossa on esitetty kaikki kanavat, jotka sisältävät sulkuportit. Mukana ei ole avokanavia. Aineiston geometriaan kuuluvat sulkualueet eli sulkuporttien välinen alue. Aineisto sisältää Väyläviraston vesiväylärekisteriin merkityt sulkukanavat.

Merenkulun turvalaite on kulkuväylän merkitsemistä tai muuten vesiliikenteen ohjaamista ja turvaamista varten vesialueelle tai rannalle sijoitettu rakenne ja laite. Navigointiin ja väylän merkitsemiseen käytettävien merimerkkien lisäksi merenkulun turvalaitteiksi luetaan myös vesiliikennemerkit ja valo-opasteet. Sisältää Väyläviraston vesiväylärekisteriin merkityt merenkulun turvalaitteet. Aineisto sisältää sekä kelluvat, että kiinteät turvalaitteet.

Päivätunnus on päivällä näkyväksi tarkoitettu turvalaitteen rakenne (esim. linjamerkin taulurakenne, levykummeli). Sisältää Väyläviraston vesiväylärekisteriin merkityt päivämerkit.